Autoparkki Norden Oy on menetellyt lainvastaisesti

Muistanette blogin aikaisemman artikkelin Autoparkki Norden Oy:stä. Autoparkki Norden Oy suorittaa yksityistä pysäköinninvalvontaa Helsingin keskustan City-Center pysäköintihallissa. Alueelle pääsee ajamaan ja pysäköimään vapaasti. Pysäköintiehdoista kertovia kylttejä ei ole sisääntuloväylillä. Maksullisen pysäköinnin laiminlyönnistä seurauksena on 45 euron pysäköintivirhemaksu. Todellisuudessa pysäköintivirhemaksun voi kuitenkin kirjoittaa vain kunnallinen pysäköinninvalvonta tai poliisi, myös yksityisillä alueilla. Useampi autoilija oli myös vedonnut henkilötietolaissa (1999/523) mainittuun tiedonsaantioikeuteen sekä oikeuteen saada nähtäville rekisteriseloste yhtiön tallentamista autoilijaa koskevista tiedoista. Rekisteriselosteen saa pääsääntöisesti nähtäville yrityksen toimipaikassa. Mikäli yrityksellä ei ole toimipaikkaa, rekisteriseloste on toimitettava pyydettäessä muutoin nähtäville. Autoparkki Nordean Oy:n vastaus näihin pyyntöihin oli kielteinen.

"Olemme luonnollisesti toimintamme alussa olleet yhteydessä kaikkiin niihin viranomaistahoihin, jotka jollakin tavalla liittyvät toimintaamme tai säätelevät sitä, myös Tietosuojavaltuutetun toimistoon. Meiltä ei ole edellytetty rekisteröitymistä. Olemme kuitenkin ilmoittaneet, mitä tietoja tarvitsemme ja mihin tarkoitukseen. Emme ylläpidä mitään rekisteriä." (Asiakaspalvelu sähköposti)

Asiasta tehtiin kantelu tietosuojavaltuutetun toimistoon. Tietosuojavaltuutettu totesi 26.2.2008 toimittamassaan lausunnossa Autoparkki Norden Oy:n rikkovan henkilötietolakia. Tietosuojavaltuutettu velvoitti yhtiön ensitilassa, kuitenkin viimeistään 15.3.2008 mennessä järjestämään toimintansa siten, että rekisteriseloste on lain edellyttämällä tavalla nähtävillä ja tarkastusoikeus toteutettavissa lain säännösten mukaisesti.

Jokainen voi laissa määrätyllä oikeudella vapaasti tiedustella rekisteriselostetta nähtäville Autoparkki Norden Oy:ltä. Se pitää olla saatavilla viimeistään 15.3.2008. Mikäli näin ei ole, asiasta kannattaa kannella uudelleen tietosuojavaltuutetulle. Edelleen haluan myös muistuttaa, että Helsingin keskustassa on lukuisia maksullisia pysäköintihalleja (Eliel, Forum ja Kamppi), joissa autoilija maksaa vain pysäköidystä ajasta, ilman pelkoa 45 euron yksityisoikeudellisista maksusta. Miksi siis käyttää viihtyisyydeltään ala-arvoista, epäsiistiä ja kylmässä ulkoilmassa sijaitsevaa epämääräisen yrityksen ylläpitämää pysäköintialuetta, kun vieressä on useita lämmitettyjä hyvillä yhteyksillä varustettuja pysäköintihalleja?

"Olette kirjeessänne tiedustellut sitä, miksi AutoParkki Norden Oy:n ei tarvitsisi laatia rekisteriselostetta, vaikka se toiminnassaan kerää rekisteriinsä tietoja virheellisesti pysäköidyistä autoista. Kirjeeseenne liittyy rekisterinpitäjän kirje, jonka mukaan em. tietoja ei kerätä. siinä myös mainitaan tietosuojavaltuutetun toimiston kautta saatu neuvo, ettei yhtiön tarvitse rekisteröityä. Tämän syyksi on ilmoitettu, ettei yhtiöllä ole sen laatuista tietoa, mikä ei olisi muutenkin saatavissa.

