Väistämisvelvollisuus

Elämä on mielenkiintoista lakia tulkitessaan ja varsinkin lukiessaan asiantuntijoiden tekemiä tulkintoja. Tieliikennelain luulisi olevan liikennesääntöinen kohtuullisen selkeää, mutta ei tässäkään asiassa pahemmin voisi olla väärässä.

Tieliikennelaki (3.4.1981/267) pykälä 14, väistämisvelvollisuus. Pääsääntö väistämisvelvollisuudesta on kerrottu edellämainitun pykälän 1. momentissa: "Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa."

Oikeuskäytännön mukaan kyseistä sääntöä sovelletaan käytettäväksi myös piha-alueilla ja parkkipaikoilla. Ellei liikennemerkeillä muuta osoitetta, oikealta tulevaa ajoneuvoa pitää väistää niin risteysalueella kuin pihalla tai parkkipaikallakin.

Samaisessa tieliikennelain 14§:ssä on kuitenkin tulkinnanvaraa aiheuttava poikkeus 3:ssa momentissa: "Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä."

Kun kolaroi autonsa parkkipaikalla voi olla varma, että syyllisyydestä saadaan helposti aikamoinen vääntö aikaiseksi. Parkkipaikalta poistuttaessa väistövelvollisuus on selkeä. Parkkipaikalta poistuva väistää muita. Tulkintaa syntyykin siitä, milloin parkkialueelta "oikeasti" poistutaan. Parkkipaikka alueen sisällä kulkevat väylät voidaan tulkita ns. eriarvoisiksi väyliksi, jolloin parkkipaikka-alueen sisällä ei pädekkään 14§ 1 mom, eli oikealta tulevien väistäminen, vaan 14§ 3 mom, parkkipaikka-alueelta poistuvan velvollisuus väistää. Katsotaan alla olevaa kuvaa.

Jos väylä, jota kuvassa ajoneuvo B ajaa katsotaan kuuluvan parkkialueeseen, silloin ajoneuvon B on väistettävä ajoneuvoa A, koska ajoneuvo A tulee oikealta. Asiaa voidaan myös tulkita siten, että ajoneuvon B:n käyttämä väylä parkkialueen sisällä on eriarvoinen ajoneuvon A:n käyttämään väylään nähden. Tällöin ajoneuvo A on poistumassa varsinaiselta pysäköintialueelta ja ajoneuvon A onkin väistettävä ajoneuvoa B.

Oleellinen kysymys tulkinnassa on, ovatko ajoneuvojen käyttämät väylät eriarvoisia. Tästä seuraa väkisinkin kaksi eri näkemystä joiden ratkaiseminen ei ole helppoa.

Liikennevahinkolautakunnan päätöksissä todetaan, että "Pysäköintialueilla väylien eriarvoisuuden harkintaan vaikuttaa ajoväylien leveys, millaisena väylien luonteen voidaan olettaa näyttäytyvän osapuolille ja mihin väylät johtavat, sekä muut väylien luonteesta asiassa esitetyt seikat".

Liikennevahinkolautakunnan päätöksiä voi lukea heidän sivuiltaan. Kannattaa käydä tutustumassa. Päätöksiä parkkialueilla tapahtuneista kolareista on tehty kummankin tulkinnan mukaan. Autoilijalle voi tulla yllätyksenä oma väistövelvollisuus, kun autoilija omasta mielestään selkeästi parkkialueella ajaneena olettaa, että häntä väistetään oikealta tulevana. Jos toisen ajoneuvon käyttämä väylä parkkialueen sisällä katsotaan kuitenkin eriarvoiseksi, voi väistämisvelvollisuus olla päinvastoin. Joskus eriarvoisuus on selkeä ja joskus eriarvoisuus on taas täysin epäselvä, jolloin väistämisvelvollisuus on täysin tulkinnanvaraista. Tulkitaanko tilanne tieliikennelain 14§ 1 mom vai 14§ 3 mom mukaan.

Onneksi meillä on vakuutukset.

Samaisessa 14§:ssä olevat muut poikkeukset koskevat polkupyöriä ja mopoilijoita, joiden ajotielle tullessaan on aina väistettävä muuta liikennettä sekä raitiovaunun etuajo-oikeutta edellisistä pykälistä poiketen.

ParkCom Oy hävisi Kuluttajariitalautakunnassa

ParkCom Oy on hävinnyt tapauksen Kuluttajariitalautakunnassa (Dnro 3541/39/2006, annettu 8.6.2007) . Lautakunta on yksimielisellä päätöksellä edellyttänyt ParkCom Oy:tä palauttamaan 40 euron valvontamaksun ajoneuvon kuljettajalle korkoineen.

ParkCom Oy mainostaa omalla internetsivullaan aikaisempia itselleen myönteisiä Kuluttajariitalautakunnan päätöksiä. Onko kenestäkään yllättävää, että ParkCom Oy:lle kielteisestä Kuluttajariitalautakunnan päätöksestä ei olekaan yhtiön sivuilla mitään mainintaa? Koska ParkCom Oy on aikaisemmin vedonnut Kuluttajariitalautakunnan antamiin ratkaisusuosituksiin, kuluttajalla on oikeus olettaa, että ParkCom Oy on sitoutunut noudattamaan päätöksiä, myös niissä tapauksissa, jotka eivät ole valvontayhtiölle myönteisiä.

Autoilija oli pysäköinyt kesällä 2006 Kauppakeskus Sellon pysäköintihalliin ns. 15 minuutin pysäköintipaikalle ylittäen sallitun pysäköintiajan. ParkCom Oy on määrännyt valvontamaksun pysäköintisopimuksen rikkomisesta. Kauppakeskus Sellon parkkihallin etuovilla on ParkCom Oy:n kyltit joissa kerrotaan pysäköintikiekon käyttöpakosta. Pysäköinti on sallittu vain merkityille paikoille ja korkeintaan 5 tunnin ajaksi. Kauppakeskuksen sisällä on kuitenkin erikseen vielä ns. lyhyitä pysäköintipaikkoja, joille saa pysäköidä vain 15 minuutiksi. Nämä kyltit ovat erillisiä kauppakeskuksen asentamia kylttejä.

Kuluttajariitalautakunta on ratkaisussaan todennut, että sitovat sopimusehdot pysäköinnistä muodostuvat ParkCom Oy:n kylteissä määrättyjen ehtojen perusteella. Pysäköintihallissa ParkCom Oy:n kylttien pysäköintiehdoissa edellytetään pysäköintiä merkityille paikoille ja korkeintaan 5 tunniksi. Vaikka pysäköintihallissa on lisäksi erillisiä kieltokylttejä, jotka rajoittavat pysäköinnin joillakin paikoilla 15 minuutiksi, nämä ehdot eivät ole osa tai tule osaksi sopimusta pysäköinnistä. 15 minuutin rajoitusta ei ole erikseen kerrottu ParkCom Oy:n kylteissä. Tämä tarkoittaa sitä, että autoilijan ja valvontayhtiön väliset sitovat sopimusehdot kerrotaan vain ja ainoastaan ParkCom Oy:n omien pysäköintiehdoista kertovissa kylteissä. Pysäköinnistä syntyvän sopimuksen ehdoiksi ei voi sisällyttää mitä tahansa, ainoastaan sen mitä lukee kylteissä. Koska 15 minuutin pysäköintipaikoilla ei ole erikseen ParkCom Oy:n sopimuskylttiä 15 minuutin pysäköinnin rajoituksesta, kyseinen kieltokyltti ei ole osa autoilijan ja valvontayhtiön välille syntynyttä sopimusta.

Tämä vahvistaa sen sopimusoikeuden periaatteen sopimusehdoista, mistä tässäkin blogissa on keskusteltu aikaisemmin. Sopimusehtojen sisältö on vain ja ainoastaan se mitä ParkCom Oy:n kylteissä ehdoiksi kerrotaan. Muiden alueella olevien kylttien noudattamisen valvonta ei kuulu valvontayhtiölle. Esimerkiksi, jos ParkCom Oy:n kyltin pysäköintiehdoissa mainitaan pysäköinnin vaativan vammaisen pysäköintiluvan, autoilija voi halutessaan pysäköidä ajoneuvonsa vaikka poikittain kahteen ruutuun, eikä hän riko sopimusehtoja valvontayhtiön kanssa kunhan vaadittu vammaisen pysäköintilupa on olemassa.

Kuluttajariitalautakunta toteaa myös päätöksessään, että riitatilanteessa pysäköinnin ehdoista näyttövelvollisuus on aina valvontayhtiöllä.

Syksyn aikana on odotettavissa käräjäoikeuden päätöksiä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Myös blogi seuraa tilannetta "aitiopaikalta". Vaikka Kuluttajariitalautakunta on todennut sopimuksen syntymisen kuljettajan ja valvontayhtiön välillä ilman tahdonilmaisua, kannattaa asiassa odottaa oikeuden ennakkopäätöstä. Autoilija voi pysäköidä valvontayhtiön valvomalle alueelle ja olla hyväksymättä kylteissä mainittuja sopimusehtoja, eli pysäköidä oikeudetta. Tällöin valvontayhtiöllä ei ole sopimusoikeudellista perustetta määrätä valvontamaksua, vaan valvonta kuulu kunnalliselle pysäköinninvalvojalle jonka toimivalta on kirjattu laissa. Toiseksi, Suomessa rikoksista ja rikkomuksista sanktion tai seuraamuksen voi määrätä vain laissa määrätty viranomainen. Pysäköintivirheestä määrätty maksu, vaikkakin yksityisellä tontilla, on rangaistusluonteinen, eikä sellaista voi määrätä yksityinen valvontayritys. Kolmanneksi, ajoneuvon haltija tai omistaja ei ole mahdollisen sopimuksen osapuoli silloin kun haltija tai omistaja kiistää olleensa ajoneuvon kuljettaja. Valvontamaksua ei siis voi periä haltijalta tai omistajalta. Näyttövelvollisuus kuljettajasta on aina valvontayhtiöllä.

