Vakuutusyhtiöille totuuden kertominen ei aina ole oman edun mukaista

Monelle henkilölle voi tulla yllätyksenä että vakuutusyhtiöllä on oikeus kieltäytyä kokonaan tai osittain korvausten maksamisesta ajoneuvon kaskovakuutuksesta silloin kun vakuutusyhtiö katsoo että vakuutusehdoissa mainittua suojeluohjetta on laiminlyöty.

Suojeluohje sisältää vaatimuksia vakuutuksen ottajalle siitä kuinka hänen tulee toimia pyrkiäkseen estämään vakuutustapahtuman syntyä tai rajoittamaan vakuutustapahtuman laajuutta. Ajoneuvovakuutuksissa kyse on ohjeistuksesta jonka mukaan esimerkiksi ajoneuvon kuljettaminen väsyneenä tai sairaana on kiellettyä, kuljettajalla täytyy olla viranomaisten myöntämä asianmukainen ajokortti, riittävä ikä, ajoneuvon tulee olla riittävässä kunnossa, ajoneuvossa saa käyttää vain hyväksyttäjä lisälaitteita ja ajoneuvon avaimia ei saa säilyttää näkyvillä.

Vakuutusyhtiöt tyypillisesti tekevät kaikkensa keksiäkseen jonkin perusteen pienentää tai evätä korvausvelvollisuuttaan. Erityisesti väsyneenä ja sairaana ajaminen antaa vahvan tulkittavuuden takia laajat mahdollisuudet evätä korvaus.

Vakuutusyhtiöt ovat evänneet korvauksia esimerkiksi seuraavan kaltaisissa tapauksissa:

• kuljettaja oli kertonut että keskittymiskyky oli herpaantunut vaikean elämäntilanteen takia 
• kuljettaja oli kertonut että voimakas selkäkipu ajaessa oli aiheuttanut ajovirheen 
• kuljettajalla oli tietämättään alhainen hemoglobiini joka oli johtanut torkahtamiseen 
• kuljettaja oli lähtenyt töistä pitkän yövuoron jälkeen omien sanojensa mukaan hyvin väsyneenä 
• kuljettaja oli itkenyt autossa miettiessään viikko sitten kuollutta lastaan

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota suojeluohjeeseen ja täysi valta tulkita sitä mielensä mukaan samalla tietäen että harva kuljettaja jaksaa lähteä riitelemään asiasta vakuutusyhtiön kanssa oikeuteen asti. Vakuutuskorvausten epääminen vetoamalla väsymiseen ja sairauteen ovat lisääntyneet enenevissä määrin. Valitettavasti vakuutuslautakunta ja vakuutusoikeudet ovat tyypillisestä näissä asioissa vakuutusyhtiöiden puolella.

Autoilijalle ainut ohje on, että onnettomuuteen johtavia syitä ei koskaan saa perustella omalla väsymyksellä, elämäntilanteella tai sairaudella. Totuutta ei ole aina järkevä kertoa. Jos tapahtuu onnettomuus jossa ajatukset harhailivat vaikean elämäntilanteen takia tai raskaan työpäivän jälkeen oli kovin väsynyt tai on nukkunut yönsä huonosti, onnettomuuden syytä ei koskaan pidä perustella näillä syillä vaikka se olisikin totuus. Rehellisyys on yliarvostettua varsinkin silloin kun vastapuolella on vakuutusyhtiö.

Vanha viisaus on että vakuutusyhtiölle, viranomaisille ja työnantajalle ei pidä koskaan kertoa enempää kuin on aivan välttämätöntä. Rehellisyys ei ole hyve, varsinkin jos sillä itselleen aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Vakuutuslautakunta antaa vakuutusyhtiöille vapaat kädet muuttaa vakuutussopimuksia mielensä mukaisesti

Vakuutuslautakunnan pitkällinen työ vakuutusriitojen ratkaisijana on ollut todellinen sudenkuoppa kuluttajan kannalta. Vakuutuslautakunta on vuosikymmenet toiminut vakuutusyhtiöiden täydessä ohjauksessa mikä on puolestaan johtanut tilanteeseen jossa vakuutussopimus itsessään on ironinen varjo siitä mitä sopimuksen tekemisellä itsessään käsitetään.

