Q&A - Isännänvastuu

"Puhdistelin työkaverin kanssa lunta kerrostalon katolta. Alue oli aidattu nätisti ja kaveri valvo liikennettä alhaalla kuin pudottelin jäätynyttä lunta kattoreunan yli. Yhen kerran taisin sitten tuupata vähän lujempaa ja iso jäälevy lensi suoja-alueen ulkopuolella ajaneen auton tuulilasiin. Rikkihän se meni. Vaihdettiin yhteystietoja, kuski antoi omansa ja minä työnantajan. Viikkoa myöhemmin esimies ilmoitti että vahinko oli minun aiheuttama ja saan hoitaa asian itse tai saan kenkää."

Työntekijöiden aiheuttamassa vahingossa puhutaan ns. isännänvastuusta. Isännävastuu on itseasiassa suoja työntekijän korvausvelvollisuutta vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän työtehtäviä suorittaessaan aiheuttaman vahingon korvausvastuu on pääsääntöisesti työnantajalla, koska vahingot kolmannelle osapuolelle katsotaan aiheutuneen työnantajan toiminnasta. Sama vastuu koskee myös kuntaa ja valtiota omien työntekijöidensä osalta. Työnantaja on ensisijainen korvausvelvollinen myös silloin kuin työntekijän aiheuttama vahinko on tahallinen. Käytännössä vahingon sattuessa kolmannen osapuolen tulee kohdistaa vaatimukset aina kyseisen työntekijän työnantajalle. Korvausvastuu voidaan kuitenkin jälkikäteen ulottaa myös työntekijälle jolloin työnantaja voi vaatia vahingon korvaamista kokonaan tai osittain vahingon aiheuttaneelta työntekijältä mikäli työntekijä on aiheuttanut vahingon tahallaan tai lievää törkeämmällä tuottamuksella.

Työntekijää ei voida sanoa irti hänen aiheuttamansa vahingon takia, mikäli kyseessä on vähäinen huolimattomuus. Irtisanominen huolimattomuuden takia edellyttää aina että työntekijää on varoitettu huolimattomuudesta ja työntekijän huolimaton toiminta on ollut jatkuvaa.

Ruotsin kielen asema on purettava Suomessa

Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli. Suomessa 5,4 % kansalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia. Maailmanlaajuisesti ainoastaan 9 miljoonaa ihmistä puhuu ruotsia. Suomenruotsi on puolestaan ruotsin kielen muunnos jota puhutaan Suomessa pääasiallisesti rannikkoalueilla. Suomen kouluissa ruotsin kielen opiskelu on pakollista joko ala-asteelta A1 tai A2 kielenä tai viimeistään B1 kielenä seitsemänneltä luokalta.

Ruotsin kielen pakko-opiskelu on tarpeetonta

Ruotsin kielen opiskelun tarpeelle ei ole olemassa perusteltuja argumentteja. Suomenkielisillä ei ole mitään tarvetta tai edes pätevää syytä opiskella ruotsia. Ennen kaikkea ruotsin kielen opiskelu pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen ja ruotsinkieli asettaa samalla tasolle muiden opiskeltavien kielten kanssa.

Pakkoruotsin opiskelu suomalaisissa kouluissa perustuu kielipoliittiseen päätöksentekoon sekä suomenruotsalaisten valta-aseman turvaamiseen. Pedagogisia perusteita ruotsin kielen pitämisenä pakollisena oppiaineena ei ole. Ruotsin kielellä on nykypäivänä oma keinotekoisesti pakotettu asemansa suomalaisessa kulttuurissa, vaikka ruotsin kielen merkitys yhteiskunnallisesti on valtaväestön näkökulmasta olematonta. Ruotsin kieltä Suomessa tarvitsee vain minimaalinen ruotsinkielinen vähemmistö. Suomalaisen enemmistön, teollisuuden, kauppa- ja kansainvälisten suhteiden sekä turismin näkökulmasta ruotsin kielellä ei ole minkäänlaista asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Myös liike-elämässä ruotsin kielen asema on nykypäivänä olematon. Suuret monikansalliset yhtiöt jotka toimivat suomessa ja ruotsissa käyttävät virallisena kielenä englantia eivät ruotsia. Ruotsia ei kielenä yksinkertaisesti tarvita mihinkään Suomessa.

Pakollinen ruotsinkieli ei edistä myöskään yhteiskunnallista vuorovaikutusta tai tasa-arvoisuutta. Pakollinen ruotsinkieli hankaloittaa merkittävästä kouluttautumista ja jatko-opiskelua koska moni globaalinen ja tulevaisuuden työtehtäviä varten tärkeämpi kieli jää opiskelematta pakollisen ruotsin takia. Kielten opiskelussa on keskityttävä oleellisiin ja tärkeisiin kansainvälisiin kieliin joilla on yksilön kannalta merkitystä, ei yhteen mitättömään pohjoismaiseen kieleen. Mikäli kielen opiskeluperusteiksi halutaan väkisin vääntää kulttuuriset arvot, olisi keskityttävä opiskelemaan samaan suomalaiseen, suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään ja kulttuuriin kuuluvia kieliä, kuten saamea tai viroa.

Ruotsin kielen nykyasema Suomessa on poliittisen ja taloudellisen korruption tulosta

Ruotsin kielen virallisella asemalla pyritään varmistamaan suomenruotsalaisen rikkaan eliitin mahdollisuus saada palveluja omalla äidinkielellään. Väestöstä 94% pakotetaan opiskelemaan täysin tarpeeton kieltä vain sen takia että ruotsinkieltä äidinkielenään puhuva väestö saisi oman palvelunsa omalla äidinkielellään. Kielellinen demokratia on kaukana. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus suomenkielisten- ja ruotsinkielisten välillä on ennenäkemätön.

Ruotsinkielen nykyinen asema suomessa on poliittisen järjestelmän manipuloinnin ja korruption tulosta. Rikkailla ruotsinkielisillä suvuilla on valta-asema suomalaisessa politiikassa. Valta-asema on tulosta voimakkaasta taloudellisesta tuesta suomaiselle päätöksentekokoneistolle ruotsinkielen aseman säilyttämiseksi. Viranomaiset ja ministeriöt toimivat poliittisin perustein. Ruotsinkielen nykyinen asema on rahalla ja lahjuksilla ylläpidetty. Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) ainoa olemassaolon tarkoitus on turvata suomenruotsalaisten parempi ja etuoikeutettu asema valtaväestöön nähden ja jatkaa suomenkielisen enemmistön syrjimistä omassa maassaan. RKP on "aina" hallituksessa varmistamassa ruotsinkielen ja ruotsinkielisen eliitin asemia. Hallituspaikka aukeaa, koska RKP sopeutuu mihin tahansa hallitusohjelmaan turvatakseen oman agendansa ruotsalaisuuden vahvistamisessa.