Vastaus

Henkilötietolain 10 § edellyttää rekisteriselosteen laatimista, sikäli kuin rekisterinpitäjä käsittelee henkilötietoja. Pääsäännön mukaan rekisteriseloste on pidettävä jokaisen saatavilla. Käytännössä on lähdetty siitä, että jos toiminta tapahtuu verkossa, myös seloste tule olla siellä nähtävissä.

AutoParkki Norden Oy:ssä on annettu neuvonta ymmärretty väärin. Tosiasiassa yhtiö on toimittanut tietosuojavaltuutetulle 1.1.2005 laaditun rekisteriselosteen, jossa on kerrottu lain edellyttämänä mm. henkilötietojen käsittelyn tarkoitus ja rekisterin tietosisältö.

Vastattaessa yhtiön lähettämään ilmoitukseen on todettu, että talletettaessa rekisteriin asiakassuhteessa olevien henkilöiden tietoja, ei rekisterinpitäjällä ole ilmoitusvelvollisuutta. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan selvitetä onko kyseessä asiakassuhde vai ei.

Se, että rekisterinpitäjä ei lain nojalla ole ilmoitusvelvollinen toiminnastaan, ei suinkaan merkitse sitä, että kyseessä ei olisi lain tarkoittama henkilötietojen käsittely siihen liittyvine rekisterinpitäjän velvollisuuksin. Eräs niistä juuri on velvollisuus pitää rekisteriseloste saatavilla lain edellyttämällä tavalla.

Juuri rekisteriselosteen avulla rekisterinpitäjä voi tarkastusoikeuden toteuttamista koskevissa tilanteissa selvittää rekisteröidylle rekisterin tietosisältöä.

AutoParkki Norden Oy:lle annettavassa vastauksessa tullaan yhtiö velvoittamaan ensi tilassa, kuitenkin viimeistään 15.3.2008 järjestämään toimintansa siten, että rekisteriseloste on lain edellyttämällä tavalla nähtävillä ja tarkastusoikeus toteutettavissa lain säännösten mukaisesti."

(Tietosuojavaltuutetun vastaus)


Lisätietoa tietosuojavaltuutetun toimivallasta:

Henkilötietolain (523/1999) 38 §:n 1 momentin mukaan tietosuojavaltuutettu antaa henkilötietojen käsittelyä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi ja käyttää päätösvaltaa siten kuin tässä laissa säädetään. Henkilötietolain 40 §:n 1 momentin mukaan tietosuojavaltuutetun on edistettävä hyvää tietojenkäsittelytapaa sekä ohjein ja neuvoin pyrittävä siihen, ettei lainvastaista menettelyä jatketa tai uusita. Tarvittaessa tietosuojavaltuutetun on saatettava asia tietosuojalautakunnan päätettäväksi taikka ilmoitettava syytteeseen panoa varten. Henkilötietolain 40 §:n 2 momentin mukaan tietosuojavaltuutetun on ratkaistava asia, jonka rekisteröity on saattanut 28 ja 29 §:n nojalla hänen käsiteltäväkseen. Tietosuojavaltuutettu voi antaa rekisterinpitäjälle määräyksen rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttamisesta tai tiedon korjaamisesta. Tietosuojavaltuutettu valvoo yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (työelämän tietosuojalaki) (759/2004) 22 §:n mukaan lain noudattamista yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa. Sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 32 §:n mukaan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa mm. lain 7 lukuun (26-29 §) sisältyvien suoramarkkinointia koskevien säännösten noudattamista.

Lue myös: Autoparkki Norden Oy

ParkCom keskeytti käräjöinnin

Helsingin Sanomatkin on viimein herännyt aiheeseen: "Suomen suurin yksityinen pysäköinninvalvontayhtiö ParkCom ei ainakaan toistaiseksi hae oikeusteitse korvauksia niiltä autoilijoilta, jotka eivät suostu maksamaan pysäköintivirhemaksuja. Yhtiö on vetänyt entisetkin kanteensa pois käräjiltä kesken oikeuskäsittelyjen. " (Helsingin sanomat)

Lue: Helsingin sanomien artikkeli

Blogi on raportoinut asiasta jo muutama viikko sitten:

Lue: ParkCom Oy luovutti Helsingin käräjäoikeudessa

ParkCom Oy luovutti Helsingin käräjäoikeudessa

Helsingin käräjäoikeudessa piti olla kaksi yksityisoikeudellisiin valvontamaksuihin, eli yksityisiin pysäköintivirhemaksuihin, liittyvää oikeuskäsittelyä 12.2.2008. Istuntoja ei kuitenkaan koskaan pidetty. Osapuolet pääsivät sopimukseen 28.1 ja 4.2.2008. Sovinnon mukaisesti ParkCom Oy luopuu kanteesta ja peruuttaa käräjäoikeudessa esittämänsä oikeudenkäyntikulujen korvausvaateen.

Tapaus osoittaa että valvontayhtiö ParkCom Oy ei uskaltanut kokeilla onneaan uusien oikeudenkäyntien muodossa hävittyään 14.12.2007 ratkaisevan ensimmäisen oikeudenkäynnin Vantaan käräjäoikeudessa (tuomio 07/11275).

Laki pysäköinninvalvonnasta on selkeä, samoin Vantaan käräjäoikeuden päätös 14.12.2007. Yksityisellä yrityksellä ei ole oikeutta määrätä maksuja virheellisestä pysäköinnistä, edes yksityisellä alueella.

Lue myös: ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa
Lue myös: ParkCom Oy hävisi kuluttajariitalautakunnassa
Lue myös: Pitääkö yksityinen valvontamaksu maksaa

Viking Line

Luin Iltalehdestä uutisen "Viking Line vei lapsen keksit ja banaanit" ja tuli mieleen läheltä seurattu asiakaspalvelukokemus Viking Linen kanssa, joka tapahtui 90-luvun lopussa. Mitä nyt vanhoja muistelemaan, mutta uutisesta päätellen mikään ei ole punaisilla laivoilla muuttunut. Blogia ei vielä silloin ollut, mutta ehkä nyt on aika palata asiaan. Aikaa on mennyt 10 vuotta enkä kyseisen kokemuksen jälkeen ole kertaakaan käyttänyt Viking Linen palveluja, vaikka vuosittaisia laivamatkoja niin Ruotsiin kuin Tallinnaankin on kertynyt 3-5 kertaa vuosittain. Vielä kymmenen vuoden jälkeenkin kuin kuulen ihmisten suunnittelevan laivamatkaa tai risteilyä muistan mainita ettei Viking Linea pidä missään nimessä käyttää. Aika monet uskovat.

Kaksi lapsinen perhe lähti 24-tunnin risteilylle 90-luvun lopussa. Laivana oli muistaakseni Viking Linen Cinderella. Hytti oli karmaisevassa kunnossa. Haju oli ummehtavan virtsamainen, petivaatteet riekaleiset ja ilmastointi puhalsi lämmintä. Ilmastoinnin säädinkään ei toiminut. Hytistä yritettiin tehdä valitus 7-kannen info-pisteeseen, mutta turhaan. Laiva ei ollut täynnä, joten hytin vaihto ei olisi ollut ongelma. Virkailijan mukaan hytit eivät nyt aina ole "priimakunnossa". Entä haju? "Eikös lapsiperheissä toi paska tuoksu muutenkin." Aika pistämättömästi jäi mieleen virkailijan sanavalinta ja kielenkäyttö. Kun virkailijalta kysyttiin osaisiko hän puhua yhtään ystävällisemmin, hän kehoitti siirtymään syrjemmälle, että muitakin ihmisiä keritään palvella.

Viking Line oli tuolloin mainostanut risteilyä nimen omaan lapsiperheille. Lapsille omat leikkipaikat, -nurkkaukset ja -huoneet. Yhdestä neuvotteluhuoneesta oli tehty ns. leikkihuone jossa oli yhteensä kolme lelua ja tuolit seinän vieressä. Siinä sitä oli lapsille virikettä. Entä se leikkinurkkaus? Lasikuidusta tehty hökkeli ravintolan kulmassa. Pieni 2 x 4 metrin tila johon kulkeutui metrin päässä istuvien ravintolan asiakkaiden tupakansavu. Kaiken lisäksi leikkinurkkauksessa haisi Viking Linen virkailijan omalla kielellä mainittu "paska". Oli kuulema putkistossa jotain vikaa.

