Riehakasta uutta vuotta 2007

Riehakkaan rauhallista ja onnellista uutta vuotta 2007 kaikille blogin lukijoille.

Kiitokset lähettämistänne sähköposteista ja jatketaan samalla tiellä myös ensi vuonna.

***

Menneen vuoden aikana kommentteja on tasaiseen tahtiin saapunut vuoden 2005 Philips episodista.

Kuluvana vuonna selvästi eniten on keskusteltu ParkCom:sta. ParkCom:in jalanjäljillä seurasi helpon rahan toivossa, hätäisesti kasaan kyhätty ParkPatrol, josta keskustelu sai huvittavia piirteitä myös tällä palstalla, kun kävi ilmi, että yrityksen perustajilla ei näyttänyt olevan mitään tietoa siitä mitä on julkinen tieto. Samaan aikaan Suomi24.fi palvelu aloitti ParkPatrol viestien sensuroinnin. Motiivi jäi epäselväksi.

Keskustelua on käyty monista muistakin asioista. Yritysten kanssa toimiessa on omien puheluiden tallentaminen todettu hyväksi vaihtoehdoksi myöhempää todistelua varten. Erimielisyyttä aiheutti myös oikeus valokuvata julkisilla paikoilla. Blogi kokeili Googlen Adsense palvelua syksyllä, mutta palvelu osoittautui juuri sellaiseksi huijaamiseksi kuin ennakkotiedot kertoivatkin.

Vuoden lopussa palattiin vakuutusasioihin kun Veritas ja Fennia päättivät olla maksamatta lakisääteistä korvausta. Tämä tapaus on edelleen kesken. Vakuutusasioita on vuoden aikana käsitelty pariin otteeseen liittyen 1 kk sääntöön ja korvausehtoihin.

Inhimillisempää puolta ei myöskään unohdettu, yksi artikkeli lapsien oikeudesta päivähoitoon.

***

Hauskaa uutta vuotta 2007.

Ei korvauksia! Voi Veritas ja Fennia ...

Näinhän siinä kävi - vakuutusyhtiöt eivät korvaa vaikka laki liikennevakuutuksesta edellyttää syyttömän osapuolen vahinkojen korvaamista.

Lue onnettomuuden tarkempi kuvaus artikkelista "Liikennevakuutus ja oikeusturva? Voi Fennia ja Veritas ..."

Lyhyt kuvaus onnettomuudesta

Ketjukolari jossa kaksi ensimmäistä ajoneuvoa ovat pysähtyneet (Kia ja Avensis). Avensiksen perään ajaa Volvo joka on vakuutettu Veritaksessa ja viimeisenä Volvon perään ajaa Passat, joka on vakuutettu Fenniassa. Kaikki neljä autoa samassa kasassa. Avensis jää edessä olleen Kian ja perään ajaneiden Volvon ja Passatin väliin. Avensiksen korjauskulut ovat yli 7 000 eur.

Veritaksen päätös

Kolmas ajoneuvo, Volvon kuljettaja ei ole aiheuttanut vahinkoa koska hän on kerinnyt pysäyttää ajoneuvonsa ja vasta viimeisenä kasaan ajanut Passat on tönäissyt Volvon Avensiksen perään. Veritas ei korvaa Avensiksen vahinkoja.

Fennian päätös

Viimeinen ajoneuvo Passat ei ole aiheuttanut Avensikselle vahinkoa, koska Passatin edellä ajanut Volvo on törmännyt Avensiksen perään ennen kuin Passat ajoi Volvon perään. Fennia ei korvaa Avensikselle aiheutunutta vahinkoa. Volvon vahingot korvataan.

Lisäys 31.1.2007: Tammikuun 2007 lopussa Fennia muuttaa päätöstään. Fennia ei korvaa enää kolmannen auton (Volvon) korjauskuluja kokonaisuudessaan viimeisen auton (Passatin) liikenevakuutuksesta, ainoastaan Volvon peräosan. Yhtenä perusteena ilmoitetaan Volvon kuljettajan poistumisen paikalta ennen poliisin saapumista ja siten hankaloittaneen asian selvittämistä.

Tulkinta

Ei pitäisi olla mahdollista, että syytön osapuoli jää vaille laissa määrättyä korvausta. Valitettavasti Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa, jossa yrityksillä ja erityisesti vakuutusyhtiöillä on lainsäätäjää korkeammat oikeudet tehdä päätöksiä - näinkin voi käydä. Vakuutusyhtiöt ehkä tekevät päätöksensä itsenäisesti, mutta tämänkaltaiset päätökset vain osoittavat vakuutusyhtiöiden haluttomuutta maksaa mitään korvauksia. Voisi jopa hypoteettisesti olettaa, että vakuutusyhtiöillä voi olla tarvetta sopia asioita keskenään ja välttää maksamasta korvausta. Moni yksityinen henkilö luovuttaa ja antaa asian mielummin olla.

Liikennevakuutuslaki 26.6.1959/270 ja asetus liikennevakuutuksesta 17.7.1959/324 määräävät, että vastapuolen liikennevakuutuksesta on korvattava syyttömälle osapuolelle aiheutuneet vahingot. Vahinkojen korvattavuus liikennevakuutuksesta edellyttää teon tuottamuksellisuutta silloin kun vastapuolena on toinen ajoneuvo. Teon tuottamuksellisuus tarkoittaa yleensä kuljettajan toimimista liikennesääntöjen vastaisesti. Tässä tapauksessa joko Volvon tai Passatin kuljettaja, tai molemmat, ovat tuottamuksellisesti aiheuttaneet vahinkoa. Perusteena on tieliikennelain määräys, jonka mukaan edelläajavaan ajoneuvoon on pidettävä riittävä etäisyys oman ajoneuvon turvalliseksi pysäyttämiseksi (Tieliikennelaki 3.4.1981/267).