Lokakuussa 2009 Espoo suunnitteli suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten sijoittamista samoihin tiloihin kustannussyistä. RKP:n edustajat järkyttyivät ehdotuksesta koska se olisi heidän mielestään tarkoittanut ruotsin kielen katoamista ja olisi negatiivisesti vaikuttanut ruotsalaiseen kulttuuriin. On tietysti selvä, että RKP:n edustajien mielestä suomenkielinen roskasakki ei ole tarpeeksi sivistynyttä toimiakseen edes samoissa tiloissa ruotsinkielisten kanssa. RKP edustaa ruotsalaisen eliitin ja ruotsinkielisen vähemmistön etuja viimeiseen asti. RKP:ssä suomalaisuus ja ennen kaikkea suomen kieli ovat kirosanoja ja olomuotoja joita RKP:n edustajat avoimesti halveksivat.

Poliittinen eliitti toimii vastoin enemmistön tahtoa

Suomalaisuuden liitto on tutkituttanut säännöllisesti vuoden 1990 jälkeen Taloustutkimus Oy:llä mielipidettä ruotsinkielen pakollisuudesta suomalaisissa kouluissa. Noin 70% väestöstä haluaa luopua ruotsinkielen pakollisesta opetuksesta. Viranomaiset puolestaan perustavat tarpeellisuusvaatimukset poliittisiin tarkoitusperiin ei todellisiin tarpeisiin. Vuonna 2007 Tohmajärven kunta anoi opetushallitukselta lupaa opettaa venäjää vaihtoehtona pakkoruotsille koska venäjän kielen osaamiselle Itä-Suomessa on selkeästi voimakkaampi tarve kuin ruotsille. Opetusministeriö luonnollisesti hylkäsi hakemuksen.

Nykyinen kielilainsäädäntö ei vastaa todellista tahtotilaa Suomessa. Mistä löytyy ensimmäinen puolue tai edes yksittäinen kansanedustaja jolla olisi rohkeutta nousta ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa ja ruotsinkielen pakollista opiskelua vastaan? Tuskin mistään. Nykyinen järjestelmä tekee tämänkaltaisista henkilöistä hyvin nopeasti poliittisia ruumiita. Uskoisin kuitenkin että suomenkielisen valtaväestön joukosta kannatus voisi olla ennennäkemätöntä.

Suomi ainoaksi viralliseksi kieleksi

Suomessa pidetään yllä kahden virallisen kielen järjestelmää koko valtakunnassa vain sen takia että 5% väestöstä ei puhu äidinkielenään suomea. Tästäkin ryhmästä suurin osa asuu rannikolla ja siitä huolimatta ruotsinkielen osaamisen vaatimus on pakollista koko valtakunnan alueella.

Ruotsinkielen virallinen asema maksaa Suomelle huikeita summia vuosittain verorahoina. Iso määrä verorahoista voitaisiin käyttää yleishyödyllisiin tarkoituksiin jos kaksikielisyys vaatimukset valtion- ja kunnan hallinnoissa purettaisiin. Kun muistaa että kaksikielisyysvaatimus on ennen kaikkea syrjintää suomenkielistä enemmistöä kohtaan on vähintäänkin oikeutettua vaatia Suomea takaisin suomenkielisille.

Suomen ainoa virallinen kieli on Suomi!

Lue:
Ahvenanmaa – suomalaisuuden tuska

Q&A - Voiko ravintolalaskun jättää maksamatta?

"Pitääkö muuten paikkansa että ravintolaskun voi jättää maksamatta, eli syödä ilmaiseksi, jos väittää myöhemmin että ravintolan palvelu tai ruoka oli huonoa?"

Mikäli menet ravintolaan syömään aikomattakaan maksaa palvelusta, syyllistyt rikokseen. Jos kieltäydyt maksamasta erityisen huonon palvelun tai kelvottoman ruuan takia, kyseessä on yksityisoikeudellinen riita eikä asia kuulu poliisille. Maksuhalukkuus tulee kuitenkin pystyä todistamaan, koska muutoin hyvin helposti voidaan väittää kyseessä olevan petoksen yritys, eli sinulla ei ollut aikomustakaan maksaa palvelusta.

Ravintola tarjoaa palvelua josta kuuluu maksaa korvaus. Tehdessäsi tilauksen ruuasta olet myös sitoutunut maksamaan hinnaston mukaisen korvauksen. Ravintolassa ei siis voi syödä ilmaiseksi. Mikäli palvelu tai tuote ei vastaa sitä mitä kohtuudella voisi olettaa, voidaan katsoa että palvelun tuottaja on korvaus- tai hyvitysvelvollinen tapahtuneesta virheestä. Ravintola voi monesti tarjota vapaaehtoisesti hinnanalennusta tai muuta hyvitystä. Mikäli palvelu on todella ollut ala-arvoista eikä muunlaiseen sopimukseen päästä, maksamisesta voi kieltäytyä. Omat yhteystiedot on kuitenkin syytä jättää ravintolalle asian jatkoselvittämistä varten.

Ravintola voi kutsua paikalle poliisin. Tällöin maksukyky on syytä tehdä selväksi näyttämällä maksamiseen riittävä käteismäärä, pankki- tai luottokortti sekä painottaa että maksamatta jättäminen johtuu ala-arvoisesta palvelusta tai ruuasta. Kyseessä on yksityisoikeudellinen riita, ei rikos, joten poliisin kutsuminen paikalle ei käytännössä auta asiaa. Poliisin toimenkuvaan kuuluu myös asioiden selvittely. Mikäli poliisi tulee paikalle on syytä selkeästi kertoa perusteet omalle toiminnalleen ja painottaa tilanteen olevan yksityisoikeudellinen riitakysymys asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä.

