Kolesteroli on elämistä varten

Lääkeyhtiöt luovat sairauksia ja mielikuvia lääkehoidon tarpeellisuudesta vaivoihin ja poikkeavuuksiin jotka eivät oikeasti ole sairauksia. Kolesterolihysteria on luotu osaksi lääketehtaiden voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Kolesterolihysterian ylläpito suomessa on keskitetty Pekka Puskan johtaman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen harteille. Samalle laitokselle joka saa tutkimustukea niiltä lääketehtailta joiden lääkemyynti-intresseissä on todeta meidät kaikki mahdollisimman sairaiksi. Markkinoilla on yhä useampia kolesterolilääkkeitä ja kolesterolia alentavia elintarvikkeita. Aikaisemmin kolesteroliarvon yläraja oli 7. Nykyään raja-arvona käytetään 5:tä. Keskimääräinen kokonaiskolesteroliarvo suomessa on 5.6. Suurin osa suomalaisista on siis sairastunut ainoastaan raja-arvoa muuttamalla. Lääketeollisuus on ehdottanut kolesteroliraja-arvon pudottamista alle viiden. Tämän jälkeen suurin osa nyt terveistä suomalaisista olisikin sairaita. Kolesteroli ei kuitenkaan ole sairaus joka tarvitsisi erityistä lääkitystä. Kolesterolilla ei ole osoitettu suoraa yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin.

Kolesteroli on steroideihin kuuluva tyydyttymätön, rengasrakenteinen, veteen liukenematon kiteinen alkoholi, jota on välttämättömänä ihmisen ja eläinten kaikissa kudoksissa, varsinkin rasvakudoksissa, hermoissa, maksassa ja munuaisissa. Maksa tuottaa kolesterolia, mutta sitä imeytyy myös jonkin verran ravinnosta, erityisesti kananmunasta, mädistä ja maksasta, jotka luontaisesti sisältävät runsaasti kolesterolia. Kolesteroli on keskeisesti eläinkunnan biokemiaan liittyvä aine, kasvikunnassa sitä ei esiinny. (lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolesteroli)

Ihmisen elimistö tarvitsee kolesterolia. Kolesteroli ei ole rasva. Kolesteroli on elämälle välttämätön aine eikä se aiheuta sairauksia. Väitteet kolesterolin vaarallisuudesta perustuvat pitkälti virheellisiin tulkintoihin kolesterolia kuljettavien aineiden toiminnasta elimistössä, virheellisiin mittausmenetelmiin kolesteroliarvoista ja ennen kaikkea lääketeollisuuden tarpeista luoda lääke- ja terveysvaikutteisia tuotteita myyntiin.

Todellisuudessa kolesterolia ei pystytä edes mittaamaan. Kolesteroli ei liukene nesteeseen. Kolesterolin liikkuminen elimistössä perustuu lipoproteiiniin. Lipoproteiinejä on monenlaisia ja ne ovat proteiinin ja rasvan yhdessä muodostama ainesosa jotka kuljettavat kolesterolia elimistössä. Kolesterolimittauksilla mitataan lipoproteiinien määrää - ei itse kolesterolia. LDL (low density lipoprotein) ja HDL (high density lipoprotein) ovat termejä joilla kansanomaisesti puhutaan "pahasta" ja "hyvästä" kolesterolista. Kyse ei kuitenkaan ole kolesterolista vaan kolesterolia kuljettavien lipoproteiinien määrästä. LDL on lipoproteiini jonka oletetaan kuljettavan kolesterolia verisuoniin. Siksi se on paha. HDL on puolestaan lipoproteiini jonka oletetaan kuljettavan kolesterolia pois verisuonista. Siksi se on hyvä. Todellisuudessa LDL kuljettaa maksan valmistamaa kolesterolia sitä tarvitseville soluille ja HDL puolestaan palauttaa ylimääräisen kolesterolin takaisin maksaan. Ei ole olemassa hyvää tai pahaa kolesterolia, on vain mekanismi jolla elämälle tärkeä ainesosa kuljetetaan elimistön käytettäväksi.

Kolesterolilääkkeet vaikuttavat ainoastaan LDL arvoihin ja käytännössä ne sotkevat elimistön luontaisen mekanismin. Ajatus kolesterolin yhteydestä sydän ja verisuonitauteihin perustuu siihen olettamukseen että LDL aiheuttaa kolesterolin liiallista imeytymistä verisuonen seinämiin. Verisuonen seinämä kalkkeutuu, kapenee ja aiheuttaa lopulta tukoksen - sydäninfarktin. Tätä ei ole kuitenkaan koskaan pystytty tieteellisesti osoittamaan. Kaikki perustuu tilastollisiin tulkintoihin ja lääketeollisuuden omiin myyntiä edistäviin teorioihin. Lääketeollisuus kehittää lääkkeitä ja hoitomenetelmiä joille tarvitsee jälkeenpäin kehittää myös potilaat. Kolesterolilääkkeet- ja elintarvikkeet ovat yksi medikalisaation ilmenemä.

Kalkkeutuneella verisuonella ei ole syy yhteyttä kolesteroliin. Verisuonen kalkkeutuminen on luonnollinen prosessi. Se on elimistön oma yritys paikata jostakin syystä vaurioitunut verisuoni. Vaurioituneeseen kohtaan kehittyy kalkkeutumisprosessin muodostama arpi. Aivan kuten tapahtuu haavalle ihossa. Verisuonen kalkkeutumisen aiheuttaneeseen vaurioon verisuonen rakenteessa on monia syitä. Tällaisia syitä ovat liiallinen kasvisperäisten rasvojen, kuten omega-6 rasvojen käyttö, antidoksidanttien puute, C-vitamiinin vajaus tai mahdollisten bakteerien tai virusten aiheuttama tulehdus. Suuri virhe jonka voi tehdä, on lisätä kasvisperäisten rasvojen käyttöä ja vähentää eläinperäisiä rasvoja. Kasvisperäiset rasvat ovat pääosin haitallisia, ne aiheuttavat verisuonivaurioita toisin kuin luonnonmukaisesti tuotetut eläinperäiset rasvat.

Kolesterolilla on merkittävä osuus monissa aivotoiminnoissa kuten muistamisessa ja muistitoimintojen erilaisissa mekanismeissa. Raja-arvoja muuttamalla saadaan täysin terveet ihmiset käyttämään kolesterolia alentavia lääkkeitä. Onko kukaan miettinyt pidemmällä tähtäyksellä mikä seuraus on keinotekoisesta kolesterolin alentamisesta? En yhtään ihmettelisi jos edessä olisi dementian tai muiden muistisairausten aalto kahden vuosikymmenen kuluessa.

Suomalaisia ohjataan kolesteroliasioissa raskaasti harhaan. Suomalaisten suurin ongelma, naiivi ja lapsenuskoinen suhtautuminen viranomaisten ohjeisiin kostautuu vielä monen kohdalla. Kriittinen suhtautuminen Pekka Puskan johtaman Terveyden ja Hyvinvointilaitoksen propagandaan on ensimmäinen askel terveempään tulevaisuuteen.

Terveellinen ruokavalio on tärkeä jokaiselle yksilölle. Kyse onkin siitä kenen määrittelemä ruokavalio on terveellinen ja mitä kukin tarkoittaa terveellisessä ruokavaliolla. Kaikkea voi syödä, jos ei muuten niin kohtuudella.

Lue myös:
Medikalisaatio
Sikainfluenssarokote on hengenvaarallinen
Sikainfluenssa, osa 2 - Rokote on terveysriski
Sikainfluenssa
Suomessa lapset arveluttaviin lääketieteellisiin tutkimuksiin ilman vanhempien lupaa

Sikainfluenssarokote on hengenvaarallinen

Sikainfluenssarokote on hengenvaarallinen! Suurin osa Suomen kunnista keskeyttää rokotteen jakamisen lapsille. Myös aikuisten on syytä tunnustaa viimeinkin tosiasiat testaamattoman ja hätäisesti lääketeollisuuden piilotettuihin tarpeisiin luodun rokotteen turvallisuudesta. Sikainfluenssarokotteen on epäilty aiheuttavan lapsille ja nuorille vakavaa elinikäistä aivosairautta, narkolepsiaa. Tapauksia ilmenee jatkuvasti lisää. Rokote joka oli tehty suojelemaan lapsia ja nuoriamme on itseasiassa aiheuttanut enemmän vahinkoa kuin mitä rokotteella olisi koskaan voitu saavuttaa.

