”Vastaan
Pohjois-Suomessa keskisuuressa firmassa IT-palvelusta jonka pitäisi
olla päällä aina. Meillä ei ole mitään päivystysrinkejä, järjestettyä tai ostettua 24/7 tukea kun se kuulemma maksaa liikaa.
Käytännössä minä olen ollut tuki koko palvelulle ja minulle
soitetaan mihin vuoronkauden aikaan tahansa heti kun palvelu menee
nurin. Olen tästä valittanut useaan otteeseen mutta esimies
höpöttää hätätyöstä kun alhaalla oloaika saattaa kustantaa
satoja tuhansia tai jopa miljoonia (joka ei yrityksen liikevaihtoon
nähden ole paljon mitään) jolloin minun on kuulema tultava töihin
määräyksestä. Luin blogisi mielenkiintoisia artikkeleja
työsuhteeseen liittyvistä asioista. Onko sulla neuvoa tähän
tilanteeseen. Luottamusmieheltä yritin kysellä, mutta kun en kuulu
liittoon niin ei ollut kovin innokas auttamaan.”
Monet työnantaja käyttävät
”hätätyötä” hyvin kevyin perustein kun tarkoituksena on
säästää normaalista päivystyksestä tai 24/7 tuesta aiheutuvat
kulut. Ajatellaan että tukihenkilöille voi soittaa milloin tahansa
ja vedota hätätyöhön. Menettely on kuitenkin lain vastainen.
Käytännössä isotkaan menetykset eivät oikeuta hätätyöhön
kutsumiseen varsinkin jos tilanteet voidaan välttää järjestämällä
asianmukainen päivystys ja tuki.
Hätätyö on määritelty ja säännelty
tarkoin Työaikalaissa (9.8.1996/605, 21§).
Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on
aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti
uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai
omaisuuden vaarantumiseen eikä työtä ole mahdollista siirtää
suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana.
Käytännössä tunnusmerkkien eli
ennalta arvaamattoman tapahtuman ja seurausten eli keskeytyksen
säännöllisessä toiminnassa tai sen vakavan uhan tai hengen,
terveyden tai omaisuuden vaarantumisen tulee olla samanaikaisesti
olemassa jotta hätätyöhön voi kutsua. Ennalta arvaamattomalla
tapahtumalla tarkoitetaan äkillistä syytä, jota ei ole voitu
ennakolta tietää. Työaikalain perusteluissa todetaan, että "tarve
hätätyöhön syntyy odottamatta". Säännönmukaisesti tai mahdollisesti
toistuva sinänsä arvaamaton tapahtuma ei oikeuta hätätyöhön.
Työaikalain perustelujen mukaan
hätätyötä ei myöskään saa käyttää ylityön tai päivystyksen
sijasta.
Tämä lisäksi on syytä huomioida,
että
- Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta.
- Hätätyötä ei saa teettää kauemmin kuin siihen on tarvetta.
- Hätätyötä voi teettää vain säännöllisen työajan ulkopuolella.
- Hätätyöstä maksetaan normaali ylityö- tai sunnuntaityökorvaus riippumatta henkilöön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai paikallisesti sovitusta käytännöstä.
- Hätätyössä työajan pituutta ei ole mitenkään rajoitettu.
- Hätätyötä saa teettää korkeintaan kaksi viikkoa.
Koska hätätyöllä voidaan ohittaa
monia työaikalainsäädännön määräyksiä. Työaikalaki
määrää, että työnantajan on hätätyön teettämisestä tehtävä
viivytyksettä kirjallinen ilmoitus paikalliseen aluehallintovirastoon. Ilmoituksessa tulee kertoa
hätätyön syy, laajuus ja kesto. Ilmoituksen on liitettävä myös
luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun lausunto.
Lain mukaan mikäli hätätyötä
teetätetään väärin perustein, työsuojeluviranomaisten on
ryhdyttävä toimenpiteisiin hätätyön rajoittamiseksi tai
lopettamiseksi. Mikäli työnantaja jatkaa toimintaansa tai laiminlyö
ilmoitusvelvollisuutensa laki edellyttää että
työsuojeluviranomaisten on vietävä asia virallisen syyttäjän
käsiteltäväksi.