Yksityisoikeudelliset riidat ratkaistaan pääsääntöisesti oikeudessa. On hyvin helppo kuvitella mikä oikeuden tulkinta asiassa on jos asiakas on ensin syönyt ja juonut hyvin ja vasta lopuksi valittaa palvelusta tai ruuasta. Mikäli ravintolan palvelussa tai ruuassa on vikaa siitä pitää reklamoida todistettavasti ja heti. Ravintolalle on hyvä antaa mahdollisuus korjata virhe ennen kuin tulkitsee tilanteen sellaiseksi että haluaa jättää laskun maksamatta.

Hyvitysmaksu

Hyvitysmaksu mahdollistaa yksityisen kopioinnin Suomessa. Näin ainakin väittää Hyvitysmaksu -sivusto ja toteaa perään että Suomessa jokaisella on oikeus yksityisesti kopioida teoksia kuten musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia omaan käyttöönsä. Todellisuudessa tekijänoikeuslain muutokset ovat kuitenkin kriminalisoineet yksityisen kopioinnin silloin kuin lähde on kopiosuojattu. Oikeuskäytäntö on puolestaan osoittanut että täysin merkityksetön ja alkeellisinkin vahingossa kierrettävä kopiosuojaus on lain tarkoittama tehokas menetelmä jota ei saa kiertää edes yksityistä kopiointia varten. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on säädetty, jotta tekijät ja esittäjät saisivat korvauksen heidän yksityiseen käyttöön kopioiduista teoksistaan. Tekijänoikeusjärjestöille menevän hyvitysmaksun kuluttaja joutuu maksamaan esimerkiksi jokaisesta tyhjästä Suomessa ostetusta DVD -aihiosta, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa. Hyvitysmaksu Suomesta ostetulle DVD-aihiolle on tyypillisesti 0,60 euroa / levy.

Tarpeellinen?

Voidaan tietysti keskustella hyvitysmaksun tarpeellisuudesta. On selvää että taiteellisen työntekijälle kuuluu korvaus teoksensa käytöstä. Mutta miksi minä maksaisin tekijänoikeusjärjestöille hyvitysmaksun tyhjästä DVD -aihiosta jolle tallennan kesälomakuvia ja -videoita. Kyseisten kuvien tekijänoikeus on joka tapauksessa minulla itselläni. Kahdentoista megapikselin kameralla otetut viikon kesälomamatkakuvat ja HD-videot (14,6 Gb) eivät mahtuneet enää yhdelle DVD-levylle. DVD -levyjen tarve yksityisellä kuluttajalla onkin kasvanut. Kasvu kohdistuu kuitenkin muuhun kuin tekijänoikeuden alaisen materiaalin kopiointiin. Lisäksi elokuvien ja musiikin kopiointi yksityiseen käyttöön on joka tapauksessa kriminalisoitu tekijänoikeuslakien muutosten jälkeen kieltämällä kopiosuojauksen kiertäminen. Todellisuudessa hyvitysmaksu on täysin kohtuuton ja ennenkaikkea tarpeeton koska 75% tyhjistä DVD- ja CD-levy aihioista menee aivan muuhun käyttöön kuin lain tarkoittamaan korvaukseen tekijänoikeuden haltijalle.

Yksityiseen käyttöön ilman hyvitysmaksua ulkomailta

Tyhjistä aihioista ei kannata maksaa hyvitysmaksua. Tämä onnistuu täysin laillisesti silloin kun yksityishenkilö tilaa omaan käyttöönsä ulkomailta. Tällöin yksittäisen DVD -aihion hinnaksi tulee parhaimmillaan ainoastaan 0,27 eur / levy (esim. 100 kpl spindle, 26.90 eur). Miksi kukaan maksaisi Citymarketista tai Anttilasta ostetusta tyhjästä DVD -aihiosta yli yhden euron kappaleelta?

Valitettavasti Opetusministeriö on puuttunut tähänkin. Ei riitä että hyvitysmaksu on täysin kohtuuton monelle DVD- ja CD -levyjen kotikuluttajalle, mutta lisäksi opetusministeriö on suuressa viisaudessaan päättänyt että yli 100 kpl erä yksityiseen käyttöön tilattuja aihioita ei ole enää tarkoitettu yksityiskäyttöön, vaan niistä on ilmoitettava kirjallisesti Teostolle ja maksettava lain tarkoittama hyvitysmaksu. Määräys on annettu ohjeeksi tullille. Todellisuudessa tällä tulkinnalla opetusministeriö ajaa jälleen kerran tekijänoikeusjärjestöjen yksipuolista etua aivan kuten Tanja Karpela aikanaan mahdollisti tekijänoikeusjärjestöjen edustajalle Jukka Liedekselle mahdollisuuden säädättää tekijänoikeusjärjestöille mieleisensä laki - Lex Karpela.

Lue myös:
Välttäkää hyvitysmaksuja
Saako vuokratun DVD-levyn kopioida laillisesti omaan käyttöön?

Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen

"Minua epäiltiin rikoksesta jonka seurauksena poliisi suoritti kotietsinnän ja takavarikoi kaksi tietokonetta. Tietokoneiden kovalevyt olivat kryptattuja ja poliisin tutkinta ei saanut kryptausta purettua. Minulta vaadittiin poliisikuulustelussa kryptauksen purkavan avaimen kertomista useaan otteeseen. Kieltäydyin kertomasta koska minun ei tarvitse auttaa millään tavoin itseni tuomitsemisessa, sen minäkin sentään tiedän. Ongelmaksi muodostuikin se, että vaimoni ja poikani tiesivät kryptauksen purkuavaimen. Heidät vaadittiin kuulusteluun tapauksen todistajina. Kuulustelija painotti heille, että he eivät todistajina saa valehdella. Jos heillä on tiedossa avain, kuten kuulema oletettavaa on, heidän on kerrottava se poliisin tutkijoille jotta rikos voidaan selvittää. Poliisin mukaan jos kyseessä on näinkin vakavan rikoksen selvittäminen, kertomatta jättämisestä olisi seurauksia. Vaimoni ei purkuavainta suostunut kertomaan. Poikaani kohtaan kohdistunut painostus oli selvästi voimakkaampaa mutta hän piti pintansa. Onko tosiaan näin että vaimoani ja poikaani voidaan uhkailla jopa sakoilla tai vankeudelle elleivät he suostu kertomaan tietokoneitteni salauksen purkuavainta vain sen takia että heidät on nimetty todistajiksi rikokseen joista meikäläistä epäillään?"

