Avattu kassi on luottamuksen passi

Haiskahtaako lause yksityiselämää loukkaavalta? Kenenkään ei ole pakko avata kauppakassia, reppua tai laukkua kaupan kassalla, vaikka kuinka kaupan täti, setä, vartija tai jopa kauppias itse sitä pyytäisi.

Eräässä Helsinkiläisessä Siwassa oli todella tyly linja ja myyjä syyllistyi suoranaisiin laittomuuksiin. Varkausepäilyyn riitti, että kyseessä oli nuori henkilö. Ärhäkkä myyjä huusi useamman kerran kaupasta poistuvalle nuorelle; "Mitäs sinä otit sieltä hyllystä, näytäs tänne". Kun nuori väitti vastaan ja puolustautui, myyjä huusi; " 'Pena' tuus tänne!". Myyjä kutsui takahuoneesta kauppiaan! Siinä sitten yhteistuumin tutkitaan nuoren reppua ja taskuja ja kun mitään ei löytynyt, myyjä vielä tuhahtaa; "Jotain se kyllä varasti", ja jatkaa saman asian läpikäymistä seuraavien asiakkaiden kanssa kassajonossa.

Kauppiaan tarve myymälävarkausten estämiseksi ja asiakkaan oikeuksien suojelu ovat todennäköisesti ristiriidassa, vai ovatko? Ristiriita ei kuitenkaan tarkoita, että asiakkaan tulee luopua omista oikeuksistaan. Se että kauppiaalla on ongelma, ei tarkoita sitä, että asiakkaan pitää näiden ongelmien yhtenä ratkaisumallina luopua omistaan. Laki on asiassa samaa mieltä. Jos kauppiaan oikeuksia liiketoimintaan, elinkeinoon ja omistamisen oikeuteen loukataan, ei se tarkoita vaihtoehtoisesti kauppiaalle oikeutta rikkoa toisen ihmisen yksityisyyttä estääkseen omansa.

Nyt joku näsäviisas tietysti toteaa, "Miksi ihmeessä et voi aukaista kauppakassiasi, jos et kerran ole tehnyt mitään väärää?"

Jos en ole tehnyt mitään väärää, miksi minun pitäisi? Entä missä menisi raja yksityisyyden loukkaamiselle? Jos kauppias haluaa tutkia taskusi, suostutko siihen? Entä jos hän pyytää sinua riisumaan housusi tai takkisi, jottet vain piilottele niiden alla varastettua tavaraa. Suostutko? Entä jos hän vaatii nähdä lastenvaunuihin sisälle tai autosi säilytystiloihin. Suostutko? Entä jos naapurissa asuva kauppias haluaa päästä kotiisi tarkastamaan, että häneltä varastettua tavaraa ei löydy asunnostasi. Suostutko? Raja yksityisyyden loukkaamiselle on syytä vetää ajoissa, tarkasti ja paksulla tussilla.

Kaupan vartijoiden oikeudet rajoittuvat käytännössä jokamiehen oikeuksiin. Niihin samoihin, jotka kenellä tahansa suomen kansalaisella on. Meillä kaikilla on jo kiinniotto-oikeus, joka on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun varas tavataan verekseltään (pakkokeinolaki 1§). Tämä kiinniotto-oikeus koskee myös yksityisten vartiointiyhtiöiden vartijoita. Vartijoilla ei kuitenkaan ole sen suurempia oikeuksia tarkistaa taskuja, kauppakassia tai reppua. Kannattaa muistaa, että vartija ja järjestyksenvalvoja eivät ole sama asia.

Tietenkään ei ole laitonta pyytää avaamaan kauppakassia tai reppua. Pyytää saa. Tällaiset pyynnöt kannattaa kuitenkin jättää omaan arvoonsa. Mikäli kauppias tai vartija saavat varkaan kiinni verekseltään, he voivat ottaa varastetun tavaran pois ja kutsua paikalle poliisin. Kuten pitääkin. Jos näyttöä varkaudesta ei ole, vartijalla tai poliisilla uhkailu on täysin turhaa. Ongelma ei ole asiakkaan. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä. Poliisi tarvitaan paikalle, joka tapauksessa, jos kyse on varkaudesta ja repusta löytyy varastettua omaisuutta. Kauppiaan kuin myös vartioiden kannattaisi miettiä mihin asti ovat valmiit tuhlaamaan yhteisiä verorahoja ja juoksuttamaan kiireistä, aliresurssoitua poliisia avaamaan asiakkaan kauppakassia, vain sen takia kun kauppiaalla on oman etunsa vuoksi kauhea hinku rikkoa asiakkaidensa yksityisyyttä.

Löysin netistä juttuja, vuodelta 2005, jossa oli mainittu joitakin kauppoja, jotka ovat jossain vaiheessa ilmoittaneet, että kaikkien asiakkaiden kauppakassit tarkistetaan kassalla. Ei ole omalle kohdalle sattunut, mutta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kuinka he sen tekisivät? Se että tarkastuksista ilmoitetaan, ei muuta sitä tosiasiaa, että laukkua ei tarvitse heille avata. Kauppiaalla on oikeus valita asiakkaansa, mutta tuon valinnan oikeus ei anna lisäoikeutta tehdä henkilötarkastusta. Tuntuu siltä että tällaiset kaupat mieltävät kaikki asiakkaansa varkaiksi?

Palvelualojen ammattiliiton sivuilla (PAM) on juttu kauppiaasta, joka vaatii henkilökunnan laukkuja ja jopa auton tavarasäilytystilan tarkistamista. Eikä vain vaadi, mutta myös tekee niin! Tässäkin kohdin toiminta onnistuu agressiivisella pelottelulla ja oman käden oikeudella, koska ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta eivätkä uskalla vastustaa.

Lue myös uudempi artikkeli: Vartijat, valokuvaaminen ja kansalaisoikeudet

LIDL - On se ihme kauppa?

Pienenä välipalana esimerkki halpaketju Lidl:n jokseenkin erikoisesta asiakaspalautus menettelystä ja valokuvauskiellosta. Käykää ihmeessä tutustumassa artikkeliin. Jokainen voi tämän jälkeen tehdä oman arvionsa kyseisen kauppaketjun toiminnasta. Lisäksi blogin omia kommentteja Lidl:n tuotteista.

Artikkeli: http://www.sci.fi/~oh2bio/LIDL/

Asiakaspalautus

Asiakkaan palauttaessa ostamansa tuotteen, Lidl haluaa asiakkaalta tämän yhteystiedot sekä henkilötunnuksen. Näiden tietojen, paitsi henkilötunnuksen, keräämiselle ei ole estettä. Kerätty tieto muodostaa kuitenkin henkilörekisterin (Henkilötietolaki 8§) ja tietoja kerättäessä asiakkaalle on kerrottava (Henkilötietolaki 24§) mihin tarkoitukseen tietoa kerätään. Rekisteriseloste on löydyttävä ja asiakkaalla on myös oikeus pyytää ote hänestä tallennetuista tiedoista maksutta kerran vuodessa. Lidl:ltä ei löytynyt rekisteriselostetta, eivätkä myyjät osanneet kertoa tiedon keräämistarkoitusta tai minne tieto tallennetaan. Tietosuojavaltuutettu antoi asiasta huomautuksen.