Yhteenveto:
Mainitsemassasi tapauksessa hätätyöhän
kutsumiseen ei ole edellytyksiä koska palvelun valvonta voidaan
järjestää normaalilla päivystyksellä ja/tai erikseen hankitulla
24/7 tuella. Se että työnantajasi pitää kustannuksia liian
korkeana ei muuta tilannetta mitenkään. Jos palvelun kaatuminen voi
todella esimiehesi väitteiden mukaan aiheuttaa mainitsemasi
suuruusluokan kustannukset ja vahingot ja palvelun tuki on kuitenkin
jätetty yhden ihmisen tavoitettavuuden varaan voidaan helposti
kyseenalaistaan koko palvelun tärkeys yritykselle. Hätätyön
edellytyksiä ei ole.
Kaiken lisäksi antamiesi tietojen
perusteella työnantajasi ei ole tehnyt yhtäkään ilmoitusta
hätätyön käytöstä aluehallintovirastoon. Ehkä sinun kannattaa
tiedustella asiaa aluehallintovirastosta ja tehdä työnantajan
toimista hätätyön käytöstä kantelu työsuojeluviranomaisille.
Kannattaa myös muistaa että mikään
laki ei velvoita pitämään työsuhdepuhelinta päällä tai edes
vastaamaan puheluihin. Kannattaa lukea aiheesta blogin aikaisempi
artikkeli.
Jos sinua ei saa kiinni, ei sinua voi myöskään kutsua hätätyöhön.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti
Q&A - Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle
Q&A - Saako sairaslomasta tiedottaa työpaikalla
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Huumausainetestit työpaikoilla
Q&A - Työttömällä on oikeus matkustaa
Q&A - Kesäloma
Q&A - Työsuhde ja kilpailukielto
Q&A - Isännänvastuu
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Q&A - Onko minulla oikeus arvostella työnantajaa julkisesti
Q&A - Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle
Q&A - Saako sairaslomasta tiedottaa työpaikalla
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Huumausainetestit työpaikoilla
Q&A - Työttömällä on oikeus matkustaa
Q&A - Kesäloma
Q&A - Työsuhde ja kilpailukielto
Q&A - Isännänvastuu
Esimerkkejä ennakkotapauksista liittyen hätätyöhän
Hätätöihin ei voi komentaa,
vaikka tilaukset ovat vaarassa myöhästyä
Öljynporauslaivan runkolohkoja ei oltu
päästy yhdistämään aikataulussa. Myöhästymissakko uhkasi molemmista. Työnantajan mukaan vastaavaa
virhettä ei ollut aiemmin sattunut, joten hätätyö oli
perusteltua. Oikeuden mukaan teollisessa työssä on varauduttava
kyseisenkaltaisiin virheisiin eikä liiketuoton väheneminen kelpaa
hätätyön syyksi. (KKO:1985-II-15)
Arvattavat viat ja häiriöt eivät
oikeuta hätätyöhön. Muun muassa luonnontapahtumat aiheuttivat
sähkönjakeluyhtiön toimintayksikössä ja jakeluverkossa vikoja ja
häiriöitä.
Oikeus katsoi, että korjauksia oli
jouduttu tekemään niin usein ja säännönmukaisesti, ettei ennalta
arvaamattomasta tilanteesta voinut olla kyse. Työnantajan olisi
pitänyt lisätä korjauskapasiteettia ja teettää korjaukset
normaalina työaikana tai ylitöinä. (KK0:1986-II-39)
No niin, näin olen ajatellutkin. Meillä hoitoalan duunissa pyydetään heti "hätätyöhön" jos työntekijöitä on liian monta samaan aikaan sairaslomalla. Kyse on kuitenkin siitä että työnantaja haluaa tieten tahtoen pitää yllä minimiehitystä eikä ota ennakkoon huomioon mahdollisia sairastumisia. Tässä tapauksessa ei ole oikeutta teettää hätätyötä ja onneksi ammattiliitto on nyt asian viimein viemässä oikeuteen kun sopimukseen ei päästy.