Vuosi sitten rokotteen vaaroista yritettiin varoittaa. Rokotteen valmistuksessa rikottiin useita rokotetestauksen turvallisuusprosessien määräyksiä. Rokote oli käytännössä testaamaton. Silti vanhemmat rokottivat lapsensa, vaikka maailmalta kuului yhä enenevissä määrin huolestuttavia uutisia vakavista sivuvaikutuksista. Suomalaisten viranomaisten ja erityisesti Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) propaganda tehosi hyvin niihin suomalaisiin aikuisiin jotka eivät uskaltaneet ajatella omilla aivoillaan. Painostus ottaa rokote lisääntyi viranomaisten, työnantajien, oppilaitosten ja julkisen median toimesta. Jopa arkkiatri Risto Pelkonen painosti julkisesti hoitohenkilökuntaa vaarallisen rokotteen ottamiseen haukkumalla hoitajia vastuuttomiksi ihmisiksi. Myöhemmin talvella ihmiset jonottivat vaarallista piikkiä räntäsateessa tuntikausia, vaikka samaan aikaan myönnettiin julkisesti että sikainfluenssa ei ole yhtään sen vaarallisempi kuin normaali kausi-influenssa.

Sikainfluenssan vakavimmat seuraukset kohdistuvat nuoriin ja lapsiin. Näin tekee myös rokotteen äärimmäisen haitalliset sivuvaikutukset.

Suomen valtio vastaa aiheuttamastaan vahingosta

Viranomaiset, käytännössä THL, Suomen hallitus ja vastaavat ministerit eivät tule koskaan myöntämään rokotteen ja nyt rokotusten aikana ilmenneiden narkolepsiatapausten yhteyttä. Eiväthän he myöntäneet muitakaan vakavien sivuvaikutusten seurauksia vajaa vuosi sitten, vaikka samaan aikaan monen muun maan viranomaiset kielsivät rokotteen antamisen lapsille ja raskaana oleville. Pahasti korruptoitunut Terveyden ja hyvinvoinninlaitos tuskin tulee myöntämään virhettään eikä varsinkaan vastuutaan. Narkolepsian ja rokotteen yhteys tullaan kiistämään viimeiseen asti. Lisäksi viimeisempien tietojen valossa sairaala- ja terveyskeskuslääkärit ovat joko tahallisesti tai viranomaisten painostuksen seurauksena jättäneet ilmoittamatta rokotteen aiheuttamia vakavia haittavaikutuksia. Hengenvaarallisen sikainfluenssarokotteen uhreja saattaa olla Suomessa jopa tuhansia.

Nyt rokotteen uhriksi joutuneilla on yksi lohtu takanaan. Suomen valtio vastaa rokotteen aiheuttamista haitoista. Edellyttäen tietysti, että rokotteen ja haittavaikutusten yhteys viranomaisten toimesta todennetaan. Olen hämmästynyt jos näin tapahtuu. Viranomaiset välttelevät, kiertelevät, kaartelevat ja valehtelevat loppuun asti omasta vastuustaan. Näin kävi myös polion sokeripalarokotusten aikana 1980-luvulla. Vasta Korkeimman oikeuden (KKO) päätöksen jälkeen vuonna 1995 valtio määrättiin korvaamaan lapsen terveydentilan tuhoaminen, tosin käytännössä mitättömin korvauksin.

Sikainfluenssarokotteen uhreilla on sentään olemassa ennakkopäätäs Suomen valtion vastuusta.

Onnea oikeudenkäynteihin!

Lue myös:
Olen pahoillani että luin artikkelisi liian myöhään ...
Sikainfluenssa, osa 2 - Rokote on terveysriski
Sikainfluenssa
Takseilla ei välttämättä ole oikeutta kieltäytyä sairaan kuljettamisesta
Suomessa lapset arveluttaviin lääketieteellisiin tutkimuksiin ilman vanhempien lupaa
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös

Q&A - Sairastuminen kesälomalla

"Joudun isohkoon leikkaukseen juuri kuukauden kesäloman aikana. Sairaslomaa tulisi n. 3 vkoa riippuen toipumisesta. Käytännössä koko kesäloma menisi tähän. Sain tiedon leikkauksesta pari viikkoa ennen eli käytännössä 13 päivää ennen loman alkua. Oli tullut joku peruutuspaikka. Pyysin esimiestä perumaan myönnetyn loman mutta hän ei suostunut. Sano että yhteisesti sovittu loma on minua ja heitä sitova. Miten tää oikeesti menee? Netistä löytyy kaikkee tietoa mutta niihin ei voi luottaa. Kiitti kivasta blogista, on ollut paljon hyöytyy tällaselle tavalliselle perheen äidille. "

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman takia työkyvytön vuosiloman alkaessa tai on tiedossa että työntekijä joutuu sairaalahoitoon loman aikana, työnantajan on siirrettävä vuosilomaa työntekijän pyynnöstä. Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana on seitsemän kalenteripäivän sairausajan jälkeen ylittävä osa lomasta siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan työntekijän pyynnöstä.

Kannattaa siis muistaa että vuosilomaa ei kannata tuhlata sairasteluun. Eli sairaslomaa ja vuosilomaa ei kannata pitää päällekkäin.

Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse siirtää lomaa oma-aloitteisesti. Työntekijän on sitä erikseen aina viipymättä pyydettävä silloin kun tarve on tullut esiin. Pyyntö kannattaa tehdä kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla. Eli jos sairastut ennen lomaa tai sinulla on tiedossa leikkaus josta sairasloma on esim. kolme viikkoa ja sairasloma menee vuosiloman päälle, pyydä työnantajaa siirtämään loman alkamisen ajankohtaa. Jos sairastut loman aikana esim. kahdeksi viikoksi pyydä työnantajaa siirtämään viikon karenssiajan jälkeinen osuus lomasta myöhempään ajankohtaan.

Työnantajalla on velvollisuus siirtää vuosilomaa edellä mainituista syistä, mutta vain työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä.

Työnantajalla on oikeus päättää loman ajankohdasta. Eli jos käytät siirto-oikeutta, muista että työntekijällä ei ole oikeutta jatkaa sairaslomalta suoraan takaisin vuosilomalle. Kun sairasloma päättyy on palattava töihin. Sairasloman takia käyttämättä jääneestä lomasta on sovittava erikseen työnantajan kanssa.

Epäiltynä ja todistajana samassa kuulustelussa

Henkilö A kutsuttiin poliisin suorittaman esitutkinnan aikana kuulusteluun henkilön B tekemän rikosilmoituksen perusteella pahoinpitelystä epäiltynä. Ennen kuulustelun aloittamista henkilö A halusi tehdä samasta pahoinpitelystä rikosilmoituksen henkilöstä B. Samaan oletettuun ja tutkinnan alaiseen pahoinpitelyyn osallistuneet kaksi henkilö tekivät siis rikosilmoitukset toisistaan. Poliisi ehdotti että henkilöä A kuulusteltaisiin ensin todistajana tekemänsä vastarikosilmoituksen vuoksi ja tämän jälkeen rikoksesta epäiltynä. Poliisi painotti, että todistajana ollessaan hänellä olisi totuudessa pysymisvelvollisuus rangaistuksen uhalla ja hänen tulisi kertoa kaikki tietonsa oletetusta pahoinpitelystä. Tämän jälkeen poliisi vielä kuulustelisi häntä rikoksesta epäiltynä jolloin hän voisi täydentää omaa lausuntoaan.

