Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kansalaistottelemattomuuden aika

Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskenut purkuhakemus on hylätty. Korkein oikeus ei käsittele maaliskuussa 2010 antamaansa poikkeuksellisen virheellistä päätöstä uudelleen.

Maaliskuussa 2010 korkein oikeus kumosi käräjä- ja hovioikeuden yksimieliset päätökset ja näytti vihreää valoa perustuslain vastaiselle, ainostaan viranomaisten toimivaltaan kuuluvalle pysäköinninvalvonnalle. Helmikuussa 2011 perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kysymys eduskunnan säätämiin lakeihin perustuvien säännösten tai niiden perusteella annettujen määräysten noudattamisen valvonnasta ja niiden rikkomisesta johtuvien seuraamusten määräämisestä. Toimintaan liittyy perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän piirteitä. Perustuslakivaliokunta katsoi että hallinnollisten seuraamusten määräämiseen sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Yksityinen pysäköinninvalvonta on siis perustuslain vastaista.

Korkeimman oikeuden antama kielteinen päätös purkuhakemukselle ei muuta yksityisen pysäköinninvalvonnan oikeudellisesti äärimmäisen epäselvää asemaa. Kyseessä oli yksittäiseen tapaukseen liittyvä päätös. Korkeimman oikeuden tulkinnasta huolimatta yksityistä pysäköinninvalvontaa voi ja kuuluukin käsitellä perustuslain vastaisena toimintana.

Kansalaistottelemattomuutta tarvitaan

Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa moni asia toiminnan laillisuudesta lähtien on äärimmäisen epäselvää. Yksi asia on kuitenkin poikkeuksellinen selkeä. Pysäköintivalvontayhtiö ei tiedä sopimuskumppaniaan, eli ajoneuvon yksityiselle alueelle pysäköineen autoilijan henkilöllisyyttä. Sopimus pysäköinninehdoista voi syntyä vain ja ainoastaan ajoneuvon kuljettajan kanssa. Maksamattoman pysäköintivirhemaksun maksuvaatimus lähetetään kuitenkin ajoneuvorekisteristä löytyvälle ajoneuvon haltijalle tai omistajalle. Ajoneuvon haltijat ja omistajat eivät ole mahdollisesti syntyneen sopimuksen osapuolia, eivätkä siten millään tavoin velvollisia selvittämään ajoneuvon kuljettajaa pysäköintivalvontayhtiölle tai vielä vähemmän maksamaan määrättyä maksua.

Yksityisen pysäköintivirhemaksun välttää kiistämällä yksiselitteisesti ja järjestelmällisesti olleensa ajoneuvon kuljettaja. Näyttövastuu kuljettajasta on valvontayhtiöllä. Jotkut valvontayhtiöt ovat lähestyneet autoilijoita uhkaamalla poliisitutkinnalla, mikäli haltija tai omistaja ei paljasta ajoneuvon kuljettajaa. Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ei ole kyse rikoksesta, vaan väitetystä yksityisoikeudellisesta sopimussuhteesta. Asia ei kuulu poliisille, eikä yksikään poliisi ota asiaa tutkittavakseen valvontayhtiöiden uhkailusta huolimatta.

Hyvät autoilijat! Kyse ei ole oikeudesta saada pysäköidä mihin tahansa, vaan periaatteesta kuka rikkeestä saa rangaista. Viime vuosien aikana iso osa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on siirtynyt rikollisten, talousrikoksista tuomittujen ja järjestäytyneen rikollisuuden temmellyskentäksi. Helppo raha ja ihmisten uhkailu houkuttaa. Korkeimman oikeuden epävirallisella siunauksella toiminta kohottaa taas päätään.

Kansalaistottelemattomuutta tarvitaan! Jokainen pitäköön huolen ettei yhtään yksityistä pysäköinninvalvontamaksua makseta - annetaan valvontayhtiön selvittää sopimuskumppaninsa.

Lue myös:
Parkkiyhtiö on jälleen hävinyt pysäköintiriidan
Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kansalaistottelemattomuuden aika
Syyllistyvätkö parkkifirmat rikokseen
Parkkisakkofirmojen oikeudenkäynneille uhkailu on pelkkää pluffia
Keskustelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta käy jälleen kuumana
Pitääkö yksityinen pysäköinninvalvontamaksu maksaa?
Perustuslakivaliokunta torjuu yksityisen pysäköinninvalvonnan
Valuuko yksityinen pysäköinninvalvonta rikollisten käsiin
Korkeimman oikeuden tuomio ParkCom jutussa kelvottomasti perusteltu
Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta KKO:n päätös
Parkkifarssi päätökseen - kuluttajavirasto kriisissä
ParkCom on vihdoin keskeyttänyt toimintansa
ParkPatrol Finland Oy lopetti toimintansa
ParkCom hävisi hovioikeudessa
ParkCom Oy rikostutkinnassa
Etelä-Suomen lääninhallitus kielsi ParkCom maksujen perinnän

Nordean ilmainen korttivakuutus antaa oivan lisäturvan ostoksille?