Vakuutuslautakunta on täysin vastuuttomalla ja korruptoituneella toiminnallaan antanut vakuutusyhtiöille käytännössä täyden vapauden muuttaa vakuutussopimukseen liittyviä ehtoja yksipuolisesti ja mielivaltaisesti. Vakuutussopimus sinänsä ei täytä enää määrettä sopimuksesta niin kuin sopimusoikeus sen itsessään käsittää.

Sopimusoikeuteen kuluu useita erilaisia yleisiä periaatteita joita pääsääntöisesti noudatetaan lainsäädännön pohjalta. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi päätäntävapaus, joka antaa osapuolille mahdollisuuden valita solmiiko sopimuksen vai ei. Sisältövapaus joka antaa mahdollisuuden päättää vapaasti sopimusehdoista. Muotovapaus jonka perusteella niin kirjallinen kuin suullinenkin sopimus on yhtä pätevä.

Sopimusoikeuden yksi tärkein lähtökohta on periaate siitä että sopimukset on pidettävä. Sopimuksen osoittautuminen toiselle osapuolelle epäedulliseksi ei ole peruste sen muuttamiseen, edes tuomioistuimessa.

Sopimusten tekemiseen, syntymiseen, sisältöön, päättämiseen ja purkamiseen voidaan asettaa lainsäädännöllisesti erityisehtoja kuten vakuutussopimuksiin liittyen on tehty vakuutussopimus- sekä kuluttajansuojalaissa.

Vakuutussopimuksen pitäisi olla vakuutusyhtiön ja kuluttajan välinen sopimus joka perustuu vakuutusasiakirjassa sovittuihin asioihin sekä vakuutuksen myöntämishetkellä voimassaoleviin vakuutusehtoihin. Vakuutussopimuslain 28.6.1994/543 mukaan vakuutuksenantajalla on kuitenkin oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutuksenantajalla on oikeus myös tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Laissa on rajoitteita siitä minkälaiset vakuutusehdot muutosten osalta ovat sallittuja. Esimerkiksi vakuutusehto joka antaa mahdollisuuden irtisanoa vakuutus vakuutustapahtuman sattuessa ei ole mahdollinen

Nyt kuitenkin Vakuutuslautakunnan vuosikymmeniä harrastama vakuutusyhtiöitä suosivan korruption jälkeen olemme tilanteessa jossa Vakuutuslautakunta on käytännössä sallinut että

• vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutussopimuksen keskeistä sisältöä, kuten esimerkiksi nostaa yksipuolisesti vakuutussopimuksen omavastuuta
• vakuutusyhtiö saa vapaasti lisätä vakuutusehtoihin yksittäisiä sellaisia korvausta rajoittavia ehtoja joita sopimuksessa ei ole alun perin ollut
• vakuutusyhtiö saa vapaasti poistaa sopimusehtoja jotka ovat yhtiön kannalta epäedullisia
• vakuutusyhtiö saa kieltäytyä korvausten maksamisesta vakuutustapahtuman päättymisen jälkeen ilmenevin perustein
• vakuutusyhtiö saa käytännössä uusia koko vakuutussopimuksen tekemällä siihen vuosittain muutoksia jotka vuosien, jopa vuosikymmenien aikana muuttavat alkuperäisen vakuutussopimuksen sisällön aivan toiseksi

Miten kyseessä voi olla enää kahden osapuolen välinen sopimus jos sopimuksen muuttaminen on toiselle osapuolelle täysin sallittua?

Vakuutuslautakunta kuten myös vakuutusoikeus on rakennettu monopoliksi huolehtimaan vakuutusyhtiöiden edusta. Ei ole ihme että sekä korkein oikeus että ihmistuomioistuin kumoavat vakuutusoikeudessa tehtyjä päätöksiä kerta toisensa jälkeen. Siitä huolimatta vakuutusyhtiöiden ja vakuutuslautakunnan välinen syvälle korruptoitunut yhteistyö saa jatkua.

