Elisan uusin laskutus - sama lasku kahteen kertaan !

Elisa herätti alkuvuonna hämmennystä kertomalla perivänsä vanhoja laskuttamatta tai liian vähän laskutettuja puheluita asiakkailtaan jälkikäteen usean vuoden takaa. Blogi kirjoitti tästä oman artikkelinsa, joka herättikin paljon keskustelua. Elisan mukaan kaikki liittyy heidän laskutusjärjestelmänsä uudistamiseen ja siinä sattuneisiin virheisiin.

Uusin vaihe Elisan laskutusjärjestelmän uudistamisessa on saman laskun lähettäminen kahteen kertaan. Elisa merkitsee edellisen laskun loppusumman erääntyneenä seuraavaan laskuun, vaikka edellinen lasku on maksettu eräpäivänä.

Blogi sai tiedot seuraavasta tapauksesta:

Ensimmäinen Elisan lasku tuli 15.3.2007, laskun eräpäivä oli 26.3.2007 ja laskun loppusumma 4,03 eur.



(klikkaa kuvaa)

Toinen Elisan lasku tuli 29.3.2007, laskun eräpäivä on 10.4.2007 ja laskun loppusumma oli 12,17 eur. Tämä toinen lasku koostui edellisestä laskusta 4,03 eur, mikä oli merkitty erääntyneet saatavat kohtaan sekä uudesta laskutusosuudesta 8,14 eur. Ensimmäisen laskun eräpäivä oli kuitenkin 26.3.2007 jolloin tuo lasku on maksettu. Asiakkaalla on siis ollut ensimmäisen laskun maksamiseen aikaa 26.3.2007 asti. Toisessa laskussa mainitaa, että "Suoritukset on huomioitu 19.03.2007 asti" ja kun ensimmäinen maksu ei ole tullut Elisalle 19.3.2007 mennessä, lasku on kirjattu härskisti uudelleen seuraavalle laskulle.


(klikkaa kuvaa)
Miten on mahdollista että Elisa antaa laskun eräpäiväksi 26.3.2007 ja odottaa vain 19.3.2007 asti kunnes kirjaa "saamatta" jääneen suorituksen erääntyneeksi seuraavalle laskulle?

Jos liittymän omistaja ei ole erityisen tarkkana hän maksaa 4,03 eur 26.3.2007 ja uudelleen 10.4.2007. Saman laskun kahteen kertaan! Voi olla, että kahteen kertaan maksettu lasku hyvitetään seuraavalla laskulla, mutta ei se anna Elisalle oikeutta maksattaa ihmisillä samaa laskua useaan kertaan. Tässä tapauksessa Elisalla ei ole mitään oikeutta, missään tapauksessa, kirjata edellistä laskua saatavaksi seuraavalle laskulle ennen kuin Elisan, liittymän omistajalle antama maksuaika on todella mennyt ohi. Laskua voi vaati maksettavaksi tai perittäväksi vasta eräpäivän jälkeen.

Kuinka moni ihminen on huomaamattaan maksanut laskunsa kahteen kertaan?

Asiaa tiedusteltiin Elisan asiakaspalvelusta ja ennen kuin asia edes kerittiin kertoa loppuun asiakaspalveluhenkilö tiesi mistä oli kyse. Tämä ei siis varmastikkaan ollut yksittäistapaus. Selitys oli jälleen uusi laskutusjärjestelmä ja kuinka laskutusta yritetään synkronoida samaan rytmiin. Mitä sitten? Pitäisikö muidenkin firmojen ottaa käytäntö, että aina varmuuden vuoksi edellinen lasku lisätään seuraavan laskun loppusummaan oli asiakas laskun maksanut tai ei?

Toinen pienempi huomio. Ensimmäisessä laskussa mainitaan seuraavan laskun oletetuksi eräpäiväksi 27.4.2007. Ei ole arvio edes samalla hehtaarilla kun toinen lasku tulikin maksettavaksi jo 10.4.2007.

Väkisin tulee jälleen mieleen sama asia kuin edellistä artikkelia kirjoittaessa. Jos Elisan laskutusjärjestelmä todella toimii noin kummallisesti, kuinka todenmukaisina voi pitää tammikuussa ihmisiltä laskutettuja vanhoja vuosien takaisia maksuja? Mikä yleensä takaa niiden olleen oikein tai edes oikealla hehtaarilla? Elisan vakuuttelut? Tähän ala-arvoiseen touhuun olisi viimein kuluttajaviraston otettava tiukempi ote ja puolustettava asiakkaita yhden yrityksen mielivaltaista laskutuspolitiikkaa vastaan. Kuluttajan pitäisikin jälleen kerran äänestää jaloillaa!