Tuottamuksellisuudesta ei ole epäselvää. Prosessi jatkuu siten, että Avensiksen kuljettaja vie asian liikennevahinkolautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli lautakunnan päätös asiassa on edelleen samalla "laittomalla" linjalla, asia viedään eteenpäin haastamalla päätöksen tehneet vakuutusyhtiöt oikeuteen. Sikäli hauska piirre asiassa on, että mahdolliseen oikeudenkäyntiin käytetään oikeusturvavakuutusta, joka on myönnetty Fenniasta. Ainahan on mukava taistella vakuutusyhtiöitä vastaan heidän omilla rahoillaan.

Lisähuomautuksena todettakoon, että Veritaksen epämääräinen linja jatkui myös vakuutuspäätöksen antamisessa. Vakuutuspäätöksessä Avensiksen väitettiin olleen Audi! Mielenkiintoista? Ettei vain olisi tietoinen virhe jatkoa ajatellen?

Tälle tapaukselle on saatu päätös marraskuussa 2007.

Liikennevakuutus ja oikeusturva? Voi Fennia ja Veritas ...

Pakollisesta liikennevakuutuksesta säädetyn lain perusteella liikenteessä vahinkoa kärsineelle osapuolelle korvataan vastapuolen liikennevakuutuksesta aiheutuneet kulut, esim. oman ajoneuvon korjaus. Liikennevakuutus on pakollinen ja vakuutuksia myöntävät suurimmat vakuutusyhtiöt. Suomessa on kuitenkin mahdollista jäädä syyttömänä osapuolena täysin ilman korvausta! Liikennevakuutuslailla ja -asetuksella ei ole merkitystä kun vakuutusyhtiöt pääsevät riitelemään tai sopimaan asiasta keskenään. Katsotaan läheltä seuraamani tilanteen tausta ...

2006 syksy. Liikennevaloissa on jonoa. Kia citymaasturi (ajoneuvo 1) pysähtyy jonon päähän. Toyota Avensis (ajoneuvo 2) pysähtyy citymaasturin taakse. Samassa Avensiksen kuljettaja kuulee voimakkaan jarrutuksen äänen, vilkaisee taustapeiliin ja näkee takanaikkunasta liikkeessä olevan ajoneuvon tumman hahmon. Samassa rysähtää! Avensis singahtaa törmäyksen voimasta Kian takaosaan. Avensikseen törmänneen Volvon (ajoneuvo 3) perään ajaa vielä Passat (ajoneuvo 4), joka osittain kerkiää väistää, mutta menettää keulastaan neljänneksen vieden mennessään ison osan Volvon perästä. Kuljettajat nousevat selvittämään tapahtunutta. Volvon kuljettajalla on kiire ulkomaille, joten hän ei jää paikalle, vaan lähtee liikenteeseen pahoin romuttuneella autollaan. Muut osapuolet jäävät odottamaan poliisia. Ennen poliisia kerkiä paikalle palokunta. Auton romua on kahden kaistan verran kolmesta. Avensis ja Passat ovat ajokelvottomassa kunnossa, niille tilataan hinaus vakuutusyhtiöiden varikolle Tuusulaan. Poliisi sapuu paikalle n. 1 tunnin päästä. Paikalle jääneet kuljettajat puhallutetaan. Käsitys tapahtumien kulusta kerrotaan poliisille, joka ottaa vielä digitaalikameralla kuvia paikanpäältä. Kia citymaasturin kuljettaja kertoi nähneensä Avensiksen pysähtyneen taakseen ennen kuin Volvo ajoi päälle. Paikanpäällä käydyn keskustelun pohjalta ja poliisin paikalla ollessa, todettiin tapahtuman kulun olevan varsin selkeä. Kia ja Avensis pysähtyivät. Volvo ajoi Avensiksen perään tönäisten Avensiksen Kian takaosaan ja viimeisenä Volvon päälle ajoi Passat. Ajoneuvojen 2 ja 4 vakuutusyhtiö on Fennia. Ajoneuvon 3 vakuutukset on Veritaksessa.

Avensiksen korjaamiseen käytettiin omaa vapaaehtoista kasko-vakuutusta. Tällä tavoin auto saatiin korjaamolle heti vahinkotarkastuksen jälkeen. Muussa tapauksessa olisi pitänyt odottaa syyllisen osapuolen vakuutusyhtiön päätöstä syyllisen liikennevakuutuksen käyttämisestä. Aikanaan kun syyllisyys selviäisi, omavastuu maksetaan takaisin, bonukset palautetaan ennalleen ja Avensiksen vakuutusyhtiö Fennia tekee regression kasko-vakuutuksesta vahingon aiheuttaneen peräänajajan liikennevakuutukseen. Eli ajoneuvon korjauskulut siirretään vapaaehtoisesta kaskosta syyllisen liikennevakuutukseen.

Avensiksen kuljettaja tarvitsi sijaisautoa, joka hänelle tulisi myöntää vastapuolen liikennevakuutuksesta. Sijaisauton tarpeesta tulee antaa selvitys. Tässä tapatauksessa selvitys oli liikennevahinkolautakunnan kriteerit täyttävä. Ensimmäinen merkki isoista ongelmista ilmaantui kun Avensiksen kuljettaja ei sijaisautoa koskaan saanut. Sijaisautohakemus lähetettiin peräänajaneen Volvon vakuutusyhtiö Veritakseen. Veritas sai allekirjoittamattoman kännykkäviestinä lähetetyn "vahinkoilmoituksen" Volvon kuljettajalta ulkomailta. Volvon kuljettaja kertoi pysähtyneensä Avensiksen taakse ja vasta viimeisenä tullut Passat oli tönäissyt hänet Avensiksen perään. Tällä perusteella Veritas kieltäytyi antamasta sijaisautoa. Sijaisautohakemus lähti Fenniaan. Fenniakaan ei antanut laskutuslupaa sijaisautolle, koska heidän mielestään tilanne oli epäselvä. Fennia kuitenkin lupasi auton myöhemmin, jos viimeinen, Fenniassa vakuutettu ajoneuvo olisi syyllinen Avensiksen vahinkoihin. Fennia halusi lisäselvityksiä ja kaikkien osapuolten lausunnot tehdäkseen päätöksen.