Kuulustelussa todistajalla on totuudessapysymisvelvollisuus. Rikoksesta epäillyn ei puolestaan tarvitse puhua totta tai kertoa yleensäkään mitään koko tapahtumasta. Kuulusteltavalla henkilöllä on aina itsekriminointisuoja. Tämä tarkoittaa sitä, että kenenkään ei tarvitse paljastaa mitään sellaista tietoa joka voisi johtaa hänen itsensä tuomitsemiseen rikoksesta. Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa poliisi yrittää viedä kuulusteltavalta mahdollisuuden käyttää itsekriminoinnin suojaa asettamalla hänet todistajaksi tapahtumalle josta hänestä on tehty rikosilmoitus. Poliisi siis haluaa että henkilö rangaistuksen uhalla kertoo kaiken tapahtumasta todistajan roolissa, vaikka henkilö on käytännössä epäiltynä pahoinpitelyrikoksesta.

Tämän kaltaiset tilanteet ovat hyvin yleisiä varsinkin silloin kun samasta tapahtumasta tehdään vastakkain erillisiä rikosilmoituksia. Itsekriminoinninsuoja on kuitenkin ehdoton. Suoja on myös todistajan roolissa olevalle henkilöllä. Edellä mainitussa tilanteessa todistajan on siis pysyttävä totuudessa koskien sitä, mitä tapahtuman vastapuoli on tehnyt. Todistajaa ei voida rangaista siitä että hän valehtelee todistajana ollessaan omasta osuudestaan tapahtumaan. Henkilön ei tarvitse edesauttaa poliisia millään tavoin oman syyllisyytensä selvittämisessä. Todistajan roolissa on kuitenkin oltava hyvin varovainen, ettei anna väärää lausuntoa vastapuolen tekemisistä.

Käytännössä tämän kaltaisissa yhdistetyissä kuulusteluissa pitäisi todistajan osalta keskittyä selvittämään mitä vastapuoli on tehnyt ja rikoksesta epäiltynä miten henkilö on itse osallistunut tapahtumaan. Kuulustelija ei siis saisi käyttää henkilön todistajan asemaa kuulustelussa hankkiakseen tietoja siitä miten kuulusteltava on itse osallistunut tekoon. Kuulustelijat pyrkivät kuitenkin monesti asettamaan kysymyksensä siten, että totuudenmukaisesti vastaaminen asettaa henkilön itsensä syytteen vaaraan ja toisaalta kieltäytyminen kysymykseen vastaamasta vahvistaa henkilön syyllisyyttä.

Itsekriminoinninsuoja koskee siis kaikkia henkilöitä, oli sitten kuulustelussa todistajana tai epäiltynä. Poliisi pääsääntöisesti painottaa todistajille totuudessapysmysvelvollisuutta ja yleensä itsekriminnoinsuojasta ei muisteta kertoa mitään.

Lue myös:
Q&A - Poliisikuulustelu - Kovalevyn suojauksen purkuavaimen paljastaminen
Rikosilmoituksia ja esitutkintaa

Q&A - Kesäloma

"En kuulu liittoon ja on nyt alkanut vituttaa nykyisen työnantajan kesälomaruljanssi. Ois kiva jos pystyisit neuvoo. Olen duunissa alle 30 hengen pikkufirmassa keski-Suomessa. Meillä pitää kesälomatoive antaa jo maaliskuun loppuun mennessä. Esimerkiksi viimekesänä oli pyytäny lomaa kolme viikkoa heinäkuun alusta. Vikalla viikolla oli tarkoitus lähteä pyörii Italiaan eli matka oli varattu. Työnantaja ei vahvistanut lomaa millään ja matkan loppumaksun aikakin koitti. Vähän yli viikkoa ennen loman alkua sain viimein ilmoituksen että joo, mun loma alkaa heinäkuun alusta ja on toi kolme viikkoa. Hyvä juttu kun matkakin oli jouduttu maksaa. Sitten yhtä päivää, siis päivää ennen kun piti jäädä lomalle työnantaja ilmottaa että eräs henkilö on irtisanoutunut ja mun pitääkin lopettaa loma jo viikkoa aikaisemmin. Mulla oli 4500 euron etelän matka josta ei saanut enää edes kaikkia rahoja takasin. Monen vuoden säästöt matkasta meni hukkaan eikä perhekkään oikein tykännyt. Nyt on taas uusi lomakausi tulossa. Matkaa en ole uskaltanut varata kun linja on samanlainen. Työnantaja peruu lomia ja siirtää niitä ihan miten sattuu. On kuulemma siihen oikeus. Miten on?"

Vuosilomalaki (18.3.2005/162) säätelee kesälomaan liittyviä asioita.

Pääsääntö on että työnantaja päättää vuosiloman ajankohdan. Työnantajalla on kuitenkin kuulemisvelvollisuus eli heidän on pyrittävä ottamaan työntekijöiden lomatoiveet huomioon. Vuosilomasta on 24 päivää annettava kesälomakauden aikana. Kesälomakausi alkaa toukokuun alusta ja päättyy syyskuun loppuun. Muuna ajankohtana kesäloman voi antaa vain työntekijän suostumuksella. Loman tulee olla myös yhtäjaksoinen, eli työnantaja ei voi pilkkoa kesälomaa haluamiinsa jaksoihin. Pääsääntöisesti 12 päivää ylittävä osuus voidaan antaa osissa jos työntekijä suostuu siihen tai jos se on tuotannollisten tai erityisten syiden takia äärimmäisen välttämätöntä. Vaikeus tai määrärahojen puute palkata sijaista ei ole sellainen tuotannollinen syy.

Työnantajan on ilmoitettava loman alkamisajankohta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Poikkeuksellisissa tuotannollisissa tilanteissa ilmoitus voidaan antaa myöhemminkin, mutta aina viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Loman hyväksyminen ja ilmoitus loman alkamisajankohdasta on sopimus työntekijän ja työnantajan välillä. Ilmoitus sitoo työnantajaa. Työnantaja voi tästä huolimatta muuttaa loman ajankohtaa, mutta yksipuolisella muutoksellaan on velvollinen korvaamaan työntekijälle mahdollisesti aiheutuneen taloudellisen vahingon loman ajankohdan muuttamisesta.

Tapauksessasi on rikottu useampaakin kohtaa vuosilomalaissa. Viikkoa ennen ilmoitettu loman alkamisajankohta on liian myöhään. Työnantajan on annettava sitova hyväksyminen kuukautta ennen ja vain poikkeustapauksissa kahta viikkoa ennen. Loman pilkkominen kahden viikon osaan ei voi tehdä ilman työntekijän suostumusta. Onko työantajallasi sitten ollut erityinen syy loman pilkkomiseen on tulkinnallinen kysymys. Minkälainen vaikutus toisen henkilön irtisanoutumisella on ollut työtehtävien hoitamiseen samalla kun sinä olisit ollut lomalla. On kuitenkin täysin selvää ja kiistatonta, että työnantajasi on velvollinen korvaamaan sinulle matkan peruuntumisesta aiheutuneet kulut koska on yksipuolisesti mennyt muuttamaan sovittua loman ajankohtaa.

Ammattiliittoon kuulumisella on se hyvä puoli että tässä tapauksessa saisit ilmaista neuvoa ja tukea liitosta sekä oikeudellista apua asian ratkaisemiseksi.

Suomalaiset aseissa

Suomessa on 1.6 miljoona rekisteröityä asetta. Suhteutettuna väkilukuun Suomessa on kolmanneksi eniten aseita maailmassa. Tässä eivät tietenkään ole mukana luvattomat aseet joiden määrää ei tiedä kukaan.

Suomalainen aselainsäädäntö on mielenkiintoinen. Aseiden hallussapito on luvanvaraista. Aselakia on pyritty kiristämään ja luvallisen aseen saaminen on entistä vaikeampaa. Luvattoman aseen hallussapidosta saa käytännössä sakkoja. Luvattoman aseen hankkiminen on myös äärimmäisen helppoa. Luvattomalla aseella tehty tappo on sama kuin luvallisella aseella. Yleisen oikeustajun mukaan luvattoman aseen tietoinen hankkiminen edellyttää suunnitelmallisuutta eikä pitäisi olla mitään esteitä tuomita luvattomalla aseella tehty tappoa automaattisesti murhaksi.

Aina kun tapahtuu ampuma-asetragedia, jokainen poliitikko julkisuutta hakien on vaatimassa aselainsäädännön kiristämistä. Lainsäädännön kiristäminen näyttää olevan vakiovastaus kaikkiin ongelmiin. Eikö asiaa pitäisi pohtia hieman laajemmin, myös päinvastaisesta suunnasta.

