Vartijat, vartiointi, vartijan oikeudet ja kuvaaminen julkisella paikalla! Nämä asiat näyttävät jälleen kerran vellovan internetin keskustelupalstoilla, kuten myös tämän blogin aikaisemmin julkaisemissa artikkeleissa.

Vartijat ovat yksi ammattiryhmä monien joukossa. Suurin osa vartijoista tekee työnsä rehellisesti ja ammattitaidolla. Joukosta löytyy kuitenkin niitä virkaintoisia jumalan asemaan itsensä asettamia vallanhaluisia persoonia, joille Suomen laki ja kansalaisten oikeudet eivät merkitse mitään. Lisää ongelmia tuo vartijan työnantajan tai vartiointikohteen toimeksiantajan lain vastaiset vaatimukset, joiden kohdalla vartija ei halua tai uskalla käyttää järkeään. Tälläisia tapauksia ovat mm. luvattomat henkilötarkastukset sekä valokuvaamisen kieltäminen julkisilla paikoilla. Vartijoidenkin on syytä käyttää välillä järkeä, kyseenalaistaa selkeästi laittomat toimeksiannot ja ennen kaikkea olla rehellisiä itselleen. Maalaisjärjen käyttö ei ole kiellettyä. Tuskin vartijakaan sentään katolta hyppää jos toimeksiantaja tai esimies käskee.
Vartijan oikeudet? Vartijan oikeudet perustuvat käytännössä kokonaisuudessaan samoihin jokamiehen oikeuksiin jotka on määritelty
Pakkokeinolaissa (30.4.1987/450). Eli täysin samoihin oikeuksiin kuin kenellä tahansa suomen kansalaisella on. Meillä kaikilla on oikeus ottaa varas kiinni
verekseltään. Vartijan toimintaa säätelevät myös
Valtioneuvoston asetus yksityisistä turvallisuuspalveluista (
19.6.2002/534) sekä laki
Yksityisistä turvallisuuspalveluista (
12.4.2002/282). Vartijan oikeudet ja velvollisuudet löytyvät edellämainitun lain 28§ alamomenteista. Alla lista muutamista.
- Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan, haltijan tai tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta tai poistettavalla ei ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan
- Vartijalla on vartioimistehtävää suorittaessaan oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä
- Vartijalla on kiinniotto-oikeutta käyttäessään oikeus tarkastaa kiinni otettu ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi, ettei kiinni otetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille
- Vastarintatapauksessa vartijalla on oikeus käyttää sellaisia henkilön poistamiseksi tai kiinni ottamiseksi taikka turvallisuustarkastuksen suorittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina, kun otetaan huomioon henkilön käyttäytyminen ja muut olosuhteet
- Vartijan tulee olla pukeutunut vartijan työasuun ja asua saa käyttää vain työtehtävissä ja vartijan on pidettävä kortti vartioimistehtävissä mukana ja esitettävä se pyydettäessä
Aikaisemmassa artikkelissa on paljon keskusteltu henkilötarkastuksesta ja siitä, että blogissa väitetään, että vartijalle ei tarvitse avata reppua tai kassia. Tämä pitää edelleen paikkaansa. Vartijalla on oikeus kiinniotetun henkilön tarkistamiseen vain silloin kun vartija käyttää kiinniotto-oikeuttaan (kohta 3). Kiinniotto-oikeuttaan vartija voi käyttää vain silloin kun hän ottaa kiinni verekseltään tavatun tai pakenevan varkaan (kohta 2). Mikäli perusteita kiinniotto-oikeuden käyttämiselle ei ole, ei vartijalla ole myöskään oikeutta henkilötarkastukseen.
Otetaan esimerkki. Kaupan kassa vaatii asiakasta avaamaan reppunsa. Asiakas ei suostu (hänellä on siihen oikeus, riippumatta siitä mitä kylttejä kaupan seinille on asennettu). Kassa kutsuu vartijan. Vartijalla ei ole oikeutta tutkia reppua, koska vartijalla ei ole oikeutta kiinni-ottoon eikä siten oikeutta henkilötarkastukseen. Vartijan tulisi tavata rikoksentekijä verekseltään. Pelkkä kassan pyyntö tai epäilys eivät riitä.
Tämä on harvinaisen selkeää. Ihmisillä on oikeus yksityisyyteen, eikä siitä tarvitse luopua virkaintoisten vartijoiden takia. Jos henkilö tavataan varastamasta tai näpistämästä, silloin on oikein, että varas otetaan kiinni. Ketään ei kuitenkaan voi luokitella "varkaaksi" vain sen takia, että hän ei suostu avaamana reppuaan. Poliisin kutsumisella uhkailu on taas todellista yhteiskunnan resurssien tuhlausta. Aiheeton poliisin kutsuminen on aina vartijan virhearvio. Jos vartija on ottanut kiinni varkaan verekseltään, poliisi on joka tapauksessa kutsuttava paikalle, koska laki edellyttää, että kiinniotettu henkilö ja takavarikoitu tavara on luovutettava poliisille viipymättä. Jos poliisi kutsutaan vain sen takia, että henkilö ei suostu avaamaan reppuaan, on vartija työtehtävissään pahasti hakoteillä.