Poliisin lausuntoa ei ensin löytynyt. Poliisi pystyi toimittamaan lausunnon vasta 4 viikkoa onnettomuuden jälkeen. Volvon kuljettaja toimitti virallisen lausuntonsa useista Fennian pyynnöistä huolimatta vasta 3 viikkoa onnettomuuden jälkeen. Volvossa oli matkustajia, lähiomaisia, joiden todistajan lausuntoa odotettiin kuukauden ajan.

Avensiksen korjauskulut olivat yli 7 000 eur. Avensis oli korjattu 2,5 viikkoa tapahtuman jälkeen, kauan ennen viimeisten lausuntojen saapumista vakuutusyhtiöön. Sijaisautotarve oli mennyt ohi jo viikkoja sitten. Avensiksen kuljettaja tarvitsi enää päätöksen kumpi perään tulleista ajoneuvoista, Volvo Veritaksesta vai Passat Fenniasta on syyllinen Avensikselle aiheutettuun vahinkoon. Saatavana oli 168 eur omavastuu, bonusten palautus ja vakuutusyhtiön regressio yli 7 000 eur:sta syyllisen osapuolen liikennevakutuukselle.

6 viikkoa onnettomuuden jälkeen Fennia antaa oman päätöksensä, Avensiksen vahinkoja ei korvata. Ajoneuvot 1 (Kia) ja 2 (Avensis) olivat pysähtyneet. Ajoneuvo 3 (Volvo) ajoi Avensiksen perään. Ajoneuvo 4 (Passat) ajoi Volvon perään. Volvon vahingot korvataan viimeisen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Avensiksen vahingot on aiheuttanut kolmas ajoneuvo, Volvo, joka on vakuutettu Veritaksessa. Fennia ei korvaa Avensikselle aiheutuneita vahinkoja.

Veritaksen virallinen päätös on vielä tätä kirjoitettaessa saamatta, mutta sähköpostilla käydyn keskustelun perusteella, Veritaksen kanta on, että ajoneuvo 3 (Volvo) kerkisi pysähtyä ja ajoneuvo 4 (Passat) tönäisi Volvon Avensiksen perään. Veritas ei korvaa Avensiksen vahinkoja koska syyllinen vahinkoon on viimeinen ajoneuvo, Fenniassa vakuutettu Passat.

Kyseessä on selkeä peräänajo! Vakuutusyhtiöt syyttävät toisiaan tai sopivat keskenään. Äkkiä saatetaan olla tilanteessa, jossa kukaan ei korvaa Avensiksen vahinkoja. Fennian mielestä Veritaksen tulee korvata, Veritaksen mielestä Fennian tulee korvata. Kumpikin vakuutusyhtiö antaa kielteisen päätöksen.

Liikennevakuutuksen korvausperusteina käytetään ankaraa vastuuta tai tuottamuksellisuutta. Ankara vastuu tarkoittaa sitä, että korvauksen maksamiseksi riittää että ajoneuvoa on käytetty liikenteessä ja sillä on aiheutettu vahinkoa rippuumatta siitä onko kuljettaja syyllistynyt mihinkään. Tuottamuksellisuus tarkoittaa, että vahingon aiheuttanut ajoneuvo on toiminut liikennesääntöjen vastaisesti ja tällä toiminnalla aiheuttanut vahinkoa. Mikäli tuottamuksellisuutta ei ole, liikennevakuutus ei korvaa vahinkoja. Ketjukolarissa on kysymys tuottamuksellisuudesta joko ajoneuvon 3 tai 4 osalta. Jompi kumpi tai kummatkin ovat jättäneet huomioimatta tieliikennelain määräyksen riittävästä etäisyydestä oman ajoneuvon pysäyttämiseksi (Tieliikennelaki 3.4.1981/267, 10§). Vai eikö tätä vakuutusyhtiöiden mielestä enää tarvitse huomioida?

Entä jos Avensiksessa ei olisi ollut kaskoa? Tällöin Avensis jäisi korjaamatta, ellei syyttömällä kuljettajalla itsellään olisi sijoittaa 7 000 eur omasta taskusta peräänajetun ajoneuvonsa korjaamiseksi.

Entä jatko? Veritaksen virallista päätöstä odotetaan, jospa he vaikka olisivat muuttaneet mielensä Fennian päätöksen jälkeen. Virallisesti vakuutusyhtiöiden päätöksestä voi valittaa Liikennevahinkolautakuntaan. Vakuutusyhtiöiden ei kuitenkaan tarvitse noudattaa päätöstä ja voi olla myös mahdollista, että lautakunta ei päätöstä edes anna, mikäli kirjallisen materiaalin perusteella syyllisyyttä ei pystytä selkeästi osoittamaan. Lautakunta ei järjestä kuulusteluja.

Vaihe kaksi on haastaa vakuutusyhtiöt oikeuteen, jotta saadaan selville kumpi ajoneuvoista on syyllinen ja kumman vakuutusyhtiö kulut maksaa.

Blogissa tilanteesta lisää kun asia etenee johonkin suuntaan.

Miten eri osapuolet toimivat

Poliisi

Ystävällisiä henkilöitä. Puhalluttivat, tarkistivat ajokortit ja kuuntelivat tilanneselvityksen asiallisesti. Ihmettelivät paikalta poistuneen ajoneuvon kuntoa, mutta totesivat että "ei kai sitä nyt väkisinkään olisi voinut paikalla pitää". Alkoholin osuudesta paikalta poistuneen kuljettajan käytökseen poliisit totesivat; "ei sitä nyt enää voi puhalluttaa". Ottivat paikalla valokuvia ja kertoivat tekevänsä raportin.