VastaaPoistaKiitos artikkelista. Nyt vasta tajusin että esimies ei ole kertaakaan tehnyt ilmoitusta aluehallintovirastoon vaikka on määrännyt "hätätyöhön". Kaikenlisäksi ilmoitus on tehtävä viipymättä, käytännössä heti. Huomenna lähtee nimetön ilmianto viranomaisille.
VastaaPoistaSeuraavan kerran käsken esimiehen työntämään hätätyöpyyntönsä perseeseen.
Itse olen eräässä energianyhtiössä duunissa ja koko työhistorian ajan 5.5 vuotta on aina soitettu kotia oli yö tai päivä, lomalla tai sairaana. Kerran kun kieltäydyin tekemästä mitään tuli uusi soitto esimiehen esimieheltä joka määräsi hätätyöhön. En saanut edes korvausta tehdystä ylimääräisestä kolmesta tunnista keskellä yötä. Kaikenlisäksi olen 110% varma että esimies ei tehnyt ilmoitusta viranomaisille hätätyön käytöstä. Esimies tuskin tietää mitä hätätyö edes tarkoittaa, puhumattakaan sen käytön asettamista velvoitteista. Hätätyö näyttää olevan jotain mitä käytetään kun halutaan määrätä työhön.
VastaaPoistaUpea artikkeli. Itse työskentelen Nordeassa. Kieltäydyin ylityöstä. Kuten tiedämme, ylityön tekemiseen tai teettämiseen tarvitaan kummankin osapuolen suostumus. Koska en suostunut ylitöihin yksikön vetäjä määräsi hätätyöhön viikonlopuksi (siis etukäteen).
VastaaPoistaKäytännössä siis hätätyö syntyi jo ennakolta, mikä sinänsä rikkoo hätätyön määrittelyn ennakoimattaomuudesta ja odottamattomuudesta. Puhumattakaan siitä että hätätyöhän määrättiin ylityön korvikkeena joka on lainvastaista.
Onneksi en ole Nordealla enää duunissa.
Kenkää tulee jos kieltäytyy ylityöstä.
VastaaPoistaItse töissä vartiointiliikkeen johtokeskuksessa ja kun vartijat uhkasi mennä lakkoon, työnantaja löi käteeni hätätyömääräyksen. Onneksi luottamusmies sai tajuamaan, että hätätyö ei ole lakonmurtamiskeino.
VastaaPoistaIT-alalla kyseistä "hätätyötä" teetetään aina kun serveri kaatuu.
VastaaPoistaSe onkin sitten hyvä kysymys, että millä perusteella se on ennaltaodottamatonta, että tuota tapahtuu. Enemmänkin on täysin odotettavaa, että serveri ei pysy vuosia pystyssä tai että joku hakkeri pääsee sinne joskus. Mutta sen sijaan, että olisi minkäänlaista päivystystä, homma teetetään hätätyönä, sitten kun ongelmia ilmenee.
En sano, että toimistolla tarvitsi päivystää 350 päivää vuodessa turhaan, se olisi aivan turhaa hommaa. Mutta totuus on se, että päivystämistä on kotonapäivystäminenkin. Samalla tavalla on velvoite lähteä töihin, mutta maksetaanko tuosta päivystämisestä? Ei makseta. Kysymys ei ole edes siitä, että tuon tyyppisestä pitäisi maksaa paljon, mutta pitäisi silti. Ei ole kivaa uhrata vapaata viikonloppuaan, yleensä öitä myöten, aivan normaalilla palkalla.
Erinomainen esimerkki siis siitä, miten "hätätyötä", voi käyttää maksujen välttämiseksi.
Paska plogi. Taas rehellistä riisto kapitalistia yritetään kampittaa. Teen tästä paska blokista rikos ilmoituksen lappeen rannan rikos poliisille.
VastaaPoistaMutta totuus on se, että päivystämistä on kotonapäivystäminenkin. Samalla tavalla on velvoite lähteä töihin, mutta maksetaanko tuosta päivystämisestä? Ei makseta. Kysymys ei ole edes siitä, että tuon tyyppisestä pitäisi maksaa paljon, mutta pitäisi silti.