Sopimusoikeuden alalla oikeuskäytännön merkitys on hyvin suuri. Siksi olisi tärkeää että Vakuutuslautakunta tekee puolueettomia ja kokonaisnäkemykseltään yhtenäisiä päätöksiä.

Koska Vakuutuslautakunnan päätökset ovat aina olleet vakuutusyhtiöitä suosivia on samalla luotu oikeuskäytäntö jossa vakuutuksenottaja on hyvin heikoilla.

Ainoa ratkaisu on purkaa vakuutuslautakunta kuten myös vakuutusoikeus, erottaa nykyiset viranomaiset tehtävistään ja perustaa tilalle järjestelmä jossa vakuutussopimuksiin liittyvissä kiistoissa kuluttajalla on todellinen mahdollisuus saada puolueetonta arviointia ja joiden päätöksiä myös vakuutusyhtiöiden olisi pakko noudattaa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia
Lama kiristää vakuutusyhtiöiden otteit
Korvattavuus perustuu vakuutusehtoihin
Oikeusturvavakuutus ei korvaa
Q&A - Voiko korvausta samasta vahingosta hakea useamman vakuutuksen perusteella?
Korvausten käsittelyaika on 1 kk

Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia

Vakuutusyhtiössä tai KELA:ssa sinua koskevia päätöksiä tekevät monet "asiantuntijat". Kun esimerkiksi vakuutusyhtiö päättää eläkkeestäsi tai muista terveyteesi liittyvistä vakuutuskorvauksista, vakuutusyhtiö perustaa päätöksensä omien asiantuntijalääkäreidensä tulkintaan. Kyseiset asiantuntijalääkärit toimivat työsuhteessa vakuutusyhtiöön ja heidän tehtävänsä on arvioida jokaisessa päätöksessä ainoastaan vakuutusyhtiön omaa etua. Tilanne on täysin sama KELA:ssa. Asiantuntijalääkäreiden päätös normaalissa terveydenhoidossa, esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman vastaanotolla voi siis olla täysin erilainen kuin päätös vakuutusyhtiön edustajana. Tämä sotii jyrkästi yleistä oikeuskäsitystä vastaan sekä lääkärin eettisiä ja moraalisia velvotteita kohtaan. Moni vakuutusyhtiön asiakas huomaa lääkärinvastaanotolla saavansa täysin erilaisen lausunnon vaivastaan kuin mitä saa vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäriltä. Räikeimmissä tapauksissa kyse on ollut täysin samasta lääkäristä, joka vastaanotolla kertoo potilaalle jotain muuta kuin mitä seuraavassa kuussa päättää potilaan vakuutuskorvausten perusteiden osalta vakuutusyhtiön puolesta.

Vakuutusyhtiöillä ja KELA:lla on jo pitkään ollut tiedossa velvollisuus antaa asiantuntijoidensa nimet asiakkaalle pyydettäessä. Tämä perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) sekä henkilötietolakiin (22.4.1999/523). Siitä huolimatta osa vakuutusyhtiöistä ja viranomaisista ei näitä tietoja suostu antamaan. Aikaisemmin vakuutusyhtiöt ovat perustelleet asiantuntijoidensa nimien salaamista työntekijöidensä yksityisyyden suojaan vedoten. On kuitenkin selvää että mikään viranomaisen toimintaan tai viranomaisluonteisen toiminnan perusajatuksena ei voi olla päätöksentekoprosessin salaaminen ja päätöksentekoon osallistuneiden asiantuntijoiden suojeleminen. Päätösten rehellisyys ja oikeudenmukaisuus edellyttää että asiantuntijana toiminut lääkäri pysyy sanojensa takana myös silloin kun hänen päätöksensä perusteet otetaan suurennuslasin alle.

