Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa! |
perjantaina, marraskuuta 29, 2013
Q&A - Palkan alentaminen
”Ottaa aivoon. Työnantajani haluaa alentaa palkkaani melkein 10% sen takia kun firmalla muka menee huonosti. En ymmärrä, onko tosiaan mahdollista että työnantaja voi noin vain leikata palkasta ison siivun pois. Idiootti esimies vielä selitti että eihän se vaikutus niin suuri ole kun sun veroprosentti pienenee. Apua tarvitaan, en kuulu ammattiliittoon, yritin kyllä soittaa sinne mutta eivät luvanneet auttaa muuta kuin jäseniä.”
Työsopimus on kahden osapuolen, sinun ja työnantajan välinen sopimus. Työsopimuksessa on määritelty työstä maksettava palkka yhtenä sopimusehdon osana. Kumpikaan osapuoli ei voi työsopimuksen ehtoja muuttaa yksipuolisesti. Työantajasi voi siis ehdottaa työsopimuksen ehtojen muuttamista, eli sinulle maksettavan palkan alentamista, mutta sinun ei tarvitse sopimusmuutosta hyväksyä.
Jos työnantajasi haluaa muuttaa sopimusehtoja palkan osalta yksipuolisesti, työnantajan on sanottava olemassa oleva työsopimus irti, jonka jälkeen työnantaja voi tarjota sinulle uutta työsopimusta tarkistetulla palkalla. Vakinaisen työsopimuksen voi kuitenkin sanoa irti vain tuotannollisin ja taloudellisin irtisanomisperustein. Jos työsopimus sanotaan irti edellä mainituin perustein, muutos palkkaan, eli uusi sopimus voi alkaa aikaisintaan vanhan sopimuksen irtisanomisajan päätyttyä.
Oikeuskäytännössä on katsottu että palkalla on erityisen vahva asema työsuhteen ehtona. Työsopimuksen irtisanominen pelkästään palkan muuttamiseksi ei ole mahdollista. Palkan muuttaminen edellyttää siis muutakin kuin voimassaolevan työsopimuksen irtisanomisperusteen olemassaolon. Palkan alentaminen ei voi tulla kyseeseen ainoana perusteena työsuhteen irtisanomiselle.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Q&A – Työhaastattelussa esitettävät kysymykset
Q&A – Kuuluuko sairausloman syy työnantajalle
Q&A – Saako sairauslomasta tiedottaa työpaikalla
Q&A – Liukuva työaika
Q&A – Huumausainetestit työpaikoilla
Q&A – Työttömällä on oikeus matkustaa
Q&A – Kesäloma
Q&A – Työsuhde ja kilpailukielto
Työsopimus on kahden osapuolen, sinun ja työnantajan välinen sopimus. Työsopimuksessa on määritelty työstä maksettava palkka yhtenä sopimusehdon osana. Kumpikaan osapuoli ei voi työsopimuksen ehtoja muuttaa yksipuolisesti. Työantajasi voi siis ehdottaa työsopimuksen ehtojen muuttamista, eli sinulle maksettavan palkan alentamista, mutta sinun ei tarvitse sopimusmuutosta hyväksyä.
Jos työnantajasi haluaa muuttaa sopimusehtoja palkan osalta yksipuolisesti, työnantajan on sanottava olemassa oleva työsopimus irti, jonka jälkeen työnantaja voi tarjota sinulle uutta työsopimusta tarkistetulla palkalla. Vakinaisen työsopimuksen voi kuitenkin sanoa irti vain tuotannollisin ja taloudellisin irtisanomisperustein. Jos työsopimus sanotaan irti edellä mainituin perustein, muutos palkkaan, eli uusi sopimus voi alkaa aikaisintaan vanhan sopimuksen irtisanomisajan päätyttyä.
Oikeuskäytännössä on katsottu että palkalla on erityisen vahva asema työsuhteen ehtona. Työsopimuksen irtisanominen pelkästään palkan muuttamiseksi ei ole mahdollista. Palkan muuttaminen edellyttää siis muutakin kuin voimassaolevan työsopimuksen irtisanomisperusteen olemassaolon. Palkan alentaminen ei voi tulla kyseeseen ainoana perusteena työsuhteen irtisanomiselle.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Q&A – Työhaastattelussa esitettävät kysymykset
Q&A – Kuuluuko sairausloman syy työnantajalle
Q&A – Saako sairauslomasta tiedottaa työpaikalla
Q&A – Liukuva työaika
Q&A – Huumausainetestit työpaikoilla
Q&A – Työttömällä on oikeus matkustaa
Q&A – Kesäloma
Q&A – Työsuhde ja kilpailukielto
keskiviikkona, marraskuuta 13, 2013
Pykälä ”Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan” on vanhentunut
Suomen rikoslain (1995/578)
11. luvun 10§ pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on vanhentunut. Pykälä
tulisi poistaa rikoslaista tai sen sisällöllistä laajuutta
tulisi selkeästi tarkentaa.
Suomi on sitoutunut Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen linjauksiin sananvapauteen liittyvissä
kysymyksissä. Nykyinen pykälä kansanryhmää vastaan
kiihottamisesta on ristiriidassa ihmisoikeustuomioistuimen linjausten
kanssa, koska pykälän perusteella oikeuskäytännöksi muodostuneet
tuomiot osoittavat, että lakia käytetään rajoittamaan tehokkaasti sananvapautta.