Rikoksesta epäillyllä on ns. itsekriminointi -suoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse paljastaa mitään sellaista tietoa joka voisi johtaa hänen itsensä tuomitsemiseen rikoksesta. Tämä periaate antaa käytännössä rikoksesta epäillylle myös oikeuden valehdella tutkittavassa asiassa. Kuulusteluissa todistajana olevan henkilön tulee puhua aina totta eli kertoa kyseessä olevasta asiasta ne tiedot ja faktat jotka hänellä on tiedossaan. Todistajalla on aina totuudessapysymisvelvollisuus. Lähiomaisia vastaan ei kuitenkaan tarvitse todistaa. Mikäli vastaaminen kysymykseen tarkoittaisi todistamista lähiomaista vastaan, todistajalla on oikeus tällöin kieltäytyä vastaamasta. Kieltäytyminen tulee ilmoittaa selkeästi. Esimerkiksi: "Kieltäydyn todistamasta lähiomaistani vastaan" (Oikeudenkäymiskaari 17 luku 20 §).

Oikeudenkäymiskaaressa säädetään todistajan oikeudesta kieltäytyä todistamasta. Esitutkintalain mukaan mikäli todistaja olisi oikeudenkäynnissä oikeutettu kieltäytymään vastaamasta kysymykseen, hän on oikeutettu siihen myös esitutkinnassa.

Poliisi syyllistyy virkarikokseen mikäli poliisi esitutkinnassa tai muutoin tutkinnan aikana painostaa tai uhkailee todistajaa vastaamaan kysymyksiin tai paljastamaan tietoa todistajan lähiomaiseen liittyen, vaikka on selvästi ilmeistä, että todistajalla on oikeus kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin. Kuulusteluun kannattaa aina pyytää paikalle riippumaton todistaja. Kuulustelijan toiminnasta voi tehdä tutkintapyynnön poliisille. Ilman todistajaa näyttö asiattomasta painostuksesta voi olla hyvin vaikea näyttää toteen. Mikäli poikasi on alle 18 -vuotias, häntä tulee kohdella kuulusteluissa lapsena. Hänelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympäristössä. Poliisi ei voi kuulustella lasta ilman todistajan läsnäoloa.

Kyseisessä tapauksessa vaimoasi ja poikaasi ei voida velvoittaa kertomaan kovalevyjen purkamiseen tarvittavaa avainta. Heillä on oikeus kieltäytyä todistamasta lähiomaista vastaan. Tähän ei ole olemassa mitään poikkeuksia.

Lue myös:
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa

Lahjoita

Voiko yksityinen ihminen pyytää lahjoittamaan rahaa ylläpitämillään nettisivustoilla? Voiko yksityinen ihminen asentaa nettisivuilleen PayPal:n "Lahjoita" -painikkeen vastaanottaakseen lahjoituksia lukijoiltaan? Onko kyse lain tarkoittamasta rahankeräyksestä johon tarvitaan lupa?

Moraalisesti pitäisi olla selvää, että kuka tahansa yksityinen henkilö on oikeutettu ottamaan vastaan lahjoituksia ihmisiltä, jotka katsovat henkilön ylläpitämät nettisivut lahjoituksen arvoisiksi. Lain mukaan tilanne on kohtuullisen selvä. Kun mukaan otetaan viranomaisten tulkinnat ja viranomaisten antamat ristiriitaiset kannantotot, tilanne mutkistuu entisestään. Kun sivustot sijaitsevat ulkomaisilla palvelimilla ja jossain tapauksissa ylläpitäjät eivät edes asu Suomessa, alkaa keitos olla valmis.

Rikoslain (19.12.1889/39, 17 luku, 16b§) mukaan rahankeräysrikoksesta tuomitaan henkilö joka käynnistää rahankeräyksen ilman rahankeräyslaissa (31.3.2006/255) tarkoitettua lupaa. Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa jossa yleisöön vetoamalla kerätään rahaa ilman vastinetta. Kyse ei siis ole palvelun myymisestä, vaan esimerkiksi vapaaehtoisten lahjoitusten vastaanottamisesta ilman vastavuoroista vastinetta, kuten tuotetta. Rahankeräykseen tarvittavan luvan myöntää paikallinen poliisilaitos jos kyse on alueellisesta rahankeräyksestä tai lääninhallitus jos rahankeräys on valtakunnan laajuinen. Internetissä tarkoitettuun rahankeräykseen lupa haetaan lääninhallitukselta. Rahankeräyslupaa eivät tarvitse esimerkiksi päiväkodin ryhmät tai koululuokat. Rahankeräyslain 7§ mukaan, lain tarkoittama rahankeräyslupa voidaan myöntää vain Suomessa rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle, mikäli rahankeräyksen tarkoitus on yleishyödyllinen.

Nettisivuja ylläpitävät yksityishenkilöt eivät siis voi edes saada rahankeräyslupaa. Viranomaisten tulkinnan mukaan jos yksityishenkilön rahankeräykselle ei saa lain mukaan antaa lupaa, ei yksityishenkilö voi laillisesti kerätä rahaa lahjoitusten muodossa. Tämän tulkinnan mukaan PayPal:n kaltainen "Lahjoita" -painonappi omalla nettisivulla tai blogissa olisi siis laiton. Rahakeräysrikoksesta tuomitaan sakkoihin tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Myös rahankeräyksestä saatu hyöty tuomitaan yleensä menetettäväksi valtiolle.

Sivuston- tai blogin ylläpitäjät voisivat tietysti sijoittaa "Lahjoita" -painikkeen viereen saatetekstin, jonka mukaan yksityishenkilö kirjoittaa artikkeleita ansaitsemistarkoituksessa tai rahoittaa sivuston ylläpitoa vapaaehtoisin lahjoituksin. Tällöin annetut lahjoitukset eivät ole vastikkeettomia. Käytännössä lahjoittaja saisi vastineeksi lukea artikkeleja tai sivuston sisältöä. Koska lahjoitus menee yksityishenkilölle eikä yksityishenkilö voi käytännössä saada rahankeräyslupaa, ei kyse muutoinkaan pitäisi olla lain tarkoittamasta luvanvaraisesta rahankeräyksestä. Lisäksi oikeusministeriön perustama työryhmä on katsonut aikoinaan, että esimerkiksi kerjäläisten suorittama rahankeräys ei ole luvanvaraista toimintaa, eli rahankeräystä, vaikka kyse on lahjoitusten vastaanottamisesta ja monesti rahankeräyslain tarkoittamasta ihmisiin vetoamisesta. Todellisuudessa viranomaisten mielestä nettilahjoitukset edellä mainituin saatetekstein saattaisivat kuitenkin olla "rahankeräyksen kaltaista", vastikkeetonta rahankeräystä, koska myös ne henkilöt jotka eivät lahjoita voivat lukea sivuston sisältöä tai artikkeleja.