Veritas

Mielestäni näin epäammattimaista, piittaamatonta ja hyvän vakuutustavan vastaista toimintaa harvoin näkee. Veritas teki kielteisen päätöksen sijaisauton korvaamisesta oman kuljettajansa allekirjoittamattoman, kännykällä lähetetyn ja vaillinaisen lausunnon perusteella, kuuntelematta muita osapuolia. Sikäli positiivisena voidaan todeta, että jos olet Veritaksen asiakas ajoneuvovakuutusten suhteen, olet hyvässä yhtiössä! Seuraavan kerran kun olet kolarissa sinun kannattaa ehdottomasti kiistää syyllisyys päivänselvissäkin tilanteissa. Lähetät vain tekstiviestin Veritakselle niin homma on sitä myöten selvä.

Fennia

Ensimmäiset yhteydenotot asiakaspalveluun olivat positiivisia. Henkilöt jotka käsittelivät kaskosta tapahtuvaa ajoneuvon korjausta sekä itse liikennevahinkoa olivat ystävällisiä ja heidän toiminnassaan huokui ammattimainen ote. Fennia ilmoitti myöntävänsä sijaisauton, mutta ei voinut antaa laskutuslupaa koska syyllisyys oli epäselvä.

SVT - Suomen vahinkotarkastus

4-5 arkipäivää onnettomuuden jälkeen (viikonloppu mukana) SVT:n tarkastaja oli käynyt tutkimassa auton ja antanut korjausarvion. Tarkastaja halusi kuitenkin vielä Toyotan korjaamolta tarkemman kustannusarvion. Sovittiin että Avensis kuljetetaan Toyotan huoltoon arvioitavaksi. Kuljetukseen ja arviointiin menee 1-2 päivää. Palvelu oli erinomaista.

Toyotan huolto / korikorjaamo

Korjausarvio tuli alle yhden päivän siitä kun auto oli siirretty Toyotan pihaan - n. 7200 eur. Korjaus alkoi heti, vaikka alkuperäinen arvio oli vasta kolmen viikon päästä. Avensis oli korjattu viikkoa myöhemmin ja kokonaisuudessaan palvelu oli erinomaista! Ajoneuvolle tehdyt toimenpiteet käytiin tarkasti läpi. Auto oli pesty, siivottu ja imuroitu. Erikseen toimitetut nastarenkaat oli vaihdettu alle ja kesärenkaat olivat siististi rengaspusseissa takapakissa. Avensiksen kuljettaja oli ilman autoaan vajaat n. 2,5 viikkoa! Erinomaista Toyota, erinomaista!

Mitä opimme tästä?

1. Varmista että sinulla on omassa kaskossa ns. "sijausautovakuutus" tai "vuokra-autoturva", millä nimellä se nyt millonkin kulkee. Tällöin saat oman kaskon perusteella sijaisauton ilman omavastuuta, eikä sinun tarvitse odottaa selvitystä siitä kuka on syyllinen osapuoli.

2. Käytä oman ajoneuvosi korjaamiseen omaa kaskoa. Vakuutusyhtiöt hyvittävät aikanaan kustannukset vastapuolen liikennevakuutuksesta. Paino sanalla yleensä! Tällä varmistat sen, että ajoneuvosi korjaus alkaa mahdollisimman nopeasti eikä sinun tarvitse odottaa syyllisen osapuolen vakuutusyhtiön päätöstä.

3. Vanha luulo siitä että "Peräänajaja on aina syyllinen", ei pidä paikkaansa. Vakuutusyhtiöiden mielestä on mahdollista että kukaan ei ole syyllinen. Pääsepähän maksamasta korvausta. Verratkaa liikennevakuutuslain ns. ankara vastuu ja tuottamuksellinen vastuu.

Tälle tapaukselle on saatu päätös marraskuussa 2007.

Lue myös uudempi artikkeli samasta aiheesta: Ei korvauksia

Lue myös vanhemmat blogin artikkelit:

Vahinkokorvausten käsittelyaika on 1 kk
Korvattavuus perustuu vakuutusehtoihin

ParkCom / ParkPatrol analyysia, osa 2

Katso myös: ParkCom / ParkPatrol analyysia, osa 2

Oikeus ja kohtuus -blogi julkaisee kaksi analyysia ParkCom:sta ja ParkPatrol:sta. Analyysin on tehnyt blogin asiantuntijalukija kummankin yhtiön julkisten, mm. tilinpäätöstietojen, perusteella. Kommentoikaa vapaasti ja muistakaa, että jos kommentoitte Suomi24.fi palveluun, he valitettavasti sensuroivat ParkPatroliin liittyviä viestejä.

Yhtiöiden julkiset tilinpäätöstiedot löytyvät mm. www.inoa.fi -palvelun kautta. Yrityksistä muuta kiinnostavaa tietoa löytyy mm. Yritys ja yhteisötietojärjestelmästä. Esimerkiksi, mikä oli ParkPatrol yhtiön, Narmer Ky:n, alkuperäinen postiosoite ennen siirtymistä postilokerofirmaksi!

---

ParkCom – mene(s)tystarina jatkuu?

ParkCom on osakeyhtiönä ollut velvollinen toimittamaan julkiset tilinpäätöstietonsa kaupparekisteriin. Yhtiön viimeisin tilinpäätös on tehty 31.12.2005 ja koskee tilikautta 1.1.2005-31.12.2005. Kaupparekisteriin toimitettu tilinpäätös on melko riisuttu, eikä sisällä varsinaista toimintakertomusta. Tämä analyysi perustuukin tämän vuoksi eräisiin olettamukseen siitä, että ParkComin liikevaihto koostuisi kokonaisuudessaan perityistä pysäköintivalvontamaksuista.

