
Suomessa on 1.6 miljoona rekisteröityä asetta. Suhteutettuna väkilukuun Suomessa on kolmanneksi eniten aseita maailmassa. Tässä eivät tietenkään ole mukana luvattomat aseet joiden määrää ei tiedä kukaan.
Suomalainen aselainsäädäntö on mielenkiintoinen. Aseiden hallussapito on luvanvaraista. Aselakia on pyritty kiristämään ja luvallisen aseen saaminen on entistä vaikeampaa. Luvattoman aseen hallussapidosta saa käytännössä sakkoja. Luvattoman aseen hankkiminen on myös äärimmäisen helppoa. Luvattomalla aseella tehty tappo on sama kuin luvallisella aseella. Yleisen oikeustajun mukaan luvattoman aseen tietoinen hankkiminen edellyttää suunnitelmallisuutta eikä pitäisi olla mitään esteitä tuomita luvattomalla aseella tehty tappoa automaattisesti murhaksi.
Aina kun tapahtuu ampuma-asetragedia, jokainen poliitikko julkisuutta hakien on vaatimassa aselainsäädännön kiristämistä. Lainsäädännön kiristäminen näyttää olevan vakiovastaus kaikkiin ongelmiin. Eikö asiaa pitäisi pohtia hieman laajemmin, myös päinvastaisesta suunnasta.
Amerikkalainen kysyi suoraan tajuammeko me Suomalaiset mitä seuraa tiukasta aselainsäädännöstä? Henkilöt joutuvat istumaan autossa ja odottamaan teloittamistaan vailla mitään kykyä puolustaa itseään tai omaisiaan. Eikö olisi parempi että asetta voisi kantaa kuka tahansa? Porvoon osaltakin uhrien määrä olisi jäänyt pienemmäksi jos edes jollain paikalla olleesta olisi ollut ase jolla puolustautua. Tiukka aselainsäädäntö estää aseiden saannin vain rehellisiltä kansalaisilta, ei rikollisilta. Rikollisilla on aina keinonsa saada ase. Hänen mielestään Suomen valtio estää tehokkaasti kansalaistensa mahdollisuuden puolustautua Suomelle tyypillistä satunnaista väkivaltaa kohtaan. Jopa pippurisumuttimelle tarvitsee suomessa aseenkantoluvan.
Ajatus on mielenkiintoinen. Kieltämättä herättää kylmiä väreitä ajatella että kaupungilla illalla kulkiessa kuka tahansa voisi kulkea aseen kanssa. Periaatteessa milloin tahansa kuka tahansa voisi ampua kenet tahansa. Paitsi että jos kaikilla on ase, "kenellä tahansa" on myös pienempi kynnys käyttää asetta.
Eräät tutkimukset väittävät että aseiden yleisyys kulkee käsi kädessä henkirikosten vähäisyyden kanssa. Mitä enemmän aseita on vapaasti saatavilla, sitä vähemmän henkirikoksia tapahtuu. Mitä tiukempi on aselainsäädäntö, sitä enemmän henkirikoksia ja ampumatapauksia. Tällä väitteellä yritetään kertoa, että todelliset syy väkivaltaan on muu kuin kriminologinen. Väkivaltarikollisuuden taustalla on monesti taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Väkivalta ei ole estettävissä rajoittamalla yhden tyyppisen henkirikoksen tekovälineeksi soveltuvan esineen saatavuutta. Ihmisen tappamiseen voidaan käyttää myös kättä, puukkoa, autoa, vasaraa, pesäpallomailaa jne.
Vaikea sanoa mikä linja on oikein. Tärkeintä on keskustella ja katsoa oikeasti eri vaihtoehtoja eikä itsepintaisesti pyrittävä ajamaan vain yhtä asiaa, eli aselainsäädännön tiukentamista entisestään. Ihmisille on annetta mahdollisuus puolustaa itseään väkivaltaa vastaan. Suomalainen yhteiskunta jossa käännetään toinenkin poski, ei ole nykypäivää. Kun joku uhkaa aseella, itse en ainakaan halua istua paikallani kykenemättä tekemään mitään muuta kuin kylmästi odottaa kuolemaa. Se millä puolustaudun jää nähtäväksi. Itse se kuitenkin on tehtävä. Kiitos Suomen.
Sitten asian viereen ja vähän ohikin ...
Tuija Brax / Anne HolmlundMitähän suomalaiset ovat tehneet ansaitakseen
Tuija Braxin kaltaisen oikeusministerin ja
Anne Holmlundin kaltaisen sisäministerin? Johonkin pahaan olemme varmasti syyllistyneet. Anne Holmlundin sooloilut toimessaan etsivät vertaistaan. Itku ei ole kaukana. Tuija Braxin vihreän piipittävä arvomaailma sotii vahvasti suomalaista oikeudentajua vastaan. Kumpikaan eivät ole tehtäviensä tasalla. Eivät koskaan ole olleet.
Kuin Tuija Braxilta kysyttiin
lehtihaastattelussa otteiden koventamisesta väkivaltarikollisia kohtaan, hän totesi, ettei kukaan halua Suomesta uutta USA:ta tai Venäjää. Ei varmaan. Kukaan Suomalainen ei myöskään halua antaa vaarallisten rikollisten kulkea vapaana. Suomalainen haluaa turvallisen yhteiskunnan jota nykypäivän Suomi ei ole. Suomalainen yhteiskunta väkilukuun suhteutettuna on yksi väkivaltaisimmista Euroopan valtioista. Suomalainen rikoslainsäädäntö on epäonnistunut. Suomalainen viranomainen ja oikeuslaitos eivät pysty suojelemaan kansalaisia. Moninkertaiset raiskaajat, pedofiilit ja väkivaltarikolliset kulkevat vapaana ehdollisen vankeustuomion turvin. Asiantuntijat vaativat yhä vähemmän vankilatuomioita. Elinkautinen vankeus on keskimäärin 12 vuotta. Tappajille ja murhaajille annetaan mahdollisuus tappaa lisää. Henkirikoksia tapahtuu 3-4 joka viikko. Korkein oikeus arpoo käsittämättömiä
ennakkopäätöksiä joissa ihmisen hakkaaminen vasaralla tai pesäpallomailalla ei ole hengenvaarallista. Suomalainen yhteiskunta on oikeasti turvaton ja jokaisen pitäisi varautua puolustamaan itseään ja perhettään. Suomalainen yhteiskunta ei sitä tee. Suomalainen yhteiskunta on huolissaan rikollisista, heidän hyvinvoinnistaan ja mahdollisuuksistaan palata normaaliin elämään - tekemään lisää rikoksia.
Tuija Brax ymmärsi haastattelussa hyvin yksittäisten kansalaisten turvattomuuden tunteen. Hän vihjasi kyseessä olevan yksittäistapauksen. Aivan niin. Yksittäistapaus kuten ennenkin - Puolalanmäki, Raumanmeri, Sello, Kauhajoki, Myyrmanni, Jokela, Porvoo. Kuka näitä laskee? Ei ainakaan Tuija Brax tai Anne Holmlund.
Lue myös:
Kuolemanrangaistus vai todellinen elinkautinen?Kohtuullista oikeutta suomalaisittain?Megan Kanka ja Meganin laki