Katsotaan miten käräjäoikeudessa asioita tulkitaan. Vaikka tässä artikkelissa puhutaan ParkCom Oy:stä Kuluttajariitalautakunnan päätöstä voi soveltaa myös muiden valvontayhtiöiden, kuten ParkPatrol Oy:n tai ParkService Oy:n tapauksissa. Ne autoilijat jotka ovat Sellossa maksaneet valvontayhtiölle 40 euron maksun 15 minuutin pysäköintipaikalta, kehottaisin Kuluttajariitalautakunnan päätökseen vedoten vaatimaan valvontayhtiötä palauttamaan maksetun maksun korkoineen.

Kannattaa lukea blogin artikkeli siitä miksi yhtään yksityistä pysäköintivalvontamaksua ei pidä maksaa.

Lue myös: ParkCom sakottaa perusteettomasti oman autopaikan käytöstä
Lue myös: Uusi valvontayhtiö Jyväskylässä

Seuraavaksi oleellisia otteita Kuluttajariitalautakunnan päätöksestä Dnro 3541/39/2006, annettu 8.6.2007. ParkCom Oy puolesta asiaa Kuluttajariitalautakunnassa on hoitanut Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen Oy.

Kadotetut vaihtorahat

Miltä tuntuisi jos kaupan myyjä kieltäytysi antamasta ostoksestasi vaihtorahoja takaisin?

Asiakas meni heinäkuussa 2007 Kuopion H&M myymälän (Hennes & Mauritz) alennusmyyntiin. Kassalla ostokset syötettiin kassakoneeseen. Asiakas antoi 50 euron setelin ja myyjä kuitin. Kuitista kuitenkin näki, että osa luvatuista alennuksista ei ollut oikein. Asiakas huomautti asiasta myyjälle. Myyjä harmitteli kuinka hankalaa alennusten korjaaminen on jälkeenpäin, mutta teki korjaukset ja syötti tuotteet uudelleen kassakoneeseen ja sai aikaiseksi uuden kuitin. Nyt alennukset olivat kunnossa. Asiakas pyysi saada vaihtorahansa 32 eur takaisin antamastaan 50 eur setelistä. Yllättäen myyjä ei enää muistanut oliko hän alunperin antanut vaihtorahan takaisin vai ei, joten myyjä kieltäytyi palauttamasta vaihtorahaa. Asiakas vaati vaihtorahojaan, johon myyjä totesi, että kassa pitää laskea. Asiakas suostui odottamaan laskennan ajan, mutta myyjän soitettua ensin myymäläpäällikölle, hän ilmoittikin, että kassa lasketaan vasta illalla klo 19.00 jälkeen. Jos kassa ei tuolloin täsmää asiakas voi hakea rahansa seuraavana päivänä.

Illalla puoli kahdeksan aikoihin myyjä soitti ja ilmoitti, että kassa ei täsmännyt ja asiakas voisi hakea 32 eur edestä vaihtorahoja seuraavana päivänä klo 10.00 jälkeen liikkeen avauduttua.

Seuraavana aamuna saavuttuaan liikkeeseen 32 eur palautettiin asiakkaalle. Hämmästys oli kuitenkin suuri kun myyjä ei hyvittänyt töppäilyään millään muulla tavoin kuin pahoittelemalla. Asiakkaan mielestä vähintään matkakulut ylimääräisestä käyntikerrasta tulisi korvata, koska virhe oli tapahtunut täysin myyjän toimesta, ei asiakkaan.

Asiakas poistui liikkeestä vaihtorahat saatuaan. Tämän jälkeen hän otti yhteytä Kuopion H&M:n myymäläpäällikköön puhelimitse. Puhelinkeskustelu tallennettiin varmuuden vuoksi. Myymäläpäälliköllä oli kuitenkin asiaan otetta ja hän kertoi H&M:n yleensä pyrkivän hoitamaan tämän suuntaiset asiat tyylikkäästä. Matkakulut olivat vähintä mitä heidän tulisi korvata. Myymäläpäällikkö lupasi lähettää asiakkaalle postitse lahjakortin korvauksena ylimääräisestä matkustamisesta ja mielipahasta. Asialla oli siis onnellinen loppu.

Miksi kassaa ei voinut laskea heti virheen tapahduttua? Onko asiakkaan suostuttava siihen, että myyjä ei omaan unohdukseen vedoten suostu antamaan vaihtorahoja takaisin?

Myymäläpäällikkö kertoi puhelimessa, että turvallisuusmääräykset estävät kassan laskemisen paikanpäällä. Tämä voi toki olla totta, mutta kassan voi viedä takahuoneeseen laskettavaksi myös keskellä päivää. Kysymys on asiakaspalvelusta ja joustavuudesta. Jos kassaa ei lasketa heti virheen tapahtuessa, voi olla täysin mahdollista, että kassa tekee ennen liikkeen sulkeutumista uuden virheen, jolloin kassan täsmäytys ei ole yhtenevä alkuperäisen virheen kanssa. Esimerkiksi antaa toiselle asiakkaalle huomaamattaan 50 eur liikaa.

Entä pitääkö asiakkaan sitten suostua moiseen kohteluun? Ei tarvitse. Jos myyjä myöntää virheensä ja epäselvä tilanne johtuu myyjän "muistikatkoksesta", on vähintään kohtuullista, että kassa suljetaan ja asiakkaalle palautetaan rahat heti laskennan jälkeen. Ei voida pitää kohtuullisena, että liikkeellä on oikeus pidättää panttina asiakkaan vaihtorahoja seuraavaan päivään tai jopa mahdollisten pyhien yli. Entä jos kyseessä olisi asiakkaalle välttämättömät rahavarat esimerkiksi lääkkeiden ostoon, tai mahdollisesti ruuan hankintaan? Ei kenenkään tarvitse lähteä tuntemattomalle myyjälle perustelemaan miksi hän tarvitsee omat rahansa jo samana iltana. Vaihtorahat kuuluu saada takaisin heti ja ne pitää myös vaatia takaisin. Väittäisin, että tässä kohdin liikkeen toiminnassa liikutaan omavaltaisesti "varkauden" ja jopa "petoksen" rajamailla. Asiaa voi ajatella myös kohtuullisuuden periaatteella. Kummalle 32 euron menettämisestä on enemmän haittaa, liikkeelle vai asiakkaalle. Virhe oli kuitenkin kokonaisuudessaan liikkeen.

Jos joudutte itse vastaavaan tilanteeseen, vaatikaa rahojen palauttamista välittömästi. Kassan voi sulkea ja laskea rahat suojatussa tilassa myös keskellä päivää. Tarvittaessa pyytäkää myyjän esimies tai myymäläpäällikkö paikalle. Mikäli tilanne ei silloinkaan ratkea on pyydettävä virkavallan edustaja. Varkaus on aina varkaus, oli kyse kukkarosta tai vaihtorahoista.

Uusi valvontayhtiö Jyväskylässä

Jyväskylässä on aloittanut toimintansa uusi pysäköintivalvontayhtiö Park Service Oy. Yritystietojärjestelmästä saadun tiedon mukaan yritys on perustettu tämän kesän aikana. "Onnea" Jyväskylän suuntaan!

Blogi on saanut jo useita valituksia kyseisen yhtiön määräämistä yksityisoikeudellisista maksuista. Park Service Oy:n toimintatapa näyttää olevan lievempi kopio ParkPatrol Oy:n vastaavasta mallista. Reklamaation voi lähettää vain kirjallisesti, tosin yrityksen tunnustiedot ja sähköpostiosoite sekä puhelinnumero tiedusteluja varten löytyvät etusivulta - positiivista.

Huvittavinta tosin on jälleen katteeton uhkailu:

"Maksamattomat valvontamaksut annetaan perintätoimiston perittäviksi. Tästä luonnollisesti aiheutuu maksun laiminlyöneelle lisäkustannuksia." (Park Service Oy)

Mitään kustannuksia ei "luonnollisesti" aiheudu kuljettajalle eikä varsinkaan ajoneuvon omistajalle tai haltijalle. Valvontayhtiön määräämät maksut eivät ole ulosottokelpoisia ja yritys perintäyhtiöineen tarvitsee oikeudenpäätöksen määräämälleen maksulle ja maksun perinnästä aiheutuneille kuluille. Riitatilanteessa valvontayhtiön on esitettävä näyttö syntyneestä sopimuksesta sekä ajoneuvon kuljettajasta. Ajoneuvon haltija tai omistaja ei ole vastuussa kuljettajan tekemistä "mahdollisesti" syntyvistä sopimuksista. Tästä on kuluttajaviraston lakimiehen kannanotto,joka on julkaistu blogin keskustelupalstalla.

Maksamatta jättäminen on tällä hetkellä luonnollinen valinta.

"Ainoastaan tällä lomakkeella tehdyt reklamaatiot käsitellään." (Park Service Oy, reklamaatiolomake)

Park Service näyttää kelpuuttavan reklamaatioksi ainoastaan lomakkeen, joka on ladattavissa heidän nettisivuiltaan. Tämä saattaa olla suoranaisesti lain vastaista. Yhdenvertaisuuden perusteella ei voida asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan omistamisen tai varallisuuden perusteella. Kaikilla ihmisillä ei ole käytettävissään nettiä, yhteyksiä nettiin tai taitoa käyttää internet palveluja. Sama kuin asettaisi ehdoksi reklamaation tekemiselle tietyn automerkin omistamisen. Huolimatta mitä Park Servicen sivuilla kerrotaan, reklamaationa tulee hyväksyä myös vapaamuotoinen kirje.