Blogin aktiivinen lukija tiedusteli asiaa lääninhallitukselta. Lääninhallituksen kahden eri viranomaisen, ylitarkastaja Asta Sarkin ja lääninlakimies Paavo Kokkarisen antamat vastaukset olivat ristiriitaisia. Kummassakin vastauksessa todettiin että yksityishenkilön keräämät lahjoitukset nettisivuilla ovat lainvastaisia koska yksityishenkilö ei voi saada lupaa rahankeräykseen. Kysymyksiä tarkennettiin, koska haluttiin viranomaiselta tarkempi kannanotto siihen onko nimenomaisissa lahjoituksissa kysymys edes lain tarkoittamasta rahankeräyksestä. Lopulta Etelä-Suomen Lääninhallituksen lääninlakimies vastasi.


Viranomaisen antaman vastauksen mukaan "Lahjoita" -painikkeen käyttö yksityishenkilönä omalla nettisivulla tai blogissa ei ole rahankeräyslain mukaista toimintaa eikä siten lääninhallituksen toimivallassa. Viranomaisten antamiin ohjeisiin on pääsääntöisesti pystyttävä luottamaan. Uskallan kuitenkin väittää, että jos lääninhallituksen mielipide asiasta muuttuu, lääninlakimiehen antama vastaus ei estä tuomioistuinta tuomitsemasta yksityishenkilöä netissä suoritetusta rahankeräyksestä. Tilanne on siis harvinaisen epäselvä - tarkoituksella!

Oikaisu YLE:n uutiseen 21.12.2009

Yleisradio uutisoi 21.12.2009 vireillä olevasta yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvästä laista. Samassa uutisessa kerrottiin että yksityisen pysäköinninvalvonnan lainmukaisuudesta on odotettavissa korkeimman oikeuden päätös lähiaikoina. Tämä ei pidä paikkaansa. Korkein oikeus ei ole määritellyt tapaukselle Parkcom vs. Saviaro käsittelypäivää, joten korkeimman oikeuden päätöstä asiasta ei ole tulossa lähiaikoina.

Yksityisen pysäköinninvalvontaan liittyvän lainsäädännön kehittelyyn ja lausuntoihin liittyvät tiedot löytyvät ministeriön hankerekisteristä:

Lue myös:
ParkCom hävisi hovioikeudessa
ParkCom hävisi käräjäoikeudessa
Parkkifarssi päätökseen - Kuluttajavirasto kriisissä

2010

Vuosi on jälleen vierähtänyt. On aika toivottaa kaikille lukijoille menestyksellistä ja haasteellista uutta vuotta 2010.

Kiitos jälleen lähettämistänne lukuisista artikkeliehdotuksista. Hyvien ehdotusten lisäksi blogi on saanut tänä vuonna yli 40 kysymystä liittyen yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin monilla eri osa-alueilla sekä viranomaisten toimintaan liittyvässä mielivallassa. Tämän takia olemme päättäneet kokeilla vuonna 2010 erillisiä "Q&A" –artikkeleja "Lukijan artikkelin" ja blogin omien artikkelien lisäksi. Tarkoituksena on julkaista lukijoiden lähettämiä kysymyksiä sekä omakohtaisia kokemuksia ja yrittää vastata tai kommentoida niitä siten, että artikkelista syntyvä kokonaishyöyty tavoittaisi myös muut blogin arkistoista tietoa etsivät lukijat.

Qui tacet, consentire videtur

Vuoden 2009 suosituimmat artikkelit olivat:

Nordean suuri VISA puhallus 6.1.2009
LUKIJAN ARTIKKELI: Parkkifarssi päätökseen – Kuluttajavirasto kriisissä 4.8.2009
Sikainfluenssa, osa 2 - Rokote on terveysriski 23.10.2009

Sananvapaus murenee, muista suojella itseäsi 10.9.2009
Ilmastonmuutos 5.7.2009
Ahvenanmaa - Suomalaisuuden tuska 17.6.2009
Kotirauhan suojaa rikotaan räikeästi opiskelija-asuntoloissa 14.2.2009
Lama kiristää vakuutusyhtiöiden otteita 28.9.2009

Älkää maksako ennakkoon

Laman aikana yritysten konkurssit ja muut talousongelmat saattavat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä myös kuluttajille. Erityisesti pienempien yritysten keskuudessa on yleistynyt ennakkomaksujen vaatiminen kaupanteon yhteydessä, vaikka asiakas ei tuotetta saa heti mukaansa. Yrityksen mennessä konkurssiin ennen tuotteen toimittamista, kuluttaja on hyvin heikoilla. Ennakkomaksun maksaneet kuluttajat ovat konkurssipesässä pienvelkojia ja kaikki muut velkojat, kuten muut yritykset ja pankit, ovat käytännössä aina etuasemassa konkurssipesän varallisuuden suhteen. Monesti ennakkomaksuksi saatetaan vaatia jopa koko tuotteen hinta. Kustannus voi olla merkittävä varsinkin silloin kun ostetaan huonekaluja, silmälaseja tai kallista elektroniikkaa. On selvää, että esimerkiksi internetistä tilattuja tuotteita ei saa maksamatta niitä etukäteen. Tällöin kyse on kuitenkin harvemmin satojen tai tuhansien eurojen kustannuksista ja ostokset tehdään yleensä luottokortilla.

Ennakkomaksun pyytäminen ei ole laitonta. Asiakkaan olisi kuitenkin aina vakavasti mietittävä kaupan luotettavuutta jos yritys pyytää maksamaan tilatun tuotteen kokonaisuudessaan ennen toimittamista. Miksi kuluttajan pitäisi luotottaa yritystä ja kantaa riski? Ennakkomaksun käyttö kertoo yleensä aina vakavista yrityksen taloudellisista ongelmista. Kuluttajalla ei ole mitään syytä suostua ennakkorahoitukseen. Mikäli ennakkomaksu on ainoa keinoa saada tuote, silloin kannattaa etsiä toinen toimittaja.