Amerikkalainen kysyi suoraan tajuammeko me Suomalaiset mitä seuraa tiukasta aselainsäädännöstä? Henkilöt joutuvat istumaan autossa ja odottamaan teloittamistaan vailla mitään kykyä puolustaa itseään tai omaisiaan. Eikö olisi parempi että asetta voisi kantaa kuka tahansa? Porvoon osaltakin uhrien määrä olisi jäänyt pienemmäksi jos edes jollain paikalla olleesta olisi ollut ase jolla puolustautua. Tiukka aselainsäädäntö estää aseiden saannin vain rehellisiltä kansalaisilta, ei rikollisilta. Rikollisilla on aina keinonsa saada ase. Hänen mielestään Suomen valtio estää tehokkaasti kansalaistensa mahdollisuuden puolustautua Suomelle tyypillistä satunnaista väkivaltaa kohtaan. Jopa pippurisumuttimelle tarvitsee suomessa aseenkantoluvan.

Ajatus on mielenkiintoinen. Kieltämättä herättää kylmiä väreitä ajatella että kaupungilla illalla kulkiessa kuka tahansa voisi kulkea aseen kanssa. Periaatteessa milloin tahansa kuka tahansa voisi ampua kenet tahansa. Paitsi että jos kaikilla on ase, "kenellä tahansa" on myös pienempi kynnys käyttää asetta.

Eräät tutkimukset väittävät että aseiden yleisyys kulkee käsi kädessä henkirikosten vähäisyyden kanssa. Mitä enemmän aseita on vapaasti saatavilla, sitä vähemmän henkirikoksia tapahtuu. Mitä tiukempi on aselainsäädäntö, sitä enemmän henkirikoksia ja ampumatapauksia. Tällä väitteellä yritetään kertoa, että todelliset syy väkivaltaan on muu kuin kriminologinen. Väkivaltarikollisuuden taustalla on monesti taloudelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Väkivalta ei ole estettävissä rajoittamalla yhden tyyppisen henkirikoksen tekovälineeksi soveltuvan esineen saatavuutta. Ihmisen tappamiseen voidaan käyttää myös kättä, puukkoa, autoa, vasaraa, pesäpallomailaa jne.

Vaikea sanoa mikä linja on oikein. Tärkeintä on keskustella ja katsoa oikeasti eri vaihtoehtoja eikä itsepintaisesti pyrittävä ajamaan vain yhtä asiaa, eli aselainsäädännön tiukentamista entisestään. Ihmisille on annetta mahdollisuus puolustaa itseään väkivaltaa vastaan. Suomalainen yhteiskunta jossa käännetään toinenkin poski, ei ole nykypäivää. Kun joku uhkaa aseella, itse en ainakaan halua istua paikallani kykenemättä tekemään mitään muuta kuin kylmästi odottaa kuolemaa. Se millä puolustaudun jää nähtäväksi. Itse se kuitenkin on tehtävä. Kiitos Suomen.

Sitten asian viereen ja vähän ohikin ...

Tuija Brax / Anne Holmlund

Mitähän suomalaiset ovat tehneet ansaitakseen Tuija Braxin kaltaisen oikeusministerin ja Anne Holmlundin kaltaisen sisäministerin? Johonkin pahaan olemme varmasti syyllistyneet. Anne Holmlundin sooloilut toimessaan etsivät vertaistaan. Itku ei ole kaukana. Tuija Braxin vihreän piipittävä arvomaailma sotii vahvasti suomalaista oikeudentajua vastaan. Kumpikaan eivät ole tehtäviensä tasalla. Eivät koskaan ole olleet.

Kuin Tuija Braxilta kysyttiin lehtihaastattelussa otteiden koventamisesta väkivaltarikollisia kohtaan, hän totesi, ettei kukaan halua Suomesta uutta USA:ta tai Venäjää. Ei varmaan. Kukaan Suomalainen ei myöskään halua antaa vaarallisten rikollisten kulkea vapaana. Suomalainen haluaa turvallisen yhteiskunnan jota nykypäivän Suomi ei ole. Suomalainen yhteiskunta väkilukuun suhteutettuna on yksi väkivaltaisimmista Euroopan valtioista. Suomalainen rikoslainsäädäntö on epäonnistunut. Suomalainen viranomainen ja oikeuslaitos eivät pysty suojelemaan kansalaisia. Moninkertaiset raiskaajat, pedofiilit ja väkivaltarikolliset kulkevat vapaana ehdollisen vankeustuomion turvin. Asiantuntijat vaativat yhä vähemmän vankilatuomioita. Elinkautinen vankeus on keskimäärin 12 vuotta. Tappajille ja murhaajille annetaan mahdollisuus tappaa lisää. Henkirikoksia tapahtuu 3-4 joka viikko. Korkein oikeus arpoo käsittämättömiä ennakkopäätöksiä joissa ihmisen hakkaaminen vasaralla tai pesäpallomailalla ei ole hengenvaarallista. Suomalainen yhteiskunta on oikeasti turvaton ja jokaisen pitäisi varautua puolustamaan itseään ja perhettään. Suomalainen yhteiskunta ei sitä tee. Suomalainen yhteiskunta on huolissaan rikollisista, heidän hyvinvoinnistaan ja mahdollisuuksistaan palata normaaliin elämään - tekemään lisää rikoksia.

Tuija Brax ymmärsi haastattelussa hyvin yksittäisten kansalaisten turvattomuuden tunteen. Hän vihjasi kyseessä olevan yksittäistapauksen. Aivan niin. Yksittäistapaus kuten ennenkin - Puolalanmäki, Raumanmeri, Sello, Kauhajoki, Myyrmanni, Jokela, Porvoo. Kuka näitä laskee? Ei ainakaan Tuija Brax tai Anne Holmlund.

Lue myös:
Kuolemanrangaistus vai todellinen elinkautinen?
Kohtuullista oikeutta suomalaisittain?
Megan Kanka ja Meganin laki

Kuolemanrangaistus vai todellinen elinkautinen?

Mikä on pahin rikos jonka toiselle ihmiselle voi tehdä?
Mikä on riittävä rangaistus rikoksesta?
Voiko rikosta sovittaa?
Mikä on yhteiskunnan vastuu suojella kansalaisiaan?
Onko kuolemanrangaistus epäinhimillinen?
Pitäisikö elinkautisen olla nimensä mukaisesti elinkautinen?

Pahin rikos on toisen ihmisen tietoinen hengen riistäminen. Sen pahempaa ihmisarvon loukkausta ei voi olemassa. Porvoossa kolme ihmistä kylmäverisesti tappanut poliisin tuntema väkivaltarikollinen suoritti tekonsa puolivuotta elinkautisesta vapautumisensa jälkeen. Lehtitietojen mukaan henkilöllä on vahva väkivaltatausta ja hän istui elinkautista vaimonsa murhasta. Elinkautinen tuomio annettiin 1996. Neljätoista vuotta myöhemmin hän tappoi jälleen kolme täysin sivullista ihmistä mitättömän riidan seurauksena.

Yhteiskunnan tehtävä on suojella kansalaisiaan. Yhteiskunnalle vaaralliset yksilöt on eristettävä tavalla tai toisella normaalista yhteiskunnasta. Kustannukset eivät voi olla merkityksellisiä ellei sitten tunnusteta sitä tosiasiaa että yksittäisen kansalaisen henki ja terveys eivät yhteiskunnan näkökulmasta merkitse mitään. Mikä meni pieleen? Miten tämä olisi voitu estää?

Kyseisen tappajan kohdalla elinkautinen tarkoitti 14 vuotta vankeutta. Pitäisikö elinkautinen olla elinkautinen ilman mahdollisuutta armahdukseen? Elinikä vankilassa maksaa yhteiskunnalle. Olisiko kuolemanrangaistus sitten parempi? Jos kyseinen henkilö olisi teloitettu vaimonsa murhasta vuonna 1996, nämä kolme McDonaldsin edessä tapettua henkilö olisivat edelleen elossa. Jos kyseinen henkilö olisi istunut vankilassa elinkautisen ilman mahdollisuutta vapauteen, nämä kolme McDonaldsin edessä tapettua olisivat edelleen elossa. Miksi suomalainen yhteiskunta ei varjele kansalaisiaan? Miksi rikollisen hyvinvointi on meidän muiden hyvinvointia tärkeämpi? Olemmeko halunneet tällaisen Suomen?