ParkComin liikevaihto vuonna 2005 on ollut 343743 euroa, eli noin 28645 euroa kuukaudessa. Vuonna 2004 kuukausittainen liikevaihto kahden kuukauden ajalta (11-12/2004) oli vain 8180 euroa, joten kuukausitason liikevaihto on kasvanut 250%. Vuodessa ParkCom on siis kirjoittanut yli 8593 valvontamaksulappua, joiden lisäksi luottotappioiksi päätyneiden valvontamaksulappujen määrää ei tilinpäätöksestä pysty päättelemään.

Yhtiöllä luulisikin kaikkien asioiden olevan hyvin. Kun otetaan huomioon, että ParkComin toiminnassa ei palkkakulujen lisäksi pitäisi olla juuri mitään muita kuluja, pitäisi yrityksen tuloslaskelman näyttää loistavaa tulosta. Näin ei kuitenkaan asia ole.

ParkComin tapauksessa henkilöstökulut eivät nimittäin edes ole suurin kuluerä. Palkkoja on kyllä maksettu yhteensä 97789 euroa sekä erilaisia työnantajamaksuja 26765 euroa. Kun tilinpäätöksen mukaan henkilöstöä on ollut palveluksessa keskimäärin viisi henkeä, ParkComilaisen keskimääräinen vuosiansio on ollut 19557 euroa, eli 1629 euroa kuukaudessa. Jos työntekijät ovat kirjoittaneet kaikki valvontamaksulaskut, jokainen heistä on pistänyt tuulilasinpyyhkimien alle keskimäärin 1718 valvontamaksulaskua vuoden aikana. Kun vuodessa on noin 200 työpäivää, päivässä tämä tekee siis noin yhdeksän lappua.

Voitto henkilöstökulujen jälkeen olisikin huimat 219188 euroa. ParkComilla ei ole hallussaan merkittävää määrää käyttöomaisuutta, joten poistotkaan eivät kuluta tuota summaa kuin 1240 euroa. Merkittävin kuluerä onkin kohta ”liiketoiminnan muut kulut”. Yhtiöstä on tuon kululajin alla pumpattu rahaa ulos 265477 euroa – siis yli tuplasti palkkakulujen määrä. Tämän rahan käyttötarkoituksesta ei tilinpäätöksen perusteella pysty sanomaan mitään. Vaikka ParkCom onkin käyttänyt rahaa mm. pysäköintialueiden kyltteihin, on vaikeaa uskoa, että yhtiön normaali toiminta kuluttaisi noin runsaasti rahaa. Yhtiön varat onkin ehkä ”käytetty” mahdollisten oikeusjuttujen vuoksi. Varaton osakeyhtiö kun ei joudu maksamaan oikeudessa tuomittuja summia, vaan se voidaan kätevästi saattaa konkurssiin.

Viivan alle jäävä liikevoitto onkin näin merkittävien kulujen jälkeen negatiivinen. ParkComin tappio vuodelta 2005 on 48309 euroa, eli 14 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiön oma pääoma oli negatiivinen jo tilivuoden alussa, ja nyt vuoden 2005 päättyessä yhtiön oma pääoma oli -50127 euroa. Yhtiöllä onkin joutunut ottamaan lainaa. Yhteensä vierasta pääomaa on 112742 euroa.

Yhtiön taloudellinen tulos olisi vieläkin kehnompi, ellei yhtiö olisi rohkaistunut kirjaamaan maksamattomia pysäköinninvalvontamaksuja myyntisaamisiksi. Yhtiön kirjanpidossa on myyntisaamisia yhteensä 45170 euroa. Jos summa koostuu pelkästään 40 euron valvontamaksuista, maksamattomia ParkCom-lappuja oli vuodenvaihteessa siis huimat 1129 kappaletta! Nämä tosin ovat vain vuoden kahdelta viimeiseltä kuukaudelta, koska tilinpäätöksen liitetietojen mukaan kaikki yli kahden kuukauden ikäiset valvontamaksusaamiset on kirjattu luottotappioiksi.

Vaikka yksityisessä pysäköinninvalvonnassa kiistatta liikkuukin paljon rahaa, ParkCom on yhtiönä ollut käytännössä konkurssikypsä 31.12.2005. Yhtiön tilintarkastaja onkin lausunnossaan todennut, että vastuuvapaus voidaan myöntää hallituksen jäsenelle ja toimitusjohtajalle muutoin kuin oman pääoman negatiivisuuden osalta.

---

ParkCom / ParkPatrol analyysia, osa 1

Oikeus ja kohtuus -blogi julkaisee kaksi analyysia ParkCom:sta ja ParkPatrol:sta. Analyysin on tehnyt blogin asiantuntijalukija kummankin yhtiön julkisten, mm. tilinpäätöstietojen, perusteella. Kommentoikaa vapaasti ja muistakaa, että jos kommentoitte Suomi24.fi palveluun, he valitettavasti sensuroivat ParkPatroliin liittyviä viestejä.

---

ParkCom on osakeyhtiö. Jos se lähtee oikeuteen tappelemaan valvontamaksuista ja häviää, osakeyhtiön maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut yms. maksetaan vain yhtiön varoista. Jos ja kun varoja ei ole riittävästi, yritys ajautuisi konkurssiin.

ParkPatrolin kohdalla tilanne on toinen. Kommandiittiyhtiön vastuulliset yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista myös henkilökohtaisella omaisuudellaan. Ei kavereilta ainakaan uskallusta puutu, sillä yksityisestä pysäköinninvalvonnastahan ei tunnetusti ole yhtään oikeuden päätöstä Suomessa. Veikkaisin, että ainakaan ParkPatrol ei tämän riskin vuoksi ole ensimmäisenä haastamassa ketään oikeuteen, mutta oikeuteen voi päätyä myös silloin, jos joku valvontamaksun maksaneista lähtee perimään saataviaan takaisin.