Lue myös: Pitääkö valvontamaksu maksaa?

Lue myös tietoja perintätoimista, perintäkuluista ja perintäprosessista.

ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelu

Millaista on ParkPatrol Oy:n asiakaspalvelu? Sitä ei ole!

ParkPatrol Oy on pienempi ja köyhempi versio yksityisestä pysäköintivalvontayhtiö ParkCom Oy:stä. ParkPatrol Oy:n johdossa toimii Lauri Mustonen, joka nähtävästi on aikanaan perustanut myös Narmer Ky:n. Tällä hetkellä yritystietojärjestelmän mukaan Narmer Ky on sama kuin ParkPatrol Oy.

Mitä tehdään kun autoilija tai ajoneuvon haltija tai omistaja haluaa ottaa yhteyttä väärinperustein määrätystä valvontamaksusta ParkPatrol Oy:n?

ParkPatrol Oy:n kotisivuilla ei ole osoitetietoja, sähköpostiosoitetta tai edes puhelinnumeroa johon soittaa. Puhelinnumero oli vielä keväällä, mutta silloinkin maksullinen yli 3 euron minuuttihintaan. Reklamaatiota tai tiedustelua ei voi tehdä soittamalla, ei sähköpostilla eikä sähköisellä lomakkeella. Ainoa tapa on tulostaa ParkPatrolin kotisivuilta lomake ja lähettää se postitse ParkPatrol Oy:n postilokero-osoitteeseen. Tavallisen kirjeen välityksellä on kuitenkin mahdoton keskustella asiasta, mikä pitäisi olla ensimmäinen vaatimus yrityksen asiakaspalvelussa, jonka perustoiminta on laskuttaa kuluttajia. Varsinkin kun tällä hetkellä yrityksen määräämät maksut ovat aiheettomia.

Miksi näin?

Ei ole vaikea arvata. Tällä tavoin ParkPatrol Oy on varmistanut, että autoilijan on erittäin hankala ja käytännössä mahdotonta tiedustella saamastaan valvontamaksusta. Reklamointi on myös tehty äärimmäisen hankalaksi. Jos ainoa mahdollisuus on tulostaa lomake ja lähettää se postilokero-osoitteeseen, voi arvata mikä on aikanaan reklamaatioon saapuva vastaus. Samalla on myös varmistettu, ettei valvontayhtiön tarvitse väitellä asiakkaittensa kanssa maksun määrämisoikeudesta ja perusteista. Mitä vähemmän on yhteyskanavia, sitä vähemmän on kommunikointia ja sitä useammin maksun saaja valitettavasti luovuttaa ja maksaa maksun.

Kuluttajavirasto on juuri ilmaissut huolensa yritysten asiakaspalvelun tason ja tavoitettavuuden heikentymisessä. Tämä luo moraalisia ongelmia sekä heikentää kuluttajan oikeusturvaa.

Eniten ihmetyttää ParkPatrol Oy:n kanssa yhteistoimintaa tekevien yrityksien asenne. Valvontayhtiön toiminta valvotuilla paikoilla ja toiminta reklamaation käsittelyssä heijastuu suoraan valvottujen yritysten imagoon. Voi vain arvailla miksi Nesteen ja McDonaldsin kaltaiset yritykset pilaavat maineensa toimimalla epämääräisten valvontayhtiöiden kanssa. Blogi on saanut muutaman kirjeen tähän liittyen. Kirjeen kirjoittajat ilmoittivat vaihtaneensa vuosia käyttämänsä öljy-yhtiö Nesteen toiseen, vain ParkPatrol Oy:n menettelytapojen vuoksi. Eivätkä he omien sanojensa mukaan edes olleet pysäköineet väärin. McDonalds joutui jo kerran antamaan periksi yleisön painostuksen vuoksi. Lukekaa artikkeli Mcdonalds haluaa eroon lapsiperheistä.

Nestettä asia ei näytä kiinnostavan. Suomen Kuvalehden julkaisemassa artikkelissa Nesteen Markkinoinnin päällikkö Juhani Achren toteaa asian olevan heille yhdentekevää, "Meille riittää, että pysäköintiongelma tulee hoidetuksi sopimuksen edellyttämällä tavalla" (lainaus Suomen Kuvalehti). Huh, tulee mieleen väkisinkin mafiaperheen Tony Sopranon lausahdukset, "meille riittää että ongelma tulee hoidetuksi". Nestettä ei siis yhtiönä kiinnosta kuinka heidän sopimuskumppaninsa toimivat. Yhä useamman kuluttajan kannattaisi miettiä minkä yhtiön palveluja haluaa käyttää. Ehkä kannattaisi vaihtaa öljy-yhtiönsä sellaiseen, joka haluaa noudattaa kuluttajavirastonkin peräänkuuluttamaa asiakaspalvelua.

Lukekaa Suomen Kuvalehden artikkeli

ParkPatrol Oy:n yhteystiedot

Jos vähän viitsii nähdä vaivaa, yritystietojärjestelmästä löytyy sähköpostiosoite ParkPatrol Oy:n toimitusjohtajalle Lauri Mustoselle, sekä käyntiosoite (kirjoittakaa hakukenttään parkpatrol). Jopa "matkapuhelinnumerokin", tosin numero on sama kuin aikaisemmin kevällä käytössä ollut 3,50 eur / min hintainen maksullinen numero.

Uskoisin kuitenkin, että reklamaation tekijälle tai muutoin asiasta tiedustelevalle löytyy asiantuntevat keskustelukanavat myös tätä kautta, mikäli yritystietojärjestelmän tiedot yleensä ovat oikein.

Ennen oikeuden ennakkopäätöstä asiassa, kannattaa lukea blogin artikkeli miksi valvontamaksua EI pidä maksaa. Toivottavasti oikeus aikanaa osaa tehdä asiassa ennakkopäätöksen, jolloin jokaiselle osapuolelle selviää onko maksu maksettava, keneltä sen voi periä ja kenellä on näyttövelvollisuus.

Lue myös aikaisemmat ParkPatrol artikkelit:

ParkPatrol tämä viikon vitsi
ParkPatrol hätä kädessä

Lue myös: ParkCom "sakottaa" perusteettomasti oman autopaikan käytöstä
Lue myös: ParkCom ja Järvenpään Prisma

Lue myös: Pitääkö yksityinen ParkCom / ParkPatrol valvontamaksu maksaa?

Parkcom "sakottaa" perusteettomasti oman autopaikan käytöstä

Monissa taloyhtiöissä Helsingissä on ajoneuvojen pysäköintipaikat vuokrattu asukkaille erillisestä pysäköinti- tai kiinteistöhoitoyhtiöstä. Ajoneuvon omistaja tekee sopimuksen pysäköintioikeudesta tiettyyn pysäköintiruutuun. Pysäköintioikeuden edellytyksenä on kuukausittaisen vastikkeen maksaminen pysäköintipaikasta. Keskimäärin vastikkeen suuruus Helsingissä on 20 - 25 eur kuukaudessa. Pysäköintipaikasta tehdyn vuokrasopimuksen mukaan autoilijan on pidettävä pysäköintiin oikeuttava tunnus esillä tuulilasin sisäpuolella.

Nyt osa pysäköintipaikkoja vuokraavista yhtiöistä ja osa jopa taloyhtiöistä on jälkeenpäin tehnyt oman sopimuksen yksityisen pysäköintivalvontayhtiön palveluista. Valvontapalvelu on ostettu esimerkiksi ParkCom Oy:ltä, jonka tarkoitus on valvoa, että vuokratuille paikoille ei pysäköidä luvatta.

Blogi on saanut puolen vuoden sisällä useita yhteydenottoja samasta aiheesta. ParkCom Oy ahneuksissaan sakottaa nyt myös pysäköintipaikan vuokranneita oman autopaikan käytöstä. ParkCom Oy kirjoittaa sopimusrikkomuksesta 40 euron valvontamaksun mikäli ajoneuvon tuulilasissa ei ole pysäköintiin tai pysäköintiruudun hallintaan oikeuttavaa tunnusta. Lisäksi valvontayhtiö yrittää agressiiviesti periä maksua ja uhkailee asian viemisellä oikeuteen, vaikka autopaikan vuokrannut todistaisikin olevansa paikan oikea haltija ja ajoneuvon olleen pysäköitynä luvallisesti vuokratussa pysäköintiruudussa. Eli vuokraamalla pysäköintipaikan ja maksamalla vuokraa jopa 300 eur vuodessa, sinulta kaiken lisäksi vaaditaan maksettavaksi satunnaisesti 40 eur valvontayhtiölle oman autopaikkasi käytöstä.

Eräässä tapauksessa perheen lapsi oli pudottanut tunnuksen kojelaudalta ajoneuvon jalkatilaan ja ParkCom määräsi maksun luvattomasta pysäköinnistä. Toisessa tapauksessa pysäköintitunnus oli ollut paikallaan, mutta ajoneuvon rekisterinumero oli vaihtunut omistajan vaihtaessa autoa. Maksuja rapisi säännöllisin väliajoin tuulilasiin. Nähtävästi valvoja oli kerännyt ajoneuvojen rekisterinumerot ylös ja kun paikalle pysäköi ajoneuvo eri rekisterinumerolla, vaikkakin pysäköintiin oikeuttavalla tunnuksella, ParkCom katsoi autoilijan syyllistyneen luvattomaan pysäköintiin omalla vuokrapaikallaan.

