ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelu

Millaista on ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelu? Sitä ei ole!

ParkPatrol Oy on pienempi ja köyhempi versio yksityisestä pysäköintivalvontayhtiö ParkCom Oy:stä. ParkPatrol Oy:n johdossa toimii Lauri Mustonen, joka nähtävästi on aikanaan perustanut myös Narmer Ky:n. Tällä hetkellä yritystietojärjestelmän mukaan Narmer Ky on sama kuin ParkPatrol Oy.

Mitä tehdään kun autoilija tai ajoneuvon haltija tai omistaja haluaa ottaa yhteyttä väärinperustein määrätystä valvontamaksusta ParkPatrol Oy:n?

ParkPatrol Oy:n kotisivuilla ei ole osoitetietoja, sähköpostiosoitetta tai edes puhelinnumeroa johon soittaa. Puhelinnumero oli vielä keväällä, mutta silloinkin maksullinen yli 3 euron minuuttihintaan. Reklamaatiota tai tiedustelua ei voi tehdä soittamalla, ei sähköpostilla eikä sähköisellä lomakkeella. Ainoa tapa on tulostaa ParkPatrolin kotisivuilta lomake ja lähettää se postitse ParkPatrol Oy:n postilokero-osoitteeseen. Tavallisen kirjeen välityksellä on kuitenkin mahdoton keskustella asiasta, mikä pitäisi olla ensimmäinen vaatimus yrityksen asiakaspalvelussa, jonka perustoiminta on laskuttaa kuluttajia. Varsinkin kun tällä hetkellä yrityksen määräämät maksut ovat aiheettomia.

Miksi näin?

Ei ole vaikea arvata. Tällä tavoin ParkPatrol Oy on varmistanut, että autoilijan on erittäin hankala ja käytännössä mahdotonta tiedustella saamastaan valvontamaksusta. Reklamointi on myös tehty äärimmäisen hankalaksi. Jos ainoa mahdollisuus on tulostaa lomake ja lähettää se postilokero-osoitteeseen, voi arvata mikä on aikanaan reklamaatioon saapuva vastaus. Samalla on myös varmistettu, ettei valvontayhtiön tarvitse väitellä asiakkaittensa kanssa maksun määrämisoikeudesta ja perusteista. Mitä vähemmän on yhteyskanavia, sitä vähemmän on kommunikointia ja sitä useammin maksun saaja valitettavasti luovuttaa ja maksaa maksun.

Kuluttajavirasto on juuri ilmaissut huolensa yritysten asiakaspalvelun tason ja tavoitettavuuden heikentymisessä. Tämä luo moraalisia ongelmia sekä heikentää kuluttajan oikeusturvaa.

Eniten ihmetyttää ParkPatrol Oy:n kanssa yhteistoimintaa tekevien yrityksien asenne. Valvontayhtiön toiminta valvotuilla paikoilla ja toiminta reklamaation käsittelyssä heijastuu suoraan valvottujen yritysten imagoon. Voi vain arvailla miksi Nesteen ja McDonaldsin kaltaiset yritykset pilaavat maineensa toimimalla epämääräisten valvontayhtiöiden kanssa. Blogi on saanut muutaman kirjeen tähän liittyen. Kirjeen kirjoittajat ilmoittivat vaihtaneensa vuosia käyttämänsä öljy-yhtiö Nesteen toiseen, vain ParkPatrol Oy:n menettelytapojen vuoksi. Eivätkä he omien sanojensa mukaan edes olleet pysäköineet väärin. McDonalds joutui jo kerran antamaan periksi yleisön painostuksen vuoksi. Lukekaa artikkeli Mcdonalds haluaa eroon lapsiperheistä.

Nestettä asia ei näytä kiinnostavan. Suomen Kuvalehden julkaisemassa artikkelissa Nesteen Markkinoinnin päällikkö Juhani Achren toteaa asian olevan heille yhdentekevää, "Meille riittää, että pysäköintiongelma tulee hoidetuksi sopimuksen edellyttämällä tavalla" (lainaus Suomen Kuvalehti). Huh, tulee mieleen väkisinkin mafiaperheen Tony Sopranon lausahdukset, "meille riittää että ongelma tulee hoidetuksi". Nestettä ei siis yhtiönä kiinnosta kuinka heidän sopimuskumppaninsa toimivat. Yhä useamman kuluttajan kannattaisi miettiä minkä yhtiön palveluja haluaa käyttää. Ehkä kannattaisi vaihtaa öljy-yhtiönsä sellaiseen, joka haluaa noudattaa kuluttajavirastonkin peräänkuuluttamaa asiakaspalvelua.

Lukekaa Suomen Kuvalehden artikkeli

ParkPatrol Oy:n yhteystiedot

Jos vähän viitsii nähdä vaivaa, yritystietojärjestelmästä löytyy sähköpostiosoite ParkPatrol Oy:n toimitusjohtajalle Lauri Mustoselle, sekä käyntiosoite (kirjoittakaa hakukenttään parkpatrol). Jopa "matkapuhelinnumerokin", tosin numero on sama kuin aikaisemmin kevällä käytössä ollut 3,50 eur / min hintainen maksullinen numero.