Pääsääntöisesti tilattu tavara kannattaa maksaa vasta toimituksen jälkeen. Silloin on myös helppo tarkistaa tuotteen laatu ja sopia korvauksista tai korjausmenettelyistä mikäli tavarassa on laatuongelmia tai se ei vastaa sitä mitä on tilattu. Maksamattoman tuotteen osalta myös myyjällä ja toimittajalla on suurempi intressi hoitaa viallinen tuote kuntoon kuin etukäteen maksetussa.

Luottokortin käyttäminen on myös hyvin suositeltavaa niin pienempien kuin isompienkin ostosten yhteydessä. Suomessa luottokortin myöntäjä vastaa myyjän tekemästä sopimusrikkomuksesta. Asiakkaan kannalta luottokortti on turvallisin maksuväline.

Lue myös
Luotonantaja vastaa epäonnistuneista ostoksista

Muuta kiinnostavaa:
Nordean suuri VISA puhallus
Nordean suuri VISA puhallus, osa 2

Ilmaista konsultointia Verkkokauppa.com:lle

Verkkokauppa.com on menestyksen siivittämänä luisunut samaan häpeälliseen asiakaspalvelun tasoon kuin monet muutkin kaltaisensa yritykset. Asiakaspalvelu ei nimittäin pääty kuluttajan suorittamaan ostokseen tai tavaran toimittamiseen. Asiakas odottaa saavansa teknistä tukea sekä erityisesti asiallista huoltoon ja takuuasioihin liittyvää palvelua.

Verkkokauppa.com:n kokonaiskonsepti on ollut erinomainen jo alusta asti. Liikkeellä on laaja valikoima tuotteita, helppo saatavuus netin kautta, kustannustehokas myynti, hyvät yhteydet toimittajiin, kohtuulliset hinnat, Tallinnan varasto ja uusimpana Ahvenanmaan myynti. Kaikesta huolimatta Verkkokauppa.com:n johto on onnistunut unohtamaan kaupanteon tärkeimmän jälkivaiheen. Sen miten yritys hoitaa takuu- ja huoltoasiat silloin kun kuluttajalla on ongelmia ostettujen tuotteiden kanssa. Pitäisi miettiä onko nykyinen johto tarpeeksi pätevä toimimaan yrityksessä hahmottaen koko asiakaspalvelun elinkaaren kokonaisuutena? Ovatko liiketoimintaan ja hallintoon liittyvät prosessit kunnossa? Onko henkilökuntaa koulutettu tarpeeksi?

ILMAISTA KONSULTOINTIA VERKKOKAUPPA.COM:LLE

Olemme päättäneet antaa Verkkokauppa.com:n johdolle sekä erityisesti huolto- ja takuuasioista vastaaville täysin ilmaista "liikkeenjohdon konsultointia" aiheena asiakaspalvelu, takuuasiat ja huolto.

1. Asiakaspalvelu ei vastaa.

TAUSTA: Maanantaina yritin soittaa takuu- ja huoltoasioiden numeroon. Jonotin 8 minuuttia, mutta kukaan ei koskaan vastannut. Tiistaina jonotin 16 minuuttia. Kukaan ei vastannut, mutta lähetin kysymykseni sähköpostilla Verkkokauppa.com:n huollon osoitteeseen. Ajattelin, että saan vastauksen torstaihin mennessä. Olisin keskiviikon työmatkalla. Torstaiaamuna ei sähköpostissa kuitenkaan ollut vastausta. Itse asiassa vastausta ei tullut koskaan. Soitin jälleen palvelunumeroon, odotin ja odotin, sitten 12 minuutin kulutta linja meni mykäksi. Soitin uudelleen. Jonotin 9 minuuttia, ei vastausta.

ANALYYSI: Huoltohenkilökunta toimii puhelin- ja sähköpostivastaajina muun työnsä lomassa. Töitä ja tehtäviä riittää huolto- ja takuuasioiden selvittelyssä muutoinkin. Pöydällä pirisevä puhelin ei kiinnosta ketään. Kuka nyt "hankalan" asiakkaan kanssa edes haluisi keskustella. Yrityksessä ei selvästikään ole panostettu asiakaspalveluun. Prosessit asiakaspalvelun hoitamiseksi puuttuvat.

TOIMENPIDE: Palkatkaa lisää resursseja. Rakentakaa asiakaspalveluprosessi kuntoon. Järjestelkää työtehtävät siten, että henkilökuntaa on riittävästi vastaamassa asiakkaiden kysymyksiin. Ohjatkaa osa resursseista kiertävällä syklillä ainoastaan vastaamaan puheluihin ja sähköpostitiedusteluihin.

2. Viekää laite huoltoon maahantuojalle, älkää sitä tänne tuoko!

ANALYYSI: Kuluttajasuojalain mukaan asiakas voi kääntyä takuuasioissa myyjän, valmistajan tai maahantuojan puoleen. Valinta on asiakkaan. Epäystävällinen asenne ei paranna asiakaspalvelun laatua. Vaikka henkilökunta onkin hyvin nuorta, ystävällinen käyttäytyminen pitäisi olla itsestään selvää. Työntekijöiksi ei kannata palkata luonteeltaan epäystävällisiä ihmisiä.

TOIMENPIDE: Henkilökunnalle ja yrityksen johdolle lisää koulutusta kuluttajansuojalaista ja asiakaspalvelutilanteesta.

3. Laitteen takuu on loppunut 5 viikkoa sitten. Tätä ei huolleta enää takuuseen.

TAUSTA: Ostamani television takuu oli yksi vuosi. Laite hajosi muutamia viikkoja takuun umpeutumisen jälkeen. Verkkkokauppa.com huollosta hyvin tympeästi ilmoitettiin, että takuu on umpeutunut, eikä heillä ei ole tuotteen suhteen korjausvelvollisuutta. Vastaväitteisiin myyjä reagoi suorastaan kimittäen siitä kuinka heillä on kyllä tarkalleen tiedossa miten näissä asioissa menetellään.