Tutkitaanpa asiaa tarkemmin

Ensimmäiseksi, autopaikan taloyhtiöltä, pysäköinti- tai kiinteistöyhtiöltä vuokrannut autoilija tekee sopimuksen pysäköintipaikan käytöstä vain ja ainostaan paikan vuokraavan yhtiön kanssa. Jos vuokrasopimuksessa edellytetään pysäköintitunnuksen näkyvillä pitämistä, autoilijan tulee huolehtia, että tunnus on nähtävillä. Vuokrasopimuksessa tulee olla myös eriteltynä sanktiot jotka seuraavat sopimusrikkomuksesta, eli tunnuksen käyttämättä jättämisestä. Vuokrasopimuksissa ei kuitenkaan yleensä puhuta mitään sanktiosta eikä varsinkaan eritellä 40 eur valvontamaksua lisäkustannuksena autoilijalle.

Toiseksi, valvontasopimus, jonka pysäköintipaikkoja tarjoava yhtiö on tehnyt valvontayhtiön, kuten ParkCom Oy:n kanssa on kahden yhtiön välinen. Sopimus ei sido kolmatta osapuolta, eli autoilijaa, eikä sillä sopimuksella voi asettaa velvotteita ulkopuoliselle. Alkuperäistä autoilijan ja pysäköintipaikkoja tarjoavan yhtiön välistä vuokrasopimuksen sopimusehtoja ei voi täysin yksipuolisesti muuttaa.

Kolmanneksi, valvontayhtiö ParkCom Oy:n mielestä autoilijan ja heidän välinen sopimus pysäköinninehdoista syntyy kun autoilija ajaa ajoneuvonsa pysäköintialueelle heidän sopimusehdoiksi määrittelemien kylttien ohi. Syksyn aikana on odotettavissa ensimmäisiä ennakkotapauksia oikeudesta, valvontayhtiön väittämän sopimuksen syntymisperusteista, näyttö- ja maksuvelvotteista sekä sopimuksen sitovuudesta. Ennen oikeudenpäätöstä sopimuksen syntyminen ilman tahdonilmaisua valvontayhtiön kanssa on vähintäänkin kyseenalaista.

Oletetaan kuitenkin hypoteettisesti, että sopimus autoilijan ja valvontayhtiön välillä syntyy autoilijan pysäköidessä ajoneuvonsa omalle vuokrapaikalleen. Tällöin sopimuksen sisällön määrittelevät ehdot on mainittu vain ja ainoastaan pysäköintialueelle pystytetyissä ParkCom Oy:n kylteissä. Vieressä on kuva erään Helsingissä sijaitsevan pysäköintihallin kyltistä: "Pysäköinti sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saanneilla". Kyltissä, eli sopimusehdoissa, ei mainita mitään pysäköintitunnuksesta. Riittää, että ajoneuvo on pysäköity merkitylle paikalle ja pysäköintilupa on saatu tekemällä vuokrasopimus. Jos autolijalla on saanut alueelle pysäköintiluvan ja pysäköi ajoneuvonsa omaan parkkiruutuun, mitään sellaista sopimusta ParkCom Oy:n kanssa ei ole rikottu, mikä oikeuttaisi perimään 40 eur valvontamaksun.

Neljänneksi, se että ajoneuvon kuljettaja ei laita pysäköintitunnusta näkyville ei riko mahdollista sopimusta valvontayhtiö ParkCom Oy:n kanssa. Tällöin ParkCom Oy:llä ei omien sopimusehtojenkaan perusteella ole oikeutta määrätä valvontamaksua. Valvontayhtiöllä on myös sopimusrikkomukseen vetoavana osapuolena näyttövelvollisuus siitä, että autoilijalla ei ole pysäköintilupaa kyseiseen pysäköintiruutuun. Aivan samoin kuin valvontayhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä kuka ajoneuvoa ajoi mikäli omistaja tai haltija kiistää olleensa kuljettaja.

Mikäli maksu on sopimusehtojen vastaisesti määrätty, se on peruttava välittömästi ajoneuvon kuljettajan ilmoittaessa olevansa kyseisen autopaikan vuokrannut henkilö! Näin ei kuitenkaan ole yleensä tapahtunut. Oman vuokratun autopaikan käytöstä ei tarvitse maksaa yhtään valvontamaksua!

Valitettavan surullista on, että osa ihmisistä ovat pelästyksissään menneet maksamaan valvontayhtiölle valvontamaksun oman autopaikkansa käytöstä! Ovatko nämä ihmiset juuri niitä, jotka maksavat kyselemättä minkä tahansa laskun joka heidän eteensä tuodaan?

Autoilijoilla on tällä hetkellä täysi syy olla maksamatta yhtään yksityisen valvontayhtiön määräämää maksua, ennen kuin pelisäännöt ja oikeuskäytäntö on saatu selville. Se että valvontayhtiöt kiertelevät ja kaartelevat omien tulkintojensa kanssa toimintansa oikeutusta ei tarkoita sitä, että autoilijoiden pitäisi niellä kaikki roska vain sen takia, että joku toinen sanoo jotain muuta. Omaa järkeä saa käyttää!

Lisäys 27.08.2007

Oulun hallinto-oikeus on tuoreessa ratkaisussaan todennut, että maksu- tai pysäköintiin oikeuttavan lipukkeen olemassaolo on merkittävämpää kuin se, onko lipuke ollut näkyvillä. Mikäli lipuke on olemassa, vaikkakaan ei esillä, pysäköintivirhemaksua ei voi määrätä tai se tulee perua. ParkCom on itse vedonnut monissa tapauksissa hallinto-oikeuden päätöksiin perustellessaan "sakotuskäytäntöään". Oulun hallinto-oikeuden päätös osoittaa selvästi, että ParkCom:n menettelytapa on virheellinen, autoilijalta, omistajalta tai haltijalta ei voisi muutoinkaan vaatia pysäköintivirheestä maksua.

Lue: HS-artikkeli

Lue myös: Pitääkö yksityinen ParkCom / ParkPatrol valvontamaksu maksaa?

Miksi Suomessa saa myydä valmiiksi viallisia laitteita uusina ?

Miten on mahdollista, että Suomessa saa käytännössä kuluttajaviranomaisten hiljaisella siunauksella tuoda maahan ja myydä täysin viallisia ja toiminnaltaan vaillinaisia tuotteita uusina? Tuotteita, jotka eivät toimi siten kuten on tarkoitettu, eivätkä toimi kuten ohjekirjassa niiden annetaan ymmärtää toimivan. Tuotteita joista kaikki yksilöt ovat järjestäen kuluttajasuolain tarkoittaman virhevastuun alaisia jo heti ostohetkestä lähtien.

Kyse on tallentavista digibokseista! Tähän päivään mennessä yksikään valmistaja ei ole pystynyt tuomaan markkinoille tallentavaa digiboksia, joka toimisi sellaisella luotettavuudella mitä kuluttajan kannalta voidaan katsoa kohtuulliseksi vaatia. Suurin osa ongelmista esiintyy digiboksin ohjelmistossa. Ohjelmistot ovat huonosti toteutettuja, testaamattomia ja täysin bugisia. Koska sama viallinen ohjelmisto asennetaan alunperin kaikkiin myytäviin kyseisen mallin laitteisiin, kaikki laitteet ovat valmiiksi virheellisiä ja toimivat epäluotettavasti.

Miten voi olla niin vaikeaa tehdä ohjelmisto digiboksiin, joka toimisi alusta alkaen oikein tai edes melkein oikein? Miten kukaan, joka ammatikseen suunnittelee ja toteuttaa ohjelmistoja, voi saada aikaan sellaisen määrän virheitä, mikä tallentavien digiboksien ohjelmistoissa esiintyy?

Pahasti näyttää siltä, että testaukselle ja kunnolliselle ohjelmointityölle ei ole tarvetta. Suomi on viety valtiovallan vahvalla avustuksella väkisin kohti vanhentunutta digitaalista televisiotekniikkaa. Kuluttajat on pistetty maksamaan digiboksin valmistajien kehitys- ja testaustyö antamalla valmistajien vapaasti tuoda markkinoille käyttökelvottomia laitteita. Kuluttajien on pakko ostaa laite, joten ei ole väliä kuinka hyvin tai huonosti se toimii. Kuluttajavirasto on asiasta valitettavan hiljaa. Ongelmaan ei nähtävästi uskalleta puuttua, koska koko Suomi on siirtymässä digiaikaan valtiovallan suojeluksessa. Jos kuluttajaviranomaiset uskaltaisivat vaatia laatua ja käyttäisivät oikeuksiaan estääkseen viallisten tuotteiden jatkuvan markkinoinnin ja myynnin, olisi suomalainen digifloppi päässyt viimein oikeanlaiseen päätökseensä.

Suomalainen kuluttajasuojalainsäädäntö ja kuluttajariitalautakunnan linjaukset lähtevät siitä perusperiaatteesta, että yleensä suurinosa myytävistä tuotteista toimii ja joissakin yksittäisissä tapauksissa esiintyy vikoja. Mitä tehdään kun kaikki laitteet, jokainen yksilö, on valmiiksi viallinen? Laki antaa valmistajalle tai myyjälle mahdollisuuden korjata vika. Ongelma on kuitenkin siinä, että vikoja ei pystytä korjaamaan ennen mahdollista uutta ohjelmistopäivitystä. Toisaalta, kuluttajalla on pakko olla digiboksi käytössä, joten käytännössä kuluttajan on vain "nieltävä" ja kärsittävä nahoissaan vialliset laitteet.