KELA:n toiminta asiantuntijalääkäreiden lausuntojen suhteen on ollut harvinaisen pöyristyttävää. Kun asiakas pyytää nähtäville tietoja oman päätöksensä perusteista, KELA:n vastaus on yleensä ollut, että heidän ei tarvitse päätöksiään perustella. Suomi on saanut asiasta jälleen kerran keväällä 2009 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) langettavan päätöksen. Päätöksen mukaan KELA rikkoo ihmisoikeuksia ja potilaan oikeusturvaa. Vaikka Suomen valtio on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin noudattamaan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä uskallan väittää että mikään ei asiassa tule muuttumaan. Suomen valtiolla ja oikeusministeriöllä on tapana viitata kintaalla kyseisille päätöksille. Tosiasia on, että Suomessa ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu toistuvasti eikä viranomaisilla ole aikomustakaan parantaa tilannetta. Tilastot kertovat aiheesta karua kieltä.

Mikäli saatte vakuutusyhtiöltä tai KELA:lta kielteisen päätöksen joka perustuu heidän käyttämänsä asiantuntijan lausuntoon. Pyytäkää ja vaatikaa aina tiedoksi kyseisen asiantuntijalääkärin nimi ja yhteystiedot sekä kaikki asianne käsittelyyn liittyvät asiakirjat. Teillä on aina oikeus keskustella päätökseen osallistuneiden henkilöiden kanssa. Asiantuntijalääkäri ei voi kieltäytyä keskustelemasta asiasta. Vakuutusyhtiö tai KELA ei voi kieltää teitä ottamasta asiantuntijoihinsa yhteyttä. Mikäli asiantuntija ei suostu keskustelemaan puhelimitse, menkää paikanpäälle käymään henkilökohtaisesti. Jos asiaanne koskeva päätös on syntynyt useamman asiantuntijan kokouksessa esittämien kannanottojen perusteella, teillä on oikeus myös kokouksen pöytäkirjaan. Käyttäkää tätä oikeutta hyväksenne. Teillä on täysi moraalinen oikeus käyttää kaikkia lainmukaisia painostuskeinoja vakuutusyhtiöitä, KELA:a sekä heidän asiantuntijoitaan kohtaan, jotta asianne ratkaisuun saadaan oikeudenmukainen ja rehellisesti perusteltu päätös.

Mikäli ajaudutte vakuutusyhtiön kanssa tilanteeseen jossa asianne käsittely viedään vakuutusoikeuden ratkaistavaksi, olette käytännössä jo hävinnyt. Vakuutusoikeus on Suomessa kokonaisuudessaan vakuutusyhtiöiden hallinnassa ja päätökset ovat poikkeuksetta yhtiöitä suosivia. Vakuutusoikeus on vakuutusyhtiöiden kumileimasin. Suomi on saanut tuomioita myös vakuutusoikeuteen liittyen Euroopan Ihmisoikeustuomioistumesta.

Potilaiden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta pitäisi miettiä myös koko asiantuntijalääkärijärjestelmästä luopumista. Asiantuntijajärjestelmä muodostuu tällä hetkellä sen periaatteen varaan, että potilasta hoitavan lääkärin lausunto ei ole "luotettavaa" tietoa vakuutusyhtiön tai KELA:n kannalta. Vakuutusyhtiö haluaa palkkalistoilleen lääkärin ammatissa toimivan asiantuntijan jonka tehtävä on ainostaan etsiä hoitavan lääkärin antamasta lausunnosta ja tiedoista kaikki ne mahdolliset porsaanreiät ja kiertotiet joilla ehtojen mukainen korvaus voidaan evätä. Potilaan todellisen terveydentilan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tästä on rehellisyys ja lääkärin ammattietiikan noudattaminen kaukana. Täytyy vain ihmetellä minkälainen luontainen vika on ihmisessä jotka lääkärin ammattiin sitoutuneena voivat ylenkatsoa omia moraalisia velvotteitaan potilaan terveydenhoidossa. Nähtävästi asiantuntijalääkäreiden vannoma lääkärinvala on jollain tavoin normaalista lääkärinvalasta poikkeava.

Lisätietoa:
Tietosuojavaltuutetun kannanotto
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
Oikeusasiamiehen kannanotto

HS: Ihmisoikeustuomioistuin antoi KELA:lle tuomion

Lue myös:
Kadotettu oikeudenmukaisuus (Suomi pahimpia ihmisoikeusloukkaaja)
Korvausten käsittelyaika
Korvaus perustuu vakuutusehtoihin