Uskoisin kuitenkin, että reklamaation tekijälle tai muutoin asiasta tiedustelevalle löytyy asiantuntevat keskustelukanavat myös tätä kautta, mikäli yritystietojärjestelmän tiedot yleensä ovat oikein.

Ennen oikeuden ennakkopäätöstä asiassa, kannattaa lukea blogin artikkeli miksi valvontamaksua EI pidä maksaa. Toivottavasti oikeus aikanaa osaa tehdä asiassa ennakkopäätöksen, jolloin jokaiselle osapuolelle selviää onko maksu maksettava, keneltä sen voi periä ja kenellä on näyttövelvollisuus.

Lue myös aikaisemmat ParkPatrol artikkelit:

ParkPatrol tämä viikon vitsi
ParkPatrol hätä kädessä

Lue myös: ParkCom "sakottaa" perusteettomasti oman autopaikan käytöstä
Lue myös: ParkCom ja Järvenpään Prisma

Lue myös: Pitääkö yksityinen ParkCom / ParkPatrol valvontamaksu maksaa?

Parkcom "sakottaa" perusteettomasti oman autopaikan käytöstä

Monissa taloyhtiöissä Helsingissä on ajoneuvojen pysäköintipaikat vuokrattu asukkaille erillisestä pysäköinti- tai kiinteistöhoitoyhtiöstä. Ajoneuvon omistaja tekee sopimuksen pysäköintioikeudesta tiettyyn pysäköintiruutuun. Pysäköintioikeuden edellytyksenä on kuukausittaisen vastikkeen maksaminen pysäköintipaikasta. Keskimäärin vastikkeen suuruus Helsingissä on 20 - 25 eur kuukaudessa. Pysäköintipaikasta tehdyn vuokrasopimuksen mukaan autoilijan on pidettävä pysäköintiin oikeuttava tunnus esillä tuulilasin sisäpuolella.

Nyt osa pysäköintipaikkoja vuokraavista yhtiöistä ja osa jopa taloyhtiöistä on jälkeenpäin tehnyt oman sopimuksen yksityisen pysäköintivalvontayhtiön palveluista. Valvontapalvelu on ostettu esimerkiksi ParkCom Oy:ltä, jonka tarkoitus on valvoa, että vuokratuille paikoille ei pysäköidä luvatta.

Blogi on saanut puolen vuoden sisällä useita yhteydenottoja samasta aiheesta. ParkCom Oy ahneuksissaan sakottaa nyt myös pysäköintipaikan vuokranneita oman autopaikan käytöstä. ParkCom Oy kirjoittaa sopimusrikkomuksesta 40 euron valvontamaksun mikäli ajoneuvon tuulilasissa ei ole pysäköintiin tai pysäköintiruudun hallintaan oikeuttavaa tunnusta. Lisäksi valvontayhtiö yrittää agressiiviesti periä maksua ja uhkailee asian viemisellä oikeuteen, vaikka autopaikan vuokrannut todistaisikin olevansa paikan oikea haltija ja ajoneuvon olleen pysäköitynä luvallisesti vuokratussa pysäköintiruudussa. Eli vuokraamalla pysäköintipaikan ja maksamalla vuokraa jopa 300 eur vuodessa, sinulta kaiken lisäksi vaaditaan maksettavaksi satunnaisesti 40 eur valvontayhtiölle oman autopaikkasi käytöstä.

Eräässä tapauksessa perheen lapsi oli pudottanut tunnuksen kojelaudalta ajoneuvon jalkatilaan ja ParkCom määräsi maksun luvattomasta pysäköinnistä. Toisessa tapauksessa pysäköintitunnus oli ollut paikallaan, mutta ajoneuvon rekisterinumero oli vaihtunut omistajan vaihtaessa autoa. Maksuja rapisi säännöllisin väliajoin tuulilasiin. Nähtävästi valvoja oli kerännyt ajoneuvojen rekisterinumerot ylös ja kun paikalle pysäköi ajoneuvo eri rekisterinumerolla, vaikkakin pysäköintiin oikeuttavalla tunnuksella, ParkCom katsoi autoilijan syyllistyneen luvattomaan pysäköintiin omalla vuokrapaikallaan.

Tutkitaanpa asiaa tarkemmin

Ensimmäiseksi, autopaikan taloyhtiöltä, pysäköinti- tai kiinteistöyhtiöltä vuokrannut autoilija tekee sopimuksen pysäköintipaikan käytöstä vain ja ainostaan paikan vuokraavan yhtiön kanssa. Jos vuokrasopimuksessa edellytetään pysäköintitunnuksen näkyvillä pitämistä, autoilijan tulee huolehtia, että tunnus on nähtävillä. Vuokrasopimuksessa tulee olla myös eriteltynä sanktiot jotka seuraavat sopimusrikkomuksesta, eli tunnuksen käyttämättä jättämisestä. Vuokrasopimuksissa ei kuitenkaan yleensä puhuta mitään sanktiosta eikä varsinkaan eritellä 40 eur valvontamaksua lisäkustannuksena autoilijalle.