VastaaPoistaItse asiassa tuossa on koko villakoiran ydin. Suomen työaikalainsäädännön mukaan päivystäminen kännykän kanssa on varallaoloa, josta on maksettava työntekijälle 50-prosenttista palkkaa koko varallaoloajalta. Jos töissä ollaan normaalisti 40 tuntia viikossa, varallaolotunteja mahtuu viikkoon 128, joista päivystäjälle pitäisi siis maksaa 64 tunnin palkka. Toki päivystysvastuu rajoittaa päivystäjän normaalielämää, sillä puhelin voi soida koska tahansa. Viinaa ei voi vetää, eikä oikein poistua edes kaupungista. Työnantajan näkökulmasta 64 tunnin palkan vastineeksi ei kuitenkaan saa juuri mitään muuta kuin mielenrauhaa.
Koska päivystäminen on oikein tehtynä poskettoman kallista, firmat pyrkivät tekemään kaikenlaisia vippaskonsteja maksujen välttämiseksi. Väittäisin myös, että päivystyskorvauksen suuruus on yksi tekijä työpaikkojen valumisessa ulkomaille.
Itse töissä vartiointiliikkeen johtokeskuksessa ja kun vartijat uhkasi mennä lakkoon, työnantaja löi käteeni hätätyömääräyksen
VastaaPoistaVeikkaan että suurimmassa osassa firmoja hätätyö määräyksen antajat eivät ole ymmärtäneet että he ovat velvollisia tekemään viipymättä (=heti) ilmoituksen hätätyön käytöstä viranomaiselle. Suurin osa ei tee.
Itse muistan tapauksen jossa esimies tuomittiin useamman tuhannen euron sakkoihin hätätyöilmoituksen tekemättä jättämisestä viranomaislle.
IT-alalla kyseistä "hätätyötä" teetetään aina kun serveri kaatuu.
VastaaPoistaOngelman juju on siinä että työnantajat käyttävät tilannetta hyväksi, koska valitettavan moni työntekijä ei uskalla kieltäytyä "ilmaisesta päivystyksestä" tai uskalla olla tavoitettamattomissa.
Vähän sama kuin ylityö. Ei se ole laitonta pyytää työntekijää tekemään pitkää päivää ja ongelmahan on työntekijän jos ei tajua vaatia ylityökorvauksia. Jos ylityökorvauksia ei makseta, ei niitä ylitöitäkään pidä mennä tekemään.
Jos ihmiset ylisuuren työkuorman takia tekevät ilmaiseksi ilman ylityökorvauksia pitkiä päiviä ja viikonloppuja niin työnantajan näkökulmastahan tilanne on ideaalinen. Työt hoituu, ei tarvita lisää resursseja, ylityöt ei näy tilastoissa eikä tarvitse maksaa ylimääräisiä korvauksia. Sitten kun työntekijä on polttanut itsensä loppuun niin uusiahan saa markkinoilta entistä halvemmalla.
"Hätätyö" päivystyksen kanssa on sama juttu. Ei pidä mennä vastaamaan siihen puhelimeen vapaa-ajalla. Jos työnantajalla ei ole varaa järjestää sen "kaatuvan serverin" takia päivystystä korvauksineen tai ostaa tukea josta muualta niin olkoon serverit alhaalla.
Pitää itsekkin ottaa itseään niskasta kiinni. Sen työpuhelimen voi laittaa kiinni työpäivän jälkeen ja aukaista se vasta työpäivän alettua.
Työsuhdepuhelimen rinnalle kannattaa hankkia yksityinen liittymä jonka numeron antaa kavereille, omaisille, pankeille vakuutusyhtiöille jne. Jos ei halua kantaa kahta kapulaa mukana niin kääntää puhelut yksityisestä liittymästä työpuhelimeen. Sitten kun oikein kypsyttää niin kääntö pois päältä ja työsuhdepuhelin kiinni.
Vielä kerran, ei siihen puhelimeen ole pakko vastata!!! Älkää tehkö töitä ilmaiseksi. Työstä tai varallaolosta kuuluu maksaa. Eikä se kuulu työnantajalle miksi et puhelimeen vapaa-ajalla vastannut jos sitä alkavat kyselemään.