Lue: Elisan laskutusongelmat

Sinulla on oikeus tietoihisi ... käytä sitä !

Henkilötietolaki (1999/523) määrittelee säännöt henkilötietojen käsittelyssä. Jokaisella on oikeus saada tietää minkälaista tietoa hänestä on tallennettu rekisteriin ja mihin käyttötarkoitukseen tietoa käytetään. Henkilörekisterin ylläpitäjällä on henkilötietolain mukainen velvollisuus tarjota selvitys tallennetuista tiedoista ja käyttötarkoituksesta sekä mahdollistaa yksityiselle henkilölle tietojen tarkistusoikeus.

Sinulla on tiedonsaantioikeus, mikä tarkoittaa, että rekisterin ylläpitäjän on kerrottava sinulle tiedot rekisterinpitäjästä ja tarvittaessa tämän edustajasta, tietojen käyttötarkoituksesta, tietojen luovutuksista sekä rekisteröityjen oikeuksien käyttämisestä henkilötietojen käsittelyssä.

Sinulla on tarkastusoikeus henkilörekisterin tietoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että pyytämällä, sinulle tulee antaa selvitys siitä, mitä tietoa sinusta on tallennettu rekisteriin. Tiedot on annettava kirjallisesti niin pyydettäessä. Lain mukaan tarkistusoikeutta saa käyttää yhden kerran kalenterivuodessa maksutta, ilman että rekisterin ylläpitäjällä on oikeutta laskuttaa tietojen luovuttamisesta. Tiedot on annettava myös selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa.

Yksityisellä henkilöllä on myös oikeus saada rekisteriseloste nähtäville. Rekisteriselosteen saa pääsääntöisesti nähtäville yrityksen toimipaikassa. Mikäli yrityksellä ei ole toimipaikkaa, rekisteriseloste on toimitettava pyydettäessä muutoin nähtäville.

Entäpä ParkPatrol (Narmer Oy) ja ParkCom Oy?

Tietosuojavaltuuten kannanoton (Dnro 344/45/2000) mukaan ajoneuvoista kerätyt kuvat muodostavat henkilörekisterin. Yksityiset valvontayhtiöt kuten ParkCom ja ParkPatrol ovat siis keränneet itselleen henkilörekisterin ajoneuvon omistajista ja/tai haltijoista. Jokaisella autoilijalla on henkilötietolain sallima oikeus pyytää nähtäville rekisteriseloste tallennetuista tiedoista ja tiedon käyttötarkoituksesta, sekä pyytää kerran vuodessa ilmaiseksi, kirjallisesti, ote itseensä liittyvistä tallennetuista tiedoista. Tätä oikeutta kannattaa käyttää, koska ajoneuvon omistajalla tai haltijalla ei välttämättä ole tietoa siitä, että hänen tietonsa on kerätty yksityisen pysäköintivalvonnan rekisteriin. Myös tieto siitä, että rekisterissä ei ole sinuun liittyvää tietoa on oleellinen.

Narmer Oy alias ParkPatrol

Blogi sai viestin kummastuneelta henkilöltä, joka on useaan otteeseen kysynyt rekisteriselostetta ParkPatrol:lta (Narmer Oy). Viesti on lähetetty sekä ParkPatrolin yhteystietolomakkeen kautta, että suoraan toimitusjohtaja Lauri Mustosen sähköpostiosoitteeseen Narmer Oy:ssä. Henkilö valitti, että hän ei ole saanut minkäänlaista vastausta ParkPatrolilta. Valvontayhtiöllä on kuitenkin henkilötietolain mukainen velvoite antaa tarvittavat tiedot mikäli yksityinen henkilö vetoaa henkilötietolaissa säädettyyn tiedonsaanti- tai tarkastusoikeuteen. Osoittaako ParkPatrol täydellisestä välinpitämättömyyttä suomalaista lainsäädäntöä kohtaan vaivautumatta edes vastaamaan asialliseen tiedusteluun?