Valokuvaaminen myymälässä

Henkilö oli huolestunut Lidl myymälöiden epäsiisteydestä ja jopa turvallisuudesta. Todistaakseen kantansa hän kävi ottamassa myymälässä valokuvia ja julkaisi ne artikkelissaan. Lidl vaati kuvien poistamista sillä perusteella, että Lidl liikkeissä on valokuvauskielto. Myöhemmin Lidl:n asiakaspalvelu tarkensi asian tarkoittavat toivetta olla kuvaamatta myymälöissä asiakkaiden yksityisyyden suojaamiseksi. Henkilö kävi pari kuukautta myöhemmin kokeeksi "kysymässä" kuvauslupaa liikkeeeseen. Lupaa ei myönnetty koska kuvaus on (edelleen) kielletty Lidl myymälöissä. Blogin edustaja kävi tarkistamassa tilanteen ja liikkeistä otetut valokuvat ovat tämän artikkelin lopussa.

Lue myös: Oikeus valokuvata julkisella paikalla

Tuotteiden turvallisuus?

Kokemuksen perusteella voin sanoa, että Lidl:n myymät ja yleensä saksasta tuomat pesuaineet (esim. W5 Kitchen Cleaner) ovat ehkä halpoja, mutta turvallisuus voi olla hakoteillä. Eräässä tapauksessa 2 vuotias lapsi suihkautti kyseistä W5 Kitchen Cleaner ainetta silmilleen. Silmät huuhdeltiin ja lapsi vietiin silmälääkäriin. Pullossa ei ollut mitään merkintää PH-arvosta tai muusta koostumuksesta. Lääkäri tarvitsi kuitenkin tietoja hoidon aloittamiseksi ja soitti myrkytystietokeskukseen, johon valmistajat ja maahantuojat ilmoittavat kemikaalien koostumuksen ja PH-arvot. Tästä tuotteesta ei löytynyt mitään tietoa! Myöhemmin asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että tietojen toimittaminen myrkytystietokeskukselle on vapaaehtoista, ja yleensä maahantuojat ja valmistajat ilmoittavat tiedot kiitettävästi. Lidl on poikkeus. Onko Lidl halunnut karsia ylimääräisiä kustannuksia ja vapaaehtoisten tietojen toimittaminen on jätetty kokonaan tekemättä, peräti asiakkaiden turvallisuuden kustannuksella? Ehkä kyseessä on unohdus tai vahinko? Lidl:n pesuaineet ovat kuitenkin tapauksen jälkeen jääneet kaupan hyllyyn.

Blogi kävi myös tarkistamassa muutaman Lidl myymälän siisteyden. Kuvauslupaa ei pyydetty koska lain mukaan julkisissa tiloissa kuvaaminen on sallittu.

Saako vastaanotetun kirjeen julkaista?

Tämä on todella mielenkiintoinen kysymys, eikä asiaan ole suoraa ja selkeää vastausta, ainoastaan tulkintoja. Tässä artikkelissa kirjeellä tarkoitetaan sekä sähköpostia, tekstiviestiä että normaalia paperikirjettä.

Saako vastaanotetun kirjeen julkaista?

Yksinkertaisesti voisi ajatella, että kirjeen saa julkaista lähettäjän luvalla. Entä jos lähettäjältä ei kysytä lupaa? Entä jos kirje käsittelee asioita, joita lähettäjällä itsellään ei ole oikeus julkaista tai kertoa eteenpäin? Entä jos kirje sisältää salassapidettävää aineistoa?

Ensiksi pitäisi miettiä aikooko kirjeen julkaista sellaisenaan vai ainoastaan asiasisällön. Mikäli kirjeen julkaisee sellaisenaan, voi kysymykseen tulla tekijänoikeus. Eli jos kirje muodostaa teoksen johon kirjoittajalla on tekijänoikeus, kirjettä ei voi julkaista ilman lupaa. Voisiko kirje olla sitten teos ja nauttia tekijänoikeudellista suojaa? Voisin väittää, että äärimmäisen harvoin kirje on tarkoitettu teokseksi, joka tarvitsee teoksen taiteellisen arvon suojelemista. Joissakin tapauksissa, ehkä kyllä, jos kirjeen sisältö on esimerkiksi itsetehty runo. Tavanomainen kirje, jossa kommunikoidaan yhteisestä asiasta kahden osapuolen välillä, on aika vaikea käsittää teokseksi. Kirjeen asiasisältöä julkaistessa kyse on taas kirjeen sisällöstä ei tavasta tai ilmaisumuodosta jolla asia esitetään.

Kirje voi sisältää salassapidettävää tietoa, jonka julkaiseminen voidaan katsoa rikokseksi. Tällainen tieto voisi olla esimerkiksi henkilön terveyteen liittyvä tieto, jolloin kyseeseen tulee yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö. Tämä koskee sekä kirjeen julkaisemista sellaisenaan tai kirjeen asiasisältöä.

Jos kyseessä on viranomaisen lähettämä kirje jonka sisältö on esim. julkinen asiakirja, kuten viranomaisen päätös jossain asiassa, tällöin julkaisuestettä ei ole, koska kenellä tahansa on oikeus saada kopio asiakirjasta.

Kirjesalaisuus on terminä harhaanjohtava. Kirjesalaisuus ei sinänsä estä vastaanottajaa millään lailla julkaisemasta saamaansa kirjettä. Kysymys on kahden osapuolen välisen kommunikoinnin suojasta, mikä kieltää kolmatta osapuolta "avaamasta" kirjettä. Kirjesalaisuus koskee myös asiasisältöä, mutta tässä tapauksessa vain silloin kun kirjeen vastaanottaja ei ole se henkilö jolle kirje oli alunperin tarkoitettu. Sähköpostissa tämä voisi helposti tarkoittaa sitä, että jos saat viestin jota sinulle ei ole tarkoitettu, sinun pitäisi lopettaa viestin lukeminen ja poistaa viesti.

Eli, saako vastaanotetun kirjeen julkaista?

Jos kirje ei täytä teoksen tunnusmerkistöä, eikä se sisällä yksityisyyden suojaan liittyvää tietoa tai muuta jonkin lain perusteella salassapidettävää tietoa, kirjeen voi julkaista sellaisenaan.

Keskustelun tallentaminen

Aikaisemmin blogissa julkaistiin artikkeli oman keskustelun tai puhelun tallentamisesta. Sain sähköpostiin hyvän esimerkin tämän oikeuden käyttämisestä autokaupan yhteydessä. Koska ajoneuvoista on viime aikoina blogissa ollut useampikin artikkeli niin jatketaan vielä kertaalleen samalla linjalla.

Akuperäisessä artikkelissa kerrotaan puheluiden tallentamisesta, mutta samat säännökset koskevat minkä tahansa keskustelun, johon tallentaja itse osallistuu, nauhoittamisesta. Keskustelun tallentamiseen ei tarvitse lupaa muilta osapuolilta, eikä tallentamisesta tarvitse kertoa etukäteen. Ainoa edellytys on, että keskustelun tallentaja osallistuu keskusteluun itse.

Pekka oli ostamassa itselleen käytettyä ajoneuvoa, hintaluokkaan 5 000 - 10 000 eur. Myyjänä toimi suuri etelä-suomessa tunnettua merkkiä myyvä autoliike. Monen viikon etsinnän jälkeen oikea ajoneuvo löytyi kyseisestä liikkeestä. Koeajon ja perusteellisen tutkimisen jälkeen ostaja aloitti keskustelun myyjän kanssa ajoneuvon hinnasta. Tuulilasissa ollut hintapyyntö oli 6 800 eur. Tässä kohdin Pekka asetti mp3-sottimensa tallennustilaan ja soittimen paidan etutaskuun.