Jos työnantaja haluaa sinun olevan tavoitettavissa vapaa-aikana niin sitten sopii päivystyksestä ja maksaa sen 50% tuntipalkasta joka ikisestä päivystystunnista.
Oikeuksiaan pitää vaatia, aika harvassa paikassa niitä tarjotaan oletusarvoisesti.
VastaaPoistaMitens liukuvatyöaika, meillä ainakin mitään ylitöitä ei makseta kun voi pistää "saldoon".
VastaaPoistaBlogistilla on artikkeli aiheesta joka ainakin auttoi minua suuremmoisesti.
VastaaPoistahttp://oikeusjakohtuus.blogspot.com/2012/03/q-liukuva-tyoaika.html
Liukuvatyöaika on säännöllisen työajan järjestely, ei järjestely ylityön tekemiseen. Ylityö on aina työtä jota tehdään säännöllisen työajan ulkopuolella. Se että saldossa on "miinusta" tai varaa vielä "plussaa" ei tarkoita sitä että ylimääräinen työ työajanulkopuolella tehtäisiin liukuman puitteissa.
Kiitos blogistille. Pistin artikkelin linkin esimiehelle ja totesin että seuraavan kerran kun pyytää hätätyöhön niin tulen heti kun saan varmistuksen että ilmoitus viranomaiselle hätätyön käytöstä on tehty. Olisitte nähneet naaman :-)
VastaaPoistaLisään tähän vielä sen, että kyseessä on aivan selvästi työajan kanssa kikkailu ja se kuuluu mitä suurimmassa määrin työsuojeluvaltuutetulle. Yrityksen työsuojeluvaltuutetun pitää ottaa asia hoitaaksen myös tämän takia, ei pelkästään hätätyöilmoituksen takia.
VastaaPoistaAnonyymi sanoi:
VastaaPoista"""Työsuhdepuhelimen rinnalle kannattaa hankkia yksityinen liittymä jonka numeron antaa kavereille, omaisille, pankeille vakuutusyhtiöille jne. Jos ei halua kantaa kahta kapulaa mukana niin kääntää puhelut yksityisestä liittymästä työpuhelimeen. Sitten kun oikein kypsyttää niin kääntö pois päältä ja työsuhdepuhelin kiinni.
Vielä kerran, ei siihen puhelimeen ole pakko vastata!!! Älkää tehkö töitä ilmaiseksi. Työstä tai varallaolosta kuuluu maksaa. Eikä se kuulu työnantajalle miksi et puhelimeen vapaa-ajalla vastannut jos sitä alkavat kyselemään. """
Mitä kuule luulet, onko IT-alalla varaa alkaa edes kuvittelemaan jotain työsuhdepuhelinta? Mitä luulet onko muutenkaan kyseisellä alalla varaa aukoa päätää tai olla tavoittamattomissa työantajaltaan?
No ei ole. Tässä maassa on 1000 entistä nokialaista ottamassa työpaikkasi, paremmilla papereilla ja paremmalla työkokemuksella. Potkut tulee syyllä "luottamus"pula (= irtisanomis syy, jota ei tarvitse perustella) ja seuraava sellainen joka tekee hiljaa päivystyksensä, otetaan tilalle!!!
Se on erittäin helppo huudella, jos ei ole koskaan IT-hommissa ollut. Saa olla onnellinen että on edes töihin päässyt. Vähät väliä jos joskus kerran vuodessa joutuu kökkimään viikonlopun. Vielä parempaa onnea etsimään uusia töitä, kun on "luottamus"pulasta irtisanottu, ei ole mitään toivoa enää siitäkään työstä mitä oli.
Toinen anonyylmi sanoi: """Suomen työaikalainsäädännön mukaan päivystäminen kännykän kanssa on varallaoloa, josta on maksettava työntekijälle 50-prosenttista palkkaa koko varallaoloajalta."""
