torstaina, toukokuuta 28, 2015

Vakinaisen työntekijän irtisanominen on Suomessa järkyttävän helppoa

Työnantajalla on oikeus irtisanoa vakinainen, toistaiseksi voimassaoleva työsopimus, kun tarjolla oleva työ on taloudellisin, tuotannollisin tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuen selkeästi vähentynyt tai pysyvästi loppunut (TSL 7 Luku 3§).

Irtisanomisperuste täyttyy kun
  1. henkilön työtehtävät lakkaavat uudelleen organisoinnin johdosta erillisenä tehtäväkokonaisuutena 
  2. työtehtävät ovat vähentyneet niin oleellisesti että ne voidaan yhdistää tai hajauttaa muiden työntekijöiden tehtäviin 
  3. henkilön työtehtävä voidaan jakaa uusiksi tehtäväkokonaisuuksiksi ja liittää osaksi muita työtehtäviä 
  4. tehtävä lakkautetaan ja ulkoistetaan toisessa organisaatiossa tehtäväksi

Kun uudelleen järjestelyjen johdosta henkilöiden voimassa olevia työsopimuksia irtisanotaan, työnantajat tarkoituksella unohtavat rajoitukset jotka liittyvät edellä mainittuihin perusteisiin

Irtisanomisperuste ei nimittäin täyty, eikä irtisanominen siten olen lain mukainen jos
  1. työnantaja on ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin 
  2. töiden uudelleenjärjestely ei ole aiheuttanut työn tosiallista vähentymistä 
  3. irtisanottavan henkilön tehtävät siirretään nykyisen organisaation sisällä toisessa tehtävässä toimivalle henkilölle siten että uusien tehtävien myötä hänen alkuperäinen toimenkuvansa tai roolinsa muuttuvat 
  4. työtehtävien siirtäminen muille työntekijöille edellyttää tehtävien hoitamista ylityönä tai aiheuttaa selkeän ylikuorman tehtävien hoitamisessa 
  5. irtisanottu työntekijä on sijoitettavissa toisiin tehtäviin 
  6. työnantaja ei ole selvittänyt mahdollisuuksia sijoittaa irtisanottu toisiin tehtäviin

Työnantaja ei voi siis palkata uutta henkilö tekemään samaa tai samankaltaista työtä josta edellinen työntekijä on irtisanottu (1). Tilanne rinnastetaan oikeuskäytännössä uuden henkilön palkkaamiseksi myös silloin, jos irtisanotun henkilön työtehtävät eivät oikeasti lopu, vaan ne siirretään toisen henkilön tehtäväksi jonka toimenkuva tai rooli muuttuu uusien työtehtävien myötä (3).

Oikeuskäytännössä on katsottu myös lainvastaiseksi tilanne jos työtehtävien uudelleen järjestelyn tuloksena irtisanottavien ihmisten töiden jakaminen jäljelle jääville työntekijöille johtaa ylitöiden tekemiseen. Työntekijöitä ei siis saa irtisanoa säästöjen aikaansaamiseksi jos työmäärä ei ole samaan aikaa vähentynyt. Tarkoituksena ei ole sallia, että kannattavaa toimintaa harjoittava työnantaja irtisanoo työntekijöitä kustannusten karsimiseksi (2,4).

Yleisin laiminlyönti työnantajalta on kuitenkin työntekijän uudelleen sijoittaminen ja velvollisuus tarjota vastaavaa työtä (TSL 7 Luku 4 §). Työnantajan on nimittäin tarjottava työntekijälle koulutusta, ammattitaitoa tai kokemusta vastaavaa muuta työtä. Tämä ei ole rajattu millään tavoin velvollisuuteen tarjota työtä samasta yksiköstä jossa uudelleen järjestelyjä on tehty. Työnantajan on etsittävä henkilölle työtä myös organisaation ulkopuolelta sekä muista tytäryhtiöistä joissa työnantaja käyttää tosiallista määräysvaltaa (5,6). Tämän tehtävän laiminlyöminen tekee irtisanomisesta aina laittoman.

Nykypäivän trendi

Nykyisin niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä viitataan kintaalla työsopimuslain määräyksille ja YT-neuvotteluiden perimmäiselle tarkoitukselle etsiä yhdessä ratkaisua henkilökunnan edustajien kanssa. Monissa isoissa konserneissa YT-neuvottelut jaetaan pieniin yksiköihin. Irtisanottavien määrä mitoitetaan alle 10 henkilöön jolloin neuvottelut voidaan näytellä kahdessa viikossa ohi. Todellista neuvottelutilannetta luottamusmiesten ja yhtiön edustajien välillä ei ole. Kaikki on ennalta saneltua ja yhtiön johdossa etukäteen sovittua. YT-neuvottelut ovat nyky-Suomessa pelkkä muodollisuus.