Puolituntia kestäneen neuvottelun ja auton ympärillä pyöriskelyn jälkeen hinnaksi sovittiin 6 500 eur. Lisäksi Pekka saisi ilmaiseksi ensimmäisen vastaan tulevan huollon, 100 000 km. Vaikka ajoneuvossa ei ollut liikkeen myöntämää erillistä takuuta myyjä vakuutti, että ajoneuvo on ikäistään paremmassa kunnossa. Akselisto, vaihteisto, nivelet ja jarrut ovat hyvässä kunnossa ja kestävät varmasti ilman korjausta vielä pitkään. Myyjä jopa tokaisi, että jos noissa vikaa ilmenee parin kuukauden sisällä, niin hän korjauttaa vian ilmaiseksi. Nimet kauppakirjaan ja auto baanalle.

Ensimmäinen huolto tuli vastaan jo kolmen viikon kuluttua. Huolto oli ilmainen, kuten myyjän kanssa oli sovittu. Ilmaisesta huollosta ei ollut mainintaa kauppakirjassa. Saman päivän aikana huollosta soitettiin ja kerrottiin, että ajoneuvon jarruissa on enemmänkin vikaa. Jarrusatula, jarrupalat ja jarrulevyt meinisivät huollon mielestä vaihtoon. Kustannus töineen vajaat 1 000 eur. Siis 15% ajoneuvon hinnasta.

Omistaja lähti saman tien käymään paikanpäällä, koska liike oli aivan työpaikan vieressä. Auton myyjä ei juuri ollut paikalla, joten hetken rupateltuaan huoltomiehen kanssa korjauksen hinnaksi saatiin 820 eur. Myyjä saapui paikalle 35 minuutin odottelun jälkeen. Ostaja muistutti mitä myyjä oli kertonut ajoneuvon kunnosta, maininnut erikseen jarrut ja luvannut, että jos jotain isompaa ilmenee myyjä korjauttaa vian. Myyjä ei moista muistanut. Kertoi vain, että ajoneuvolla ei ole takuuta eikä hän mene sellaisia asioita lupailemaan autoihin joihin ei anneta vaihtotakuuta.

Ostaja kävi hakemassa kahvia automaatilta, etsi mp3-sottimensa tiedostosta oikean kohdan. Palasi myyjän luo ja antoi mp3-soittimen myyjälle. Myyjä putosi kelkasta kuin eno veneestä. Naama punaisena hän kuunteli 3-viikkoa sitten käydyn keskustelun soittimesta ja sen jälkeen alkoi huuto. Naamapunaisena sateli mielipidettä teon laittomuudesta, kuinka hän ei ole antanut lupaa keskustelun nauhoittamiseen, kuinka hän vie asian poliisille ja ostaja saa hirvittävät sakot ja kuinka paljon ostaja joutuu maksamaan vahingonkorvauksia, jonka rinnalla 820 eur remontti on pikkurahaa. Olisko hän katsonut liikaa amerikkalaisia elokuvia?

Ostaja selosti tilanteen uudelleen. Hänellä on täysin laillinen oikeus tallentaa keskustelu johon hän itse osallistuu. Kyse ei ole salakuuntelusta tai salanauhoittamisesta. Myyjä on itse luvannut keskustelun perusteella korjauttaa vian jos jotain suurempaa mm. jarruihin tulee kahden kuukauden sisällä. Ajoneuvon akselisto, vaihteisto, nivelet ja jarrut pitivät olla myyjän mukaan hyvässä kunnossa. Koska myyjä oli luvannut huollon ilmaiseksi sekä luvannut korvata isomman remontin kahden kuukauden sisään, nämä olivat oleellisesti vaikuttaneet ostopäätökseen. Suullinen lupaus on pitävä samoin kuin kirjallinen. Suullisessa lupauksessa jälkeenpäin todistaminen on ongelma, paitsi tässä tapauksessa.

Myyjien esimies kutsuttiin paikalle. Esimies kuunteli myös tallenteen ja pudisteli päätään. Esimiehen kanssa sovittiin että ajoneuvo jää yön yli huoltoon ja hän selvittää tilannetta. Hän ottaa yhteyttä heti seuraavana aamuna.

Aamulla esimies soitti ja antoi oman ehdotuksensa. He maksavat jarrujen 820 eur korjauksen.

Vastaavanlainen esimerkki löytyy myös puheluiden tallentamisesta kertovan artikkelin lopussa olevasta kommenttiosasta, jossa henkilö on omien sanojensa mukaan ollut tietokoneostoksilla.

Mihin oikeus perustuu?

"Sellaiset puhelut, joihin itse osallistuu joko soittajana tai vastaajana, saa nauhoittaa. Oman viestinnän taltioiminen on mahdollista Suomen perustuslain mukaan, eikä sitä ole kriminalisoitu myöskään viestinnän suojaa koskevissa rikoslain säännöksissä.", Tietosuojavaltuutetun toimisto

Kyse ei siis ole salakuuntelusta:

5 § (9.6.2000/531)

«Salakuuntelu»

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa

1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka

2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

Lisäksi on olemassa:

Korkeimman oikeuden päätös V79/1707

Korkeimman oikeuden päätös R89/330

Pitääkö yksityinen ParkCom / ParkPatrol valvontamaksu maksaa ?

Yksityisoikeudellisia valvontamaksuja ns. "yksityisiä parkkisakkoja" jakavat mm. valvontayhtiöt ParkCom Oy ja Narmer Oy (ParkPatrol). Tässä lyhyt yhteenveto asiasta.

Pitääkö maksu maksaa?

Ei pidä. Jokainen tekee tietysti päätöksensä itse ja aikaisemmin esitettyjen analyysien mukaan 10-15 % maksun saajista jättää maksamatta. Kehoitan odottamaan oikeuden ennakkopäätöstä asiasta. Valvontayhtiöillä ei uhkailusta huolimatta näytä olevan kiirettä oikeudenpäätöksen hankkimiseksi. Ehkä prosessi nopeutuu jos maksamattomien valvontamaksujen osuus kasvaa kipurajan yli.

Oleellisin kiteytettynä

Toiminta ei perustu Suomen lakiin, koska Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, ei ole lainsäädäntöä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.

Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kyse pysäköintisääntöjen noudattamisen valvonnasta. Vaikka kyse onkin yksityisestä alueesta ja tontinomistajalla on oikeus päättää pysäköinninehdoista, pysäköinninvalvonta voi kuulua vain laissa määrätylle viranomaiselle, kunnalliselle pysäköinninvalvojalle. Kyse ei myöskään ole maksullisesta pysäköinnistä, vaan rangaistusluonteisesta maksusta, mikä on seurausta pysäköintisääntöjen noudattamatta jättämisestä. Vaikka kyseessä olisikin yksityisoikeudellinen sopimus ajoneuvon kuljettajan ja valvontayhtiön välillä, millään sopimuksella ei rangaistusvaltaa voi siirtää yksityiselle yritykselle.