Näinpä juurikin, ei niin mitään oikeaa järkeä. Ja mitä tekevät ne henkilöt jotka voisivat näihin asiohin vaikuttaa? Eivät yhtään mitään, on niin kiire saada koko alalle sellaiset palkankorotukset, että loppujenkin IT-miesten palkkaaminen tulee mahdottomaksi ja Suomi laskeutuu uuteen mahtavaan post-nokialaiseen aikakauteen.
Todentottakin mitä muka tälläiselle "hätätyölle" voi oikeasti tehdä, paitsi parkua netissä? Jos vaadit oikeuksiasi, saat potkut. Jos liitto alkaisi vaatia oikeuksiasi, saisi puolet firmasta potkut.
Ongelma on siinä että alistut tilanteeseen ja aivan varma voit olla että työnantajasi käyttää tilannetta hyväkseen. Varmasti painostusta on, mutta irtisanomiseen luottamuspulan takia ei ole juridista perustetta jos työntekijä ei suostu hyväksikäytettäväksi. Näissä kohdin pitää pistää kova kovaa vasten. Itselläni on siitä kokemusta.
VastaaPoistaVuonna 2009 työnantaja sanoi minut irti keksityllä syyllä kun olin kieltäytynyt ylitöiden tekemisestä. Meillä oli resurssipulaa ja uusia ei saanut palkata lähtevien tilalle. Työmäärät kasaantui. Ensin sanottiin että priorisoi niinkuin se olisi joku ratkaisu. Noh, sitä priorisoitiin ja osa tehtävistä jäi tekemättä jonka jälkeen vaadittiin tekemään ylitöitä tunti tunnista, ei siis edes ylityökorvauksia. Kieltäydyin ja pain kuukauden päästä itisanottiin.
Onneksi kuuluin liittoon. Lakimiehen avustuksella pistettiin fima ja silloinen esimies kuriin. Työpaikka tietysti meni, mutta korvauksena sain 16 kk palkan joka siis se aika mikä meni oikeuskäsittelyssä. Yhteensä 65 000 euroa. Esimies sai työsuojelurikoksesta 7800 euron sakot hänen tuloillaan. Firma sai 20 000 euron sakot ja joitui maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa 15600 euroa ja liiton 9900 euroa. Kalliiksi kävi.
Lisäksi tuomion varmistuttua kerroin asiasta muutamalle isolle asiakkaalle jotka lopulta eivät haluneet enää jatkaa sopimuksiaan firman kanssa. Esimieskin sai kuukausi tuomion jälkeen potkut.
Työkaverit jotka jäivät firmaan kertoivat että tyyli vaihtui ja meno on nyt mielekkääämpää. Toivottavasti niin.
Itse olen töissä edelleen IT alalla ja hyvin pyyhkii.
Älkää alistuko moisern paskaan, älkää olko orjia.
Ymärrän kyllä kantasi tuossa mielessä, mutta esimerkkisi ei sovi millään tavalla kysymyksessä olleeseen tapaukseen. Viikonlopun mittainen hätätyö serverin kaatuessa korkeintaan kerran vuodessa on lähes täysin eri asia, kun kuukausien mittaiset ylityöt täysin normaalista työstä.
VastaaPoistaEhkä suurimpana näistä eroista on se, että ylitöistä saa lain mukaan kieltäytyä, taas kun "hätä"työstä ei. Toinen iso kysymys ovat nämä määrät, on eri asia olla firmassa joka teettää jatkuvasti ylitöitä, eikä silti ehdi tehdä kaikkia töitä, kuin fimassa jossa normaalisti jää jopa ylimääräistä aikaa, mutta joutuu joskus harvoin "hätä"töihin. Vähän paha olisi esim. esittää että "Irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla" olisi perustetonta, kun töiden määrä on oikeasti vähentynyt ja hieman luppoaiakaakin löytyy.
Jos olisin ollut sinun tilanteessasi, olisin päätynyt samaan kuin sinä. Ei siinä paljon epäselvää ole, niin selvästä tapauksesta on kysymys. Mutta taas, tämä "hätä"työ tapaus on sellainen, että siihen paskakasaan en käsiäni lähde tunkemaan. Paitsi että on täysin kyseenalaista pärjäisinkö ollenkaan, niin on se melkoista hätätyö-hyttysen ampumista tykillä, jossa murkulana käytetään omaa työpaikkaa.