Klikkaa kuvaa

Yrityksen tulee omassa resurssoinnissaan varautua myös lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Koska valvontayhtiöiden toiminta ei perustu suomen lakiin (suomessa ei ole lainsäädäntöä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta) eikä toiminnan perusteista ja omistaja/haltijan vastuista ole oikeuden ennakkopäätöstä, kannattaa jokaisen autoilijan, auton haltijan tai omistajan käyttää lakisääteistä oikeuttaan tarkistaa tietojen käyttötarkoitus ja itsestään mahdollisesti löytyvien tietojen sisältö.

ParkPatrol:lla ja ParkCom:lla ei näytä olevan varsinaista toimipistettä, josta esimerkiksi rekisteriselostetta voisi käydä tarkastelemassa. Yhtiöillä on osoitteenaan pelkästään postilokero. Rekisteriselosteen pitäisi saada nähtäväille pyytämällä sitä ParkPatrolin yhteystietolomakkeen ja ParkCom:n palautesivun kautta. Samalla voi kysyä mitä kautta yksityinen henkilö saa valvontayhtiön henkilörekisteristä listauksen häntä koskevista tiedoista. Ainakin tuota kautta pitäisi saada ohjeet siitä, miten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuttaan voi käyttää. Muistakaa, että myös ajoneuvosta otetut valokuvat (kopiot niistä) ovat henkilörekisteritietoa (katsokaa artikkeli magneettikuvista). Muistakaa pyytää myös valokuvista kopiot.

Lisäys ja korjaus: Tietosuojavaltuutettu on ottanut kantaa rekisteriselosteen suhteen. Rekisteriselostetta ei tarvitse lähettää erikseen pyydettäessä, eikä sitä ole myöskään pakko laittaa esiin nettisivuille, ellei yritys toimi pelkästään netissä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ParkPatrolin ja ParkComin osalta rekisteriselosteen voi käydä katsomassa toimipaikassa. Nyt herää kysymys, missä on ParkPatrolin toimipaikka kun yhteystietona on pelkkä postilokero?

Huomioikaa, että mikäli valvontayhtiö kieltäytyy antamasta teitä koskevia tietoja, heidän täytyy henkilötietolain 28§ mukaan antaa päätöksestään kieltäytymistodistus. Todistuksessa pitää olla näkyvillä kieltäytymisen perusteet. Valvontayhtiön tapauksessa kieltäytymiselle ei ole kuitenkaan perusteita.

Mikäli pyytäessänne ette saa vaatimianne tietoja, kehoitan yleisen lainkuuliaisuudenkin kannalta kantelemaan asiasta tietosuojavaltuutetulle toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Tietotuojavaltuutettu voi tarvittaessa määrä uhkasakon. Teillä on oikeus myös vahingonkorvaukseen mikäli tietojanne on käytetty väärin tai ette edes pysty varmistamaan tietojenne käyttötarkoitusta tai mahdollista väärinkäyttöä.

Oikeuksistaan kannattaa pitää ehdottomasti kiinni!

Ohjeet tietojen pyytämiseksi:

Tarkemmat ohjeet menettelystä ja kantelun tekemisestä löytyvät tietosuojavaltuutetun sivuilta.

Valmiit lomakkeet löytyvät täältä. Tarvittaessa merkitkää lomakkeeseen "Kaikki tiedot" sekä erikseen huomautus siitä, että haluatte kopiot mahdollisesti ajoneuvostanne otetuista valokuvista.

Yritystietojärjestelmästä kummallekin yhtiölle löytyy myös lisää yhteystietoja: ParkCom Oy ja ParkPatrol (Narmer Oy)

Tulkinta valvontayhtiön oikeudesta kerätä tietoa omistajasta tai haltijasta?

Mitä tulee yksityisten valvontayhtiöiden keräämään tietoon voi hypoteesina heittää ilmaan netissä aikaisemminkin esiintyneen ajatuksen. Valvontayhtiö kerää tietoa henkilörekisteriin ns. "sopimuskumppaneistaan" eli ajoneuvon kuljettajista silloin kun "sopimusta" pysäköinnistä rikotaan. Valvontayhtiö valokuvaa sopimusta rikkovat ajoneuvot ja tästä muodostuu henkilörekisteri. Valvontayhtiöllä ei kuitenkaan ole oikeutta kerätä henkilötietoja heidän toimintansa tai tekemänsä sopimuksen ulkopuolisista henkilöistä. Valvontayhtiöllä on siis tarkimman tulkinnan mukaan oikeus kerätä henkilörekisteriä vain osapuolesta, jonka kanssa heillä on toimintaan liittyvä sopimus. Sopimus on tehty ajoneuvon kuljettajan kanssa, ei siis omistajan tai haltijan, joista tieto kuitenkin käytännössä kerätään. Rikotaanko tässä lakia?