Härskeimmissä tapauksissa työantaja irtisanoo ihmisiä ja palkkaa samaan aikaan uusi täsmälleen samoihin tehtäviin.

Irtisanotut

Irtisanottujen asema on heikko. Heidät eristetään saman tien normaaleista työrutiineista, vaikka irtisanomisaika työvelvoitteella voi olla jopa kuusi kuukautta. Työnantaja luottaa siihen että yhä harvempi kuuluu liittoon eikä riitauta irtisanomista omalla rahalla. Irtisanominen on aina lopullinen, oli se sitten loppupeleissä laillinen tai laiton. Oma jaksaminen on koetuksella eikä sairasloma olen mitenkään huono vaihtoehto.

Työnsä säilyttäneet

Pelkäävät omaa asemaansa ja työnantajan seuraavia aggressioita. Käytännössä lojaalisuus pitäisi nyt kuitenkin kohdistaa irtisanottuihin. Ylitöitä ei missään tapauksessa pidä suostua tekemään. Yhteistyö työnantajan kanssa pitää palauttaa puhtaasti sopimukselliselle tasolle. Joustamisen tulee päättyä työnantajan aggressioihin. Työtä tehdään vain työaikana ja vapaa-aika eriytetään entistä tarkemmin omaksi kokonaisuudeksi. Erityisen tärkeää on tarkkailla töiden uudelleen jakamista ja informoida luottamusmiestä mikäli työnantaja jakaa irtisanottujen töitä lain perusteiden vastaisesti tai palkkaa uusia ihmisiä tekemään irtisanottujen töitä.

Linjaesimiehet

Nykypäivän YT-neuvottelujen tulos on ennalta päätetty ennen kuin neuvottelut edes alkavat. Varsinkin isoissa firmoissa irtisanottavien määrä ja jopa nimet päätetään muualla. Linjaesimieheltä ei kysytä mitään, mutta linjaesimies on se jolle irtisanominen annetaan tehtäväksi. Tämä menettely sopii työnantajalle ja asioista päättäneille paremmin kuin nenä päähän. Kun irtisanottu työntekijä riitauttaa irtisanomisen ja asiaa ratkotaan oikeudessa, istuu irtisanomisen tehnyt linjaesimies oikeudessa selittämässä toimiaan, eikä tässä kohdin auta selitykset asioiden päättämisestä jossain muualla.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Irtisanomisrahalla on vahvat perusteet Suomessa
Työsuhteen koeaikaa tulee lyhentää selkeästi
Q&A – Liukuva työaika
Q&A – Hätätyö
Q&A – Onko pakko mennä työterveyslääkärille
Q&A – Palkan alentaminen
Q&A – Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti?
Q&A – Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle
Q&A – Työuupumuksesta palkalliselle sairauslomalle?
Q&A – Työntekijällä on oikeus yhtäjaksoiseen kesälomaan

7 kommenttia:

  1. Suomessa vallitsee vielä jostain syystä totuunena käsitys EK:n ja talouselämän propagandasta, että Suomesa on vaikeaa ja kallista päästä irti työntekijöistä. Tosiasiassa Suomessa irtsanominen on helpointa ja halvinta koko Euroopassa.

    Mitä työntekijän irtsanominen maksaa? Ei mitään. Ainoa mitä pitää maksaa on irtisanomisajan palkka joka on maksimissaan 6 kk kun työsuhde on kestänyt yli 12 vuotta. Slloinkin on työntekijällä työntekovelvollisuus. Ei ole paketteja ja monen vuoden ylimääräisiä liksoha kuten Ruotsissa, Saksassa ja muissa sivistyneissä EU maissa.

    Entä mikä riittää syyksi? Töiden uudelleen järjestely. Henkilöltä voidaan ottaa tehtävät pois, jakaa toisille tai siirtää toisille. Ainoat rajoitukset on blogistinkin kertomat ehdot joiden todistettavuus on veteen piirretty viiva.

    Ei tätä enää saa helpommaksi kuin säätämällä laki joka mahdollistaa irtsanomisen heti, ilman syytä ja ilman irtsanomisaikaa.

    VastaaPoista
  2. Edellinen kommentti osuu naulan kantaan. Työnantajalle tuleekin antaa oikeus irtisanoa työntekijä heti, ilman syytä ja irtisanomisaikaa. Se mahdollistaa sopivimman ja pätevimmän työntekijän löhtymisen nopeammin, joka on hänen, työnantajan ja irtisanotun työntekijän etu, koska hänkin voi mennä etsimään itselleen sopivampaa työtä.

    On vainoharhaista vasemmistolaisuutta kuvitella, että työntekijä olisi aina työnantajan kanssa tukkanuottasilla. Se lietsoo vain tuotantoa rajoittavaa eripuraa.