Maksu on yksityisoikeudellinen saatava, joka ei ole ulosottokelpoinen, eikä perintäkelpoinen siinä mielessä kuin sanan merkitys on yleisessä puhekielessä käsitettävissä. Valvonta yhtiö tarvitsee oikeudenpäätöksen ennen kuin maksun voi oikeasti periä/ulosmitata. Jos sopimus kahden osapuolen välille voi syntyä konkludenttisesti, hiljaisesti, ilman tahdonilmaisua, ajamalla ajoneuvo valvontayhtiön valvomalle alueelle, sopimus syntyy ajoneuvon kuljettajan kanssa. Autoilijalla on myös aina oikeus kieltäytyä tekemästä sopimusta. Tämän jälkeenkin pysäköinti valvotulle alueelle on korkeintaan oikeudeton, josta voidaan rangaista pysäköintivirhemaksulla. Pysäköintivirhemaksu taas perustuu lakiin ja sen voi kirjoittaa vain kunnallinen pysäköinninvalvoja. Sopimusta ei synny jos toinen osapuoli kieltää sen. Sopimus ei myöskään synny automaattisesti pysäköimällä ajoneuvo alueelle.

Kuljettaja ei kuitenkaan välttämättä ole sama henkilö kuin ajoneuvorekisteriin merkitty haltija tai omistaja, jotka käytännössä saavat maksumuistutuksen. Mikäli haltija tai omistaja kiistää olleensa ajoneuvon kuljettaja tulee valvontayhtiön osoittaa ajoneuvon kuljettaja kyseisellä hetkellä ja kohdistaa maksumuistukset hänelle. Sopimusoikeuden periaatteiden mukaan haltijan tai omistajan ei tarvitse sopimuksen ulkopuolisina kertoa tai muistaa, kuka oli ajoneuvon kuljettaja. Sopimukseen vetoavan tulee esittää näyttö asiassa. Riitatilanteessa näyttövelvollisuus on siis valvontayhtiöllä. Kansanomaisesti voisi todeta, että oikeusvaltiossa vellallisen ei tarvitse todistaa, ettei hän ole velkaa, vaan velkojan tulee esittää näyttö velan perusteista.

Helsingin hovioikeus 20.11.2008

Yksityiset pysäköintivalvontamaksut ovat laittomia. Lue artikkeli ja analyysi.

Vantaan käräjäoikeus 14.12.2007

Lue: ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa. Yksityisen valvontayhtiön kirjoittama maksu on laiton.

"Käräjäoikeus on todennut että Suomen lain mukaan vain poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta voi määrätä pysäköintivirhemaksun. Vaikka valvontayhtiö käyttääkin nimitystä "valvontamaksu" kyse on autoilijan kannalta pysäköintivirhemaksusta. "

Kuluttajavirasto

Kuluttajaviraston kirje (katso kommenttiosiosta), joka on postitettu ParkCom:n silloiselle toimitusjohtajalle. Tätä ParkCom ei ole julkaissut! Lainauksia kirjeestä:

"Poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan määräämä pysäköintivirhemaksu voidaan periä ajoneuvon omistajalta tai haltijalta. Tämä perustuu pysäköintivirhemaksusta annetun lain 8 §:ään. Sen sijaan sopimussuhteeseen perustuvaa saatavaa, jollainen kyseinen valvontamaksukin on, tulee periä sopimuskumppanilta."

"Auton pysäköinyt kuluttaja ei kuitenkaan välttämättä ole auton haltija/omistaja. Jos haltija/omistaja ei ole sopimusta pysäköinnistä kanssanne tehnyt, ei häneltä myöskään siten voida lähtökohtaisesti periä maksua sen rikkomisesta."

"Katsomme, että sopimusehtokäytäntö , jonka mukaan auton haltijan/omistajan tulee osoittaa, kuka autoa on ajanut, jos hän itse kiistää sitä ajaneensa, on sen periaatteen vastainen, että sopimukseen vetoavan osapuolen on esitettävä näyttöä asiasta. Jos auton omistaja/ haltija ei ole sopimusta tehnyt, ei hänelle voi koitua seuraamuksia sopimuksen rikkomisesta."

Valtakunnan syyttäjä

Syyttämättäjättämispäätös koski virkavallan anastusta, kysymystä siitä leikkiikö ParkCom viranomaista. Päätöksellä ei ole mitään tekemistä maksujen oikeutuksen kanssa, kuten ParkCom jossain vaiheessa perusteli.

Kuluttajavalituslautakunta

Päätös, Dnro 1285/39/2005, Dnro 660/39/2006, Dnro 1357/39/2006, Dnro 3541/39/2006. Kyse on tapauksista, jossa henkilö myöntää olleensa ajoneuvon kuljettaja. Kuluttajariitalautakunta on todennut sopimuksen syntyneen, mutta riitatilanteessa näyttövelvollisuus on valvontayhtiöllä. Toisaalta ParkCom on hävinnyt myös tapauksen jossa käsiteltiin sopimusehtojen sitovuutta.

"Riitatilanteessa sopimukseen vetoavan on kuitenkin näytettävä toteen sopimuksen syntyminen. " (Kuluttajavalituslautakunnan päätös)

Lopuksi

Mikäli joudutte asioimaan kyseisten yritysten kanssa, käyttäkää henkilötietolain mukaista oikeuttanne saada rekisteriseloste sekä ote kirjallisena kopiona teitä koskevasta tietosisällöstä. Lukekaa lisää täältä. Tämä koskee myös ajoneuvostanne otettuja valokuvia. Keskustelkaa valvontayhtiön kanssa sähköpostilla, jotta teille jää kirjallinen todistusaineisto keskustelun sisällöstä. Mikäli käytätte puhelinta, nauhoittakaa puhelut. Reklamoikaa annetuista valvontamaksuista.

Lue: ParkCom Oy hävisi hovioikeudessa
Lue: ParkCom Oy hävisi käräjäoikeudessa
Lue: Poliisi jätti tutkintapyynnön yksityisestä pysäköinninvalvonnasta
Lue: Helsingin hallinto-oikeus koettelee yksityisen pysäköinninvalvonnan rajoja
Lue: ParkCom hävisi kuluttajariitalautakunnassa
Lue: Yhteenveto ja valmiit vastaukset
Lue: Maksut OK-Perinnälle - ohjeet
Lue: ParkCom:n hurjat lakiviittaukset

Juttuvinkki: TKVK

TKVK - Tekijänoikeuskaappausten valvontakeskus. Organisaation on perustettu tammikuussa 2006 ja tarkoituksena on valvoa ja ilmiantaa erityisesti yrityksiä, jotka yrittävät omia itselleen oikeuksia mitkä heille eivät kuulu. Myös ParkCom Oy on päässyt näille sivuille.

Sivusto: www.tkvk.org

- Epäiltynä tekijänoikeuskaappauksesta
- Verkkosivujen käyttöehdot herättivät ihmetystä

Kysymyksessä on monesti yritysten kotisivujen käyttöehtoihin liittyvät kummallisuudet ja täysin pätemättömät ehdot, joita vaaditaan sivustolla vierailevalta. Tyyli on sama kuin olemme nähneet yksityisten pysäköintivalvontayhtiöiden kylteissä. Lukemalla tai vierailemalla sivulla käyttäjä hyväksyy ehdot ja syntyy sopimus käyttäjän ja sivun omistajan välillä. Lisäksi ehdoissa kielletään sivujen lainaaminen ja syvälinkitys. On jopa yrityksiä jotka varastavat tekijänoikeiden tunnetusta ilmaisuista tai esityksestä kieltämällä kopioinnin, vaikka heillä ei alkuperäisiä oikeuksia ole itselläänkään.