Äänestys!

Käykää myös äänestämässä oma mielipiteenne yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.

Äänestystulos on kaikkien katseltavissa. Tuloksesta julkaistaan artikkeli myöhemmin.

Kysely

Osallistu kyselyyn yksityisestä pysäköinninvalvonnasta!

Suomi24.fi palvelun sensurointi jatkuu ... (2)

Suomi24.fi palvelun Parkkisakot -palstan sensurointi on levinnyt ennennäkemättömän laajaksi ja peittelemättömäksi. Tästä toiminnasta kannattaa valittaa. Millä tavoin kyseinen toiminta palvelee mainostajia keskustelun kaikotessa muualle? Miksi palstalla Eniron toimesta suojellaan yksityistä valvontayhtiö ParkPatrolia?

Käykää Eniron palautesivulla antamassa omat asialliset kommentinne suomi24.fi -palvelusta ja sheriffi.genesiksestä.

http://www.eniro.fi/palaute/

Lue myös: Suomi24.fi palvelun sensurointi jatkuu ...

PS: Loppuviikosta artikkeli ParkPatrolin laittomuuksista ...

Suomi24.fi palvelun sensurointi jatkuu ...

Blogissa julkaistiin aikaisemmin artikkeli Suomi24.fi palvelun harjoittamasta yksipuolisesta ParkPatrol / Narmer Oy yrityksen suojelemiseen tähtäävästä sensuroinnista. Kyse on Suomi24.fi palvelun Parkkisakot -keskustelualueeseen (käykää ihmeessä tutustumassa) kohdistuvasta ennennäkemättömän laajasta ja yksipuolisesta yhden yrityksen suojelemiseen tähtäävästä yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvien viestien sensuroimisesta.

Sensurointi alkoi marraskuussa 2006, jolloin ensimmäiset negatiiviset artikkelit ParkPatrol valvontayhtiöstä julkaistiin. Tuolloin sensurointi koski vain ja ainoastaan kaikkea kielteistä palautetta ParkPatrol yhtiön toimintatavoista ja nettisivuista. Kyseisellä palstalla on useasti menneiden kuukausien aikana valitettu yksipuolisesta sensuroinnista. Miksi ParkCom Oy:tä saa arvostella, mutta ei ParkPatrol Oy:tä? Jos keskustelussa esiintyi ParkPatrolin nimi, viestit poistettiin välittömästi.

Eniron Suomi24.fi palvelun toiminta alkoi olla niin läpinäkyvää, että palstan sheriffi.genesis on nyt julkaissut keskustelupalstalla huomautuksen siitä, että yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei "Parkkisakot" palstalla saa keskustella. Naurettavaa toimintaa. Olisiko aika miettiä yleisiä käsitteitä ja tutustua valvottavan palstan sääntöihin. Pysäköintikiekkokaan ei millään tavoin liity pysäköintiin?

Suomi24.fi palvelun asiakaspalvelupäällikkö on nimittäin sähköpostitse asiasta esitettyyn kyselyyn määritellyt keskustelualueen sisällön hivenen toisin. Parkkisakoista saa keskustella. Palstan nimen mukaista "parkkisakkoa" ei Suomessa ole edes olemassa. Poliisi voi määrätä sakon, ei pysäköinninvalvoja, eikä varsinkaan yksityinen pysäköintiyhtiö. Kunnallinen viranomainen antaa pysäköintivirhemaksun ja yksityinen valvontayhtiö yksityisoikeudellisen maksun. Ensimmäinen noista on pakko maksaa, jälkimmäistä ei tällähetkellä tarvitse maksaa. Yleisesti kansanomaisessa puhekielessä parkkisakolla tarkoitetaan maksua joka seuraa ajoneuvon väärin pysäköimisestä. Jos kerta yksityisoikeudellinen maksu on seuraamusta valvontayhtiön mielestä väärin pysäköimisestä, yksityinen pysäköintivalvontaan liittyvä keskustelu on Parkkisakot -palstan olennainen sisältö. Yksityisoikeudellisiin maksuihin viitataan myös termillä "yksityiset parkkisakot".