Toiseksi, valvontasopimus, jonka pysäköintipaikkoja tarjoava yhtiö on tehnyt valvontayhtiön, kuten ParkCom Oy:n kanssa on kahden yhtiön välinen. Sopimus ei sido kolmatta osapuolta, eli autoilijaa, eikä sillä sopimuksella voi asettaa velvotteita ulkopuoliselle. Alkuperäistä autoilijan ja pysäköintipaikkoja tarjoavan yhtiön välistä vuokrasopimuksen sopimusehtoja ei voi täysin yksipuolisesti muuttaa.

Kolmanneksi, valvontayhtiö ParkCom Oy:n mielestä autoilijan ja heidän välinen sopimus pysäköinninehdoista syntyy kun autoilija ajaa ajoneuvonsa pysäköintialueelle heidän sopimusehdoiksi määrittelemien kylttien ohi. Syksyn aikana on odotettavissa ensimmäisiä ennakkotapauksia oikeudesta, valvontayhtiön väittämän sopimuksen syntymisperusteista, näyttö- ja maksuvelvotteista sekä sopimuksen sitovuudesta. Ennen oikeudenpäätöstä sopimuksen syntyminen ilman tahdonilmaisua valvontayhtiön kanssa on vähintäänkin kyseenalaista.

Oletetaan kuitenkin hypoteettisesti, että sopimus autoilijan ja valvontayhtiön välillä syntyy autoilijan pysäköidessä ajoneuvonsa omalle vuokrapaikalleen. Tällöin sopimuksen sisällön määrittelevät ehdot on mainittu vain ja ainoastaan pysäköintialueelle pystytetyissä ParkCom Oy:n kylteissä. Vieressä on kuva erään Helsingissä sijaitsevan pysäköintihallin kyltistä: "Pysäköinti sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saanneilla". Kyltissä, eli sopimusehdoissa, ei mainita mitään pysäköintitunnuksesta. Riittää, että ajoneuvo on pysäköity merkitylle paikalle ja pysäköintilupa on saatu tekemällä vuokrasopimus. Jos autolijalla on saanut alueelle pysäköintiluvan ja pysäköi ajoneuvonsa omaan parkkiruutuun, mitään sellaista sopimusta ParkCom Oy:n kanssa ei ole rikottu, mikä oikeuttaisi perimään 40 eur valvontamaksun.

Neljänneksi, se että ajoneuvon kuljettaja ei laita pysäköintitunnusta näkyville ei riko mahdollista sopimusta valvontayhtiö ParkCom Oy:n kanssa. Tällöin ParkCom Oy:llä ei omien sopimusehtojenkaan perusteella ole oikeutta määrätä valvontamaksua. Valvontayhtiöllä on myös sopimusrikkomukseen vetoavana osapuolena näyttövelvollisuus siitä, että autoilijalla ei ole pysäköintilupaa kyseiseen pysäköintiruutuun. Aivan samoin kuin valvontayhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä kuka ajoneuvoa ajoi mikäli omistaja tai haltija kiistää olleensa kuljettaja.

Mikäli maksu on sopimusehtojen vastaisesti määrätty, se on peruttava välittömästi ajoneuvon kuljettajan ilmoittaessa olevansa kyseisen autopaikan vuokrannut henkilö! Näin ei kuitenkaan ole yleensä tapahtunut. Oman vuokratun autopaikan käytöstä ei tarvitse maksaa yhtään valvontamaksua!

Valitettavan surullista on, että osa ihmisistä ovat pelästyksissään menneet maksamaan valvontayhtiölle valvontamaksun oman autopaikkansa käytöstä! Ovatko nämä ihmiset juuri niitä, jotka maksavat kyselemättä minkä tahansa laskun joka heidän eteensä tuodaan?

Autoilijoilla on tällä hetkellä täysi syy olla maksamatta yhtään yksityisen valvontayhtiön määräämää maksua, ennen kuin pelisäännöt ja oikeuskäytäntö on saatu selville. Se että valvontayhtiöt kiertelevät ja kaartelevat omien tulkintojensa kanssa toimintansa oikeutusta ei tarkoita sitä, että autoilijoiden pitäisi niellä kaikki roska vain sen takia, että joku toinen sanoo jotain muuta. Omaa järkeä saa käyttää!

Lisäys 27.08.2007

Oulun hallinto-oikeus on tuoreessa ratkaisussaan todennut, että maksu- tai pysäköintiin oikeuttavan lipukkeen olemassaolo on merkittävämpää kuin se, onko lipuke ollut näkyvillä. Mikäli lipuke on olemassa, vaikkakaan ei esillä, pysäköintivirhemaksua ei voi määrätä tai se tulee perua. ParkCom on itse vedonnut monissa tapauksissa hallinto-oikeuden päätöksiin perustellessaan "sakotuskäytäntöään". Oulun hallinto-oikeuden päätös osoittaa selvästi, että ParkCom:n menettelytapa on virheellinen, autoilijalta, omistajalta tai haltijalta ei voisi muutoinkaan vaatia pysäköintivirheestä maksua.