Ovatko suomalaiset halunneet rakentaa yhteiskunnan jossa suojellaan rikollisia? Nykyinen käytäntö kaikilla tuomiovallan alueilla osoittaa suhteetonta halua huolehtia enemmän rikollisista kuin uhreista puhumattakaan siitä että haluttaisiin estää vakavien rikosten uusiminen. Viranomaiset ovat huolissaan rikollisen terveydestä ja hyvinvoinnista. Rikollisten jotka ovat itse tietoisella toiminnallaan valinneet tiensä. Tuomiot ovat mitättömiä ja vankilaan tuomitsemista vältetään viimeiseen asti. Vakaviin henkirikoksiin syyllistyneetkin päästetään lopulta vapauteen tappamaan lisää ihmisiä. Tutkimusten mukaan suurin osa väkivaltarikoksesta tuomionsa istuneista uusivat tekonsa ennemmin tai myöhemmin. Suomalaisista selkeä enemmistö haluaa nämä ihmiset pois normaalista yhteiskunnasta - pysyvästi.

Kuolemanrangaistus on hyvä vaihtoehto

Suomalainen oikeusjärjestelmä ja lainsäädäntö eivät tunne oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon käsitettä. Ihmisarvo on perusoikeus jonka kunnioittaminen kaikilla tavoin tulisi olla itsestään selvää. Rikollinen joka tappaa toisen ihmisen ei kunnioita ihmisarvoa. Tämän takia tuomioita annettaessa pitäisi keskittyä toisen ihmisen elämää halveksuneen rikollisen ihmisarvon sijasta uhrin ja tämän omaisten ihmisarvoon. Rikolliselle teolle on suoritettava oikeudenmukainen hyvitys ja oikeuden on toteuduttava. Kuolemanrangaistuksessa on kyse kummastakin, oikeudenmukaisesta tuomiosta sekä uhrin ja omaisten ihmisarvosta. Kuolemanrangaistus on osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Sivistynyt yhteiskunta kunnioittaa uhriksi joutuneita ja suojelee kansalaisiaan. Kuolemanrangaistus murhasta ja taposta on sivistynyt, oikeudenmukainen ja ennen kaikkea ihmisarvoa kunnioittava rangaistus. Kuolemanrangaistus lopettaa väkivaltaisen jatkumon lopullisesti. Se antaa rauhan omaisille ja muulle yhteiskunnalle. Kuolemanrangaistus säästää yhteiskunnan kustannuksia ja antaa selkeän viestin äärimmäisen teon äärimmäisestä tuomittavuudesta.

Kuolemanrangaistus on oikeus ja kohtuus.

Lue myös:
Kohtuullista oikeutta Suomalaisittain?
Megan Kanka ja Meganin laki

Miten suojautua urkinnalta ja viranomaisten mielivallalta?

Seuraava artikkeli on tarkoitettu yksityishenkilöille suojautumiseksi rikollista toimintaa, huijausta sekä viranomaisten mielivaltaa vastaan.

Yksityisyyden suojan ja sananvapauden mureneminen Suomessa on tosiasia. Niin aikaisemmat kuin tulevatkin lainsäädännön muutokset keskittävät valtaa viranomaisille ja lisäävät valvonnan mahdollisuuksia. Suomi on sananvapauden, vapaan mielipiteen ja keskustelun osalta menossa entistä enemmän kohti Lähi-idän diktatuureja. Tilanne pahenee entisestään tulevaisuudessa uusien lakimuutosten vuoksi. Yksilönoikeuksia ja sananvapautta pyritään Suomessa vakavasti rajoittamaan. Tästä ovat esimerkkeinä lähdesuojan kavennukset, internetsensuuri, Lex-Nokia, uusi valmiuslaki, rangaistusvallan yksityistäminen, teletunnistetietojen valvonta, pakolliseen GPS-paikantamiseen perustuvat suunnitelmat tiekäyttömaksuista, vaatimukset kieltää anonymiteetti ja asettaa sivustojen ylläpitäjät oikeudelliseen vastuuseen muiden ihmisten kommenteista, oikeuskäytännöt sekä yli-innokkaiden syyttäjäviranomaisten rasismin varjolla tapahtuvat ristiretket vapaata keskustelua vastaan.

Suomalaiseen oikeusjärjestelmään ei voi luottaa. Poliisin esitutkintatoimet ovat osoittautuneet monesti järjestelmälliseksi vainoamiseksi. Poliisilla on yleistynyt tapa pimittää syyttömyyttä todistavaa esitutkintamateriaalia oikeudenkäynnissä ja siten myötävaikuttaa syyttömien tuomitsemiseen. Järjestelmän nitisevä koneisto arpoo päätöksiä käytännössä täysin sattumanvaraisesti. Syytönkin voidaan tuomita ilman todellista näyttöä. Oikeusjärjestelmän, viranomaisten ja poliittisen eliitin korruptoituneisuus on käsin kosketeltavaa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin syytää liukuhihnamaisesti langettavia päätöksiä yksi toisensa jälkeen. Suomelle ihmisoikeusloukkaukset ovat arkipäivää ja EIT:n tuomiot nostavat Suomen Euroopan pahimpien ihmisoikeusloukkaajien kärkeen.

Kansalaisten on syytä oppia suojautumaan viranomaisten mielivaltaa vastaan, mutta samanaikaisesti myös toisiltaan. Naiivi ja sokean uskoinen luottamus kanssaihmisiin, yrityksiin ja erityisesti viranomaisiin koituu monelle vahingoksi. Liiallisen tiedon levittäminen itsestään kostautuu ennemmin tai viimeistään myöhemmin.

Käytä maalaisjärkeä - liiallinen tiedon levittäminen on aina pahasta

1. Varmista omien ja perheen jäsenten tietojen luovutuskielto. Aseta kielto päälle sekä väestörekisterissä että muissa osoitepalveluissa. Kiellä tietojen luovuttaminen osoitepalveluihin, suoramarkkinointiin, henkilömatrikkeleihin ja sukututkimukseen.
2. Vahvista ajoneuvorekisterikeskukseen osoitetietojen luovutuskielto.
3. Määrittele puhelinliittymät salaisiksi. Halutessasi voit aina määritellä puhelimessa numeron näkyviin myös vastaanottajalle.
4. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kiellä tarpeeton terveystietojen välittäminen (keltainen tietoturvalomake). Anna lupa sairauteen liittyvien tietojen välittämiseen hoitoon lähettävälle lääkärille, mutta kiellä terveystietojesi pyytäminen ja jakaminen muiden instanssien kanssa.
5. Älä levitä omia yhteystietoja netissä. Puhelinnumeron ja katu-osoitteen leivittäminen julkisesti on typerintä mitä voit tehdä. Vältä myös mainitsemasta kaupunginosia, katuja ja läheisiä maamerkkejä.
6. Vältä sosiaalista mediaa omalla nimellä. Omalla nimellä esiintyminen Facebookissa, Blogissa, Twitterissä on suora tarjotin koko maailmalle tutustua yksityiseen elämääsi ja mielipiteisiisi.
7. Älä levitä kuvia itsestäsi tai lähiomaisistasi.
8. Älä osallistu turhaan mainoskampanjoihin ja kilpailuihin joissa joudut antamaan yhteystietosi. Mikäli osallistut, vältä antamasta puhelinnumeroa välttääkseni numeron siirtymisen suoramarkkinointiin.
9. Perusta itsellesi rinnakkainen sähköpostitunnus virtuaalisella nimellä.
10. Suojele henkilötunnustasi ja vältä kirjoittamasta tunnuksen loppuosaa.
11. Keskustele anonyymisti. Anonyymikeskustelu on perustuslaillinen oikeus eikä millään tavoin vähennä sanomasi sisältöä.
12. Silppua tärkeät paperit (sopimukset, tiliotteet, reseptit, laskut jne.) ennen niiden heittämistä paperinkeräykseen.

