Elokuvateatterissa ennen elokuvan alkamista näytetään monesti oikeudenomistajien varoitus teoksen luvattoman kopioinnin tai kuvaamisen seurauksista. Vastaavanlaisia varoituksia on myös DVD- ja BluRay –elokuvien alussa.
Varoituksessa oikeudenomistajat uhkailevat katsojaa teoksen luvattoman kopioinnin seurauksilla. Seurauksiksi väitetään jopa kymmenen vuoden vankeustuomiota, suuria rahallisia korvauksia, sakkoja, kännykän tai muun kameran takavarikoimista ja jopa kuvaamisen yritys rinnastetaan samalle asteikolle.
Kaikki edellä kuvatut väitteet seurauksista ovat puhdasta pelottelua jota tekijänoikeusmafia ja heitä edustavat tahot toteuttavat jatkuvasti toiminnassaan. Elokuvan kuvaamisesta elokuvateatterissa tuskin saa edes sakkoja.
Suomen lain mukaan tekijänoikeusrikoksesta voi saada enintään kaksi vuotta vankeutta. Tekijänoikeusrikos edellyttää kuitenkin että teko tehdään tietoverkkoa käyttäen tai ansiotarkoituksessa. Käytännössä elokuvan kuvaaminen elokuvateatterissa voi olla korkeintaan tekijänoikeusrikkomus josta ei voi tuomita vankeutta eikä rikkomus edellytä edes kaikissa tapauksissa vahingonkorvausten maksamista jos tallenteen tekee omaan käyttöön.
Kännykän tai kameran takavarikoimiseen ei elokuvateatterin henkilökunnalla ole juridisia oikeuksia. Takavarikoinnin voi tehdä ainoastaan paikalle kutsuttu poliisi, mutta silloinkin edellytetään vähintään syytä epäillä rikosta.
Kaikenlisäksi Suomen lain mukaan tekijänoikeusrikoksen yritys ei ole rangaistavaa kuten väitetään. Mikäli kuvaus jää yritykseksi, ei ole tapahtunut rikosta. Se että pitää kameraansa tai kännykkäänsä esillä ikään kuin kuvaten, ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä ellei henkilö oikeasti ole kuvannut aineistoa. Tässä kohdin taas kuvattu aineisto on helppo tuhota jos kiinnijääminen uhkaa jolloin teko voi edelleen olla korkeintaan yritys, mikä siis ei ole rangaistavaa.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Saako vuokratun DVD levyn kopioida laillisesti yksityiseen käyttöön?
DVD levyn kopiosuojaus rikkoo kuluttajansuojalaki
Tekijänoikeuksia valvotaan kiristämällä ja laittomin uhkauksi
Hedman Partners kiristyskirjeet, osa 1, osa 2, osa 3
Tosi kertomuksia pienestä ihmisestä korporaatioiden hallitsemassa maassa, jossa oikeus ei kohtaa yksilöä, ja missä kohtuus on viranomaisten ja yritysten määrittelemä totuudeton arvo. Sota omien oikeuksien puolesta jatkuu ...
lauantaina, syyskuuta 10, 2016
8 kommenttia:
Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin)
Kaikki kommentit ovat tervetulleita. Jokainen kirjoittaja vastaa itse omasta kirjoittelustaan ja oman kommenttinsa sisällöstä.
Kukaan täysjärkinen nyt ei kuvaa elokuvateattarissa, mikä olisi se hyöty? Mutta pointti on hyvä. Liian usein ihmisiä uhkaillaan täysin perättömillä seurauksilla. Perätön uhkailu pitäisi olla lainvastaista ja rangaistavaa. Eli väitetään seurauksiksi jotain mikä ei lain mukaan ole mahdollista. Tätä esiintyy todella paljon, esimerkiksi yksityisessä pysäköinninvalvonnassa.
VastaaPoistaMikä tämän artikkelin tarkoitus on? Minusta on ihan selvää että elokuvateatterissa ei saa kuvata esitystä tai luvatta kopioda levyjä? Miksi kehotetaan rikokseen? Tuntuu olevan blogistin tyyli ...
VastaaPoistaOletko tyhmä vai sisälukutaidoton? Pointti on se että teatteri kuvaamista pelotellaan rangaistuksilla jotka eivät ole juridisesti edes mahdollisia jos Suomen lakia halutaan noudataa.
PoistaLevyjen osalta olet väärässä. Yksityisen kopion saa tehdä vaikka vuokra levystä.