Voisin täysin sydämin väittää, että mikäli kyseessä olisi mikä muu elektroninen laite tahansa kuin suomalaisen valtiovallan pakkotyrkyttämän digitaalisen tekniikan lapsi, digiboksi, kuluttajavirasto olisi asettanut vähintään uhkasakon valmistajalle. Olisiko oikeasti mahdollista, että Suomessa saisi myydä pyykinpesukoneita, joista joka ikinen yksilö välillä satunnaisesti jättäisi pesuaineen ottamatta lokerosta, jättäisi huuhtelematta tai linkouksen väliin? Olisiko mahdollista, että suomessa saisi vapaasti myydä pakastimia, jotka aika-ajoin satunnaisesti sulattaisivat itsensä lämpöasteille? Entäpä autot? Saisiko suomessa myydä henkilöautoja joista joka ikinen yksilö ajottain sammuisi kesken ajon, ei käynnistyisi tai ajovalot eivät välttämättä menisi päälle?

Eniten naurattaa television propagandamainos digiboksista, jossa kysytään mitä tarkoitetaan digiboksin päivittämisellä? Boksin asentanut henkilö kertoo, että se on valmistajan tapa tuoda digiboksiin uusia ominaisuuksia kun tekniikkaa kehittyy eteenpäin. Väärin! Se on valmistajan ainoa tapa yrittää jollain tavoin korjata boksin sisältämiä ohjelmistovirheitä ja se on myös ainoa tapa tuoda samaan boksiin päivityksen jälkeen roppakaupalla lisää uusia bugeja.

Olen seurannut usean vuoden netissä käytävää keskustelua monista tallentavista digibokseista ja niiden vioista. Tarkoituksena on ollut ostaa toimiva laite. Oli digiboksi sitten Topfield, Handan, Vision, Maximum, Procaster, Kaon, Humax jne. Kaikki sisältävät sen verran ohjelmistobugeja, että niiden luotettavuus siinä tarkoituksessa johon ne on tehty on enemmän kuin kyseenalainen. Milloin eivät toimi YLE:n tekstitykset, milloin jäävät ajastetut ohjelmat tallentamatta, tai tallentuu väärä ohjelma väärältä kanavalta. Milloin digiboksi sammuu itsestään tai jumiutuu, milloin maksetut kanavat eivät näy tai boksi ei tunnista korttia. Tapauksia riittää!

Blogin ylläpitäjä päätti kuitenkin viimein kokeilla verkkokauppa.com:n mainostamaa erittäin edullista uutuutta ,Procaster 6100 mallia 250 Gb kovalevyllä. Täysin uusi malli, joka käyttää pitkälle kehitettyä vastaavan mallin isoveljen ohjelmistoa. Aikaisemmat mallit ovat olleet markkinoilla jo vuosia.

Yllättävä määrä raportoituja virheitä. Ei toimi yleisradion tekstitykset ajansiirrossa, jättää tallentamatta ohjelmia tai tallentaa väärältä kanavalta, buuttailee itsekseen jne. Tämä laite pitäisi olla tarkoitettu televisio-ohjelmien tallentamiseen ja digikanavien katsomiseen. Näyttäisi siltä, että tämä laite ei suoriudu edes perustehtävistä.

Keskustelu: http://www.dvdplaza.fi/forums/forumdisplay.php?f=177

Kysyn nyt Kuluttajavirastolta? Miten on mahdollista, että tällainen toiminta saa jatkua? Miksi tämä sallitaan digibokseille? Vai pitäisikö sama käytäntö sallia myös muissa elektronisissa laitteissa? Kyllähän kuluttajalla on aikaa painia ongelmien kanssa ja pitäisihän se olla selvää tyhmälle asiakkaallekin, ettei mikään laite ole täydellinen myytäessä! Ei voi olettaa, että kun kalliin tuotteen ostaa ja kantaa kotia se toimisi, niinkö?

Tässä asiassa on syytä pitää tiukka linja. Mikäli löydätte ostamastenne laitteesta yhdenkin vian, joka ei vastaa sitä mitä on luvattu toiminnallisuudeksi, otatte ohjelmistoversion ylös, soitatte myyjälle, maahantuojalle tai valmistajalle, ja kysytte onko saatavilla uudempaa ohjelmistoa, jossa mainitut viat ja puutteet on korjattu. Mikäli ei ole saatavilla, teillä on täysi oikeus purkaa kauppa. Tässä tapauksessa vastapuolelle ei ole tarvetta antaa mahdollisuutta korjata vikaa, koska vikaa ei pysty korjaamaan.

Topfield kilpailuviraston tutkinnassa

Vialliset digiboksit eivät ole ainoa ongelma. Nähtävästi osa maahantuojista ja valmistajista yrittää pitää digiboksien hinnat väkisin korkealla, asettamalla ehtoja laitteen myyntihintoihin. Kilpailuvirasto epäilee, että Kjaerulff 1 Oy, joka tuo maahan Topfield -digiboksia yrittää pitää hinnan korkealla luvattomin keinoin.

"Yksi valittaneista on Verkkokauppa.com. Toimitusjohtaja Samuli Seppälän mukaan Kjaerulff ei suostu myymään heille suoraan Topfield-laitteita, koska kauppa ei suostunut noudattamaan maahantuojan ovh-hintoja." (digitoday.fi, 10.08.2007)

Lukekaa artikkeli Digitodayn palvelusta: Kilpailuvirasto tutkii digiboksin maahantuojaa

Lue myös: Onkohan se digifloppi?

ParkCom ja Järvenpään Prisma

Ärsyyntynyt autoilija lähestyi blogia omakohtaisella kokemuksella yksityisen pysäköintivalvontayhtiö ParkCom Oy:n pysäköinninvalvojan toiminnasta Järvenpään Prismassa. Autoilija oli käynyt asioimassa kahden muun henkilön kanssa Prismassa kesäkuun lopussa. Palattuaan autolleen alkoi tapahtumaketju, jolle ParkCom ei pystynyt antamaan luotettavaa selvitystä. Tapauksen luettuani antaisin yhden neuvon. Kun näette tällaisia pysäköinninvalvojia toiminnassa, kuvatkaa pysäköinninvalvoja käyttäen esimerkiksi kamerakännykkää.

Tapaus Järvenpään Prisma

"Palatessamme parkkihalliin huomasimme miehen hiipparoimassa autojen ympärillä ja tutkimassa autojen sisustoja mm. oman farmariautomme tavaratilaa. Lähestyessämme mies siirtyi kauemmaksi, mutta jatkoi tutkimistaan ynnä vielä valokuvasi joidenkin autojen sisustoja. Purimme ostoksemme autoon ja katselimme hetken. Koska kaikki olivat sitä mieltä että siinä on autovaras kartoittamassa tilannetta, lähin ko. henkilön perään ja pysäytin hänet. Kysyin millä asioilla hän on ja tutki mm. meidän automme tavaratilaa. Hän ilmoitti olevansa pysäköinninvalvoja. Pyysin häntä näyttämään henkilökorttinsa, johon hän rupesi uhkailemaan "älä kuule rupee mun kanssa ..." ja sitten hän tokaisi, ettei tarvitse mitään kortteja. Minä pyysin häntä välittömästi lähtemään Prisman infopisteeseen selvittämään tilanteen, mistä hän kieltäytyi ja lähti suorastaan karkuun. Minä menin niiltä seisomilta infoon ja kirjoitin palautteen asiasta sekä neuvoteltuani vielä asiasta soitin kotoa poliisille, josta luvattiin lähettää partio paikalle. Prisman johtaja ja infon henkilökunta, joille kuvailin tilanteen, eivät voineet käsittää saamaani kohtelua ja johtaja lähtikin aktiivisesti vaatimaan selvitystä sähköpostitse." (lainaus kuljettajan kirjeestä)

Mitä tapahtui seuraavaksi?

Järvenpään Prisman johtaja lähetti asiakkaan palautteen suoraan ParkCom Oy:lle ja vaati saada vastausta pysäköinninvalvojan käytökseen. ParkCom Oy:n valvontaesimies lähestyi sähköpostitse ajoneuvon kuljettajaa ja pyysi kuljettajaa toimittamaan puhelinnumeron yhteydenottoa varten.

Kuljettaja ilmoitti, että hän ei halua asioida ParkCom Oy:n kanssa muutoin kuin kirjallisesti sähköpostin välityksellä. Lisäksi hän halusi ParkCom Oy:n valvontaesimiehen vastineen esittämiinsä kysymyksiin Järvenpään Prisman välikohtauksesta. Mikäli kyseinen "pysäköinninvalvoja" ei olisi ParkCom Oy:n työntekijä, asian selvittely siirtyisi kuljettajan mukaan poliisille.

1. Miksi työntekijänne ei pysty selittämään mitä hän etsi autoista?

2. Miksi hän valokuvasi autojen sisätiloja?

3. Miksi hän ei suostunut esittämään toimilupaansa tms. henkilökorttia?

4. Miksi hän ei suostunut lähtemään asian selvittelyyn Prisman info-pisteeseen?

5. Mihin hänellä on tarkoitus käyttää tietoja, jotka hän keräisi tukimalla autojen sisätiloja?

ParkCom Oy:n valvontaesimies vahvisti, että välikohtauksen toinen osapuoli on ollut ParkCom Oy:n palveluksessa oleva pysäköinninvalvoja. Lisäksi valvontaesimies pyysi kuljettajaa ilmoittamaan ajoneuvonsa rekisterinumeron.

Koska ajoneuvo oli pysäköitynä sääntöjen mukaisesti, eikä pysäköinninvalvojana toiminut henkilö ollut kuvaamassa kyseistä autoa pysäköintivirheen takia, ajoneuvon kuljettaja kieltäytyi antamasta rekisterinumeroa. "Mikäli ajoneuvon pysäköinnissä olisi tuolloin havaittu ongelmia, rekisterinumeron pitäisi jo olla hallussanne. Näin ollen, ja saamani kohtelun huomioon ottaen, en näe mitään syytä hankkia pysäköintiongelmia jälkikäteen ", ilmoitti kuljettaja ParkCom Oy:n valvontaesimiehelle vastineessaan.