Toiminta on herättänyt monia kysymyksiä, varsinkin sen jälkeen kun ParkPatrol on aloittanut mainonnan Suomi24.fi palvelussa. Minkälainen yhteys on Enirolla, Suomi24.fi -palvelulla, ParkPatrolilla (Narmer Oy) sekä palstan sheriffillä? Miksi Suomi24.fi palveluun ei ole perustettu erillistä "Yksityinen pysäköintivalvonta" -palstaa, kun kerran sitä on pyydetty mm. viime joulukuussa sähköpostilla.

Lisäys: Tarkkaavainen blogin lukija on huomannut mielenkiintoisen yhtäläisyyden suomi24.fi palvelun sheriffi.genesiksen ja ParkPatrolin välillä. Sheriffin omassa profiilissa mainitaan: "Toimii sheriffinä hälytyslaitteet & vartiointi, isännöinti ja parkkisakot palstalla.". Kun katsoo Narmer Oy:n / ParkPatrol toimialatietoja siellä kerrotaan: "Liikennekoulutus, liikenneturvallisuus, liikenneasenne, murtosuojaus, hälytinlaite". Lisäksi ParkPatrol mainostaa isännöitsijä-palstalla Suomi24.fi -palveluissa. Siis voiko olla sattumaa, että sheriffin kiinnostuksen kohteet (hälytyslaitteet, parkkisakot ja isännöinti) ovat joko täysin samoja kuin Narmer Oy:n toimialat tai ParkPatrolin mainonnan kohderyhmä (isännöitsijät)? Kun otetaan huomioon vielä asiakaspalvelupäällikön viestissä kerrottu fakta siitä, että alunperin palstalla ei ole ollut sheriffiä, mutta sheriffi on myöhemmin palkattu palstalle, niin kyllä vähemmän vilkkaamassakin mielikuvituksessa näkee jo "salaliiton" merkkejä, varsinkin kun sensurointi kohdistuu aika tarkalleen juuri ParkPatrolia koskeviin viesteihin. Sattumaako? En tiedä, mutta asiasta otetaan yhteyttä Eniroon.

Lisäys 2: Lukekaa sähköposti ja miettikää kuinka näkyvää sensurointi on?

Jos haluatte seurata palstalta poistettujen viestiketjujen sisältöä niistä osa löytyy helposti Google -hakukoneen välimuistista. Menkää osoitteeseen http://www.google.fi , kirjoittakaa hakusanaksi

parkpatrol site:suomi24.fi

Jos linkin takaa löytyvä sivu on poistettu, valitkaa Google hakutuloksen linkin alta löytyvä Välimuistissa -linkki.

Pitääkö televisiolupa / tv-maksu maksaa?

Lue myös aikaisempi artikkeli Digiflopista.

Suomi siirtyy ilmoitetun aikataulun mukaisesti valtakunnallisesti digiaikaan 31.8.2007. Tämä tarkoittaa analogisten TV-lähetysten loppumista.

Pitääkö tv-maksu maksaa, jos tuon päivän jälkeen käyttää televisiota ainoastaan DVD-elokuvien katseluun tai esimerkiksi tietokoneen näyttönä?

Tällä hetkellä, riippumatta siitä, käyttääkö televisiota DVD-elokuvien tai TV-ohjelmien katseluun, tv-maksu on maksettava. Tämä johtuu siitä, että nykyiset televisiot sisältävät itsessään analogisen virittimen jolla on mahdollisuus katsoa televisiolähetyksiä. Kyky ottaa vastaan lähetyksiä on määrävämpi kuin halua katsoa lähetyksiä.

Elokuun lopun jälkeen, mikäli käyttäjä ei hanki televisioonsa digi-viritintä/digi-boksia, hän ei pysty katsomaan digitaalisia televisio-ohjelmia. Koska analogiset lähetykset loppuvat, myös television mahdollinen analogisen virittiminen käyttäminen televisiolähetysten katsomiseen on mahdotonta. Tällöin television omistajan ei tarvitse maksaa tv-maksua ja hän voi oikeasti käyttää televisiotaan ainoastaan esim. DVD-elokuvien katseluun.