    VastaaPoista
  3. Otahan lääkitys kohdalleen. Se kenen etu mikäkin on rippuu tavoitteista. Yhdenkään työntekijän etu ei ole tulla irtisanotuksi. Uutta sopivaa työtä voi aina etsiä työsuhteen aikanakin.

    On työantajien etu pitää motivoinutta työvoimaa töissä eikä ajaa tilannetta umpikujaan. Jos työntekijä ei voi luottaa esimieheensä tai työnantajaan, ei lopputuloskaan ole hyvä.

    Samalla logiikalla voi ajatella että on työnantajan nimenomainen etu että irtisanomisen mahdollisuuksia rajoitetaan ja kustannuksia lisätään huomattavasti. Kun työntekijä tietää työpaikkansa olevan paremmin suojattu myös motivaatio tehdä ryö hyvin ja innovaatisesti kasvaa. Se jos mikä on työnantajan etu.

    Toisaalta meidän olisi katsottava mallia Saksasta ja Ruotsista joissa talous porskuttaa ja kasvaa. Siitäkin huolimatta että kyseisissä maissa irtsanominen on huomattavan kallista iryisanomispaketteineen toisin kuon Suomessa.

    VastaaPoista
  4. > Nykypäivän YT-neuvottelujen tulos on ennalta päätetty ennen kuin neuvottelut edes alkavat.

    Ei se nyt ihan täysin näinkään aina ole.
    Oma mielikuva on, että tarvittavien irtisanomisten määrä lasketaan aina etukäteen varmuuden vuoksi "vähän yläkanttiin" (siltä varalta, että tilanne huononee nykyisestä, ja tarviikin irtisanoa suunniteltua enemmän). Mikäli tilanne ei huonone, niin neuvottelujen aikana sitten "annetaan vähän periksi", jolloin liitollekin jää parempi mieli, kun luulee, että sai muutaman työpaikan pelastettua.

    VastaaPoista
  5. Niin. Sitähän se juuri on. Asiat on päätetty etukäteen. Sitten annetaan arvio yläkanttiin ja näytellään YT nevottelut läpi. Kusetusta kaikki. Monesti työntekijöiden vähentämiselle ei ole todellisia perusteita. Jossain on vaadittu säästöjä. Yksikön johdon boonukset on kiinni säästöistä. Sitten kehitellään YT:t että saadaan säästöt helposti aikaan. Irtisanotaan ihmiset joiden työt jaetaan muille. Johto saa boonuksensa ja irtisanotut kenkää. Kaikenlisäksi erityisesti pörssiyhtiöissä potkitaan nimenomaan ulos yli 50 vuotiaat. Se on sitä työurien pidentämistä.

    VastaaPoista
  6. Monellakin työmaalla pyydetään, ellei suorastaan vaadita, työntekijöitä kehittämään työtään ja tekemään kehitysehdotuksia ja parannuksia työn tekemiseen ja kustannuksiin liittyen.
    Mitä siitä hyväksytystä ehdotuksesta seuraa. Ensiksikin palkitaan ehdotuksen tekijä ruhtinaallisella palkkiolla, esim. 200eur, josta maksetaan puolet veroina. Kun se ehdotus vielä otetaan käyttöön, ja siitä on hyötyä yritykselle, sekä todetaan ettei ehdotuksen tekijää enää edes tarvita tekemään ehdotettua hommaa, käydään YT neuvottelut ja potkitaan ehdotuksen tekijä pihalle tarpeettomana.
    Eli tehkää kehitysehdotuksia oman päänne menoksi, ehdotus kuukaudessa piristää työmoraalia kummasti ja pääsee tuntemaan olevansa erittäin tärkeä työntekijä, ainakin kerran, kunnes huomaa ettei se ollutkaan niin tärkeää.

    VastaaPoista
  7. Ja voi se olla niinkin, että tyrmätään ehdotus juurikin silloin kun sitä ehdottaa, ja muutaman kuukauden päästä huomaakin sen asian olevan käytössä ja täydessä toiminnassa. Eikä sitten kannata paljon kysellä miksi tämä homma tehdään nyt näin, kun sitä ehdotin tehtäväksi jokin aika takaisin. Se pomo joka niitä ehdotuksia valikoi, niin onkin ehdottanut sitä samaa asiaa jo pari viikkoa aikaisemmin. Tietenkin tuo pomon ehdotus on mennyt läpi, ja se saa siitä sen luvatun hyväksytyn kehitysehdotuspalkkion, jopa ilman veroja.
    Tämä on vain suomalaisten työyhteisöjen arkipäivää.

    VastaaPoista

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin)

Kaikki kommentit ovat tervetulleita. Jokainen kirjoittaja vastaa itse omasta kirjoittelustaan ja oman kommenttinsa sisällöstä.