Lue: HS-artikkeli

Lue myös: Pitääkö yksityinen ParkCom / ParkPatrol valvontamaksu maksaa?

Miksi Suomessa saa myydä valmiiksi viallisia laitteita uusina ?

Miten on mahdollista, että Suomessa saa käytännössä kuluttajaviranomaisten hiljaisella siunauksella tuoda maahan ja myydä täysin viallisia ja toiminnaltaan vaillinaisia tuotteita uusina? Tuotteita, jotka eivät toimi siten kuten on tarkoitettu, eivätkä toimi kuten ohjekirjassa niiden annetaan ymmärtää toimivan. Tuotteita joista kaikki yksilöt ovat järjestäen kuluttajasuolain tarkoittaman virhevastuun alaisia jo heti ostohetkestä lähtien.

Kyse on tallentavista digibokseista! Tähän päivään mennessä yksikään valmistaja ei ole pystynyt tuomaan markkinoille tallentavaa digiboksia, joka toimisi sellaisella luotettavuudella mitä kuluttajan kannalta voidaan katsoa kohtuulliseksi vaatia. Suurin osa ongelmista esiintyy digiboksin ohjelmistossa. Ohjelmistot ovat huonosti toteutettuja, testaamattomia ja täysin bugisia. Koska sama viallinen ohjelmisto asennetaan alunperin kaikkiin myytäviin kyseisen mallin laitteisiin, kaikki laitteet ovat valmiiksi virheellisiä ja toimivat epäluotettavasti.

Miten voi olla niin vaikeaa tehdä ohjelmisto digiboksiin, joka toimisi alusta alkaen oikein tai edes melkein oikein? Miten kukaan, joka ammatikseen suunnittelee ja toteuttaa ohjelmistoja, voi saada aikaan sellaisen määrän virheitä, mikä tallentavien digiboksien ohjelmistoissa esiintyy?

Pahasti näyttää siltä, että testaukselle ja kunnolliselle ohjelmointityölle ei ole tarvetta. Suomi on viety valtiovallan vahvalla avustuksella väkisin kohti vanhentunutta digitaalista televisiotekniikkaa. Kuluttajat on pistetty maksamaan digiboksin valmistajien kehitys- ja testaustyö antamalla valmistajien vapaasti tuoda markkinoille käyttökelvottomia laitteita. Kuluttajien on pakko ostaa laite, joten ei ole väliä kuinka hyvin tai huonosti se toimii. Kuluttajavirasto on asiasta valitettavan hiljaa. Ongelmaan ei nähtävästi uskalleta puuttua, koska koko Suomi on siirtymässä digiaikaan valtiovallan suojeluksessa. Jos kuluttajaviranomaiset uskaltaisivat vaatia laatua ja käyttäisivät oikeuksiaan estääkseen viallisten tuotteiden jatkuvan markkinoinnin ja myynnin, olisi suomalainen digifloppi päässyt viimein oikeanlaiseen päätökseensä.

Suomalainen kuluttajasuojalainsäädäntö ja kuluttajariitalautakunnan linjaukset lähtevät siitä perusperiaatteesta, että yleensä suurinosa myytävistä tuotteista toimii ja joissakin yksittäisissä tapauksissa esiintyy vikoja. Mitä tehdään kun kaikki laitteet, jokainen yksilö, on valmiiksi viallinen? Laki antaa valmistajalle tai myyjälle mahdollisuuden korjata vika. Ongelma on kuitenkin siinä, että vikoja ei pystytä korjaamaan ennen mahdollista uutta ohjelmistopäivitystä. Toisaalta, kuluttajalla on pakko olla digiboksi käytössä, joten käytännössä kuluttajan on vain "nieltävä" ja kärsittävä nahoissaan vialliset laitteet.

Voisin täysin sydämin väittää, että mikäli kyseessä olisi mikä muu elektroninen laite tahansa kuin suomalaisen valtiovallan pakkotyrkyttämän digitaalisen tekniikan lapsi, digiboksi, kuluttajavirasto olisi asettanut vähintään uhkasakon valmistajalle. Olisiko oikeasti mahdollista, että Suomessa saisi myydä pyykinpesukoneita, joista joka ikinen yksilö välillä satunnaisesti jättäisi pesuaineen ottamatta lokerosta, jättäisi huuhtelematta tai linkouksen väliin? Olisiko mahdollista, että suomessa saisi vapaasti myydä pakastimia, jotka aika-ajoin satunnaisesti sulattaisivat itsensä lämpöasteille? Entäpä autot? Saisiko suomessa myydä henkilöautoja joista joka ikinen yksilö ajottain sammuisi kesken ajon, ei käynnistyisi tai ajovalot eivät välttämättä menisi päälle?