Tekninen suojautuminen internetissä

Virtuaalisessa maailmassa omalla käyttäytymisellä on suurin merkitys. Oman identiteetin suojelu alkaa omien tietojen suojelusta. Mieti mitä haluat kertoa itsestäsi? Miten haluat että sinut tunnistetaan? Anonymiteetti on avain avoimeen ja rehelliseen keskusteluun. Viranomaisten pyrkimykset kieltää anonymiteetti perustuvat voimakkaaseen haluun kontrolloida vapaata keskustelua ja asettaa vastuuseen henkilöt jotka eivät hyväksy yhtä ainoata virallista totuutta. Voit suojata itseäsi miettimällä tarkkaan mitä kerrot itsestäsi. Tämän jälkeen kyse on enemmän teknisestä suojautumisesta.

Tekninen suojautuminen lähtee …

• Tietoturvasta
• Tunnistettavuudesta
• Anonymiteetin varmistamisesta
• Kotiverkon ja tietoliikenneyhteyksien suojaamisesta
• Suojautumisesta epätoivotuilta META -tiedoilta
• Suojautumisesta tietokoneen operatiivisen toiminnan muodostamilta tiedoilta
• Tietokoneen ja tietokoneen sisältämän tiedon suojaamisesta
• Tietosisällöstä tehtävien varmistusten suojaamisesta
• Siirrettävien massamuistien tai muistitikkujen suojaaminen
• Tärkeiden keskustelujen jälkikäteistodentamisesta

Tietoturva

Tieturvalla tarkoitetaan tietoteknisen sekä sosiaalisen tietoturvan muodostamaa kokonaisuutta. Käyttäjän tulee suojautua tietoteknisesti riittävällä valmiudella hankkimalla tietoturvaohjelmisto. Tietoturvaohjelmiston tehtävänä on suojata käytössä oleva tietokone ajantasaisella virustorjunnalla ja palomuurilla. Huolehtia roskapostisuodatuksesta ja suojella tai ainakin varoittaa tietojenkalastelun yrityksistä sekä erilaisista vakoiluohjelmista. Kunnollinen tietoturvaohjelmisto maksaa vuosittain lisenssihankintahinnan. Se on kuitenkin sijoitus turvallisuuteen. Netistä löytyy myös ilmaisia tietoturvaohjelmistoja joiden taso vaihtelee. Ilmainenkaan ei ole huonovaihtoehto, se on aina parempi kuin ei mitään.

Sosiaalisen tietoturvan heikkous on ihmisten hyväuskoisuus. Tunnuksia ja salasanoja ei saa antaa kenellekään kysy niitä sitten kuka tahansa. Mitään henkilökohtaista tietoa ei pidä jakaa internetissä vain sen takia että joku kysyy niitä. Salasanoja ja tunnuksia ei pidä kirjoittaa ylös paperille tai muuhun vastaavaan paikkaan josta ne ovat helposti luettavissa. Salasanojen on oltava riittävän turvallisia eikä salasana saa koskaan koostua todellisesta sanakirjasta löytyvästä sanasta. Hälytyskellojen pitäisi soida aina kun puhutaan sähköpostin liitetiedostoista ja surffaamisesta arveluttavilla internetsivustoilla. Jos et tiedä varmasti mitä olet tekemässä, älä tee sitä.

Ilmainen virustorjunta ja palomuuri
Comodo Internet Security Free
FortiClient Endpoint Security

Ilmainen virustorjunta
AntiVir Personal Free Antivirus
Anti-Virus Free Edtion
Avast! Home Edition

Tunnistettavuus

Järjestelmään kirjaantumista varten annetaan tunnukset ja salasanat. Tunnuksen tulisi olla anonyymi. Siis sellainen tunnus joka ei viittaa käyttäjänsä identiteettiin. Jos tunnuksena käytetään sähköpostiosoitetta, on hyvä luoda virtuaaliset tunnukset esimerkiksi ilmaiseen sähköpostipalveluun ja käyttää näitä tunnuksia palveluun kirjaantumisessa. Älä koskaan käytä aktiivista sähköpostiosoitettasi ellei ole pakko. Ilmaisina sähköpostipalveluina kannattaa käyttää ulkomailla sijaitsevia palveluja jolloin ne eivät ole suoranaisesti Suomen lainsäädännön ulottuvissa. Saman palvelutarjoajan yksittäistä palvelua ei kannata käyttää saman palveluntarjoajan eri palveluun luomilla tunnuksilla.

Mikäli henkilö voidaan tunnistaa ja todentaa luonnolliseksi tai oikeushenkilöksi, käyttäjä menettää käytännössä mahdollisuuden kiistää toimintansa. Niin kauan kuin käytössä olevaa tunnusta ei voida identifioida yksittäiseen henkilöön riittävällä varmuudella, on käyttäjän anonymiteetin perusturva riittävä.

Ilmaisia sähköposteja
Hotmail
Yahoo
GMail

Anonymiteetin varmistaminen

Anonymiteetti tarkoittaa nimetöntä henkilöllisyyttä eli nimeltään tuntematonta. Lähtökohtaisesti henkilöä anonymiteetin takana ei pitäisi voida tunnistaa. Anonymiteettiä ei luoda internetissä kovin helposti. Sähköpostiosoite ilmaisessa sähköpostipalvelussa keksityllä nimellä ei luo anonymiteettia. Jokainen lähetetty sähköposti sisältää erinäisiä META-tietoja sähköpostin header-osiossa. Kyseisistä tiedoista löytyy myös alkuperäinen IP-osoite josta sähköpostipalvelimella olevaan sähköpostilaatikkoon on otettu yhteys. IP-osoite on puolestaan yksilöllinen tunniste jonka perusteella voidaan jäljittää alkuperäinen Internet palveluntarjoaja (ISP) eli operaattori jolta internetyhteys on ostettu. Operaattori puolestaan pystyy jäljittämään IP-osoitteen haltijan halutulla hetkellä omista palvelulokeistaan. Sama tilanne on missä tahansa internetin kautta tapahtuvassa viestinnässä. Keskustelupalstalle lähetettyyn viestiin kirjaantuu lähettäjän IP-osoite oli käyttäjätunnus kuinka keksitty tahansa.

Anonymiteetin säilyttäminen internetissä perustuu pitkälti siihen, että käyttäjän internetyhteyttä yksilöivää IP-tunnusta ei voida jäljittää tai yhdistää käyttäjään henkilönä.

Helpoin tapa on käyttää julkisessa käytössä olevia tietokoneita tai yhteyksiä avoimien WLAN-verkkojen kautta. Satunnaisesti avoimeen verkkoon kirjaantunutta henkilöä on melko mahdotonta jäljittää vaikka henkilö käyttäisikin omaa tietokonettaan. Avoimiin WLAN-verkkoihin jää jälki kytkeytyneen tietokoneen verkkokortin MAC-osoitteesta. Käyttäjän MAC-osoite näkyy verkon seuraavaan palvelimeen asti, ei kuitenkaan koko internetverkon infrastruktuurin läpi. Käytännössä tämä tarkoittaa WLAN-verkon lähintä reititintä tai tukiasemaa. MAC-osoitteen jäljittäminen on toki mahdollista, mutta hyvin hankalaa. MAC-osoitteen ensimmäiset merkit kertovat verkkokortin valmistajan. Valmistajalla voi olla tieto mihin koneeseen kortti on asennettu ja mille jälleenmyyjälle kone on toimitettu. Myyjällä puolestaan voi olla ostajan tiedot. Toisaalta MAC-osoite voidaan yrittää jäljittää myös muiden verkkojen kautta etsimällä toista verkkoa jossa kyseistä MAC-osoitteen omavaa tietokonetta on käytetty tunnistettavasta liittymästä. Esimerkiksi operaattorit voisivat etsiä omasta verkostaan tietokonetta joka kytkeytyy heidän verkkoonsa kyseisellä MAC-osoitteella. Tällöin saataisiin selville liittymä ja liittymän haltijan tiedot. Käytännössä tällä toimenpiteellä on lainsäädännöllisiä esteitä ja toisaalta kotiverkoissa käytetään omia reitittimiä ja tukiasemia NAT-palveluineen. Käytännössä tietokoneen MAC-osoite kotiverkon takaa näkyy vain omalle reitittimelle asti, ei operaattorille. MAC-osoite on myös helppo muuttaa. Internetistä löytyy ilmaisia ohjelmia joilla verkkokortin MAC-osoite voidaan vaihtaa haluamaksi.