Huomatkaa kuitenkin, että mikäli television omistaja voi katsoa valtion rajojen ulkopuolelta alueelle näkyvää analogista televisiosignaalia, tv-maksu on maksettava. Samoin tilanne on silloin, jos käyttäjällä on esimerkiksi lautasantenni, jolla hän voi seurata satelliittikanavia. TV-maksun perusteena ei ole kyky katsoa suomen kansallisia lähetyksiä, vaan yleensä kyky katsoa jotain lähetyksiä. Kansainvälinen käytäntö TV-maksusta edellyttää, että maksu maksetaan omaan maahan, riippumatta minkä maan lähetyksiä katsoo.

"Minulla on taulutelevisio jossa on kaksi analogista viritintä. Televisio toimii lähinnä tietokoneen- (laptop) sekä kotiteatterin näyttönä. Televisio ohjelmia katson hyvin harvoin ja ajatuksena onkin ollut säästää 200 eur vuodessa televisiolupamaksusta. Näillä näkymin en tule hankkimaan digiboksia ollenkaan. Pitääkö minun maksaa televisiolupamaksu elokuun 2007 jälkeen?"

Ei tarvitse. Edellyttäen, että et pysty katsomaan mitään muutakaan analogista lähetystä, kuten satelliitti tai naapurivaltion. Muista kuitenkin, että TV-maksu pitää erikseen kirjallisesti irtisanoa viestintävirastoon.

Entäpä televisiomaksutarkastajat?

Heidän työnsä tarkastusten osalta tuntuu selvästi vaikeutuvan. Lupamaksupinnarin käräyttämiseen on aikaisemmin riittänyt kun on pystynyt osoittamaan televisiolaitteen olemassaolon huoneistossa. Elokuun jälkeen tämä ei enää riitä. Television olemassaolo ei kerro mitään kyvystä vastaanottaa digitaalisia lähetyksiä. Televisiohan voi todellakin olla pelkästään tietokoneen päätteenä tai kotiteatterin jatkeena. Analogisen virittimen olemassaolon merkitys häviää. Onko kyseessä analogisella virittimellä varustettu taulutelevisio vai digitaalisella? Käytännössä tuon näkee vain mallinumeron perusteella television tunnuslaatasta. Miten televisiomaksutarkastajat jatkossa aikovat todistaa tai esittää näytön TV-maksun puuttumisesta, jos asukas väittää ettei hän katso digilähetyksiä. Näyttövelvollisuus on televisiomaksutarkastajalla ja toisaalta, heitähän ei tarvitse päästää asuntoon.

Onkohan se digifloppi?

Suomi on näillä näkymin valtakunnallisesti siirtymässä digi-aikaan 31.8.2007. Tuo hetki tulee olemaan suomalaisen televisiohistorian synkin ja surullisin tapahtuma, vai?

Digitelevisioon siirtymisestä ovat aikanaan päättäneet ihmiset, joilla ei ole ollut aavistustakaan digitaalisen tekniikan mahdollisuuksista ja haitoista, eikä näkemystä tulevaisuuden visioista. Interaktivisuutta ja MHP:tä mainostettiin valttina ja digitelevision sydämenä suomalaiseen televisiokulttuuriin. Pankkiyhteydet ja internet istuessa olohuoneen sohvalla! HDTV unohdettiin täysin. Hurjimmat väittivät MHP tekniikan ja digitalisoitumisen korvaavan kotitietokoneet väylänä internettiin. Samassa huumassa keskus-digiboksit kiellettiin, koska haluttiin kaikille ihmisille mahdollisuus interaktiiviseen sisältöön. Niin mihin sisältöön?

Ei ole interaktivisuutta näkynyt. Markkinoille tuotiin kasapäin digibokseja ja digitaalisiapäätelaitteita, jotka kaikkien periaatteiden ja standardien mukaisesti tai vastaisesti olivat keskeneräisiä toiminallisuuksiltaan. Kaukana valmiista tuotteista. Ihmiset ostivat ja ostavat edelleen keskeneräisiä laitteita, joihin sitten ajoittain on saanut ladata milloin minkäkin tasoisia korjauspäivityksiä. Suomesta taisi tulla digitaalisen lähetysmaailman koelaboratorio ja tavalliset kansalaiset toimivat ilmaiseksi testaajina valmistajille. On törkeää ja väittäisin jopa laitonta, että suomessa saa myydä uutena täysin viallisia laitteita. Erityisesti tallentavat, kovalevylliset digiboksit, vielä puolivuotta ennen H-hetkeä, kärsivät vakavista lastentaudeista. Ohjelmisto kaatuilee, osa ajastetuista ohjelmista jää tallentamatta, tallennetut ohjelmat häviävät tai eivät ole tallentuneet oikein, tekstitys puuttuu, kuva nykii ja pikselöityy. Eikö tallentavan digiboksin tarkoitus ole tallentaa televisiolähetys kovalevylle myöhempää katselua varten? Jos tämän toiminnon suoritus epäonnistuu, miten laitteeseen voi olla tyytyväinen? Miksi näitä laitteita saa edes myydä suomessa? Kelpaisiko sinulle auto joka aina välillä "vian" tai "ominaisuuden" takia jättää käynnistymättä tai viemättä perille?