Nordea tarjoaa VISA- ja MasterCard- korteilleen ilmaista kodinturvavakuutusta. Kodinturvavakuutukseen kuuluu tuoteturvaosuus joka korvaa rikkoutuneen tuotteen ilman erillistä omavastuuta pääsääntöisesti viiden vuoden ajan ostopäivästä tuotteen takuun päättymisen jälkeen. Vakuutus astuu automaattisesti voimaan kun ostos on kokonaisuudessaan maksettu Nordean luottokortilla. Vakuutuksen myöntää vakuutusyhtiö Chartis Europe S.A.

Nordean ilmainen korttivakuutus on erinomainen vaihtoehto ylimääräiselle tuoteturvalle silloin kuin kotiin hankitaan kallista elektroniikkaa. Uusi astianpesukone, taulutelevisio, digiboksi, tietokone, pyykinpesukone, kuivausrumpu, jääkaappi jne. kannattaa maksaa Nordean luottokortilla.

Luottokorttiostosten yhteydessä luotonantaja vastaa myyjän tekemistä sopimusrikkomuksista ja toisaalta ilmainen vakuutus tuotteelle astuu voimaan automaattisesti heti maksun yhteydessä ja korvaa tuotteen korjauskulut ilman omavastuuta pääsääntöisesti viiden vuoden ajan ostopäivästä sen jälkeen kun tuotteen takuu on päättynyt.

Kotivakuutus ja maksulliset tuoteturvavakuutukset

Nordean tuoteturvavakuutuksen kaltaisia palveluja löytyy laajoista kotivakuutuksista, joista korvataan kodinkoneen äkillinen rikkoutuminen. Kotivakuutuksen maksamasta korvauksesta vähennetään kuitenkin vakuutussopimuksen mukainen omavastuu.

Jotkin kauppaketjut, kuten Gigantti, tarjoavat maksullisia (Happy CARE) tuoteturvavakuutuksia asiakkailleen. Esimerkiksi 1 699 euron hintaisen 42 tuuman LED-TV:n tuoteturva 48 kuukaudelle maksaa Gigantissa 349 euroa. Varmasti vakuutusehdoissa on eroavaisuuksia, mutta miksi ihmeessä maksaisimme 349 euroa lisää vakuutuksesta jonka saan ilmaiseksi maksamalla tuotteen Nordean luottokortilla?

Toimiiko Nordean korttivakuutus?

Vahinkoilmoituksen voi tulostaa Nordean sivuilta. Ilmoitus lähetetään Chartis Euorpe S.A:lle postitse. Tuotetta ei tarvitse ensin korjauttaa kunhan tuotteen korjauskuluista on esittää arvio hakemuksen yhteydessä. Blogin saaman palautteen perusteella korvauksen saaminen Nordean korttivakuutuksen perusteella rikkoutuneesta tuotteesta on normaalin vakuutuskäytännön mukaista. Ongelmia ja tulkinnallisia eroja esiintyy ajoittain, mutta positiivista on ollut huomata saadun palautteen perusteella korvausten maksetun pääsääntöisesti ilman kummempia vaikeuksia.

Keskon kanta-asiakkailla ollut ongelmia

Jonkin verran ongelmia on ollut Keskon kanta-asiakkailla jotka käyttävät ostoksensa yhteydessä Keskon K-Plussa -kanta-asiakasetuja. Keskon kanta-asiakkailla on mahdollisuus kaikista ostoksista kerätä pisteitä. Kuluttaja saa käyttöönsä kerättyjen pisteiden mukaisesti 1000 pisteen arvoisia pisteseteleitä, jotka ovat alennuskuponkeja ja oikeuttavat 5 euron suuruisiin alennuksiin tuotteen lähtöhinnasta.