ANALYYSI: Takuu on myyjän, maahantuojan tai valmistajan antama ylimääräinen ja vapaaehtoinen lisäturva tehdylle kaupalle. Virhevastuu säilyy takuusta huolimatta ja on säädetty kuluttajansuojalaissa. Vastuu virheellisestä tuotteesta ei katkea takuuseen eikä virhevastuulle ole määrätty takarajaa. Myyjä on vastuussa tuotteen virheestä myös takuuajan jälkeen. Tuotteessa on virhe, mikäli se ei kestävyydeltään vastaa sitä mitä kuluttajalla on perusteltua odottaa. Kuluttajariitalautakunta on linjannut television oletettavaksi kestoiäksi huomattavasti pidemmän ajan kuin yhden vuoden. Mikäli laite hajoaa ennenaikaisesti takuuajan jälkeen, myyjä on velvollinen korjaamaan virheen kuluitta. Takuuaikana tapahtuneesta laitteen hajoamisesta kuluttajan on reklamoitava kahden kuukauden sisällä myyjää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että takuuseen liittyvä reklamointi voidaan tehdä vielä kaksi kuukautta takuun päättymisen jälkeen. Olisi myös syytä huomioida, että vaikka monesti joukossa onkin hankalia asiakkaita jotka vaatimuksineen ovat väärässä, ei tämä oikeuta kohtelemaan huonosti niitä asiakkaita jotka ovat vaatimuksissaan oikeassa.

TOIMENPIDE: Henkilökunnalla on vakavia puutteita yleisessä kuluttajansuojalain tuntemuksessa. Henkilökunnalle ja yrityksen johdolle on lisättävä kohdennettua koulutusta kuluttajasuojalaista ja asiakaspalvelutilanteesta.

4. Voimme huoltaa laitetta niin kauan kunnes se on kunnossa.

TAUSTA: Ostamassani tietokoneessa oli vika jota ei saatu millään korjattua. Koneeseen vaihdettiin neljässä eri huoltokäynnissä kortteja ja osia. Tehtiin päivityksiä ja asennuksia. Aina sama vika ilmeni uudelleen.

ANALYYSI: Myyjällä on aina oikeus korjata tuotteessa ilmenevä virhe. Asiakas ei voi vaatia heti kaupanpurkua tai tilalle uutta laitetta. Myyjällä ei kuitenkaan ole oikeutta jatkuvasti ja toistuvasti vaatia tuotteessa ilmenevän virheen korjaamista. Kuluttajariitalautakunnan suositusten mukaisesti voidaan katsoa, että kaksi huoltokertaa saman virheen osalta on riittävästi. Mikäli myyjä ei pysty korjaamaan tuotetta kahden huoltokerran aikana on asiakkaalla oikeus kaupan purkamiseen tai tuotteen vaihtamiseen virheettömään.

TOIMENPIDE: Henkilökunnalla on erittäin vakavia puutteita kuluttajansuojalain ja siihen liittyvien ratkaisukäytäntöjen tietämyksessä. Henkilökunnalle ja yrityksen johdolle lisää aiheeseen liittyvää koulutusta.

5. Emme korvaa kuluttajalle takuuhuollosta aiheutuneita kuluja

TAUSTA: Olen juoksuttanut ostamaani laitetta huollossa, mutta tuloksetta. Haluan korvauksen aiheutetuista matkakuluista ja erityisesti puhelinkuluista, kun asiakaspalvelu ei edes vastaa. Huollossa henkilö sanoi, että mitään kuluja ei korvata. Asiakas voi aina palauttaa tuotteen postitse Verkkokauppa.com:n laskuun.

ANALYYSI: Takuuseen ja virhevastuuseen liittyvät korjaustoimenpiteet tulee suorittaa kuluitta. Asiakkaalla on oikeus hyvitykseen, mikäli hänelle koituu kuluja huollosta, vaihdosta tai kaupan purkamisesta. Tällaisia kuluja voivat olla esim. puhelin-, matka- ja toimituskulut. Myös välillisistä vahingoista on oikeus saada korvaus kuten kuluttajalle virheen selvittämisestä aiheutunut tulon menetys tai käyttöhyödyn menetys liian pitkäksi venyneestä korjauksesta. Vaikka asiakas voisi palauttaa tuotteen postitse Verkkokauppa.com:n laskuun, monesti tilanne on se, että alkuperäinen pakkausta ei ole enää tallessa. Kuluttajaa ei voi velvoittaa säilyttämään laitteen alkuperäistä pakkausta styroksipehmusteineen jopa vuosia. Tuotteen toimittaminen postiin aiheuttaa joka tapauksessa kuluja uuden pakkausmateriaalin hankkimisessa. Lisäksi Verkkokauppa.com:n omissa palautusohjeissa tuotteen palautus postin kautta katsotaan olevan asiakkaan vastuulla, mikäli tuote kuljetuksen aikana rikkoutuu lisää. Vaikka asiakkaat eivät yleensä vaadi kuluja korvattavaksi, ei tämä tarkoita sitä, että kuluja ei tarvitse myöskään korvata niiden osalta jotka sitä vaativat. Takuuhuollon on tapahduttava asiakkaalle kuluitta. Piste. Verkkokauppa.com:n on korvatta puhelinkustannukset sekä kulut tuotteen jatkuvasta kuljettamisesta huoltoon.

TOIMENPIDE: Henkilökuntaa ja johtoa on syytä kouluttaa ja tehdä selväksi mikä on lainmukainen käytäntö. Lisäksi on syytä ohjeistaa kulukorvausten käsittelyyn liittyvää prosessia yrityksessä siten, että kulukorvausten käsittely on yhtenäinen ja selkeä kaikille asiakkaille.

6. Netistä tilattua, mutta myymälästä haettua tuotetta ei voi palauttaa kahden viikon sisällä.

TAUSTA: Aikanaan tilasin tuotteen Verkkokauppa.com:n nettikaupasta. Maksoin tuotteen ja ilmoitin hakevani sen Helsingin myymälästä. Vajaa viikko tuotteen ostamisen jälkeen halusin palauttaa tuotteen takaisin. Minulla on 14 päivän palautusoikeus posti-, koti ja etämyynnissä. Verkkokauppa.com:n asiakaspalvelu kieltäytyi kuitenkin vastaanottamasta tuotetta. Heidän mielestään hakiessani tuotteen myymälän noutopisteestä minulla ei ole etämyynnin laissa takaamaa 14 päivän palautusoikeutta.