Digitaalilähetysten kuvaa mainostetaan erinomaisena ja verrataan kuin yötä ja päivää analogisen lähetykseen laatuun. Digitaalisen signaalin "resoluutio" on kuitenkin täsmälleen sama kuin analogisen PAL signaalin. Kuva on ehkä parempi, koska entuudestaan tutut haamukuvat, varjot ja kohina ovat hävinneet. Tämä tosin ei pidä paikkansa kaapelitalouksissa, jossa kuvanlaatu on aina ollut hyvä. Yllättävää ei siis ole, että nimenomaan kaapelitaloudet ovat olleet nihkeitä lastentauteja vilisevien digiboksien hankinnassa. Puhumattakaan nyt digi-televisioista, joita ei kaapeliverkkoon edes käytännössä löydy. Lisäksi digitaalisen signaalin ongelmana on liiallisen voimakas pakkaus mikä näkyy kuvan pikselöitymisenä ja ajoittain karmeana pikselimössönä. Mitä suurempi kuvakoko televisiossa sitä karmeampaa katsottavaa.

Virossa sentään asioita on ymmärretty kokonaisuuden kannalta. Viro on siirtämässä digitaaliset lähetyksensä HDTV tasoon. Nappiin meni! Markkinoille tuodaan HD teräväpiirtoon pystyviä televisioita ja HD-ready televisioita, jotka pystyvät skaalautumaan teräväpiirrolle. Ostettaville laitteille ja niiden ominaisuuksille pitäisi olla edes käyttöä. Suomessa HDTV lähetykset jäävät seuraaville sukupolville jos heillekään. Mitä teet HD-Ready televisolla katsellessasi suomalaista PAL digipikselimössöä isolta ruudulta?

Huomasin, että monilta poliitikoilta kysyttäessä digiaikaan siirtymisen aikataulusta, on suorastaan halventavaa väittää, että "digiboksit ovat nyt niin halpoja, että kyllä kaikilla pitää olla varaa hankkia sellainen". Miten niin on varaa? Jos eläkeläisellä jää lääkkeiden, asumiskulujen ja ruuan jälkeen 10 eur ylimääräistä kuukaudessa, miten hänellä on varaa hankkia digiboksi?

Ovatko boksit sitten halpoja? Kaupasta näyttää saavan digiboksin hintaan 39,90 eur. Onhan se halpa, mutta mitä sillä saa? Harppauksen ajassa ja tekniikassa taaksepäin! Jos kotona on nyt televisio ja videonauhuri on kyseisen digiboksin hankkiminen kuin hyppäys nykyajasta takaisin kivikaudelle. Halvoissa digibokseissa on yksi viritin. Digiboksilla voi katsoa yhtä kanavaa ja toisen kanavan nauhoittaminen esim. videonauhurilla ei onnistu samanaikaisesti (ainakaan eri kanavanipusta). Kuka tarvitsee laitetta, jonka avulla voi nauhoittaa ainoastaan samaa kanavaa jota katsoo? Digiboksissa on oltava vähintään kaksi viritintä, jotta videonauhurin käyttö olisi järkevää ja nyt puhutaankin jo sitten selvästi kalliimmista laitteista. Vaikka kahdella virittimellä varustetun digiboksin hankkisikin ongelma on edelleen kahden laitteen ajastus. Videonauhuri on ajastettava halutulle nauhoitushetkelle, mutta myös digiboksi on ajastettava aukeamaan kyseisenä hetkenä oikealle kanavalla. Helpointa olisi korvata koko videonauhuri-televisio yhdistelmä tallentavalla, kovalevyllä varustetulla digiboksilla. Näiden hinnat ovatkin jo sitten aivan toista luokka, 400 - 600 eur (2400 - 3600 mk), eikä niitä todellakaan ole kaikilla varaa hankkia.