Loppuun sanon vielä, että mitenkähän mahtavalta näyttäisi irtisanominen luottamuspulasta, liitettynä omaan tapaukseesi, jossa: "Lisäksi tuomion varmistuttua kerroin asiasta muutamalle isolle asiakkaalle jotka lopulta eivät haluneet enää jatkaa sopimuksiaan firman kanssa". Tuohon kun vielä lisää taustan "hätätyö-oikeudenkäynti liiton kanssa", niin alkaa työhakemus olla "valmis". ;)
Niin, uskallan väittää että se servereiden kaatuminen kerran vuodessa ei täytä hätätyön tunnusmerkistöä! Onkohan työnantajasi noista kerroista tehnyt edes ilmoitusta viranomaisille?
VastaaPoistaOngelmahan ei ole siinä että näitä tapauksia tulee harvoin, vaikka kerran vuodessa, vaan siinä että et tiedä milloin ne tulevat. Saat olla vuoden läpeensä varuillaan (ilman korvausta) jokainen viikonloppu milloin se kutsu tulee.
Tiedän yhden duunipaikan jossa henkilö oli samassa tilanteessa kuin sinä. Kutsu saattoi tulla milloin tahansa. Sitten eräänä perjaintai-lauantai välisenä yönä pomo soitti ja pyysi hätätyöhön. Kaveri oli juhlimassa ja niin kovassa tuiskeessa ettei ollut kykenevä työhön. Maanantaina esimies piti vakavan puhuttelun siitä että kaveri ei ollut työkunnossa hätätyöhön!!!
Kuinka sairasta voi touhu olla. Siis ilman korvausta pitäisi 365 päivää vuodessa rajoittaa omia menoja jotata olisi työnantajan käytettävissä.
Olen sitä mieltä että jos päivystyksestä ei voi sopia työnantajan kanssa niin sittens ei todellakaan kannata vastata puhelimeen. Oma yksityinen kapula jonka numeroa työnantaja ei tiedä. Toinen kapula kiinni viikonlopuksi. Työnantajalla ei ole oikeutta vaatia pitämään puhelinta päällä tai oikeutta vaatia työntekijää olemaan tavoitettavissa.
Jotain on pahasti vialla johtamiskulttuurissa jos palveluita tarjoataan asiakkaille siten että servereiden vikantumisen korjaus on jätetty vapaaehtoisuuden varaa. En minä ainakaan haluaisi ostaa palveluita moisesta firmasta.
Työntekijä on aina heikommassa asemassa. Firma saa uusia työntekijöitä, mutta työntekijä ei välttämättä saa uutta duunipaikkaa.
VastaaPoistaTosin löytyy niitä työnantajia jotka pelaa rehellisin säännöin ja noudattaa lakia ja sopimuksia. Nykypäivänä niitä on vain harvassa. Omassa duunissa on päivystysringit. Viisi henkilö päivystää vuoronperää viikon. Omalle kohdalle se osuu siis n. joka viides viikko. Työnantajalle se maksaa jonkinverran, mutta ainakin oma työantaja maksaa sen 50% korvauksen jottei tarvitse valehdella asiakkaalle että on 24/7 tuki vaikka ilman päivystystä ei olisi.
Hälläväliä jos ei saa uutta työpaikkaa. Tässä maassa pärjää sossuntuillakin ihan hyvin.
VastaaPoistaHälläväliä jos ei saa uutta työpaikkaa. Tässä maassa pärjää sossuntuillakin ihan hyvin.
VastaaPoistaPärjää toki, mutta se 3500-4000 EUR/kk on paljon mukavampi kuin muutama satku.
Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaMiksei tekisi erillissopimusta asiaa koskien, jos se jatkuva päivystys on niin kallista. Vaikkapa 1500 euron kertakorvaus jokaisesta hälytyksestä luulisi takaavan, että joku työntekijöistä tulee paikalle ihan vapaaehtoisesti. Eihän se 100% varma ole, mutta kaikella on hintansa.
VastaaPoista