ParkCom Oy:n virallinen vastaus tuli valvontaesimieheltä. Selitys, miksi pysäköinninvalvoja on kiertänyt autoja ja kuvannut niitä on, että pysäköinninvalvoja on etsinyt pysäköintikiekkoa. Valvontaesimiehen mukaan kaikki valokuvat, joita kyseinen pysäköinninvalvoja on ottanut ovat asiallisia ja liittyvät väärinpysäköityihin ajoneuvoihin. ParkCom Oy:n mukaan pysäköinninvalvojalla ei myöskään ole velvollisuutta keskeyttää työtehtäviään ja lähteä selvittämään asiaa Prisman info-pisteeseen. ParkCom Oy:n valvontaesimies antoi neuvoksi vastaisuudessa kutsua paikalle poliisin tai vartijat. Valvontaesimiehen mukaan pysäköinninvalvojat ovat puettu yrityksen logolla varustettuihin asuihin, mutta henkilökorttia kyseinen valvoja ei ollut vielä kerinnyt saada.

Siis pysäköinninvalvoja etsii pysäköintikiekkoa kulkemalla ajoneuvon ympärillä ja kuvaamalla sisätiloihin? Näinkö tämä nyt pitäisi ymmärtää? Käsittääkseni aikaisempiin tapauksiin viitaten (Tapaus Sello) ParkCom Oy on ollut erityisen tiukkana siitä, että pysäköintikiekko on ollut tuulilasin sisäpuolella näkyvissä. Pitääkö pysäköintikiekkoa etsiä takakontista?

Entä ovatko kaikki valokuvat joita pysäköinninvalvoja on ottanut todella asiallisia? Hypoteettisesti olettaen ParkCom ei pysty valvomaan mitä valokuvia on otettu, koska pysäköinninvalvoja voisi tarvittaessa siirtää osan kuvista pois muistikortilta. Sähköpostin mukaan asiakkaan ajoneuvo, samoin kuin muutkaan ajoneuvot, eivät olleet väärinpysäköityjä. Siitä huolimatta ajoneuvon sisäosia kuljettajan mukaan kuvattiin. Miksi? Siihen ei ParkCom Oy:n valvontaesimies pysty antamaan selvitystä.

Entä miten ParkCom valvoo, että pysäköinninvalvojan kameran kello on oikeassa ajassa? Blogi on saanut muutamia väitteitä siitä, että ParkCom on kirjoittanut maksun pysäköintiajan ylityksestä, vaikka aikaa on ollut oikeasti jäljellä. Jos otetuissa kuvissa on eri aika kuin todellisuudessa, silloin kameran kello on ollut väärässä ajassa. ParkCom Oy:n tulee tällöin tarvittaessa osoittaa, että kameran kello on ollut oikein asetettu. Jos joudutte tällaiseen tilanteeseen pysäköintialueella, pyytäkää lähellä olevia ihmisiä todistajaksi ja kirjatkaa ylös oikeat kellonajat. Omat valokuvat eivät myöskään ole pahitteeksi! Ne ovat täysin yhtä todistukelpoisia kuin valvontayhtiön ottamat. Mitä tapahtuu jos kuljettaja itse ottaa kameralla valokuvan autostaan todisteeksi siitä, että maksulappu on annettu liian aikaisin? Kumman kameran kello on silloin ollut oikeassa? Pyytääkää aina todistajia paikalle!

Valvontaesimiehen mukaan pysäköinninvalvoja on asiallisesti selvittänyt kuljettajalle millä asioilla hän liikkuu. "Älä kuule rupee mulle", on nähtävästi riittävän asialliasta? Toisaalta, vartijan tai poliisin kutsuminen paikalle tuskin olisi auttanut, koska silloinhan valvoja olisi joutunut "keskeyttämään" työtehtävänsä ja käytöksen perusteella tuskin jäänyt odottamaan paikanpäälle.

Pysäköinninvalvoja oli myös selvästi uusi tehtävässään, koska hänellä ei vielä ollut henkilökorttia. Millä tavoin ParkCom Oy varmistaa palkkaamiensa henkilöiden valmentamisen ja kouluttamisen asianmukaisesti?

Kuljettaja lähetti palautetta suoraan Prisman johtajalle sekä ParkCom Oy:n valvontaesimiehelle.

"Mitä tulee ParkComin toimintaan ja asian selvittämiseen, olette itse asiassa pahentanut tilannetta hyväksymällä työntekijänne käytöksen ja ohittamalla minun oikeusturvani tilanteessa, jossa oli aihetta epäillä väärinkäytöksen olevan käsillä. Samoin olette ohittanut oikeuteni asialliseen asiakaspalveluun. Vastoin väittämäänne, en ole käyttäytynyt väärin tilanteessa, jossa olen pyytänyt nähtäväkseni henkilökorttia, ja kun sitä ei löytynyt, pyytänyt henkilöä lähtemään asian selvittelyyn infopisteeseen. Valvojanne olisi pitänyt pyrkiä välittömästi poistamaan aktiivisesti tilanteesta kaikki epäilykset. Hän olisi voinut rehellisesti kertoa, ettei hänellä ole vielä henkilökorttia, mutta epäselvyys voidaan hoitaa toisinkin. Hän olisi voinut lähteä infopisteeseen tai hän olisi työtehtäviensä kohtuuttomasti keskeyttämättä voinut kutsua vartijan paikalle todistaakseen valtuutuksensa. Hänen ylimielinen käytöksensä, jonka nyt olette oikeuttanut, oli omiaan lisäämään epärehellisyyden vaikutelmaa. Autoista kerätyn tiedon väärinkäytösepäilyä ette ole hälventänyt millään lailla .... Oletteko toimineet vastuullanne olevan omaisuuden määrän nähden (pysäköidyt ajoneuvot) huolellisesti ja tarkastaneet pysäköinninvalvojan luotettavuuden ja onko hänellä vastuuseensa nähden riittävä koulutus? Asia vaatii mielestäni väitteen lisäksi myös perustelun, joka on riittävän luotettava kestääkseen tarkastelun. " (lainaus kuljettajan viestistä ParkCom Oy:lle ja tiedoksi Prisman johtajalle)

Valvontaesimies esittää vilpittömät pahoittelunsa, mutta toteaa asian olevan umpikujassa. Hän ehdottaa tapaamista, missä kuljettaja, valvontaesimies ja pysäköinninvalvoja voisivat keskustella asiasta. Ajoneuvon kuljettaja ehdottaa tapaamiseen myös Prisman johtajaa, mutta toisaalta haluaa myös ennen mahdollista tapaamista lisäselvitystä.

ParkCom on kiistänyt sisätilojen kuvaamisen, vaikka kyseinen kuljettaja ja kaksi todistajaa näkivät pysäköinninvalvojan näin tekevän, myös muille kuin heidän autolleen. Miksi sisätiloja kuvataan? Miten ParkCom varmistaa työntekijöidensä luotettavuuden? Miksi yleensä on kuvattu ajoneuvoa joka ei ole syyllistynyt virhepysäköintiin? ParkCom Oy:n rekisteriselosteen mukaan he kuvaavat väärinpysäköidyt ajoneuvot. Pysäköidyistä ajoneuvoista rekisterinumeroineen muodostuu tietosuojalain tarkoittama henkilörekisteri, jolle täytyy löytyä rekisteriseloste. Rekisteriselosteen ParkCom toimitti pyynnöstä, mutta missä määritellään ParkCom Oy:n toimintaan liittyvien ulkopuolisten, ei väärinpysäköityjen ajoneuvojen kuvaamisen tarkoitusperät ja oikeutus?

Järvenpään Prisman johtaja ei pääse mahdolliseen tapaamiseen, mutta ehdottaa kuljettajalle hyvitykseksi 50 eur lahjakorttia Prismaan. Ajoneuvon kuljettaja kiittää tarjouksesta ja painottaa, että Prisman osalta asia on hoidettu hyvin. Kuljettaja kuitenkin kieltäytyy lahjakortista, koska ei näe mitään syytä miksi Prisman pitäisi hyvittää valvontayhtiö ParkCom Oy:n työntekijän käytöksestä. Kuljettaja kertoo olleensa yhteydessä poliisiin, josta oli kerrottu, että kyseinen valvontafirma on hankkinut maineen "lainsäädännön rajoja koettelevana toimijana", joka on jatkuvasti hankauksessa kuluttaja- ja tietosuoviranomaisten kanssa.

Prisman johtaja ilmoittaa olevansa samaa mieltä ajoneuvon kuljettajan kanssa. Hyvän asiakaspalvelun nimissä olisi ParkCom Oy: pysäköinninvalvojan ollut asiallista varmistaa työtehtävänsä konfliktitilanteessa. Tämän olisi Prisman johtajan mielestä voitu tehdä käymällä info-pisteessä tai pysäköinninvalvoja olisi keskeyttänyt työtehtävänsä ja odottanut vartijaa paikalle varmistamaan tilanne.

Tämän jälkeen ParkCom vaikeni.

Hyvät ihmiset! Mikäli teillä on käytössänne kännykkä, jossa on kamera, käyttäkää sitä! Teillä on oikeus ja epäselvissä tilanteissa jopa velvollisuus valokuvata pysäköinninvalvoja jo pelkästään oman oikeusturvanne vuoksi! Mikäli asioitte valvontayhtiöiden kanssa tai heidän käyttämiensä perintätoimistojen. Käykää keskustelu aina kirjallisesti tai mikäli puhutte puhelimessa, nauhoittakaa keskustelu.