Mielipiteen ilmaisun on oltava kaikissa tilanteissa
vapaata, eikä pelkkä kansanryhmien haukkuminen täytä
kiihottamisen tunnusmerkistöä. Näyttää kuitenkin siltä, että pykälän
perusteella voidaan tuomita ihmisiä rangaistuksiin pelkästään
totuudenmukaisen tiedon esilletuomisesta tai sillä perusteella että
mielipiteen kohteena oleva ryhmä loukkaantuu tai arvioidaan
loukkaantuvan.
”Joka asettaa yleisön saataville
tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön
saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan,
panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin,
kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen,
seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka
niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava
kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen
enintään kahdeksi vuodeksi.” (rikoslaki 11. Luku 10§)
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen
mukaan sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja
ajatuksia, jotka otetaan positiivisesti vastaan tai mielipiteitä
joita pidetään vaarattomina. Sananvapaus kattaa myös sellaiset
viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai
häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.
Absoluuttista ilmaisunvapautta ei ole
olemassa. Sananvapauden pitäisi taata kaikille oikeus kertoa
mielipiteensä kenenkään estämättä, se ei kuitenkaan sulje pois
sitä että sananvapauden käytöstä voi ja kuuluukin olla
seurauksia jos sillä perustellaan esimerkiksi yksityiselämään
liittyvien tietojen levittämistä, hyväksikäyttöä tai
väkivallalla uhkailua.
On selvää että ihmisiä ei voi
syrjiä, erotella, hyväksikäyttää tai muutoinkaan kohdistaa esim.
väkivaltaa minkään yksilöllisen ominaisuuden perusteella. Lain
normiston pitää suojata kaikkien yksilöiden asema tasapuolisesti.
Yksilöitä vastaan kohdistuvista teoista on jo rikoslaissa
sanktioitu, kuten uhkailu, kunnianloukkaus ja rikokseen yllyttäminen.
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on
nykylainsäädännön ja varsinkin epäonnistuneen oikeuskäytännön
valossa erittäin ongelmallinen koska sen perusteella voidaan tuomita
mistä tahansa kirjoittelusta, mielipiteestä tai vaikka kuten
Halla-ahon tapauksessa, tiedon esittämisestä, jos joku
vähemmistöryhmä siitä katsoo loukkaantuneensa tai mielipiteen
katsotaan loukkaavan.
Samalla tavoin kuin yrityksen kunniaa
ei voi loukata, on erittäin epäuskottavaa että yksittäisillä
mielipiteillä voidaan aiheuttaa haittaa lain tarkoittamille
ihmisryhmille.
Pitää siis erottaa yksilöön ja
ryhmään kohdistuva toiminta.
Suora, objektiivinen uhkailu tai
yllyttäminen rikolliseen toimintaan ihmisryhmää vastaan kuuluu
olla rangaistavaa. Mielipiteestä, oli se sitten millä tyylillä
kuinka mauttomasti, epäsivistyneesti, verbaalisesti heikosti tai
loukkaavasti formuloitu ei tietenkään saa rangaista. Mielipide ei
tarkoita että on samaa mieltä kuin muut tai allekirjoittaa
yleisesti hyväksytyt käsitteet ja väittämät.
Mielipiteen ei tarvitse olla tai edes perustua faktaan! Se että
mielipide loukkaa jotain ei voi olla rangaistuksen peruste.
Esimerkeiksi riittää syytteeseen johtaneet kirjoitukset missä arvostellaan islamin uskonnon ja pedofilian suhdetta, epäillään juutalaisten pyrkimystä liioitella toisen maailman sodan kärsimyksiä tai esitetään epäilevä mielipide koko holokaustin olemassaolosta, arvostellaan katolisen kirkon lasten hyväksikäyttöä, käsketään maahanmuuttajien painua takaisin kotimaahansa tai pidetään homoja vastenmielisinä ja luonnottomina. Oli kirjoittelu ja kirjoittelussa esitetty mielipide kuinka vastemielistä tahansa, se on edelleen mielipide ja jos ketään ei objektiivisesti uhkailla on mielipiteestä rankaiseminen vastoin kaikkia sananvapauden perusajatuksia.
Esimerkeiksi riittää syytteeseen johtaneet kirjoitukset missä arvostellaan islamin uskonnon ja pedofilian suhdetta, epäillään juutalaisten pyrkimystä liioitella toisen maailman sodan kärsimyksiä tai esitetään epäilevä mielipide koko holokaustin olemassaolosta, arvostellaan katolisen kirkon lasten hyväksikäyttöä, käsketään maahanmuuttajien painua takaisin kotimaahansa tai pidetään homoja vastenmielisinä ja luonnottomina. Oli kirjoittelu ja kirjoittelussa esitetty mielipide kuinka vastemielistä tahansa, se on edelleen mielipide ja jos ketään ei objektiivisesti uhkailla on mielipiteestä rankaiseminen vastoin kaikkia sananvapauden perusajatuksia.
Sananvapauden loukkaukset ovat yksi monista
tuomioperusteista joista Suomi kerää langettavia päätöksiä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta vuosi toisensa jälkeen. Silloin kun ollaan rajoittamassa
sananvapauteen liittyvää perusoikeutta ilmaista mielipidettä
ollaan heikolla tiellä. Kun rajoittamaan lähdetään kyse on enää
siitä kuka tai mikä instanssi Suomessa määrittelee mitä
milloinkin on soveliasta sanoa. Silloin kun tätä määrittelyä esiintyy ei voida enää puhua sananvapaudesta.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue:
Tärkeää:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)