Eniten naurattaa television propagandamainos digiboksista, jossa kysytään mitä tarkoitetaan digiboksin päivittämisellä? Boksin asentanut henkilö kertoo, että se on valmistajan tapa tuoda digiboksiin uusia ominaisuuksia kun tekniikkaa kehittyy eteenpäin. Väärin! Se on valmistajan ainoa tapa yrittää jollain tavoin korjata boksin sisältämiä ohjelmistovirheitä ja se on myös ainoa tapa tuoda samaan boksiin päivityksen jälkeen roppakaupalla lisää uusia bugeja.

Olen seurannut usean vuoden netissä käytävää keskustelua monista tallentavista digibokseista ja niiden vioista. Tarkoituksena on ollut ostaa toimiva laite. Oli digiboksi sitten Topfield, Handan, Vision, Maximum, Procaster, Kaon, Humax jne. Kaikki sisältävät sen verran ohjelmistobugeja, että niiden luotettavuus siinä tarkoituksessa johon ne on tehty on enemmän kuin kyseenalainen. Milloin eivät toimi YLE:n tekstitykset, milloin jäävät ajastetut ohjelmat tallentamatta, tai tallentuu väärä ohjelma väärältä kanavalta. Milloin digiboksi sammuu itsestään tai jumiutuu, milloin maksetut kanavat eivät näy tai boksi ei tunnista korttia. Tapauksia riittää!

Blogin ylläpitäjä päätti kuitenkin viimein kokeilla verkkokauppa.com:n mainostamaa erittäin edullista uutuutta ,Procaster 6100 mallia 250 Gb kovalevyllä. Täysin uusi malli, joka käyttää pitkälle kehitettyä vastaavan mallin isoveljen ohjelmistoa. Aikaisemmat mallit ovat olleet markkinoilla jo vuosia.

Yllättävä määrä raportoituja virheitä. Ei toimi yleisradion tekstitykset ajansiirrossa, jättää tallentamatta ohjelmia tai tallentaa väärältä kanavalta, buuttailee itsekseen jne. Tämä laite pitäisi olla tarkoitettu televisio-ohjelmien tallentamiseen ja digikanavien katsomiseen. Näyttäisi siltä, että tämä laite ei suoriudu edes perustehtävistä.

Keskustelu: http://www.dvdplaza.fi/forums/forumdisplay.php?f=177

Kysyn nyt Kuluttajavirastolta? Miten on mahdollista, että tällainen toiminta saa jatkua? Miksi tämä sallitaan digibokseille? Vai pitäisikö sama käytäntö sallia myös muissa elektronisissa laitteissa? Kyllähän kuluttajalla on aikaa painia ongelmien kanssa ja pitäisihän se olla selvää tyhmälle asiakkaallekin, ettei mikään laite ole täydellinen myytäessä! Ei voi olettaa, että kun kalliin tuotteen ostaa ja kantaa kotia se toimisi, niinkö?

Tässä asiassa on syytä pitää tiukka linja. Mikäli löydätte ostamastenne laitteesta yhdenkin vian, joka ei vastaa sitä mitä on luvattu toiminnallisuudeksi, otatte ohjelmistoversion ylös, soitatte myyjälle, maahantuojalle tai valmistajalle, ja kysytte onko saatavilla uudempaa ohjelmistoa, jossa mainitut viat ja puutteet on korjattu. Mikäli ei ole saatavilla, teillä on täysi oikeus purkaa kauppa. Tässä tapauksessa vastapuolelle ei ole tarvetta antaa mahdollisuutta korjata vikaa, koska vikaa ei pysty korjaamaan.

Topfield kilpailuviraston tutkinnassa

Vialliset digiboksit eivät ole ainoa ongelma. Nähtävästi osa maahantuojista ja valmistajista yrittää pitää digiboksien hinnat väkisin korkealla, asettamalla ehtoja laitteen myyntihintoihin. Kilpailuvirasto epäilee, että Kjaerulff 1 Oy, joka tuo maahan Topfield -digiboksia yrittää pitää hinnan korkealla luvattomin keinoin.

"Yksi valittaneista on Verkkokauppa.com. Toimitusjohtaja Samuli Seppälän mukaan Kjaerulff ei suostu myymään heille suoraan Topfield-laitteita, koska kauppa ei suostunut noudattamaan maahantuojan ovh-hintoja." (digitoday.fi, 10.08.2007)

Lukekaa artikkeli Digitodayn palvelusta: Kilpailuvirasto tutkii digiboksin maahantuojaa

Lue myös: Onkohan se digifloppi?

ParkCom ja Järvenpään Prisma

Ärsyyntynyt autoilija lähestyi blogia omakohtaisella kokemuksella yksityisen pysäköintivalvontayhtiö ParkCom Oy:n pysäköinninvalvojan toiminnasta Järvenpään Prismassa. Autoilija oli käynyt asioimassa kahden muun henkilön kanssa Prismassa kesäkuun lopussa. Palattuaan autolleen alkoi tapahtumaketju, jolle ParkCom ei pystynyt antamaan luotettavaa selvitystä. Tapauksen luettuani antaisin yhden neuvon. Kun näette tällaisia pysäköinninvalvojia toiminnassa, kuvatkaa pysäköinninvalvoja käyttäen esimerkiksi kamerakännykkää.