Iltaruokailu buffet-ravintolassa sujui kohtuullisen mallikkaasti. Palvelu oli kuitenkin harvinaisen tympeää ja ammattitaidotonta. Tarjoilijalta kysyttiin mahdollisuutta lämmittään pienen alle kaksi vuotiaan lapsen oma ruokajuoma mikroaaltouunissa. Tarjoilijan vastauksen mukaan ravintolaan ei saanut tuoda omia juomia eikä ruokia. Kuulostaako tutulta? Siis hetkinen, nyt kyse oli kaksi vuotiaan ruokajuomasta. Lapsi ei voinut juoda tavallista maitoa tai limsaa, puhumattakaan nyt viinistä. Vasta toinen tarjoilija kertoi että mikroaaltouuni on ravintolan toisella seinustalla. Kiitos.

Nukkumisesta hytissä ei tullut hajun takia mitään. Jopa lapset jotka nyt tottuvat nopeasti kaikkeen valittivat tuoksusta. Petivaatteiden tilalle laitoimme pyyhkeet. Pyyhkeet sentään näyttivät puhtailta. Aamulla useamman silmät kirvelivät ja punoittivat. Olen samaa mieltä, selvästi hytti ei ollut "priimakunnossa".

Aamu sujui rauhallisesti. Aamiaiselle mentäessä sama illalla kiukutellut tarjoilija kehoitti syömään nopeasti. Ei tarvitse sitten niiden lasten kanssa "vitkastella". Täällä on jonoa.

Risteilyn jälkeen asiasta tehtiin sähköpostitse kirjallinen reklamaatio, jossa koko tapahtuma kuvattiin. Tarjoilijan ja info-pisteen virkailijoiden nimet mainittiin. Reklamaatiossa oli yhteystiedot puhelinnumeroineen eikä siinä pyydetty mitään hyvitystä. Ainoastaan todettiin tapahtunut ja pyydettiin Viking Linea kommentoimaan asiaa.

Kolmeen viikkoon ei kuulunut mitään. Reklamaatio lähetettiin uudelleen. Viking Linen palvelunumeroon soitettiin ja kysyttiin toimiiko sähköpostilla lähetetty reklamaatio vai pitääkö se tehdä perinteisesti. Sähköpostilla voi kuulema lähettää. Kahden viikon päästä tuli lyhyt vastaus. Reklamaatio oli lähetetty Maarianhaminaan käsiteltäväksi. Ei anteeksipyyntöä tai pahoittelua. Neljä kuukautta myöhemmin asiaa tiedusteltiin. Vastaus oli sama. Maarianhamina käsittelee. Ei anteeksipyyntöä.

Tämän jälkeen alkoi Viking Line boikotti ja se jatkuu edelleen hyvällä menestyksellä. Pelkkä anteeksipyyntö tai pahoittelu olisi riittänyt. Reklamaatiosta ei koskaan kuulunut mitään.

Vuonna 2005 asiaa tiedusteltiin piruttain uudelleen. Tilanne kuvattiin vielä kerran, kerrottiin reklamaatiosta ja että Maarianhaminan konttori on luvannut käsitellä asian. Kauanko se vielä kestää? Nyt vastaus tuli tylysti, yllättäen kahdessa tunnissa: "Reklamaationne on niin vanha ettemme pysty siihen enää vastaamaan. Terveisin XXXX XXXXXXXXXXXXX Oy Viking Line Ab". Eikä taaskaan, edes pahoittelua.

Seuraavan kerran kun lähdette risteilylle. Vartakaa matkanne puhelinnumerosta 0600 174 552 tai osoitteesta http://www.tallinksilja.com/ .

Onko sinulla ParkCom Oy:n "lupa" ?