ANALYYSI: Internetissä tapahtuva myynti on ns. etämyyntiä. Myynti tapahtuu etäviestintä käyttäen, eli tässä tapauksessa Verkkokauppa.com:n internetsivuston kautta. Kuluttajansuojalaki määrittelee etämyynnissä kuluttajalle täyden 14 päivän palautusoikeuden. Kuluttajansuojalain (6 luku) mukaisesti merkittävää palautusoikeuden suhteen on sopimuksen syntyminen silloin kuin etäviestintä on käytetty, eikä se mistä etäviestimen kautta tilattu tuote on noudettu. Sopimus ostoksesta syntyy Verkkokauppa.com:n nettisivustolla kun asiakas maksaa tai hyväksyy tuotteen tilatuksi. Palautusoikeuden kannalta on siis yhdentekevää mistä tuote noudetaan niin kauan kuin alkuperäinen sopimus on tehty etämyyntinä. Verkkokauppa.com:n on hyväksyttävä 14 päivän palautusoikeus internetistä tilatuille tuotteille vaikka tuote noudettaisiinkin myymälän noutopisteestä.

TOIMENPIDE: Tilanne on syytä selvittää henkilöstön kesken. Verkkokauppa.com:n sivujen toimitusehdoissa mainitaan, että myös myymälästä ostetuilla tuotteilla on "rajoitettu" palautusoikeus. Mitä se sitten tarkoittaakin? Tämä on kuitenkin myyjän vapaaehtoista toimintaa. Nettisivuilta ostetut tai tilatut tuotteet kuuluvat etämyynnin piiriin vaikka ne noudettaisiinkin myymälästä. Etämyynnissä tuotteella on aina 14 päivän palautusoikeus.

7. Takuuaikana tilalle on annettu käytetty vaihtolaite.

TAUSTA: Ostin Procasterin digiboksin Verkkokauppa.com:sta. Tuote hajosi 4 kuukauden kuluttua. Palautin tuotteen huoltoon ja he antoivat minulle tilalle käytetyn, toimivan ja korjatun tuotteen.

ANALYYSI: Pääsääntöisesti on hyvää ja arvostettua palvelua mikäli myyjää antaa heti korvaavan laitteen tilalle. Kuluttajariitalautakunnan tulkinnan mukaan tuotteen voi takuuaikana vaihtaa korjattuun ja käytössä olleeseen tuotteeseen. Tuotetta ei siis tarvitse vaihtaa uuteen. Vaihdossa saatu käytetty tuote tulee kuitenkin olla saman ikäinen. Verkkokauppa.com ei siis voi vaihtaa 4 kuukautta vanhaa hajonnutta digiboksia 12 kuukautta vanhaan korjattuun digiboksiin.

TOIMENPIDE: Henkilökuntaa tulee ohjeistaa että vaihdon yhteydessä asiakkaalle ei anneta tilalle vanhempaa tuotetta kuin asiakkaan palauttama. Tämä on myyjän vastuulla ja asiakkaalla on oikeus saada selvitys vaihtotuotteen iästä.

8. Takuukorjausta ei suoriteta ilman kuittia

TAUSTA: Halusin tuoda Verkkokauppa.com:n myymälästä ostamani kannettavan takuukorjaukseen. Huolto ei ottanut tuotetta vastaan koska minulla ei ollut kuittia.

ANALYYSI: Virhevastuun tai takuun toteamiseen ei tarvitse esittää kuittia. Myyjällä ei siis ole oikeutta kieltäytyy takuukorjauksesta sen takia, että kuluttajalla ei ole esittää ostoksesta kuittia. Todistukseksi kaupasta käy esim. tiliote, maksusuoritus tai liikkeen tarra tuotteessa tai tuotteen paketissa. Aikaisempien kuluttajariitalautakunnan päätösten perusteella, jopa tuotteen kuuluminen myymälän valikoimaan on jossain tapauksessa riittänyt todisteeksi kaupasta.

TOIMENPIDE: Henkilökuntaa ja yrityksen johtoa on koulutettava kuluttajansuojaan liittyvissä peruskysymyksissä.

9. Jos korjaus ei kuulu takuun piiriin takuuhuollostakin joutuu maksamaan.

TAUSTA: Verkkokauppa.com huollon vastaanottoa on nähtävästi informoitu kertomaan hyvin "pelottelevaan" sävyyn asiakkaalle, että jos tuotteessa ei ole takuun piiriin kuuluvaa vikaa huollosta joutuu maksamaan.

ANALYYSI: Takuuaikana myyjällä on näyttövelvollisuus virheestä. Jos tuotteessa on vika, sen korjaaminen kuuluu takuuseen tai virhevastuun piirin eikä asiakkaalta voida veloittaa huollosta mitään. Tilanne on eri, mikäli tuotetta on käytetty vastoin käyttötarkoitusta tai pidetty huonosti. Esimerkiksi kännykkä on kasteltu. Tällöinkin näyttövelvollisuus huolimattomasta käytöstä on myyjällä. Mikäli huoltoliike ei löydä tuotteesta vikaa, se ei tarkoita sitä ettei tuotteessa olisi asiakkaan tarkoittamaa ongelmaa. Monesti vika voi olla niin ajoittainen että se ei tule esiin huollon yhteydessä. Tästä ei asiakasta voida veloittaa. Kannattaa muistaa, että yhdelläkään asiakkaalla on tuskin tarvetta tuoda mitään laitetta huvikseen huollettavaksi. Takuu- tai virhevastuun alainen huolto on tehtävä aina kuluitta.

TOIMENPIDE: Huollon vastaanotossa olisi syytä tarkemmin keskustella asiakkaan kanssa virheen laadusta ja esiintymisestä. Kaikki se oleellinen tieto mitä asiakas voi kertoa, kannattaa kirjata ylös huoltolähetteeseen. Henkilökunnan koulutus ja asenteen korjaus ovat avainasemassa.

10. Huolto nyt vain kestää joskus.

TAUSTA: Tietokoneeni huollettiin ensin 1,5 viikkoa. Toisella kertaa kone oli ensin 2 viikkoa huollossa tarkastelussa ja sitten ilmoitettiin että kone on valmis vasta kuukauden kuluttua.

ANALYYSI: Erityisesti takuuaikana huolto tulee suorittaa kohtuullisessa ajassa. Kuluttajariitalautakunta on linjannut kohtuulliseksi ajaksi noin 2 viikkoa. Mikäli huolto selvästi ylittää tämän ajan on asiakkaalla oikeus vaatia kaupan purkamista. Pitkästä huollosta aiheutunut käyttöhyödyn menetys tai muut kustannukset on korvattava asiakkaalle.

TOIMENPIDE: Henkilökunnan ja yrityksen johdon koulutus ja asenteen korjaus olisi ensi arvoisen tärkeää.

Lue myös:
Kuluttajan oikeudet