Sivustolla on myös menossa kampanja linkityskieltojen kitkemiseksi.

Tässä muutamia helmiä

"Avaamalla Sivuston ja käyttämällä sitä sinun katsotaan lukeneen ja hyväksyneen nämä Käyttöehdot. Mikäli et hyväksy näitä Käyttöehtoja tai niiden jotain osaa, sinun ei tule avata eikä käyttää Sivustoa"

"Vaikka Arla Foods ei poissulje vastuuta kuolemasta tai henkilövahingoista, hyväksymällä nämä Käyttösäännöt hyväksyt, ettei Arla Foods voi olla vastuussa menetyksistä tai vahingosta, joita kärsit tällä Sivustolla käymisen johdosta tai Sivustolla olevien tietojen käytöstä. Sinun tulee ryhtyä omiin varotoimenpiteisiin (sisältäen, mutta ei rajoittuen riittävien viruksentorjuntaohjelmien asentamiseen ja kaikkien tietojen ajantasaiseen varmuuskopiointiin) suojataksesi itseäsi menetyksiltä ja vahingoilta."

"Te olette velvoitettu anomaan kirjallisesti ja hankkimaan luvan tämän nettisivun hoitajalta, ennenkuin voitte rakentaa linkin siihen."

McDonalds haluaa eroon lapsiperheistä?

McDonalds on tehnyt ravintoloidensa puolesta sopimukset yksityisten pysäköintiyhtiöiden kanssa pikaravintoloiden asiakaspysäköinnin valvonnasta. Pysäköintiaika on osassa McDonalds ravintoloita rajattu yhteen tuntiin (1h). Tämän ajan ylityksestä rapsahtaa ravintolan asiakkaalle 40 eur lisämaksu valvontayhtiöltä!

Lapsiperheille tämä on todellinen ongelma. Kahden aikuisen ja esimerkiksi neljä lapsen käyttämä aika McDonalds ravintolassa ylittää helposti 60 minuuttia. Lapset, iästä riippuen, syövät hitaasti, nautitaan lopuksi jälkiruokaa, käydään leikkimässä pallomeressä tai kiipeilytelineessä ja nautitaan yhdessäolosta. Perheen kanssa ravintolaan tultaessa ei yleensä ajatella kiirettä lähteä, vaan annetaan lapsille mahdollisuus nauttia hetkestä ja kokemuksesta.

McDonaldsin mielestä 60 minuuttia on riittävä aika ja pikaruokakulttuurin mukaisesti, tuossa ajassa lapsiperheiden on syytä poistua ravintolasta. Muussa tapauksessa parkkipaikalla on odottamassa 40 eur yksityisoikeudellinen maksu. Valvontayhtiöt puolestaan "kyttäävät" asiakkaita parkkipaikalla ja heti kun kello näyttää yliaikaa, päivän työ on taas valvontayhtiön osalta tehty.

Otetaan esimerkkinä Tammiston McDonalds, josta on viereinen satelliittikuva. Tässä McDonaldsissa 4-lapsen perhe sai 40 eur maksun ParkPatrolilta 60 minuutin ajan ylittämisestä. Perheen isän mukaan he ovat käyneet ravintolassa keskimäärin 1-3 kertaa kuukaudessa, koska lapsille ravintolassa vierailut ovat olleet viikon kohokohtia. Pienimmät lapset tarvitsevat apua syömisessä, joten toiminta on hidasta. Varsinaisen ruuan jälkeen tilataan vielä erikseen jäätelöannokset. Helposti aikaa vierähtää 1,5 tuntia.

Tämä on kuitenkin McDonaldsille liikaa ja valvontayhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan ParkPatrol lätkäisee perheelle lisälaskun, 40 eur, McDonaldsin palvelujen käyttämisestä. Perheen isän mukaan tyhmempikin ymmärtää, että he eivät ole tervetulleita ravintolaan. "McDonalds ketju on boikotissa kunnes pysäköintiaika on kohtuullinen ja valvontayhtiöiden perusteettoman rahastuksen tukemien McDonaldsin toimesta on päättynyt. " - kertoi isä sähköpostissaan.

Miksi Tammiston McDonaldsissa on 60 minuutin pysäköintiaika? Ravintola on "keskellä ei mitään". Ei kauppoja, ei liikerakennuksia eikä edes asuintaloja. Kukaan ei pysäköi ajoneuvoaan Tammiston McDonaldsin pihaan lähteäkseen käymään jossain muualla. Lähimmät isot marketit ovat moottoritien toisella puolella, jonne McDonalds ravintolasta ei ole suoraa kävely-yhteyttä. Käytännössä kaikki asiakkaat tulevat ravintolaan autolla käydäkseen syömässä. Pysäköintialuetta ei pysty edes käyttämään väärinpysäköintiin!

Asiaa on kysytty Tammiston McDonaldsista. Sen hetkinen vuoropäällikkö ilmoitti ystävällisesti, että päätös valvontayhtiöiden palvelujen käyttämisestä on tullut McDonalds Oy:ltä, eivätkä he ole voineet vaikuttaa asiaan millään tavoin.

(Klikkaa kuvaa, katso sähköpostivastaus)

Asiaa on kysytty seuraavaksi suoraan McDonalds Oy:ltä. Kysymys on lähetetty markkinointi- ja viestintäjohtajalle, markkinointipäällikölle, viestintäpäällikölle, kehityspäällikölle sekä toimitusjohtajalle. Johtajien yhteystiedot löytyivät McDonalds Oy:n kotisivuilta. Ystävällisen vastauksen kysymykseen antoi kuitenkin kenttäpäällikkö.

(Klikkaa kuvaa, katso sähköpostivastaus)

Vastauksesta käy ilmi, että ParkPatrol toimii itsenäisesti, McDonalds ei saa maksutuloja pysäköinninvalvonnasta ja asiasta voi kuulema reklamoida, mutta ei ParkPatrolin palautelomakkeen kautta, kuten vastauksessa annetaan ymmärtää, koska kyseisellä ParkPatrol sivulla reklamointi nimenomaan kielletään. Toiseksi, onko kenelläkään McDonalds Oy:ssä käynyt mielessä, että reklamointi ei auta, koska pysäköintiehtoa yhden tunnin pysäköinnistä on rikottu, ja valvontayhtiö katsoo olevansa oikeutettu 40 eur maksuun. Ymmärretäänkö McDonalds:lla minkälaista palvelua he ovat käyttämässä? Onhan se ilmaista, mutta onko se McDonaldsin imagon ja brändin mukaista?

Fakta on, että McDonaldsin asiakkaalle määrätään 40 eur maksu liian pitkästä vierailusta ravintolaan. Ei ole koskaan ennen vastaan tullut yhtä tehokasta asiakkaiden karkoitusmenetelmää! Lapsiperheet eivät selvästikkään ole tervetulleita. Kiva kun kävit, mutta parempi kun lähdit.

Tämän perheen tapauksessa asialla on kuitenkin onnellinen loppu. Perheen isä kertoo, että McDonalds Oy:n kenttäpäällikkö on pyytänyt ParkPatrolia perumaan maksumääräyksen ja ParkPatrol on siihen suostunut. Hienoa, mutta miten käy seuraavien asiakkaiden?