Kauppakeskus Sellossa Espoossa on liikennemerkein määritelty pysäköintiajaksi viisi tuntia. Hallissa on pysäköintiruutukohtainen valvontajärjestelmä joka vihreällä, punaisella tai vilkkuvalla punaisella valolla kertoo onko pysäköintiruutu vapaana tai onko ajoneuvo ollut pysäköitynä liian kauan. Kauppakeskus Sello on tehnyt pysäköinninvalvonnasta sopimuksen yksityisen valvontayhtiö ParkCom Oy:n kanssa. ParkCom Oy kirjoittaa ajoneuvon kuljettajalle yksityisoikeudellisen valvontamaksun eli pysäköintivirhemaksun. Vantaan käräjäoikeus on 14.12.2007 antamassaan päätöksessä todennut, ettei yksityisellä yrityksellä ole oikeutta rangaista virheellisestä pysäköinnistä edes yksityisalueella. Päätöksen mukaisesti valvontamaksua ei tarvitse maksaa.

Kauppakeskus Sellon pysäköintialueella näkee päivittäin useita ajoneuvoja joiden yläpuolella olevan pysäköinninvalvontajärjestelmän punainen valo vilkkuu merkiksi viiden tunnin pysäköintiajan ylittämisestä. Nämä ajoneuvot saavat kuitenkin olla rauhassa yksityiseltä valvontamaksulta. Syynä on ajoneuvon tuulilasista löytyvä 3x5 cm kokonoinen pieni sininen "lupatarra", jonka perusteella ajoneuvolle ei määrätä yksityisoikeudellista maksua, vaikka ajoneuvo seisoisi pysäköintiruudussa aamusta iltaan.





Kenellä sitten on oikeus saada erillinen lupa liikennemerkeistä määrättyyn poikkeavaan pysäköintiin? Saako lupia ostaa? Onko luvat käytössä kauppakeskus Sellon henkilöstöllä? Asiaa kysyttiin sähköpostitse kauppakeskus Sellon toimitusjohtajalta sekä kiinteistöpäälliköltä. Vastausten sisällöstä voi päätellä ettei kauppakeskuksen edustajilla ollut mitään käsitystä kyseisten lupien olemassaolosta. Selvää oli kuitenkin, ettei lupia myydä eikä niitä ole käytössä kauppakeskuksen henkilöstöllä.

Blogin edustaja otti useita valokuvia kyseisistä ajoneuvoista sekä tarkisti ajoneuvorekisteristä ajoneuvojen haltijat ja omistajat sekä rekisteristä löytyneen haltijan tai omistajan yhteystiedot. Yhteystiedot tarkistettiin jotta saatiin selville kuinka lähellä pysäköintihallia kyseisen ajoneuvon omistaja asuu. Yhdellä ajoneuvolla oli osoitteenluovutuskielto, mutta sekin saatiin selville kiertoteitse. Kaikki ajoneuvot olivat yksityisessä omistuksessa nimetyllä henkilöllä.

Jos kyse on ParkCom Oy:n omista valvojista niin voi tietysti rehellisyyden nimissä kysyä miksi näillä valvojilla on oikeus työtehtäviensä ulkopuolella pysäköidä alueelle vapaasti ilman seuraamusta? Kuuluko tämä oikeus peräti työsuhde-etuihin? Ilmainen ja vapaa liityntäpysäköinti tai peräti ilmainen pysäköintihalli lähellä asuvan asukaspysäköintiin?

Huomaatteko miksi laissa viranomaiselle määriteltyä julkisen vallan käyttöä ei pidä millään tavoin siirtää yksityiselle yritykselle. Yksityinen yritys voi ilman lain määrittelemää velvoitetta mielivaltaisesti päättää ketä säännöt koskevat ja ketä ei. Laki ei siis yksityisen valvomana ole sama kaikille.

Miksi sanottiin sitä yhteiskunnallista järjestelmä jossa sama laki ja säännöt eivät koskekaan kaikkia?

Lue myös: Pitääkö yksityinen valvontamaksu, "parkkisakko" maksaa?

Lue myös: ParkCom Oy hävisi Vantaan käräjäoikeudessa

Lue myös: ParkCom Oy hävisi kuluttajariitalautakunnassa kauppakeskus Selloon liittyvän kantelun