Q&A - Yksityisten pysäköintivalvontamaksujen korotukset

"Ihmettelen vain että voiko nämä yksityiset pysäköintivalvontayhtiöt korottaa maksujaan miten sattuu. Nyt näyttää siltä että suurimmalla osalla on 60 euroa korjattu kyltteihin ja löytyy yksi yritys joka perii jo 90 euroa virheellisestä pysäköinnistä. Eikö näissä maksuissa ole mitään rajaa? "
 

Maksujen korotuksilla ei ole merkitystä koska yksityisiä pysäköintivirhemaksuja ei pidä, eikä tarvitse maksaa.

Yksityiset pysäköintivalvontayhtiöt perustavat toimintansa vapaaseen sopimusoikeuteen eli katsovat tehneensä sopimuksen ajoneuvon kuljettajan kanssa silloin kun ajoneuvo on ajettu pysäköintialueelle. Suomessa on täysi sopimusvapaus. Pysäköintiyhtiö voi siis kirjata sopimustekstiinsä, pysäköintialueella ilmenevään kylttiin, minkä summan haluaa. Juridista estettä ei ole.

Suomessa on kuitenkin lainsäädäntöä joka rajoittaa sopimusten tulkintaa riitatapauksissa. Esimerkiksi yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevat sopimukset ovat elinkeinoharjoittajan ja yksityishenkilön välisiä, joten sopimusehtojen tulkinnassa käytetään kuluttajansuojalain määräyksiä. Muun muassa tämän takia yksityisen pysäköinninvalvonnan väittämää käännettyä todistustaakka ei voi soveltaa yksityiseen pysäköinninvalvontaan. Kuluttajan ei tarvitse esittää todisteita siitä kuka ajoneuvon alueelle ajoi tai kuka teki sopimuksen. Tämä velvollisuus on yksiselitteisesti pysäköintivalvontayhtiöllä. Tästä on olemassa lokakuulta 2011 ja helmikuulta 2012 kuluttajariitalautakunnan yksimieliset päätökset. Saman kannan ovat ottaneet kaikki oikeusasteet myös kuuluisassa ParkCom oikeudenkäynnissä.

Pysäköinninvalvonta kuuluu lain mukaisesti vain viranomaisten toimivaltaan. Yksityinen pysäköinninvalvonta on siis perustuslain vastaista. Perustuslain vastaisuudesta on toki toisenlaisiakin tulkintoja, mutta yksi asia on kuitenkin varma. Yksityistä pysäköinninvalvonta maksua ei kuulu, ei tarvitse eikä pidä mennä maksamaan. Maksusta pääsee eroon kun kiistää toimineensa kuljettajana ja pyytää valvontayhtiötä ohjaamaan maksunsa oikealle sopimuskumppanille, ajoneuvoa kuljettaneelle henkilölle. Mikäli valvontayhtiö ei tiedä sopimuskumppaniansa, se ei ole ajoneuvon omistajan tai haltijan ongelma.

Kuluttajariitalautakunta on todennut yksimielisesti:

”Toisin kuin lakiin perustuvan pysäköintivirhemaksun kohdalla, maksuvelvollisuus ei synny automaattisesti vielä sillä perusteella, että pysäköinninvalvoja vaatii maksua. Yksityistä valvontamaksua ei voida määrätä yksipuolisesti, mikä on tunnusomaista julkisen vallan käytölle. Vaatimuksen kohteen ei tarvitse kuin kiistää maksun oikeellisuus, jonka jälkeen valvontayhtiön on haettava tuomio tai päätös saadakseen vaatimuksensa voimaan. Näyttötaakka maksun oikeutuksesta on maksua vaativalla, ei maksun kohteella niin kuin pysäköintivirhemaksussa. Lautakunta totesi, että asiassa ei ollut kyse pysäköintivirhemaksusta annetussa laissa tarkoitetusta maksusta, josta vastasi myös ajoneuvon omistaja tai haltija. Maksu ei perustunut kyseiseen lakiin, vaan väitettyyn sopimukseen. Velkojan on näytettävä toteen saatavansa peruste. Asiassa ei ollut näytetty, että vastoin kuluttajan kiistämistä hän olisi pysäköinyt auton ja näin sopimuksin sitoutunut maksamaan valvontamaksun. ”

Yksityisen pysäköinninvalvonnan asiaa on käsitelty runsaasti blogissa eikä mikään ole asiassa vuosien kuluessa muuttunut.  Yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei pidä maksaa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lisätietoa seuraavista artikkeleista:

Suomen Parkkivartija Oy hävisi kuluttajariitalautakunnassa

Q&A - Miten reklamoin yksityisestä pysäköinninvalvontamaksusta?
Yksityinen pysäköinninvalvonta kriisissä
Parkkiyhtiö on jälleen hävinnyt pysäköintiriidan
Parkkisakkofirmojen oikeudenkäynneillä uhkailu on pelkkää bluffia
Keskustelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta käy jälleen kuumana
Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kansalaistottelemattomuuden aika
Korkeimman oikeuden presidentin harkinta petti yksityissakkoasiassa
KKO:n yksityisestä pysäköinninvalvonnasta annettuun tuomioon haetaan purkua
Perustuslakivaliokunta torjuu yksityisen pysäköinninvalvonnan
Valuuko yksityinen pysäköinninvalvonta rikollisten käsiin ?
Korkeimman oikeuden tuomio ParkCom-jutussa on kelvottomasti perusteltu
Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta KKO:n päätös

Onko rikosilmoitus sama asia kuin tutkintapyyntö?

Tutkintapyyntö ja rikosilmoitus ovat esitutkintaprosessin vireillepanotoimia. Näiden ilmoitusten perusteella voidaan käynnistää esitutkinta, jos poliisi arvioi ilmoituksen perusteella syytä epäillä rikosta. Poliisin on aina vastaanotettava ja kirjattava tutkintapyyntö tai rikosilmoitus. Poliisi ei voi kieltäytyä ilmoituksen vastaanottamisesta.

Esitutkinta on menettely jossa poliisi pyrkii selvittämään rikokseksi epäillyn tapahtuman olosuhteet. Poliisitutkinnalla puolestaan tarkoitetaan poliisin toimittamaa muuta tutkintaa kuin rikoksen esitutkintaa. Poliisitutkinta voi olla esimerkiksi henkilön katoamisen tai kuolemansyyhyn liittyvä tutkinta. Mikäli poliisitutkinnassa ilmenee viitteitä rikoksesta, käynnistetään esitutkinta.

Yleinen harhaluulo kansalaisten keskuudessa on ollut, että tutkintapyynnön tekeminen, vaikka aiheettomasti, ei voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin kuten kunnianloukkaukseen. Tämän väitetään johtuvan siitä, että tutkintapyyntö on menettely selvittää onko rikosta tapahtunut. Ketään ei siis syytettäisi rikoksen tekemisestä, toisin kuin rikosilmoituksessa.

Käytännössä rikosilmoituksella ja tutkintapyynnöllä ei ole eroa. Myös aiheettomasta tutkintapyynnöstä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tästä on esimerkkinä korkeimman oikeuden päätös KKO:2006:10 jossa henkilö oli tehnyt tutkintapyynnön poliisille toisen henkilön väitetyistä seksuaalirikoksista. Korkeimman oikeuden tuomion perusteella henkilön katsottiin syyllistyneen kunnianloukkaukseen.

Länsimaisen oikeuskäsityksen ja ihmisoikeuksiin kuuluvan keskeisen periaatteen mukaisesti jokainen rikoksesta epäilty on syytön kunnes tuomioistuin oikeudenkäynnin päätteeksi toisin päättää. Ainoastaan tuomioistuimella on valta kumota syyttömyysolettama. Poliisi ei siis käytännössä koskaan tutki "rikoksia" vaan ainoastaan epäiltyjä rikoksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan henkilö, edes poliisi tai syyttäjä ei voi todeta rikosta tapahtuneen. Rikoksen voidaan katsoa tapahtuneen ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä. Poikkeuksena tästä on rangaistusmääräysmenettely jolloin poliisi tai syyttäjä voi todeta rikoksen tapahtuneen ja määrätä rangaistuksen. Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä ilman oikeudenkäyntiä päiväsakkorangaistus, jos teosta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Tämä edellyttää myös että rikoksesta epäilty myöntää rikoksen.

Koska poliisi ei koskaan tutki rikoksia, vaan ainoastaan epäiltyjä rikoksia on poliisille jätetty rikosilmoitus aina teknisesti tutkintapyyntö jossa poliisi selvittää onko rikosta mahdollisesti tapahtunut, eli onko syytä epäillä rikosta. Jos poliisi löytää todisteita tai viitteitä rikoksesta asia etenee aikanaan syyttäjälle ja mahdollisesti myös tuomioistuimeen joka viime kädessä päättää onko rikosta tapahtunut.

Rikosilmoitusta ja tutkintapyyntöä voidaan pitää edellä mainituin perustein samana asiana.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös
Q&A - Saako poliisille valehdella
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa
Rangaistavuus
Pitääkö poliisille paljastaa kovalevyn suojauksen purkuavain
Megan Kanka ja Meganin laki