Tapaus Järvenpään Prisma

"Palatessamme parkkihalliin huomasimme miehen hiipparoimassa autojen ympärillä ja tutkimassa autojen sisustoja mm. oman farmariautomme tavaratilaa. Lähestyessämme mies siirtyi kauemmaksi, mutta jatkoi tutkimistaan ynnä vielä valokuvasi joidenkin autojen sisustoja. Purimme ostoksemme autoon ja katselimme hetken. Koska kaikki olivat sitä mieltä että siinä on autovaras kartoittamassa tilannetta, lähin ko. henkilön perään ja pysäytin hänet. Kysyin millä asioilla hän on ja tutki mm. meidän automme tavaratilaa. Hän ilmoitti olevansa pysäköinninvalvoja. Pyysin häntä näyttämään henkilökorttinsa, johon hän rupesi uhkailemaan "älä kuule rupee mun kanssa ..." ja sitten hän tokaisi, ettei tarvitse mitään kortteja. Minä pyysin häntä välittömästi lähtemään Prisman infopisteeseen selvittämään tilanteen, mistä hän kieltäytyi ja lähti suorastaan karkuun. Minä menin niiltä seisomilta infoon ja kirjoitin palautteen asiasta sekä neuvoteltuani vielä asiasta soitin kotoa poliisille, josta luvattiin lähettää partio paikalle. Prisman johtaja ja infon henkilökunta, joille kuvailin tilanteen, eivät voineet käsittää saamaani kohtelua ja johtaja lähtikin aktiivisesti vaatimaan selvitystä sähköpostitse." (lainaus kuljettajan kirjeestä)

Mitä tapahtui seuraavaksi?

Järvenpään Prisman johtaja lähetti asiakkaan palautteen suoraan ParkCom Oy:lle ja vaati saada vastausta pysäköinninvalvojan käytökseen. ParkCom Oy:n valvontaesimies lähestyi sähköpostitse ajoneuvon kuljettajaa ja pyysi kuljettajaa toimittamaan puhelinnumeron yhteydenottoa varten.

Kuljettaja ilmoitti, että hän ei halua asioida ParkCom Oy:n kanssa muutoin kuin kirjallisesti sähköpostin välityksellä. Lisäksi hän halusi ParkCom Oy:n valvontaesimiehen vastineen esittämiinsä kysymyksiin Järvenpään Prisman välikohtauksesta. Mikäli kyseinen "pysäköinninvalvoja" ei olisi ParkCom Oy:n työntekijä, asian selvittely siirtyisi kuljettajan mukaan poliisille.

1. Miksi työntekijänne ei pysty selittämään mitä hän etsi autoista?

2. Miksi hän valokuvasi autojen sisätiloja?

3. Miksi hän ei suostunut esittämään toimilupaansa tms. henkilökorttia?

4. Miksi hän ei suostunut lähtemään asian selvittelyyn Prisman info-pisteeseen?

5. Mihin hänellä on tarkoitus käyttää tietoja, jotka hän keräisi tukimalla autojen sisätiloja?

ParkCom Oy:n valvontaesimies vahvisti, että välikohtauksen toinen osapuoli on ollut ParkCom Oy:n palveluksessa oleva pysäköinninvalvoja. Lisäksi valvontaesimies pyysi kuljettajaa ilmoittamaan ajoneuvonsa rekisterinumeron.

Koska ajoneuvo oli pysäköitynä sääntöjen mukaisesti, eikä pysäköinninvalvojana toiminut henkilö ollut kuvaamassa kyseistä autoa pysäköintivirheen takia, ajoneuvon kuljettaja kieltäytyi antamasta rekisterinumeroa. "Mikäli ajoneuvon pysäköinnissä olisi tuolloin havaittu ongelmia, rekisterinumeron pitäisi jo olla hallussanne. Näin ollen, ja saamani kohtelun huomioon ottaen, en näe mitään syytä hankkia pysäköintiongelmia jälkikäteen ", ilmoitti kuljettaja ParkCom Oy:n valvontaesimiehelle vastineessaan.

ParkCom Oy:n virallinen vastaus tuli valvontaesimieheltä. Selitys, miksi pysäköinninvalvoja on kiertänyt autoja ja kuvannut niitä on, että pysäköinninvalvoja on etsinyt pysäköintikiekkoa. Valvontaesimiehen mukaan kaikki valokuvat, joita kyseinen pysäköinninvalvoja on ottanut ovat asiallisia ja liittyvät väärinpysäköityihin ajoneuvoihin. ParkCom Oy:n mukaan pysäköinninvalvojalla ei myöskään ole velvollisuutta keskeyttää työtehtäviään ja lähteä selvittämään asiaa Prisman info-pisteeseen. ParkCom Oy:n valvontaesimies antoi neuvoksi vastaisuudessa kutsua paikalle poliisin tai vartijat. Valvontaesimiehen mukaan pysäköinninvalvojat ovat puettu yrityksen logolla varustettuihin asuihin, mutta henkilökorttia kyseinen valvoja ei ollut vielä kerinnyt saada.