Mikäli haluaa käyttä omaa kotiverkkoaan ja omaa tietokonettaan, täytyy anonymiteetti varmistaa kierrättämällä tietoliikenne muiden palvelimien kautta.

Helpoiten tämä onnistuu käyttämällä internetistä löytyviä anonyymiwebproxy -palveluja. Anonyymiproxy -palvelussa käyttäjä kirjoittaa hakukenttään haluamansa internet-sivuston osoitteen. Haettavan internet-sivuston META-sisältöä ja HTTP-header tietoja muutetaan siten, että sivuston tarjoava palvelu ei näe oikeaa identiteettiäsi sivustoa haettaessa tai tietoa talletettaessa kohdepalveluun. Tämän jälkeen internetsivusto lautautuu kyseisen palvelimen kautta ja sivuston sisältämät linkit korjataan viittaamaan proxy -palvelimelle. Kehittyneimmät anonyymiproxyt luovat selainistunnon palvelimelle jolloin koko sivuston hakuun liittyvä liikenne kulkee ensin anonyymiproxylla olevan istunnon kautta. Anonymiteetti syntyy siitä, että kohdesivustolla (esim. keskustelupalsta) näkyy IP-osoitteena anonyymiproxyn IP-osoite eikä käyttäjän oma IP-osoite. Anonyymiproxyt eivät ole kuitenkaan turvallisin vaihtoehto koska osa internetsivuilla olevista ohjelmallisista komponenteista saattaa kommunikoida tietokoneesi kanssa ohi proxy palvelimen. Monet sivustot eivät toimi anonyymiproxyn kanssa ja toisaalta anonyymiproxyn ylläpitäjät pääsevät helposti käsiksi istuntosi aikaisiin tietoihin. Anonyymiproxyn ylläpitäjällä on myös aina tieto alkuperäisesta IP-osoitteesta.

Tor-verkon käyttäminen vahvistaa merkittävästi todellista anonymiteettiä. Tor-palvelussa yhteytesi kohdesivustolle muodostetaan satunnaisesti valittujen ympäri maailmaa sijaitsevien useiden eri palvelimen kautta. Tietoliikenne on salattua internet selaimesta lähtien viimeiselle Tor-palvelimelle. Lokeja ei tallenneta ja yhteys muodostetaan vaiheittain palvelimelta palvelimelle. Yksikään Tor-palvelin ei näe koko tietoliikenneketjua läpi. Internetselaimesi ja ensimmäisen Tor-anonyymiverkon palvelimen välinen liikenne on salattu joten internet operaattorisikaan ei näe sivustoja joissa liikut. Tor-ohjelmasta löytyy helposti kotikoneelle asennettavat versiot jotka on valmiiksi konfiguroitu ottamaan yhteys Tor-palvelimeen. Tor-palvelu ei kuitenkaan suojaa muilta yksityisyydensuojaan liittyvältä kalastelulta kuten selailutieton liittyviltä evästeiltä (cookie). Tor-verkon käyttö on kuitenkin varmaa ja alkuperäisen IP-osoitteen jäljittäminen on käytännössä mahdotonta.

Jos haluaa päästä todellisen vainoharhaisuuden asteelle anonymiteettinsä suojelussa voi yhdistää Tor:n, anonyymiproxien käytön, julkisen avoimen WLAN-verkon sekä vaihtaa MAC-osoitteensa.

Pelkkä internet yhteyden suojaaminen ei välttämättä ole riittävää. Henkilöitä voidaan jäljittää käyttäjän aikaisempien internetissä tekemien toimenpiteiden perusteella. Käyttäjätunnuksen luonti tai tunnuksena toimivan sähköpostisoitteen luonti pitää tehdä myös anonyymisti. Eli vaikka keskustelu esimerkiksi nettipalstalla tapahtuukin Tor-verkon kautta anonyymisti, niin henkilö voi paljastua jos käyttää palveluun kirjaantuessaan tunnusta joka on alun perin tehty tai muodostettu ilman anonymiteettiä.

Tor
Tor-palvelu
Tor-clientin asennus
Kuinka Tor-toimii
Privoxy

Anonyymiproxeja
HideMyAss
Kproxy.com
The Cloak
Borat Proxy

MAC-osoitteen muuttaminen
SMAC
MACShift
AMAC

Kotiverkon ja tietoliikenneyhteyksien suojaaminen

Kotiverkon tietosuojan ydinongelma on WLAN -reititin tai WLAN -tukiasema. Käytännössä kaikki WLAN laitteet asentuvat oletusarvoisesti ilman suojausta. Tämä tarkoittaa sitä, että kenellä tahansa käyttäjän kotiverkon kuuluvuusalueella on mahdollisuus kirjautua suojaamattomaan verkkoon ja käyttää internetyhteyttä omiin tarkoituksiinsa. Kaikki mitä tunkeilija tekee, jäljitetään kotiverkon haltijan julkiseen IP -osoitteeseen. Ilman riittävää tietokonekohtaista palomuurisuojaa avonaisessa WLAN -verkossa pystyy pääsemään käsiksi myös verkkoon liitettyihin muihin tietokoneisiin.

Tutustu WLAN -laitteesi käyttöohjeisiin. Suojaa langaton kotiverkkosi vähintään WPA-PSK / TKIP salauksella. Mikäli kotona olevat laitteesi tukevat WPA-PSK / AES salausta, käytä sitä. Jälkimmäistä on nykylaitteilla käytännössä mahdoton murtaa. WPA-PSK (TKIP/AES) perustuvat yhteiseen avaimeen jolla verkkoon voi ottaa yhteyttä ja jatkuvasti vaihtuvaan salausavaimeen jolla verkon tietoliikennepaketit kryptataan. Vanhanaikainen WEP -salaus on liian helposti murrettavissa.

Tukiaseman muodostaman kotiverkon IP -avaruutta voi rajoittaa kattamaan vain kotiverkkoon liitettävät laitteet. Myös MAC -osoitteen suodatus on mahdollinen. Eli vain tietyille MAC -osoitteen omaaville verkkolaitteille annetaan oikeus kirjautua kotiverkkoon. Tosin MAC -suodatus ei ole varma tapa estää tunkeutuminen verkkoon, koska MAC -osoite on helposti muutettavissa.

Pääsääntöisesti WPA-PSK / TKIP (AES) suojattu kotiverkko on riittävä.

Tor-verkkoa käyttämällä voidaan suojautua myös internet liikenteen sisällön kuten internet sivujen URL -osoitteiden kirjautumisesta operaattorin verkon palvelimelle.

Suojautuminen epätoivotuilta META-tiedoilta

Monet tiedostoformaatit sisältävät META -tietoa. Eli tietoa tiedostoon tallennetusta tiedosta. META -tietoja ovat esimerkiksi MP3 -äänitiedostoissa levyn, albumin ja esittäjän tiedot. META -tietoa ovat myös tekstitiedostoihin tallentuvat omistaja, versio ja julkaisupäivät sekä monien yllätykseksi myös WMA / AVI / MP4 -videotiedostoihin tallentuvat tiedot käytetystä videoeditointiohjelmista tai jopa digitaalisen kameran tallentamat META -tiedot kuvauspaikan GPS -koordinaateista.

Monien ohjelmien asennuksen yhteydessä saatetaan kysyä käyttäjätietoja. Nämä ohjelman asennuksen yhteydessä annetut käyttäjätiedot voivat tallentua osaksi ohjelmalla luodun tiedoston META -tietoja. Julkaisemalla internetiin tiedoston jonka META -tietoja ei ole poistettu käyttäjä vaarantaa oman anonymiteettinsä. On tapauksia joissa hyvin suojatun tietoliikenneyhteyden takaa eri välityspalvelimen kautta julkaistu aineisto on voitu jäljittää käyttäjään tiedoston sisältämien META -tietojen perusteella.