Lue myös: Pitääkö yksityinen valvontamaksu maksaa?
Lue myös: Kuvaaminen julkisilla paikoilla on sallittua
Lue myös: Vartijoiden oikeudet ja valokuvaaminen
Lue myös: Omien puheluiden tallentaminen sekä esimerkki tapaus

------
Lukekaa myös Helsingin Sanomien artikkeli 3.8.2007. Syksyn aikana voimme odottaa käräjäoikeuden päätöstä sille, voiko valvontayhtiö vaatia ajoneuvon omistajaa tai haltijaa maksamaan maksun sopimuksesta jonka on tehnyt ajoneuvon kuljettaja.

"Valvontayhtiö ei kuluttajaviraston mukaan voi vaatia auton omistajalta pysäköintimaksua, jollei se voi todistaa, kuka autoa on kuljettanut. Monet ovat tämän nojalla kieltäytyneet maksamasta. " (artikkelissa on haastateltu viraston lakimiestä Mika Hakamäkeä)

Lue HS artikkeli
------

Samsung kännykän huolto Powermil:ssä

Samsung puhelin ja Powermil -huolto. Tarina on pitkä, mutta mielenkiintoinen. Puhelin oli huollossa melkein kaksi kuukautta. Ensimmäisessä, kuukauden mittaisessa huollossa Powermil päivitti ainoastaan ohjelmiston. Puhelin ei tullut kuntoon ja asiakas reklamoi. Toisessa huollossa yllättäen alkoi keskustelu takuuehdoista. Samsung kiinnostui myös tarkemmin Powermillin tominnasta, koska asiakkan mielestä näytti siltä, että Powermil laskutti puhelimen ensimmäisen huollon Samsungilta, mutta väitti toisen huollon aikana puhelimen vikaa mahdollisesti sellaiseksi, mikä ei kuulu takuuseen. Samsungin teknisen tuen mukaan takuuvelvotteista huolehtii Powermil. Powermillin korjaamopäällikkö oli asiasta eri mieltä. Asiakas lähetti tarkemman kyselyn Samsungille miksi lain mukaisia velvotteita ei ole hoidettu ja kummalle ne yleensä kuuluvat. Kun asiakas vei lopulta huolensa suoraan Samsungille, valmistajalta otettiin yhteyttä ja korjaamaton puhelin vaihdettiin toimivaan ja ominaisuuksiltaan huomattavasti parempaan. Samsung veti toiminnallaan pinnat kotiin. Kaiken kaikkiaan oli onni, että puhelimen omistaja tajusi nauhoittaa suurimman osan puhelinkeskusteluista.

Mitä sanoo laki?

Kuluttaja voi vedota myyjään, maahantuojaan tai valmistajaan. Kuluttajajansuojalaki lähtee liikkeelle virhevastuusta. Takuu on siis ylimääräinen lisäarvo tuotteelle. Virhevastuulle ei ole olemassa takarajaa. Eli tuotteessa olevaan virheeseen voi vedota hyvin vielä takuuajan jälkeenkin. Kuluttajansuojalain mukaan tuotteen korjaus on toimitettava kohtuullisessa ajassa. Kuluttajariitalautakunta on linjannut käsitteen kohtuullinen aika. Kohtuu aika kännykän huollossa on n. 2-3 viikkoa. Mikäli puhelin on käyttäjänsä ainoa puhelin, korjaus ei saa missään tapauksessa kestää yli 2 viikkoa. Mikäli huoltoaika on kohtuuton, asiakkaalla on oikeus sijaispuhelimeen, mitä tämän tapauksen yhteydessä vaadittiinkin. Lisäksi takuuhuollosta tai virhevastuun alaisesta huollosta ei saa aiheutua kustannuksia kuluttajalle. Jos puhelin vaihdetaan, kuluttajariitalautakuna on linjannut, että vaihtopuhelimen ei tarvitse olla uusi. Myös käytetty, suunnilleen samanikäinen toimiva puhelin on hyväksyttävä.

Mitä tapahtui?

Samsung SGH-E720 puhelin aloitti omatoimisen sammumisen toukokuussa 2007. Puhelin oli ostettu verkkokauppa.com:sta kesäkuun ensimmäinen päivä 2006. Puhelimelle myönnetty takuu oli edelleen voimassa. Puhelimen kannen näytön lasiin oli tullut halkeama kolme kuukautta aikaisemmin. Puhelinta oli pidetty farkkujen taskussa avainten kanssa, jolloin oletettavasti turvalukon avaimen kärki oli henkilön istuuntuessa halkaissut puhelimen näytön lasin.

Toukokuun viimeisellä viikolla puhelimen omistaja soitti ensin Samsungin tukeen. Samsungin tuesta kerrottiin, että puhelimen lasin halkeaminen ei kuulu takuuseen, mutta puhelimen itsestään sammuminen kuuluu. Samaisella viikolla asiakas toimitti puhelimen suoraan Verkkokauppa.com:n Helsingin myymälään, josta puhelin lähti huollettavaksi Powermil:iin. Huoltoon tuonnin yhteydessä asiakkaan tekemällä erillisellä liitteellä kerrottiin vian laatu, kuinka puhelimen lasi oli rikkoutunut ja pyydettiin varsinaisen takuuhuollon lisäksi kustannusarvio lasin korjaamisesta sekä kerrottiin puhelinkeskustelusta Samsungin oman tuen kanssa.

Kaksi viikkoa myöhemmin asiakas soitti itse Powermil:in asiakaspalvelunumeroon, josta kerrottiin, että puhelimen korjausta ei ole vielä aloitettu. Asiakaspalveluhenkilö soitti välipuhelun teknikolle kysyäkseen etukannen lasin korjauksen hintaan. 70-80 euroa oli liikaa, joten asiakas pyysi ettei lasia korjattaisi. Kysehän oli vain halkeemasta.

Juhannuksen jälkeen asiakas tiedusteli uudelleen puhelimensa perään. Tällä kertaa ottamalla yhteyttä sekä verkkokauppa.com:n huoltoon että Powermil:in asiakaspalveluun. Kumpikin lupasivat selvittää asiaa ja soittaa takaisin. Kumpikaan ei koskaan soittanut!

26.6.2007 asiakas soitti uudelleen Powermil:in huoltoon ja vaati tietää missä tilanteessa puhelimen korjaus oli. Asiakaspalvelusta kerrottiin, että puhelinta ei vieläkään ole huollettu. Asiakas ilmoitti lähtevänsä lomamatkalle 3.7, jota ennen hänen täytyy saada puhelimensa korjattuna takaisin tai tilalle vaihtopuhelin. Asiakkaan mielestä puhelimen korjaus on kestänyt liian kauan. Asiakaspalvelusta pahoiteltiin tilannetta ja kerrottiin, että Powermil voi tarvittaessa toimittaa sijaispuhelimen, koska huolto viivästynyt heidän takiaan.

28.6.2007 asiakas soitti jälleen Powermilliin, josta nyt ilmoitettiin, että huoltotoimenpide on tehty ja puhelin toimitetaan takaisin verkkokauppa.com:n huoltoon. Puhelimen oli haettavissa perjantaina 29.6. Yli kuukauden kestäneenä huoltotoimenpiteenä Powermil oli tehnyt ainoastaan puhelimen ohjelmiston päivityksen! Seuraavana viikonloppuna kävi ilmi, että puhelin sammuu edelleen itsekseen.

Asiakas soitti jälleen Samsungin tukeen josta kerrottiin samat asiat kuin toukokuussa. Tällä kertaa puhelin toimitettiin 2.7 suoraan Powermillin Vantaan toimipisteeseen. Asiakas vaati saada sijaispuhelinta tilalle. Tähän Powermil ei suostunut. Asiakas teki reklamaation sähköpostitse Powermilliin. Ensimmäinen kuukauden kestänyt huolto oli vielä siedettävissä, mutta koska puhelin ei tullut kuntoon, asiakas oli lähdössä lomamatkalle ja asiakas joutui toimittamaan puhelimen uudelleen huoltoon, vaatimuksena oli sijaispuhelin ja matkakulujen korvaus huoltoon toimittamisesta.

Samsungin teknisen tuen mukaan heillä on sopimus Powermillin kanssa, joka vastaa Samsungin tuotteiden takuuasioista. Samsungin mukaan Powermil on siis velvollinen toimittamaan sijaispuhelimen, tai mikäli puhelinta ei voi korjata, vastaavan puhelimen tilalle.

Yllätys olikin suuri kun Powermillin korjaamopäällikkö vastasi reklamaatioon viestillä, jossa hän kertoi teknikon tutkivan puhelinta vikaantumisen syytä, koska näytön lasi on rikki. Jos kyseessä on mekaanisen tapahtuman, kuten putoamisen aiheuttama rikkoutuminen, puhelimen huolto ei kuulu takuuseen. Samalla hän väitti, että kuluttajasuojalain mukaan puhelimen myyjä vastaa tuotteesta, eikä heillä ole velvollisuutta antaa sijaispuhelinta tai korvata matkakuluja. Powermil ei kuulema vastaa Samsungin takuuvelvotteista, ainoastaan huollosta.

Mielenkiintoista! Asiakas sai ristiriitaista tietoa. Totuus on kuitenkin se että kuluttajalla on oikeus vedota virhevastuun osalta myyjään, valmistajaan tai maahantuojaan. Tässä tapauksessa toisen huollon yhteydessä kuluttaja on vedonnut valmistajaan, Samsungiin, joka on ilmoittunut takuuasioiden kuuluvan heidän tekemän sopimuksen mukaisesti Powermillille. Erikoista oli myös se, että Powermillin oma asiakaspalvelu oli ehdottanut sijaispuhelinta edellisellä viikolla, mutta korjaamopäällikkö kieltäytyi jyrkästi.