ParkPatrolin kannalta pahin skenario toteutuisi, jos se ensin kaikessa rauhassa parin vuoden aikana keräisi suuret tulot valvontamaksuista ja käyttäisi rahat esimerkiksi palkkakuluihin ja yhtiömiesten yksityisnostoihin. Tämän jälkeen esimerkiksi ParkCom vihdoin rohkaistuisi käymään oikeutta jotain niskuroijaa vastaan, häviäisi jutun ja tuomittaisiin maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Seurauksena ParkComin konkurssi ja suuri määrä vastaavia juttuja Narmer Ky:tä vastaan. Narmer joutuisi tässä tilanteessa käytännössä sopimaan jutut oikeuden ulkopuolella ja maksamaan kaikki valvontamaksut takaisin. Tämä voisi vain olla vaikeaa, jos rahat olisi jo käytetty.

Minä en ainakaan pistäisi omaa nimeäni likoon kommandiittiyhtiön vastuullisena yhtiömiehenä. Toivottavasti yhtiömiehet edes tajuavat, mitä yhtiön nimissä puuhataan. Saattaa nimittäin tulla kalliiksi, jos asia tulee joskus yllätyksenä eteen. Yllätys ei kuitenkaan olisi se, jos Narmer Ky vaihtaisi yhtiömuotoa osakeyhtiöksi pikapuoliin.

---

Suomi24.fi palvelussa huolestuttavaa sensurointia

Suomi24.fi palvelussa on tällä viikolla käyty kireää keskustelua Narmer Ky nimisen yhtiön ParkPatrol - yksityisestä pysäköinninvalvontapalvelusta. Kritiikki palstalla oli värikästä ja johti mm. muutoksiin kyseisen yhtiön nettisivuilla. Oikeus ja Kohtuus -blogi kirjoitti myös aiheesta omat artikkelinsa (artikkeli 1, artikkeli 2, artikkeli 3). Nyt valitettavasti näyttää siltä, että Oy Eniro Finland Ab:lle rekisteröity suomi24.fi -verkkopalvelu sensuroi ParkPatroliin liittyviä arvosteluja vastoin palvelun omia sääntöjä. Suomi24.fi verkkotunnus tiedot löytyvät Viestintäviraston palvelusta. Katso ohjeet täältä.

Sensurointi tietysti herättää ajatuksen kysymyksestä; "Onko ParkPatrolilla ja Eniron Suomi24.fi palvelulla jonkinlaisia yhteyksiä?". Odotellaan mitä Eniro tai Suomi24.fi asiassa vastaa.

Sensuroinnista lisää seuraavissa linkeistä (kunnes suomi24.fi sensuroi):

ParkPatrolia koskevien viestien sensurointi ( <---- Sensuroitu 6.12.2006)
Palstan sensuroinnista ( <---- Sensuroitu 3.12.2006)
Epätasa-arvoista sensurointia ...
ParkPatrolista -täysin suomi24 sääntöjen mukainen ( <---- Sensuroitu 11.12.2006)

Katso: Suomi24.fi pysäköintisakkojen keskustelupalsta

Sensuroidut ketjut löytyvät jonkin aikaa googlen sivuhistoria tiedoista.

Soneran kestoetu kohtuuton

Sonera tarjoaa asiakkailleen kestoetusopimusta. Sopimus on määräaikainen ja vuoden mittainen. Sopimuksen perusteella asiakas saa soittaa sunnuntaisin yhden euron hinnalla puheluita rajottamattomasti.

"Kestoetu-sopimus on voimassa vuoden kerrallaan, ja se jatkuu automaattisesti, ellet irtisano sitä viimeistään kahta viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. " (Lähde www.sonera.fi)

Minkälainen määräaikainen sopimus on kyseessä jos sopimus jatkuu automaattisesti? Aivan, kyseessä ei ole määräaikainen sopimus, vaan käytännössä toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Etusopimuksen ehdoissa määritellään, että sopimus jatkuu automaattisesti mikäli kuluttaja ei sopimusta erikseen irtisano. Tosiasia kuitenkin on, että määräaikaisen sopimuksen jälkeen uutta sopimusta ei voi tehdä ilman kuluttajan lupaa. Määräaikaisen sopimuksen ketjuttaminen automaattisesti on kohtuutonta. Soneraa näyttävät koskevan kuitenkin ihan eri säännöt. Elisa ja Saunalahti eivät sopimuksiaan enään ketjuta (tämä tieto on kuluttajavirason sivuilta). Artikkelin kommenteissa on kuitenkin maininta, että myös Elisa käyttäisi edelleen automaattista ketjutusta?

"Saat muistutuksen tekstiviestinä kuukautta ennen kuluvan sopimuskauden päättymistä. Kestoetu-sopimusta ja siihen liitettyjä matkapuhelinliittymiä ei voi irtisanoa päättymään kesken sopimuskauden. Liittymänumeroa ei tällöin voi siirtää toiselle operaattorille. Sopimus on liittymäkohtainen." (Lähde www.sonera.fi)

Ainoa tapa jolla asiakasta muistutetaan sopimuksen päättymisestä on tekstiviesti kuukautta ennen päättymishetkeä. Viesti sekottuu helposti muihin viesteihin tai jää lukematta. Mitä jos kuluttajan kännykkä on kiinni vaikka 2 viikon lomamatkan takia? Viesti ei tule perille, koska viestikeskus ei säilytä tekstiviestejä ikuisesti.

Kuluttajavirasto on puuttunut Soneran kestoetusopimukseen ja todennut yksiselitteisesti, että määräaikaista sopimusta ei voi automaattisesti ketjuttaa.