Siis pysäköinninvalvoja etsii pysäköintikiekkoa kulkemalla ajoneuvon ympärillä ja kuvaamalla sisätiloihin? Näinkö tämä nyt pitäisi ymmärtää? Käsittääkseni aikaisempiin tapauksiin viitaten (Tapaus Sello) ParkCom Oy on ollut erityisen tiukkana siitä, että pysäköintikiekko on ollut tuulilasin sisäpuolella näkyvissä. Pitääkö pysäköintikiekkoa etsiä takakontista?

Entä ovatko kaikki valokuvat joita pysäköinninvalvoja on ottanut todella asiallisia? Hypoteettisesti olettaen ParkCom ei pysty valvomaan mitä valokuvia on otettu, koska pysäköinninvalvoja voisi tarvittaessa siirtää osan kuvista pois muistikortilta. Sähköpostin mukaan asiakkaan ajoneuvo, samoin kuin muutkaan ajoneuvot, eivät olleet väärinpysäköityjä. Siitä huolimatta ajoneuvon sisäosia kuljettajan mukaan kuvattiin. Miksi? Siihen ei ParkCom Oy:n valvontaesimies pysty antamaan selvitystä.

Entä miten ParkCom valvoo, että pysäköinninvalvojan kameran kello on oikeassa ajassa? Blogi on saanut muutamia väitteitä siitä, että ParkCom on kirjoittanut maksun pysäköintiajan ylityksestä, vaikka aikaa on ollut oikeasti jäljellä. Jos otetuissa kuvissa on eri aika kuin todellisuudessa, silloin kameran kello on ollut väärässä ajassa. ParkCom Oy:n tulee tällöin tarvittaessa osoittaa, että kameran kello on ollut oikein asetettu. Jos joudutte tällaiseen tilanteeseen pysäköintialueella, pyytäkää lähellä olevia ihmisiä todistajaksi ja kirjatkaa ylös oikeat kellonajat. Omat valokuvat eivät myöskään ole pahitteeksi! Ne ovat täysin yhtä todistukelpoisia kuin valvontayhtiön ottamat. Mitä tapahtuu jos kuljettaja itse ottaa kameralla valokuvan autostaan todisteeksi siitä, että maksulappu on annettu liian aikaisin? Kumman kameran kello on silloin ollut oikeassa? Pyytääkää aina todistajia paikalle!

Valvontaesimiehen mukaan pysäköinninvalvoja on asiallisesti selvittänyt kuljettajalle millä asioilla hän liikkuu. "Älä kuule rupee mulle", on nähtävästi riittävän asialliasta? Toisaalta, vartijan tai poliisin kutsuminen paikalle tuskin olisi auttanut, koska silloinhan valvoja olisi joutunut "keskeyttämään" työtehtävänsä ja käytöksen perusteella tuskin jäänyt odottamaan paikanpäälle.

Pysäköinninvalvoja oli myös selvästi uusi tehtävässään, koska hänellä ei vielä ollut henkilökorttia. Millä tavoin ParkCom Oy varmistaa palkkaamiensa henkilöiden valmentamisen ja kouluttamisen asianmukaisesti?

Kuljettaja lähetti palautetta suoraan Prisman johtajalle sekä ParkCom Oy:n valvontaesimiehelle.

"Mitä tulee ParkComin toimintaan ja asian selvittämiseen, olette itse asiassa pahentanut tilannetta hyväksymällä työntekijänne käytöksen ja ohittamalla minun oikeusturvani tilanteessa, jossa oli aihetta epäillä väärinkäytöksen olevan käsillä. Samoin olette ohittanut oikeuteni asialliseen asiakaspalveluun. Vastoin väittämäänne, en ole käyttäytynyt väärin tilanteessa, jossa olen pyytänyt nähtäväkseni henkilökorttia, ja kun sitä ei löytynyt, pyytänyt henkilöä lähtemään asian selvittelyyn infopisteeseen. Valvojanne olisi pitänyt pyrkiä välittömästi poistamaan aktiivisesti tilanteesta kaikki epäilykset. Hän olisi voinut rehellisesti kertoa, ettei hänellä ole vielä henkilökorttia, mutta epäselvyys voidaan hoitaa toisinkin. Hän olisi voinut lähteä infopisteeseen tai hän olisi työtehtäviensä kohtuuttomasti keskeyttämättä voinut kutsua vartijan paikalle todistaakseen valtuutuksensa. Hänen ylimielinen käytöksensä, jonka nyt olette oikeuttanut, oli omiaan lisäämään epärehellisyyden vaikutelmaa. Autoista kerätyn tiedon väärinkäytösepäilyä ette ole hälventänyt millään lailla .... Oletteko toimineet vastuullanne olevan omaisuuden määrän nähden (pysäköidyt ajoneuvot) huolellisesti ja tarkastaneet pysäköinninvalvojan luotettavuuden ja onko hänellä vastuuseensa nähden riittävä koulutus? Asia vaatii mielestäni väitteen lisäksi myös perustelun, joka on riittävän luotettava kestääkseen tarkastelun. " (lainaus kuljettajan viestistä ParkCom Oy:lle ja tiedoksi Prisman johtajalle)