Asiakkaassa herätti ihmetystä myös Powermillin toiminta. Samsung maksaa Powermillille tuotteidensa takuukorjaukset. Puhelimen lasi oli rikki jo ensimmäisen huollon yhteydessä. Tällöin asia ei kiinnostanut Powermilliä, vaan he "korjasivat" puhelimen ja todennäköisesti laskuttivat Samsungia. Kun asiakas teki reklamaation ja puhelin ei tullutkaan kuntoon Powermil aloitti vihjailevan keskustelun mahdollisesti takuuehtojen vastaisesta hajoamisesta. Keskustelu korjaamisen kuulumisesta takuuehtoihin on täsin ymmärrettävää, mutta se olisi vain pitänyt tehdä heti ensimmäisen huollon yhteydessä. Nyt asiakas odotti 4 viikkoa pelkkää ohjelmistopäivitystä. Eikö puhelin pitäisi tutkia kunnolla jo ensimmäisellä kerralla? Miksi rikkoutunut lasi herätti huomiota vasta reklamaation jälkeen?

Asiakas halusi tietää myös mitä Samsungissa ajateltiin siitä, että he maksavat puhelimen huollon joka ei mahdollisesti tule koskaan kuntoon. Kaiken järjen mukaan lasin halkeamisesta ja takuuehtojen täyttymisestä käytävä keskustelu olisi pitänyt hoitaa ensimmäisen huollon yhteydessä. Asiakas otti yhteyttä Samsungiin, joka ilmoittivat kiinnostuksensa asiaan ja pyysi asiakkaalta nähtäväksi asiakkaan ja Powermillin korjaamopäällikön välisen sähköpostikeskustelun. Lisäksi asiakas lähetti Samsungin viestintäpäällikölle että asiakaspalveluun kyselyn miten lakisääteisten velvotteiden hoitaminen on otettu huomioon huoltoprosessissa. Kenelle kuuluu vastuu?

Samsungilta soitti huoltopäällikkö 24.7. Syntynyttä tilannetta pahoiteltiin. Samsung oli ottanut yhteyttä suoraan Powermillin korjaamopäällikköön, mutta koska hän oli lomalla, yhteys oli saatu suoraan teknikkoon. Teknikko oli kertonut, että puhelimesta ei löydy sellaista vikaa mikä selittäisi itsestään sammumisen. Puhelimen lasi oli rikki, mutta teknikon mukaan se ei ole aiheuttanut vikaa. Todennäköistä olisi, että vika johtuu piirilevyn juotoksessa, joka ajoittain puhelimen käytön aikana saattaa aiheuttaa sammumisen. Puhelin oli kuluneen näköinen, sitähän oli asiakkaan mukaan pidetty enimmäkseen farkkujen taskussa. Huoltoteknikko ei pystynyt todentamaan miten vika on syntynyt. Koska puhelimesta oli reklamoitu takuun aikana, näyttövastuu viasta ei ole asiakkaalla. Samsungin huoltopäällikkö päätyi tarjoamaan asiakkaalle toista puhelinta tilalle vastaavilla ominaisuuksilla. Puhelin ei olisi uusi, mutta siisti, toimiva ja huollettu.

Samsung vaihtoi asiakkaan alkuperäisen SGH-E720 puhelimen Samsungin SGH-Z720 Ultra Edition malliin. Uudessa puhelimessa oli huomattavasti paremmat ominaisuudet ja se oli asiakkaan mukaan kertakaikkisen tyylikäs ilmestys. Alkuperäinen SGH-E720 maksoi 2006 kesäkuussa rapiat yli 200 eur. Uuden SGH-Z720 Ultra Edition mallin listahinta heinäkuussa 2007 oli vajaat 500 eur. Hienoa Samsung, ainakin tässä tapauksessa teillä osataan asiakaspalvelu!

Muutama kysymys?

Samsungin kanssa käydyn keskustelun jälkeen selvisi, että Samsung ja Powermil hoitavat takuuvelvoitteet yhdessä. Prosessi ei toiminut tämän huollon yhteydessä ja Samsungin mukaan se on sekä heidän että Powermillin vika. Samalla todettiin, että Powermillillä tulee olla sijaispuhelimia annettavaksi, mikäli huoltoaika on kohtuuton.

Samsungin ja Powermillin huoltosopimukseen sisältyvän prosessin toiminnasta jäi myös epäselväksi, onko Samsung hyväksynyt tavan, että puhelimiin tehdään ensin vain ohjelmistopäivitys ja jos puhelin ei toimi vasta sen jälkeen tutkitaan vikaa tarkemmin? Huoltoprosessia tämä voi helpottaa, mutta asiakkaan huoltoaika pitenee kohtuuttomuuksiin. Tällöin tulee löytyä sijaispuhelin! Toisaalta, ei voi olla Samsungin brändin mukaista toimintaa, että heidän tuotteillaan on kohtuuttoman pitkät huoltoajat? Ainakaan itse en ostaisi puhelinmerkkiä joka vikatapauksessa seisoo huollossa toista kuukautta. Miten on Samsung?

Tämän tapauksen perusteella antaisin pisteet Samsungille homman haltuunotosta ja Powermillin ohjaisin tutkimaan tarkemmin kuluttajansuojalakia sekä kuluttajariitalautakunnan linjauksia. Opiskelun voi aloittaa vaikka kuluttajan oikeuksia ja velvollisuuksia käsittelevästä blogin artikkelista: Kuluttajan oikeudet.

Blogilla myös aikaisempaa kokemusta Powermil:stä

Kyseisen huoltoyrityksen toiminnasta ei netin kautta etsittäessä löydy kovin hyvää sanottavaa.

Keväällä 2007 blogin ylläpitäjältä hajosi kolme vuotta vanhasta Fujitsu Siemens merkkisestä tietokoneesta emolevy. Fujitsu Siemens suosittelee virallisesti omilla sivuillaan Powermil -huoltoa. Silloinen soitto Powermil:iin antoi kustannusarvioksi n. 380 eur. Hinta sisältää alkuperäisen valmistajan emolevyn ja vaihtotyön.

Soitin vielä Fujitsu Siemensin tekniseen tukeen. Yllätys oli suuri kun keskustelu yhteydessä tukihenkilö ehdotti huollon kyselemistä myös muista kuin Powermil:stä. Hän sanoi suoraan, että kyseinen 380 eur hinta on niin suolainen, että ainoastaan Powermil:llä on pokkaa pyytää sellaista. Tutkiskelin hetken nettiä ja törmäsin Lauttasaaressa toimivaan Am-Mek Oy:n. He suorittivat emolevyn vaihdon ripeästi ja hintakin oli vain 117 eur. Emolevy ei tosin ollut Fujitsu Siemensin alkuperäisosa, mutta alkuperäiseenkin sen olisi voinut vaihtaa. Tämä oli edellyttänyt osan tilaamista, mutta kustannus olisi silloinkin ollut vain n. 170 eur.

Tapaus ketjukolari ...

Blogi on saanut useita kyselyitä, miten marraskuussa 2006 tapahtuneen ketjukolarin käsittely on edennyt. Muistin virkistämiseksi blogin aikaisemmat artikkelit aiheesta.

Lue: Liikennevakuutus ja oikeusturva
Lue: Ei korvauksia - voi Veritas ja Fennia ...

Kyseessähän oli ketjukolari, jossa kaksi ensimmäistä ajoneuvoa ovat pysähtyneet, Kia (1) ja Avensis (2). Avensiksen perään ajaa Volvo (3), joka on vakuutettu Veritaksessa ja viimeisenä Volvon perään ajaa Passat (4), joka on vakuutettu Fenniassa. Avensis jää edessä olleen Kian ja perään ajaneiden Volvon ja Passatin väliin. Avensiksen korjauskulut ovat yli 7 000 eur. Veritaksen päätös asiassa oli, että kolmas ajoneuvo, Volvon kuljettaja ei ole aiheuttanut vahinkoa, koska hän on kerinnyt pysäyttää ajoneuvonsa ja vasta viimeisenä kasaan ajanut Passat on tönäissyt Volvon Avensiksen perään. Veritas ei korvaa Avensiksen vahinkoja.Fennian päätös puolestaan oli, että viimeinen ajoneuvo Passat ei ole aiheuttanut Avensikselle vahinkoa, koska Passatin edellä ajanut Volvo on törmännyt Avensiksen perään ennen kuin Passat ajoi Volvon perään. Fennia ei korvaa Avensikselle aiheutunutta vahinkoa.

Veritas perusti päätöstään sille, että Volvossa oli kuljettajan lähiomaisia, jotka todistivat kuljettajan kerinneen pysähtyä. Fennia puolestaan päätöstään sillä, että lähiomaisten todistusarvo on mitätön sekä sillä, että Volvon kuljettaja ei jäänyt odottamaan poliisin saapumista vaan poistui paikalta ja siten vaikeutti asian tutkimista. Oli miten oli, Avensiksen kuljettaja täysin syyttömänä jäi kahden vakuutusyhtiön pomputtelun väliin.

Avensiksen kuljettajalla on tällähetkellä, sekä oman liikennevakuutuksen että kaskovakuutuksen bonukset laskeneet. Liikennevakuutuksen siksi, että hoitokulut on korvattu syyttömän omasta liikennevakuutuksesta ja syyttömän ajoneuvon korjauskulut syyttömän kuljettajan omasta kaskovakuutuksesta.

Asiasta on pyydetty liikennevahinkolautakunnan päätöstä tammikuussa 2007. Asian etenemistä tiedusteltiin heinäkuussa 2007, jolloin vastaus oli, että osapuolten vastaukset on käsittelijällä, joka esittelee asian lautakunnalle alkusyksystä.

Joutunemme odottamaan vastausta vielä muutaman kuukauden.