Missä kohdin bloggaaja "kehoittaa rikokseen" tässä jutussa? Saisinko tarkemman kohdan, kun minä en sellaista kehoitusta näe?
VastaaPoistaDVD-levyt ovat järjestään kopiosuojattuja, joten niitä ei saa kopioida edes omaan käyttöön. Myöskään formaattimuunnos esimerkiksi tablettikäyttöön ei ole sallittua, vaan pitää ostaa oma kopio tablettiin. Kumma, kun porukka kovasti valitti ns. Lex Karpelasta 11 vuotta sitten, mutta nyt on kokonaan unohtanut sen.
VastaaPoistaLeffateatterissa kuvaamista ei kai suoraan ole kielletty, mutta jos koko leffan kopioi, voisi sen katsoa tekijänoikeusrikokseksi?. Ei kukaan tuollaista itselleen tee. Tarvittaessa voidaan tehdä etsintä. Kannattaa tutusta lakiin todistelun turvaamisesta tekijänoikeudellisessa tai teollisuusoikeudellisessa riita-asiassa. Vaikka korvauksia ei tulisi, niin tekijänoikeuslaissa on hyvitysvelvollisuus ja teatterilevityksessä olevasta leffasta se voi olla mitä vaan.
Kuvaaminen myös häiritsee muita katsojia.
Tässä nyt pointtina on varmastikin enemmänkin se, miten elokuvayhtiöt voi etukäteen tietää rangaistuksien ja vahingonkorvauksien suuruuksista. Tai määrätä moisia. Nämä asiat päättää sivistysvaltioissa tuomioistuinlaitos, eikä elokuva - tai mitkään muutkaan yhtiöt. Tällöin rangaistukset voi olla mitä tahansa lakikirja periksi antaa, samoin kuin myös vahingonkorvaustuomiot. Niin tai näin. Asiaan pitää olla lainvoimainen TUOMIO. Etukäteen ei voi kirjoittaa isolle screenille että "jos teet näin, saat 10 vuotta vankeutta ja miljoonan vahingonkorvaukset".
VastaaPoistaDVD-levyt ovat järjestään kopiosuojattuja
VastaaPoistaEi pidä paikkaansa. Kopiosuojaus maksaa jokaista totettua levyä kohti lisenssimaksun elokuvayhtiölle. Itse olen huomannut että n. 3-4 levyä kymmenestä ei ole suojattu lainkaan. Lopuista puolet on suojattu kevyellä CSS suojauksella joka ei käytännössä täytä lain tarkoittamaa riittävää suojaustapaa.
Toinen juttu on, että vaikka kopioitkin esimerkiksi vuokratun DVD-levyn jossa on kopiosuojaus, toiminnan todentaminen on mahdotonta. Kyseessä ei ole tekijänoikeusrikos (ellet ole niitä jakamassa netin kautta muille), korkeintaan rikkomus jos kopioit omaan käyttöön. Rikkomuksen osalta ei voi suorittaa edes kotietsintää.
Leffateatterissa kuvaamista ei kai suoraan ole kielletty, mutta jos koko leffan kopioi, voisi sen katsoa tekijänoikeusrikokseksi?
Ei voi. Rikos edellyttää tässä tapauksessa ansaitsemistarkoitusta. Pelkkä kuvaaminen ei kerro lopullisesta tarkoituksesta vielä mitään.
Ei kukaan tuollaista itselleen tee.
Tämä ei ole oikeudellisesti kestävä peruste arvioida teon motiivia ja tarkoitusta. Vaikka Suomessa ollaankin niin pelkällä mutulla ei syytetä tai tuomita ketään.
Tarvittaessa voidaan tehdä etsintä
Jos voidaan osoittaa että kyse on tekijänooikeusRIKOKSESTA eikä rikkomuksesta. Kuten totestin, pelkkä epäily rikkomuksesta ei oikeuta kotietsintään.
Minusta oikea kysymys on, miksi elokuvayhtiöillä on oikeus valehdella/liioitella seurauksista. Onko se lain mukaista? Aivan kun minä laittaisin kioskini etuoveen lapun, että näpistämisestä voi seurata 5 vuoden vankeustuomio ja mittavat satojen tuhansien eurojen korvausvaatimukset.
VastaaPoistaKukaan ei usko tuota? Miksi kukaan uskoisi leffayhtiöiden hölynpölyä.