"Määräaikainen sopimus on perinteisesti tarkoittanut sitä, että sopimus on voimassa tietyn määräajan ja päättyy sen kuluttua umpeen. Tämän jälkeen yritys voi tarjota asiakkaalle uutta sopimusta. Sopimusta ei voi kuitenkaan tehdä ilman asiakkaan suostumusta. TeliaSoneran toiminta on vastoin tätä periaatetta. " (Lähde, www.kuluttajavirasto.fi)

Sonera kuitenkin vähät välittää Kuluttajaviraston kannaotosta. Harmi että itsellä ei kyseistä sopimusta ole. Enkä viitsi sitä nyt enää tämän takia ottaa, koska tilanne tulisi eteen vasta vuoden kuluttua. Tästä olisi ollut hauska vääntää kättä, vaikka kuluttajavalituslautakunnan avustuksella tai miksei jopa oikeusteitse. Varmasti kuluttajavirasto olisi avustanut asiassa koska toiminta on heidän päätöstensä vastaista. Kuluttajien kannattaa kuitenkin miettiä minkä operaattorin palveluja haluavat käyttää. Aina voi äänestää jaloillaan!

Kestoetusopimuksen ehdoissa irtisanomisesta kerrotaan seuraavaa:

"Sonera Kestoetu -sopimus on voimassa yhden (1) vuoden mittaisen määräajan (jäljempänä ”Sopimuskausi”) kerrallaan. Mikäli asiakas tai Sonera ei irtisano Sonera Kestoetu -sopimusta viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kyseisen Sopimuskauden päättymistä, jatkuu Sonera Kestoetu -sopimuksen voimassaolo automaattisesti aina yhden (1) vuoden kerrallaan edellä mainituilla irtisanomisehdoilla. " (Lähde www.sonera.fi)

Mikäli muuta poikkeavaa mainintaa ei ehdoista löydy voi juuri otetun kestosopimuksen saman tien myös sanoa irti. Tällöin Soneran ketjutettu määräaikainen sopimus on voimassa vain vuoden, eikä sen irtisanomisesta tarvitse huolehtia tai muistaa vuoden kuluttua. Ehtojen mukaan irtisanominen pitää tehdä viimeistään 2 viikkoa ennen kauden päättymistä. 364 päivää ennen kauden päättymistä on myös ehtojen mukaista.

Verkkotunnukset - syntynyt keskustelu

Viestintävirasto suomessa pitää yllä fi-domain verkotunnuspalvelua. Tunnukset haetaan ja ne hyväksyy viestintävirasto. Verkkotunnusten tiedoista osa on julkisia. Julkinen tarkoittaa, että tiedot ovat kenen tahansa katseltavissa.

Ohjeet hakuun

1. Mene osoitteeseen www.ficora.fi
2. Valitse Fi-Verkkotunnus -palvelu
3. Kohtaan "Katso on fi-verkkotunnus vapaana", kirjoita verkkotunnuksen nimi, esim: parkpatrol tai parkcom tai philips
4. Mikäli tunnus on jo käytössä saat siitä erillisen ilmoituksen. Klikkaamalla tunnuksen nimeä saat esille julkiset tiedot verkkotunnuksesta.
5. Lisäksi voi käyttää palvelua "Etsi myönnettyjä verkkotunnuksia", jonka avulla voi tehdä laajempiakin hakuja verkkotunnuksen nimen tai nimenosan perusteella

Viestintävirasto rekisteriselosteensa mukaan määrittää julkaistavat tiedot. Verkkotunnuksen hakija on suostunut tietojen julkaisuun hakiessaan verkkotunnuksia. Verkkotunnuksen hakija voi kieltää viestintävirastoa julkaisemasta esim. kotiosoitetta.

Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan, julkisen tiedon julkaisemiselle ei ole estettä. Asia on varmistettu tietosuojavaltuutetun toimistosta.

Muiden kuin FI-päätteisten domainien yhteystiedot voi hakea palvelusta http://www.whois.com. Kirjoita verkkotunnuksen nimi ja tulossivulta valitse "Whois lookup".

Tiedättekö että ihmisten tietämättömyys siitä mitkä asiat ovat julkisia on hyvin yllättävää. Periaatehan yhteiskunnassa on ja pitää olla: julkinen käsittely. Tämä koskee niin oikeusistuimia kuin myös viranomaisten päätöksiä. Fi-domain on pullollaan "härskejä" sivustoja. Miettikää mitä rekisteröitte. Näitten verkkotunnusten omistajat selviää julkisena tietona. Entäpä verotiedot? Ei tarvitse miettiä paljonko naapuri tai esimies tienaa, jos se kauheasti kiinnostaa. Verotietopalveluja on tekstiviestipohjaisena, joten siitä vain kyselemään.

ParkPatrol - hätä kädessä ...

Taisi tulla ParkPatrolin pojille ja tytöille hätä kun heidän härskiä rahastustaan reposteltiin internetissä. Oikeus ja kohtuus -blogi kirjoitti asiasta oman juttunsa, saatuaan vihiä suomi24.fi keskustelu palstalla ja sähköpostitse. Viikonlopun aikana sivustojen sisältö on vaihtunut ja yhtiöstä kertova sivu on kokonaisuudessaan hävinnyt. ParkPatrol korjasi myös härskimpien perustelujen osalta sivustoaan liittyen yksityisoikeudellisten pysäköintimaksujen perimiseen ja oikeutukseen. Mm. viittaus 8§ lakiin pysäköintivirhemaksuista on poistettu.

Samalla hävisi ainut tapa ottaa heihin yhteyttä sähköpostilla (sähköpostiosoite oli yrityksestä kertovalla sivulla). Nyt jäljellä on maksullinen puhelin (3.50 eur / min). Hienoa!

Blogin tarinan voit lukea täältä, sekä alkuperäiset ParkPatrol sivustot kuvina ...

Yritysesittely


ParkPatrol 1


ParkPatrol 2

Samat sivut löytyvät ainakin vielä 27.11.2006 Googlen sivuhistoriasta.