Valvontaesimies esittää vilpittömät pahoittelunsa, mutta toteaa asian olevan umpikujassa. Hän ehdottaa tapaamista, missä kuljettaja, valvontaesimies ja pysäköinninvalvoja voisivat keskustella asiasta. Ajoneuvon kuljettaja ehdottaa tapaamiseen myös Prisman johtajaa, mutta toisaalta haluaa myös ennen mahdollista tapaamista lisäselvitystä.

ParkCom on kiistänyt sisätilojen kuvaamisen, vaikka kyseinen kuljettaja ja kaksi todistajaa näkivät pysäköinninvalvojan näin tekevän, myös muille kuin heidän autolleen. Miksi sisätiloja kuvataan? Miten ParkCom varmistaa työntekijöidensä luotettavuuden? Miksi yleensä on kuvattu ajoneuvoa joka ei ole syyllistynyt virhepysäköintiin? ParkCom Oy:n rekisteriselosteen mukaan he kuvaavat väärinpysäköidyt ajoneuvot. Pysäköidyistä ajoneuvoista rekisterinumeroineen muodostuu tietosuojalain tarkoittama henkilörekisteri, jolle täytyy löytyä rekisteriseloste. Rekisteriselosteen ParkCom toimitti pyynnöstä, mutta missä määritellään ParkCom Oy:n toimintaan liittyvien ulkopuolisten, ei väärinpysäköityjen ajoneuvojen kuvaamisen tarkoitusperät ja oikeutus?

Järvenpään Prisman johtaja ei pääse mahdolliseen tapaamiseen, mutta ehdottaa kuljettajalle hyvitykseksi 50 eur lahjakorttia Prismaan. Ajoneuvon kuljettaja kiittää tarjouksesta ja painottaa, että Prisman osalta asia on hoidettu hyvin. Kuljettaja kuitenkin kieltäytyy lahjakortista, koska ei näe mitään syytä miksi Prisman pitäisi hyvittää valvontayhtiö ParkCom Oy:n työntekijän käytöksestä. Kuljettaja kertoo olleensa yhteydessä poliisiin, josta oli kerrottu, että kyseinen valvontafirma on hankkinut maineen "lainsäädännön rajoja koettelevana toimijana", joka on jatkuvasti hankauksessa kuluttaja- ja tietosuoviranomaisten kanssa.

Prisman johtaja ilmoittaa olevansa samaa mieltä ajoneuvon kuljettajan kanssa. Hyvän asiakaspalvelun nimissä olisi ParkCom Oy: pysäköinninvalvojan ollut asiallista varmistaa työtehtävänsä konfliktitilanteessa. Tämän olisi Prisman johtajan mielestä voitu tehdä käymällä info-pisteessä tai pysäköinninvalvoja olisi keskeyttänyt työtehtävänsä ja odottanut vartijaa paikalle varmistamaan tilanne.

Tämän jälkeen ParkCom vaikeni.

Hyvät ihmiset! Mikäli teillä on käytössänne kännykkä, jossa on kamera, käyttäkää sitä! Teillä on oikeus ja epäselvissä tilanteissa jopa velvollisuus valokuvata pysäköinninvalvoja jo pelkästään oman oikeusturvanne vuoksi! Mikäli asioitte valvontayhtiöiden kanssa tai heidän käyttämiensä perintätoimistojen. Käykää keskustelu aina kirjallisesti tai mikäli puhutte puhelimessa, nauhoittakaa keskustelu.

Lue myös: Pitääkö yksityinen valvontamaksu maksaa?
Lue myös: Kuvaaminen julkisilla paikoilla on sallittua
Lue myös: Vartijoiden oikeudet ja valokuvaaminen
Lue myös: Omien puheluiden tallentaminen sekä esimerkki tapaus

------
Lukekaa myös Helsingin Sanomien artikkeli 3.8.2007. Syksyn aikana voimme odottaa käräjäoikeuden päätöstä sille, voiko valvontayhtiö vaatia ajoneuvon omistajaa tai haltijaa maksamaan maksun sopimuksesta jonka on tehnyt ajoneuvon kuljettaja.

"Valvontayhtiö ei kuluttajaviraston mukaan voi vaatia auton omistajalta pysäköintimaksua, jollei se voi todistaa, kuka autoa on kuljettanut. Monet ovat tämän nojalla kieltäytyneet maksamasta. " (artikkelissa on haastateltu viraston lakimiestä Mika Hakamäkeä)

Lue HS artikkeli
------