Lapsiperheiden on ehdottomasti syytä varoa McDonalds ketjun ravintoloita, jollei 40 eur lisämaksu sitten erityisesti kiinnosta. Lapset odottavat "hampurilaiselle pääsemistä" ja toki tuo nautinto heille on syytä aina välillä suoda. Kehoitan kuitenkin hyvin tarkaan valitsemaan ravintolan - mielummin toisesta ravintolaketjusta, joissa asiakasta ei nähdä välttämättömänä pahana ja ruokailulle annetaan todellakin aikaa.

Vai oliko niin että pikaruoka tarkoitti nimenomaan, että se kuuluu hotkia nopeasti? Lapsille ei ainakaan kannata moista opettaa.

Yksityinen pysäköinninvalvonta - Tapaus Sello

Blogi sai eräältä ystävälliseltä lukijalta käymänsä kirjeenvaihdon ParkCom Oy:n ja OK-Perinnän kanssa. Tästä kirjeenvaihdosta näkyy selvästi ParkCom Oy:n hyvin hataralla pohjalla oleva lähestymistapa. He käyttävät edelleen samoja argumentteja, puolustaakseen toimintaansa ja vaatimuksiaan, jotka on jo useaan otteeseen niin kuluttajavalituslautakunnan kuin kuluttajavirastonkin kannanotossa todettu pätemättömiksi, tulkinnan varaisiksi tai sopimusoikeudellisen käytännön vastaisiksi. Ennen kuin tutustutaan itse tapaukseen, vielä kerran lyhyt yhteenveto. Lukekaa tarkemmat selvitykset blogin aikaisemmista artikkeleista. Samat säännöt ja periaatteet koskevat kaikkia yksityisiä valvontayhtiöitä, kuten ParkCom Oy:tä ja ParkPatrolia (Narmer).

---

Pitääkö maksu maksaa?
Ei pidä. Jokainen tekee tietysti päätöksensä itse ja aikaisemmin esitettyjen analyysien mukaan 10-15 % maksun saajista jättää maksamatta. Kehoitan odottamaan oikeuden ennakkopäätöstä asiasta! Valvontayhtiöillä ei uhkailusta huolimatta näytä olevan kiirettä oikeudenpäätöksen hankkimiseksi. Ehkä prosessi nopeutuu jos maksamattomien valvontamaksujen osuus kasvaa kipurajan yli.

Oleellisin kiteytettynä
Toiminta ei perustu Suomen lakiin, koska Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, ei ole lainsäädäntöä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Kyse on yksityisoikeudellisesta saatavasta, joka ei ole ulosottokelpoinen, eikä perintäkelpoinen siinä mielessä kuin sanan merkitys on yleisessä puhekielessä käsitettävissä. Valvonta yhtiö tarvitsee oikeudenpäätöksen ennen kuin maksun voi oikeasti periä/ulosmitata. Jos sopimus kahden osapuolen välille voi syntyä konkludenttisesti, hiljaisesti, ilman tahdonilmaisua, ajamalla ajoneuvo valvontayhtiön valvomalle alueelle, sopimus syntyy ajoneuvon kuljettajan kanssa. Näin todetaan mm. ParkCom:n omilla sivuilla. Kuljettaja ei kuitenkaan välttämättä ole sama henkilö kuin ajoneuvorekisteriin merkitty haltija tai omistaja, jotka käytännössä saavat maksumuistutuksen. Mikäli haltija tai omistaja kiistää olleensa ajoneuvon kuljettaja tulee valvontayhtiön osoittaa ajoneuvon kuljettaja kyseisellä hetkellä ja kohdistaa maksumuistukset hänelle. Sopimusoikeuden periaatteiden mukaan haltijan tai omistajan ei tarvitse sopimuksen ulkopuolisina kertoa tai muistaa, kuka oli ajoneuvon kuljettaja. Sopimukseen vetoavan tulee esittää näyttö asiassa. Riitatilanteessa näyttövelvollisuus on siis valvontayhtiöllä. Kansanomaisesti voisi todeta, että oikeusvaltiossa vellallisen ei tarvitse todistaa, ettei hän ole velkaa, vaan velkojan tulee esittää näyttö velan perusteista.

Kuluttajavirasto
Kuluttajaviraston kirje (katso kommenttiosiosta), joka on postitettu ParkCom:n silloiselle toimitusjohtajalle. Tätä ParkCom ei ole julkaissut! Lainauksia kirjeestä:

"Poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan määräämä pysäköintivirhemaksu voidaan periä ajoneuvon omistajalta tai haltijalta. Tämä perustuu pysäköintivirhemaksusta annetun lain 8 §:ään. Sen sijaan sopimussuhteeseen perustuvaa saatavaa, jollainen kyseinen valvontamaksukin on, tulee periä sopimuskumppanilta."

"Auton pysäköinyt kuluttaja ei kuitenkaan välttämättä ole auton haltija/omistaja. Jos haltija/omistaja ei ole sopimusta pysäköinnistä kanssanne tehnyt, ei häneltä myöskään siten voida lähtökohtaisesti periä maksua sen rikkomisesta."

"Katsomme, että sopimusehtokäytäntö , jonka mukaan auton haltijan/omistajan tulee osoittaa, kuka autoa on ajanut, jos hän itse kiistää sitä ajaneensa, on sen periaatteen vastainen, että sopimukseen vetoavan osapuolen on esitettävä näyttöä asiasta. Jos auton omistaja/ haltija ei ole sopimusta tehnyt, ei hänelle voi koitua seuraamuksia sopimuksen rikkomisesta."

Valtakunnan syyttäjä
Syyttämättäjättämispäätös koski virkavallan anastusta, kysymystä siitä leikkiikö ParkCom viranomaista. Päätöksellä ei ole mitään tekemistä maksujen oikeutuksen kanssa, kuten ParkCom jossain vaiheessa perusteli.

Kuluttajavalituslautakunta
Päätös, Dnro 1285/39/2005 sekä Dnro 660/39/2006. Kyse on tapauksista, jossa henkilö myöntää olleensa ajoneuvon kuljettaja. Kummallakin kerralla kuluttajavalituslautakunta on todennut sopimuksen syntyneen, mutta riitatilanteessa näyttövelvollisuus on valvontayhtiöllä.

"Riitatilanteessa sopimukseen vetoavan on kuitenkin näytettävä toteen sopimuksen syntyminen. " (Kuluttajavalituslautakunnan päätös)

Ennen oikeudenpäätöstä ja kannanottoa kunkin osapuolen velvoitteista ja voiko kahden osapuolen väliseen sopimukseen sotkea ulkopuolisia - asia on epäselvä. Valvontayhtiöt tulkitsevat tilanteen omien etujensa mukaisesti ja hyvin agressiivisesti uhkailemalla yrittävät saada valvontamaksun perityksi. Ei ole myöskään mitään syytä miksei autoilija voi tulkita epäselvää tilannetta omien etujensa mukaisesti ja jättää maksamatta.