YTJ:n sivuilta löytyvät Narmer Ky:stä seuraavat tiedot: aputoiminimi ParkPatrol, kommandiittiyhtiö, kotipaikka Vantaa, päätoimiala on kuljettajakoulutus. (Lähde: www.ytj.fi)

Toimiala on siis kuljettajakoulutus? Mielenkiintoista, nähtävästi asia pitäisi tulkita siten, että kyse on kuljettajien "kouluttamisesta". Tässä julkista tietoa narmer.fi domainista.

(lähde Viestintävirasto)

Myös domain parkpatrol.fi on rekisteröity samaiselle yritykselle. Rekisteröinti on tapahtunut 21.11.2006, joten saamme pian ihailla ParkPatrolin uusia "hienoa" sivuja.

(lähde Viestintävirasto)

Yksi kysymys vielä herää narmer.fi tunnuksista sekä YTJ:lle annettuista tiedoista? Saako julkisiin rekistereihin antaa yhteystiedoksi maksullisen 0600- alkuisen puhelinnumeron?

ParkPatrol - tämän viikon vitsi

Syntyy kuin sieniä sateella! Näinhän se aikanaan ilmaistiin. ParkCom Oy:n jalanjäljissä kehittelee toimintaansa ParkPatrol joka on Narmer Ky:n pysäköinninvalvontapalvelu. Ensimmäinen vierailu heidän nettisivuillaan kertoi kaiken kyseisestä firmasta. Itseasiassa en ollut heti ihan varma oliko tämä viikon uusin viihdepalsta sarjassa päivän kuumimmat vitsit?

Sivut ovat kuin ala-asteen oppilaan ensimmäinen harjoitustyö internet teknologiasta ja kokonaisuus kertoo kaiken itse yrityksestä. Jokainen voi käydä lukemassa herkkunsa itse. Erityisesti kannattaa käydä yritysesittely sivulla ja lukea mikä oli esimerkki yrityksen toiminta-ajatuksesta.

"Narmer oli Ylä-Egyptin kuningas n. 3100 e.Kr. Hän yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin yhdeksi kokonaiseksi valtakunnaksi ja perusti siten muinaisen Egyptin valtion." (Lainaus, http://www.narmer.fi/)

Katsotaan muutama hämmästyttävä esimerkki ParkPatrol:in sivuilta. Oletetaan ensin, että sopimus yleensä voi syntyä konkludenttisesti, hiljaisesti, ilman tahdonilmaisua, sillä että ajoneuvon kuljettaja ajaa/kävelee pysäköintiehdoista kertovan kyltin ohi. Sopimus syntyy vain ja ainoastaan pysäköintiyhtiön ja ajoneuvon kuljettajan välillä. Riitatilanteessa sopimukseen vetoavan tulee tietää kenen kanssa heillä oli sopimus (valvontayhtiön tulee tietää kuka oli ajoneuvon kuljettaja), sekä esittää näyttö asiasta. Ajoneuvon omistaja/haltija ovat sopimusoikeudellisesti sopimuksen ulkopuolisia tahoja, eikä heillä ole velvollisuuksia sopimuksen suhteen.

"Pysäköintivirheestä johtuvan maksun periminen perustuu ajoneuvon pysäköinneen kuljettaja/omistajan/haltijan ja valvontayhtiön väliseen sopimukseen. Sopimus syntyy, kun ajoneuvo pysäköidään alueelle. Ajoneuvon kuljettajan/omistajan/haltijan on tällä menettelyllään katsottava hyväksyneen opastekylteissä ilmaistut pysäköinnin ehdot." (Lainaus, http://www.narmer.fi/)

Eipä törkeämmin ja kuluttajaa harhaanjohtavammin voi enää väittää. Että sopimus ihan syntyy kuljettajan/omistajan/haltijan kanssa ja kuljettaja/omistaja/haltija on hyväksynyt menettelyllään sopimuksen. Hienoa, autossa tarvitaan kolme erillistä rattia jotta kaikki ovat voineet olleet kuljettajia. Listasta puuttuu enää eno, veli, sisko, äiti, setä, kummi, kaima ja naapurin koira.

Entäpä tämä,

"Mikäli hän nimeää toisen nimetyn henkilön toimineen ajoneuvon kuljettajana, osoitetaan pysäköintivirheestä johtuva maksukehotus tälle henkilölle. (Laki pysäköintivirhemaksusta 8§)" (Lainaus, www.narmer.fi)

Yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu sopimusoikeuteen. Laki pysäköintivirhemaksusta koskee kunnallista ja laissa säädettyä pysäköinninvalvontaan. On suorastaa petoksen omaista viitata kuluttajalle lakiin jolla ei ole mitään tekemistä yksityisen pysäköinninvalvonnan kanssa. Olisko tässä viranomaisille työsarkaa? Paikallaan lienee tutkimuspyyntö poliisille.

Entäpä reklamaatio, kun saat alueelta yksityisoikeudellisen maksulapun,

"Väärinkäsitysten välttämiseksi ParkPatrol ei käsittele suullisesti eikä sähköpostin välityksellä annettuja vastalauseita maksukehotuksista. Vain määräajassa tulleet reklamaatiot käsitellään." (Lainaus, www.narmer.fi)

"Reklamaatiot pysäköintivirheen johdosta saadusta maksukehoituksesta kirjallisina osoitteeseen: PARKPATROL, PL 72, 01361 VANTAA" (Lainaus, www.narmer.fi)

"PALVELUNUMERO 0600 - 94477 (3,50€/min + pvm)" (Lainaus, http://www.narmer.fi/)

Uusi yritys taas rahastaa. Tällä kertaa tökerömmin, lapsellisesti ja hyvin läpinäkyvästi. Toivottavasti ParkPatrolin käyttämä paperi on pehmeämpää kuin ParkCom:n, jos tällä kertaa kelpaisi mökille huussiin.

Lue myös: ParkPatrol - hätä kädessä (sisältää kuvat alkuperäisistä artikkelin manitsemista Narmer sivuista, sivujen sisältöä muutettiin hyvin nopeasti tämän artikkelin jälkeen)

Lue myös: ParkCom