Valokuvaaminen julkisella paikalla on sallittua. Tästä blogi on julkaissut artikkelin. Joskus valitettavasti näyttää siltä, että vartijoilla ei ole terveen järjen käyttö sallittu toimeksiantoja ja toimeksiantoihin liittyviä omistajan pyyntöjä toteutettaessa. Minkään kauppakeskuksen johtajan pyyntö kieltää valokuvaus liiketiloissa ei ohita suomen lainsäädäntöä ja kansalaisten perustulaissa turvattuja oikeuksia. Ongelmaksi on aikojen kuluessa muodostunut yksityisten vartijointiliikkeiden käyttö julkisten tilojen valvontaan. Vartijoilla ei yksinkertaisesti ole riittävä tietoa, koulutusta tai oikeaa asennetta kansalaisten oikeuksien toteutumisen huolehtimisesta.
Valokuvaaminen on kielletty kotirauhan sekä julkisrauhan piirissä. Muilla paikoilla valokuvaaminen on aina sallittua. Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat. Julkisrauhan alueita ovat mm. virastot, tuotantolaitoksetja toimistot. Eli ravintolassa, baarissa, kauppakeskuksessa, kaupassa, marketissa, asemalla, metrossa, puistossa, kadulla, rannalla ja junassa jne. kuvaaminen on sallittua (vastoin yleistä käsitystä, autossa istuvaa henkilöä saa kuvata, ellei auto sitten olen henkilön asuintila, auto ei siis ole yleisesti kotirauhan suojaama paikka). Kuvaamista ei voi siis kieltää. Annettu kielto on perusteeton. Otettuja kuvia ei tarvitsee poistaa muistikortilta, ei vartijan eikä myöskään poliisin pyynnöstä. Otettuja kuvia ei myöskään tarvitse näyttää. Valokuvien julkaisuun liittyvät sitten omat säädöksensä. Niihin on pintapuolisesti paneudettu myös blogin aikaisemmassa artikkelissa.
Huomatkaa että Helsingin metro on myös julkinen paikka, vaikka HKL:n säännöissä kuvauslupaa edellytettäisiinkin. Se että laiturialueelle pitää ostaa lippu, ei tee alueesta julkisrauhaan piiriin kuuluvaa. Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus ostaa lippu, joten senkin puolesta metro ja metroasemat ovat julkisia tiloja. HKL:n sääntö on siis pätemätön ja sitä ei tarvitse noudattaa.
Vartijalla ei siis ole oikeutta kieltää kuvaamista julkisella paikalla, oli vartijalle annettu minkälaiset ohjeet tahansa. Vartijalla ei myöskään ole oikeutta suorittaa kuvaamisen takia kiinniottoa, eikä siten myöskään henkilötarkastusta. Vartijalla ei myöskään ole oikeutta poistaa henkilöä alueelta ilman riittäviä perusteita, eikä varsinkaan oikeutta voimatoimilla uhkaamiseen. Tulkinnan mukaan ja periaatteessa alueen omistajan tai haltijan tai heidän edustajansa poistumiskäskyä on noudattettava, mutta jos käsky on perusteeton kannattaa selvittää täyttääkö määräys syrjinnän tunnusmerkit.
Hämmästyneenä täytyy ihmetellä tämänkin vartijan toimintaa. Tarkempi kuvaus löytyy blogista DNB (http://blog.nikc.org), artikkelista Valokuvaamisesta ja sen kieltämisestä. Henkilö oli kulkenut Helsingin asematunnelissa ja halunnut kuvata Alkon myymälän edessä Alkon uutta logoa. Vartija oli saapunut paikalle ja kieltänyt kuvaamisen. Vartijan peruste oli ollut turvallisuuden vaarantuminen ja tarkempaa selvitystä pyydettäessä vartija oli vain todennut, että "Siitä voimme kiistellä vaikka oikeuteen saakka." Uskomatonta! Jokainen joka nyt kulkee asematunnelissa Alkon edestä, napsikaa valokuvia minkä kerkiätte. Tai menkää alkon myymälään sisälle. Myös myymälässä kuvaaminen on sallittua, koska kyse on julkisesta paikasta.
Vartijoiden työ on tarpeellista ja monet vartijat ovatkin ammattitaitoisia ja työhönsä rehellisesti orientoituneita. Näiden ääritapausten kohdalla asioita ei pidä painaa villaisesti. Jokaiseen kansalaisen yksityisyyteen liittyvään loukkaukseen pitää puuttua rankalla kädellä, esimerkiksi ottamalla yhteyttä vartiointiliikkeeseen (mistä yleensä ei ole hyötyä), valvoviin viranomaisiin tai viimekädessä tekemällä rikosilmoitus vartijan toimista. Oma lukunsa ovat sitten nämä "Kontulan vartijat" joiden mielestä ihmisten hakkaaminen heidän aikaisemmin tekemänsä teon perusteella on oikeutettua. Vartija, poliisi, tuomari ja pyöveli samassa paketissa. Hienoa!
Lue myös: Oikeus valokuvata julkisella paikalla
Lue myös: Avattu kassi on luottamuspassi