---

Tapaus Sello

Ajoneuvo oli pysäköitynä kauppakeskus Sellon pysäköintialueelle. ParkCom antoi virhemaksun pysäköintiajan ylityksestä. Selvityksen mukaan katossa olevat pysäköintitunnistimet vilkkuivat, eli ilmoittivat yliaikapysäköinnistä. Inva-tunnus oli sijoitettuna tuulilasin sisäpuolelle "sivuikkunaan". Inva-tunnus oli selkeästi näkyvissä tuulilasin sisäpuolella. Tieliikennalain 28§ mukaan Inva-tunnus tulee olla sijoitettuna tuulilasin sisäpuolella, sen ei tulkinnan mukaan tarvitse kuitenkaan olla kiinni tuulilasissa. ParkCom:n valvojan ottamissa valokuvissa Inva-tunnus ei kuitenkaan ole todennettavissa. Valokuvista ei myöskään käy ilmi, että ajoneuvo olisi ollut paikalla liian kauan, pysäköintiehtojen vastaisesti, eikä valokuvasta myöskään selviä ajoneuvon kuljettajaa, eli sopimuskumppania.

Kaksi oleellista asiaa sopimuksen syntymisen tai sopimuksen olemassaolon kannalta puuttuu. Sopimuskumppani sekä todiste siitä, että sopimusehtoa on rikottu. Valvontayhtiö ei pysty näyttämään toteen oikeudessa, että pysäköintiaika olisi ylitetty tai vastoin haltijan ilmoitusta Inva-tunnus ei olisi ollut esillä. Myös tapauksissa, joissa kyse on pysäköintikiekolla merkityn pysäköintiajan ylittämisestä, valokuva todistaa ainoastaan pysäköintikiekon käytön. Valokuvan ottamishetkeä valvontayhtiö ei pysty luotettavasti todistamaan. Kameran kellon voi ohjelmoida mihin aikaan tahansa.

Ajoneuvon haltija sai maksumuistuksen ParkCom Oy:ltä, jonka hän kiisti. ParkCom lähetti vastineensa, monta sivua pitkän todistelun lakipykälineen ja perusteluineen siitä miksi maksu on määrätty. Tämä näyttää olevan aika lailla vakiotekstiä, joka lähtee kaikille maksusta reklamoinneille. Ajoneuvon haltija kiisti olleensa kuljettaja. ParkCom:lta saapui vastaus, jossa nykyisen oikeuskäytännön, sekä yllä esitettyjen kuluttajaviraston toteamusten vastaisesti vaaditaan selvittämään kuka ajoneuvon kuljettaja oli. Aikaa annetaan 7 vuorokautta. Tämä tehtävä ei kuulu sopimuksen ulkopuoliselle haltijalle tai omistajalle vaan sopimukseen vetoavalle valvontayhtiölle.

"Teidän tulee toimittaa tämän henkilön nimi ja yhteystiedot. Ellei ilmoitusta ajoneuvon oikeasta kuljettajasta saada, pidämme tätä osoituksena siitä, että olette itse toiminut kuljettajana. Hallussamme olevien valokuvien perusteella ajoneuvonne on ollut väärin pysäköitynä valvontamaksussa yksilöidyin syin. Selvä lähtöolettama on se, että ajoneuvon haltija on toiminut ajoneuvon kuljettajana. Mikäli ajoneuvon haltija esittää väitteen siitä, että haltija ei olisi toiminut kuljettajana silloin kun ajoneuvo on ollut sopimuksenvastaisesti pysäköitynä, ajoneuvon haltijan on näytettävä toteen että ajoneuvoa on kuljettanut joku toinen henkilö. Mikäli ette pysty osoittamaan kuka Teidän hallinnassanne ollutta ajoneuvoa on ajanut, Teitä pidetään kuljettajana. Jäämme odottamaan selvitystänne tai suoritusta 7 vrk:n sisällä asiassa. " (ParkCom:n vastauksesta reklamaatioon)

Haltija ilmoitti asian riitaisuudesta perintäyhtiölle ja sai vastauksen ParkCom:lta "perinnän" jatkamisesta. Asiaa pompotetaan puolelle ja toiselle. Samoja vastauksia ja kannanottoja aina uudelleen. Lopulta haltija kertoo ajoneuvon kuljettajan tiedot ParkCom:lle. Ajoneuvoa on kuljettanut ulkomaalainen ystävä, koska ajoneuvon haltija oli terveydentilansa vuoksi kykenemätön kuljettamaan ajoneuvoa kyseisenä päivänä. Ajoneuvoa kuljettanut henkilö jopa ottaa yhteyttä valvontayhtiöön, mutta tämä ei kuitenkaan enää riittänyt, vaan ParkCom OK-Perinnän avustuksella jatkaa maksun perimistä haltijalta. Maksun riitaisuudesta on ilmoitettu OK-Perinnälle, jonka hyvän perintätavan mukaisesti pitäisi viimeistään nyt keskeyttää perintätoimet maksun oikeutuksen varmistamiseksi. ParkCom lakkaa vastaamasta viesteihin, mutta perintäyritykset jatkuvat.

Pitkällisen soutamisen ja huopaamisen jälkeen OK-Perintä ilmoittaa:

"Asia on Parkcomilla selvitettävänä ja asian käsittely on meillä keskeytetty toistaiseksi."

Ja ParkCom:

"Olemme nyt keskeyttäneet perintätoimet eikä teidän pitäisi saada enää maksumuistutuksia tästä maksusta. Maksu on kuitenkin kirjoitettu pysäköintivirheestä, joka on tapahtunut, joten tapauksenne jää odottamaan mahdollista käsittelyä oikeudessa. "

Tämä kädenvääntö kesti yli kolme kuukautta. Onko tarkoituksen mukaista, että tavallinen kansalainen joutuu mahdottomalta tuntuvaan ryöpytykseen maksun perimisen suhteen, jonka hän kiistää, koska nykyisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön tulkinnan mukaan maksun perusteet eivät ole kestäviä. Autoilijoilla on oikeus puolustautua ja kieltäytyä maksamasta ainakin siihen asti kunnes oikeuden ennakkopäätös asiasta saadaan. Omistajalle ja haltijalle riittää kun hän antaan vastineensa ja kiistää maksun, yhden kerran valvontayhtiölle ja tarvittaessa yhden kerran perintäyhtiölle. Katsokaa perimismenettelyn prosessi tästä artikkelista.

Miksi meillä ei vielä ennakkopäätöstä ole, vaikka ParkCom on aloittanut toimintansa jo vuonna 2004?

Helsingin sanomissa olleen artikkelin mukaan kuluttajaviranomaiset toivovat asiassa oikeudenpäätöstä asian selkeyttämiseksi ja uskovat, että päätöksiä saadaan kunhan valvontayhtiöt vievät asioita oikeuden päätettäväksi autoilijoiden jätettyä maksunsa maksamatta. Eikö 10-15% maksamattomia maksuja sitten riitä? Kolmen vuoden odottelun jälkeen näyttää pahasti siltä, että valvontayhtiöille riittävät ne maksut jotka ihmiset perintäuhkailujen jälkeen maksavat. Toiminta on harvinaisen härskiä

Lue myös:
ParkCom yhteenveto
ParkCom karhukirjeet
ParkCom:n hurjat lakiviittaukset
ParkCom menneen talven lumia
ParkCom maksut OK-perinnälle
ParkPatrol - hätä kädessä

Keskustelut käydään täällä
ParkCom
ParkPatrol

Kolari liikennevahinkolautakuntaan / AKE ja tietojen luovutus

Väliaikatietoja ketjukolarista ja AKE:n tietojenluovutuksen jatkokysymyksestä.