Digitalisoitumisen aika on varmasti ennen pitkään, näin kuuluukin olla. Suomalaisen digiajan muoto ei vain ole oikein valittu. Päätökset, päätöksentekijät, tekniikka ja tavoitteet ovat pahasti menneet metsään. Katsotaan nyt kuitenkin ensin mitä oikeasti tapahtuu elokuun lopussa? Sitä ennen jokainen voi lukea Digitodayn artikkelista kuinka hienosti asia osataan hoitaa ruotsissa.

http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=20075892&rss=16

Kuluttajavalituslautakunnalta uusi päätös yksityisestä pysäköinninvalvonnasta

ParkCom mainostaa sivuillaan kuinka Kuluttajavalituslautakunta on jälleen (02/2007) antanut päätöksen yksityisestä pysäköinninvalvontaan liittyvästä 40 eur maksusta ParkCom Oy:n hyväksi. Jälleen kerran tapaus on sellainen, missä maksun saaja ei kiellä olleensa kuljettajana.

Kuluttajavalituslautakunta on jo aikaisemmissakin päätöksissään vahvistanut valvontayhtiön eduksi, sopimuksen syntymisen ilman tahdonilmaisua, ja todennut, että riitatilanteessa näyttövastuu on kuitenkin aina pysäköintivalvontayhtiöllä. Kuluttajavalituslautakunnan päätöksissä kannattaa muistaa, että ne eivät ole oikeuden päätöksiä. Päätös ei sido elinkeinonharjoittajaa eikä tietysti yksityistä henkilöäkään / autoilijaa.

Edelleenkään emme ole saaneet kannanottoa tilanteeseen, jossa maksun saanut haltija tai omistaja kieltää olleensa ajoneuvon kuljettaja. Näitä tapauksia on kuitenkin lukemattomia. Miksi niitä ei ole viety kuluttajavalituslautakunnan tutkittavaksi? Siksi, että pitkällisen väännön jälkeen pysäköintiyhtiö yleensä luopuu maksun vaatimisesta.

Oleellisinta olisi saada kuluttajaviranomaistenkin perään kuuluttama oikeuden päätös asiasta. ParkCom on toimitusjohtajansa suulla uhonnut jo vuodesta 2005, kuinka niskottelevat autoilijat pistetään kuriin ja kuinka kaikki haastetaan oikeuteen. Nyt aikaa on mennyt jo 2 vuotta. Viimeksi tammikuussa, Helsingin sanomissa olleessa artikkelissa, sama uho toistui. Tosiasia kuitenkin on, että yhtään edellä kuvatan oloista tapausta ei vieläkään ole menossa oikeuteen. Sekä ParkCom:lla, että ParkPatrolilla (Narmer Oy) on oikeustapauksia valmiina tai kesken Helsingin ja Vantaan käräjäoikeuksissa, mutta niistä yhdestäkään ei ole syntymässä ennakkopäätöstä omistajan tai haltijan velvollisuuksista.

Rahastus jatkuu ja osa ihmisistä edelleen maksaa maksun, viimeistään valvontayhtiön kanssa käymänsä massiivisen kädenväännön jälkeen. Sikäli on ihmeellistä ja suorastaan pelottavaa, että pysäköintiyhtiö saa esittää omia "lakitulkintojaan" vastineissaan ja omilla nettisivuillaan härskisti faktoina. Eikö se juuri ole harhaanjohtamista, kun omia käsityksiä esitetään ainoana totuutena ja faktana. Tavallinen ihminen ei osaa sanoa eroa tulkinnan ja totuuden välillä. Blogi on saanut lukemattomia esimerkkejä kirjeenvaihdosta autoilijoiden ja valvontayhtiöiden välillä. Maksujen perustelut ovat kaikki puhdasta tulkintaa, mutta valvontayhtiö esittää asiat faktana. Tarvitaan edelleen se oikeuden päätös asiasta.

Lukekaa lisää aiheesta blogin muista artikkeleista. Oleellista on tiedostaa omat oikeutensa. Sinulla on oikeus olla maksamatta.

Lue: Tapaus Sello

Lue: Tapaus McDonals Varisto

Lue: ParkCom ja ParkPatrol analyysia osaat yksi ja kaksi

Lue: ParkPatrol - hätä kädessä

Lue: ParkCom:n karhukirjeet

Lue: ParkCom:n hurjat lakiviittaukset

Lue: ParkCom maksut OK-perinnälle