Chartis Europe S.A on tulkinnut pisteseteleiden olevan rahaan ja luottokorttiin verrattavissa oleva maksuväline. Jos tuotteen lähtöhinnasta on saatu alennusta Keskon pisteseteillä, tuote ei Chartis Europe S.A:n mielestä ole kokonaisuudessaan maksettu Nordean luottokortilla. Vakuutusehtojen mukaan vakuutus on voimassa vain jos tuote on kokonaan maksettu Nordean luottokortilla. Lukemattomilta kuluttajilta on useissa tapauksissa evätty korttivakuutuksen sopimusehtojen mukainen korvaus vetoamalla oston yhteydessä käytettyihin Keskon alennuskuponkeihin.

Kuluttajat ovat käyneet vääntöä Nordean ja Chartis Europe S.A:n kanssa pisteseteleiden käytöstä tuotteen maksamisen yhteydessä. Nordea on lopulta antanut asiassa periksi ja todennut, että Keskon K-Plussa pistesetelit ovat alennuskuponkeja. Pisteseteleiden käyttö tuotteen lähtöhinnan alentamisessa ei mitätöi korttivakuutusta kunhan alennusten jälkeinen hinta on kokonaisuudessaan maksettu Nordean luottokortilla.




Klikkaa kuvaa
Lue myös:
Vapaaehtoinen palautusoikeus
Nordean suuri VISA-puhallus
Nordean suuri VISA-puhallus, osa 2
Pankeilla on oikeus loukata yksityisyyttä
Oletko sinä A-luokkaa?

Henkilöllisyyttä ei tarvitse paljastaa

Viranomainen ei voi vaatia henkilön tunnistamista julkisiin asiakirjoihin liittyvissä pyynnöissä.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta määrittelee viranomaisten asiakirjat julkisiksi, ellei laissa erikseen muuta säädetä. Lain tarkoitus on toteuttaa käytännössä avoimuutta ja hyvää hallintotapaa sekä turvata kansalaisen tiedonsaantioikeutta. Tämä siis tarkoittaa, että jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta joka on julkinen. Oletusarvoisesti kaikki asiakirjat ovat julkisia. Asiakirjan pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei henkilöllisyyden selvittäminen ole tarpeen siltä osin kun viranomainen haluaa selvittää onko pyytäjällä oikeus saada asiakirja joka ei suoraan ole julkinen.

"Vastaus asiakirjapyyntöönne; Oikeusministeriö ei katso voivansa suostua asiakirjojen toimittamista koskevaan pyyntöön, koska siitä puuttuvat sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnasta annetun lain 9 § edellytetyt asianmukaiset lähettäjätiedot" (Oikeusministeriön lähettämä vastaus sähköpostiin)

Joidenkin viranomaisten toimesta on yleistynyt tapa jossa julkista asiakirjaa ei luovuteta, mikäli henkilö pyytää sitä sähköpostilla osoitteesta joka ei "identifioi" henkilöä. Tämä tarkoittaa sitä että sähköpostiosoite on esimerkiksi muotoa "kansalainen@" tai "make45@" eikä esimerkiksi "ville.virtanen@". Todellisuudessahan mikään edellä mainituista osoitteista ei identifioi oikeaa henkilöllisyyttä, identifiointi on jälkimmäisessäkin vain näennäinen. Viranomainen kuitenkin perustaa vaatimuksensa lakiin sähköisestä asioinnista viranomaistoimituksessa ja viranomaisten yleisimmän perustelun mukaan pyynnöstä puuttuu sähköisenasioinnin edellyttämät asianmukaiset lähettäjätiedot.

Lain mukaan julkisen tiedon pyytäjän ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään eikä kertoa miksi hän tietoja haluaa. Sähköisessä asiakirjapyynnössä sähköpostiosoite yksilöi pyytäjän yhtä tarkasti kuin henkilökohtaisessakin käynnissä. Sähköpostiosoite ei identifioi lähettäjän henkilöllisyyttä, mutta se yksilöi tarkasti kenelle vastaus tulee lähettää. Viranomainen ei voi kieltäytyä julkisen asiakirjan toimittamisesta sillä perusteella että lähettäjätiedosta ei voida yksilöidä henkilöllisyyttä. Viranomaisen on vastattava sähköisiin pyyntöihin, oli lähettäjän sähköpostiosoite sitten ville.virtanen@email.com tai anonyymi123@email.com.

Jopa oikeusministeriön oma ohjeistus toteaa selvästi, että pyytäjän ei tarvitse paljastaa henkilöllisyyttään.

Lue myös:
Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta
Asiantuntija lääkäreiden nimet ovat julkisia
Saako vastaanotetun kirjeen julkaista
Pankeilla on oikeus loukata yksityisyyttä
Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa
Televisiomaksutarkastajan kiristyksen kohteena