Vakuutusyhtiöt Fennia ja Veritas

Ketjukolari, jossa kaksi ensimmäistä ajoneuvoa ovat pysähtyneet (Kia ja Avensis). Avensiksen perään ajaa Volvo, joka on vakuutettu Veritaksessa ja viimeisenä Volvon perään ajaa Passat, joka on vakuutettu Fenniassa. Kaikki neljä autoa samassa kasassa. Avensis jää edessä olleen Kian ja perään ajaneiden Volvon ja Passatin väliin. Avensiksen korjauskulut ovat yli 7 000 eur. Veritas kieltäytyy korvaamasta koska heidän mielestään viimeinen, Fenniassa vakuutettu ajoneuvo, on syyllinen. Fennia kieltäytyy korvaamasta, koska heidän mielestään Avensiksen perään ajanut ja Veritaksessa vakuutettu Volvo on syyllinen.

Käytännössä siis kaksi ensimmäistä autoa, jotka seisoivat paikallaan jonossa ja joiden perään ajettiin, eivät saa vakuutusyhtiöiden päätöksellä mitään korvauksia!

Lisäys 31.1.2007: Tammikuun 2007 lopussa Fennia muuttaa päätöstään. Fennia ei korvaa enää kolmannen auton (Volvon) korjauskuluja kokonaisuudessaan viimeisen auton (Passatin) liikenevakuutuksesta, ainoastaan Volvon peräosan. Yhtenä perusteena ilmoitetaan Volvon kuljettajan poistumisen paikalta ennen poliisin saapumista ja siten hankaloittaneen asian selvittämistä.

Asia on nyt edennyt liikennevahinkolautakunnan käsittelyyn. Lausuntopyyntö on jätetty. Käsittelyaika voi olla jopa 6 kuukautta, joten ihan heti vastausta ei ole odotettavissa.

Lue myös aikaisemmat artikkelit aiheesta:
Kuvaus onnettomuudesta
Voi Veritas ja Fennia

Miksi AKE luovuttaa tietoni?

Blogi julkaisi aikaisemmin artikkelin siitä miksi ajoneuvohallintakeskus antaa yksityiselle pysäköintiyhtiölle tiedot ajoneuvon haltijasta tai omistajasta vaikka osoitteenluovutuskielto on asetettu päälle?

Lue vastaus täältä: Miksi AKE luovuttaa yhteystiedot kiellosta huolimatta?

Blogin lukija esitti mielenkiintoisen ajatuksen, jota kysyttiin sähköpostitse samalta henkilöltä AKE:sta, joka vastasi asiallisesti ensimmäiseen tiedusteluun.

"Sopimusoikeuslainsäädäntö on yksiselitteinen. Yksityisoikeudellinen sopimus syntyy kuljettajan, ei omistajan tai haltijan kanssa, jos on syntyäkseen. Ajoneuvorekisteri ei siis sisällä tietoa kuljettajista (miten se voisikaan sen sisältää?), joten sieltä luovutetaan VÄISTÄMÄTTÄ myös sivullisten yhteystietoja yritykselle, joka alkaa sitten ahdistelemaan näitä sivullisia maksuvaatimuksiensa kanssa. Mitenköhän AKE tämän perustelisi? " (Kommentti palsta)

Valitettavasti tämän jälkeen AKE hiljeni täysin. Ehkä kysymys oli liian vaivalloinen ja se tulisikin esittää AKE:n sijasta tietosuojavaltuutetulle? Kun AKE:lle lähetettiin lisäkysymys vielä toisenkin kerran ja pyydettiin vastausta. Hiljaisuus jatkui.

Vastaus blogin lukijan kysymykseen "Mitenköhän AKE tämän perustelisi?" on: AKE ei perustele päätöksiään ei vastaile turhiin kysymyksiin, vaikka toisin tietysti voisi julkiselta virastolta odottaa, ihan asiakaspalvelunkin puitteissa.

Lisäys ja korjaus

En tiedä oliko yhteyttä asiaan, mutta tämän artikkelin julkaisun jälkeen saimme viimein AKE:n vastauksen. Tyydyttääkö?

"Kiitokset palautteesta. Viittaan vielä 3.1.2007 antamaani vastaukseen.Haluan tähdentää seuraavaa: Tietojen luovutukset rekisteristä perustuvat ALR-lakiin, jonka mukaan voidaan tietoja luovuttaa erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi osoitepalveluun tahoille, joiden toiminta liittyy ajoneuvoihin tai ajoneuvoliikenteeseen. Järjestelmään tallennettu osoitteenluovutuskielto liittyy kyselypalveluun ja markkinointikielto suoramarkkinointiin ja mielipide- ja markkinatutkimuksiin. " (AKE:n sähköpostivastaus)

Onko Philips parantanut tapansa?

Blogin sähköpostiin on tullut 4 kuukauden sisällä lukemattomia kysymyksiä 2005 vuoden Philips tapauksesta. Lähinnä lukijat ovat halunneet tietää, onko blogilla käsitystä Philipsin nykyisestä tilanteesta ja onko Philips muuttaneet linjaansa?

Blogin kanta edelleen on, että Philips EI OLE muuttanut tapaansa. Asiakaspalvelu toimii edelleen samojen ylemmältä tulleiden ohjeiden mukaisesti, jotka sotivat vahvasti suomalaista kuluttajalainsäädäntöä vastaan.

Katsokaa tämä kommentti blogin lukialta:

"Homma meni lyhyesti niin, että Philipsin dvd-soittimeni teki totaalisen tenän n. 2 vuotta ostopäivästä. Soutamista ja huopaamista philipsin ja digi servicen kanssa, huonoja ehdotuksia philipsiltä, valitus kuluttajavalituslautakuntaan, minulle myönteinen päätös, soutamista ja huopaamista philipsin kanssa, vääntöä, kääntöä, neuvottelua. Lopulta väsyin koko touhuun, ja suostuin ostamaan heiltä tallentavan dvd:n, olikohan se nyt 70% alennuksella. Arvatkaapa toimiiko soitin tänä päivänä. Oikein.Arvatkaapa, ostanko nykyään philipsiä?"

Näyttää siltä, että Philips ei edelleenkään halua noudattaa suomalaista kuluttajalainsäädäntöä. Kuluttajaviranomaisten suhteen tilanne on vakava, jos yksi maahantuoja / valmistaja ei halua noudattaa suomalaisen kuluttajasuojan peruspilarin, Kuluttajavalituslautakunnan päätöksiä.

Lue myös: Philips case - yhteenveto
Lue myös: Philips -koko tarina (paljon kommentteja lukijoilta)
Lue myös: Philips - vaatimuskirje
Lue myös: Philips johtaa edelleen kuluttajaviranomaisten mustaa listaa

Vastaus kysymykseenne:

Älkää ostako Philipsiä. Ostakaa niiden valmistajien tuotteita, jotka noudattavat kuluttajasuojalainsäädäntöä. Jokaisella valmistajalla on "maanantai" kappaleita, kysymys onkin siitä miten, maahantuoja / valmistaja hoitaa vastuunsa. Oletteko koskaan miettineet miksi Sony, Panasonic, Samsung, Hitachi jne. eivät olet kuluttajaviraston mustalla listalla? Ehkä he hoitavat velvoitteensa?

Lisäyksenä! Katsokaapa tämän artikkelin kommentteja. Mustalla listalla oleva Oy Hedoy Ab näyttää pitävän samaa linjaa kuin Philips. Jos olen ymmärtänyt oikein, kyseinen firma on JVC:n maahantuoja!