Tietokoneen asennuksen yhteydessä ei pidä käyttää mitään itseensä viittaavaa käyttäjänimeä. Mitään ohjelmaa ei saa asentaa siten että antaa asennustietoihin itseensä tai henkilöllisyytensä viittaavia tietoja jotka voivat sitten kopioitua ohjelmalla tuotettavien tiedostojen META -tietoihin. Ennen internetiin julkaisua muista aina tyhjentää tiedostojen META -tiedot.

Suojautumisesta tietokoneen operatiivisen toiminnan muodostamilta tiedoilta

Tietokoneen käytöstä, internet selailusta, asennuksista, asetusten muutoksista ym. jää jälkiä koneen rekisteriin, tietokantoihin ja tiedostohakemistoihin. Tietokoneen kovalevyn sisällön tutkiminen kehittyneillä analysointityökaluilla kertoo paljon käyttäjänsä tekemisestä.

Paras tapa suojautua on kryptata koko tietokoneen kovalevy riittävän vahvalla menetelmällä.

Toinen ja miksei myös kryptaamisen kanssa rinnakkainen menetelmä, on käyttää virtuaalista tietokonetta. Käyttäjä voi luoda omalle tietokoneelleen virtuaalisen tietokoneen joka on eriytetty, mutta täysin toimiva ympäristö varsinaisesta fyysisestä tietokoneesta. Virtuaalinen tietokone on käytännössä yksi ainoa tiedosto fyysisen koneen kovalevyllä. Asianmukaisesti tuhoamalla virtuaalikoneen kuvatiedosto fyysiseltä koneelta tuhotaan samalla myös kaikki jäljet niistä tiedoista joita virtuaalisella koneella tehtiin.

Virtuaalitietokoneita
Microsoft Virtual PC
WMWare Player

Tietokoneen ja tietokoneen sisältämän tiedon suojaaminen

Tietokoneen kovalevy sisältää paljon tietoa käyttäjästään. Kovalevyltä poistetut tiedostot saadaan tarvittaessa uudelleen kokonaan tai osittain näkyville. Internet selailua voidaan jäljittää selaimen historiatietojen poistamisesta huolimatta. Asennetut ohjelmat jättävät rekistereihin ja tietokantoihin merkintöjä poistamisesta huolimatta.

Tietokoneen suojaaminen salasanalla (windows salasana) ei ole riittävä menetelmä. Vihamielinen taho irrottaa kovalevyn koneesta ja kytkee se luettavaksi toiseen tietokoneeseen. Ainoa tapa jolla tietokoneen kovalevyn sisällön voi suojata riittävällä varmuudella, on salata (kryptata) kovalevyn koko sisältö. Salasanaksi on asetettava vähintään 25 merkkiä pitkä erikoismerkkejä sisältävä salasana tai -lause.

TrueCrypt on ilmainen ja erittäin tehokas ohjelma jolla voi lennosta salata käynnissä olevan tietokoneen kovalevyn käyttöjärjestelmäosioineen. Salauksessa kannattaa käyttää vähintään AES algoritmia. AES on tällä hetkellä murtamaton. TrueCrypt:n käyttö on erittäin helppoa jopa aloittelijalle ja sen käyttö on pieni hinta yksityisyydestä.

Salausohjelmat
TrueCrypt

Tietosisällöstä tehtävien varmistusten suojaaminen

Salattu tietokoneen kovalevy on hyvä alku yksityisyydensuojan varmistamisessa. Kovalevyllä olevat tiedot on kuitenkin säännöllisesti varmistettava. Tällöin on muistettava suojata myös varmistusmedian sisältö.

Helpoin tapa on ostaa esimerkiksi kaksi kappaletta 500Gb USB -virralla toimia ulkoisia kovalevyjä. Nämä kovalevyt salataan (kryptataan) kokonaisuudessaan käyttäen TrueCrypt -ohjelmistoa. Kovalevy kytketään tietokoneen USB -liitäntään ja kovalevy voidaan aukaista loogiseksi asemaksi käyttäen TryeCryptin "Auto Mount Devices" -toimintoa. Varmistus tehdään kovalevylle jonka jälkeen kovalevy suljetaan TrueCryptin "Dismount" -toiminnolla. Kovalevy on mekaaninen laite, joten laitevian aiheuttaman tietojen menetyksen todennäköisyys kannattaa minimoida varmistamalla tietokoneen kovalevyn sisältö esimerkiksi vuorokertoina eri ulkoiselle kovalevylle.

DVD -levyille varmistettaessa on syytä muistaa että levylle tallennetut tiedot ovat yleensä normaalisti luettavissa ja DVD -levyn salaus on monimutkaisempaa kuin USB -kovalevyn käyttäminen.

Salausohjelmat
TrueCrypt

Siirrettävien massamuistien ja muistitikkujen suojaaminen

Ihmisten mukana liikkuvat muistitikut ovat äärimmäinen yksityisyydensuojan riski. Muistitikkujen osalta on toimittava samoin kuin varmistusten ja tietokoneen kovalevyn suojaamisen osalta. Puhelimen muistikortit voidaan lukea samaan kategoriaan. Puhelimiin on jonkin verran tarjolla salaus- ja tietoturvaohjelmia.

Salausohjelmat
TrueCrypt

Tärkeiden keskustelujen jälkikäteistodentamisesta

Asioista sopiminen on pyrittävä tekemään kirjallisesti. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Monesti viranomaisten, yritysten ja yksityisten henkilöiden kanssa keskustellaan ja asioidaan puhelimitse. Jos puhelimitse sovituista asioista syntyy erimielisyyttä on näyttökysymys hyvin ongelmallinen. Puhelut kannattaa oletusarvoisesti tallentaa. Suomessa puheluiden tallentaminen ilman vastapuolen lupaa on täysin laillista.

Erityisesti Nokian Symbian -alustalle sopivia tallennusohjelmia on useita. Yksi käyttökelpoisimmista on Killer Mobile:n Total Recall -ohjelma joka tarvittaessa tallentaa kaikki lähtevät ja tulevat puhelut automaattisesti. Total Recall estää myös Nokian puhelimissa tyypillisen "piippaus" äänen kuulumiseni puhelun nauhoituksen aikana.

Puheluiden automaattinen tallennus
Total Recall

Yhteenveto

• Käytä tietoturvaohjelmistoa
• Salaa tietokoneen kovalevy sekä varmistusmediat
• Luo ja käytä ei-identifioivia virtuaalisia tunnuksia
• Käytä Tor-verkkoa
• Käytä anonyymiproxeja
• Käytä avoimia WLAN-verkkoja
• Käytä virtuaalisia tietokoneita
• Muista suojautua META-tietojen muodostamalta uhalta
• Tallenna puhelut
• Älä levitä itsestäsi tietoa

Lue myös:
Omien puheluiden tallentaminen

Q&A - Huollossa aina kusetetaan

"Miten on mahdollista että aina kun vien auton huoltoon niin hinta nousee alkuperäisestä puhelimessa sovitusta arviosta pilviin. Viimeksi kun vein nissanin huoltoon niin puhelimessa sovittiin että huollon hinta on n. 350 euroa. Kun hain autoa pois niin minun piti maksaa yli 500 euroa kun kuulema kaikenlaista oli löytynyt mikä pitäisi korjata. Onko tosiaan niin että meitä naisia kusetetaan oikein urakalla kun en autosta mitään tiedä. Onko sulla mitään hyviä neuvoja? Kiitos kivasta blogista."

Lähtökohta on tietysti se, että sinun ei tarvitse tietää autoista. Tärkein sääntö on pyytää aina selkeä hinta-arvio tai korjaushinta, eli sopia korjauskustannuksista aina etukäteen. Mikäli teet tämän puhelimessa, varmista korjauskustannukset viimeistään ja myös silloin kun jätät auton varsinaiseen huoltoon. Sovittu hinta on kumpaakin osapuolta sitova. Mikäli korjauskustannuksista ei ole sovittu mitään, lopullinen korjaushinta on sinua sitova. Tässä tosin tulee ottaa huomioon kohtuullisuus, tehty työ, laatu ja taloudellisuus siten että kustannukset vastaavat vastaavankaltaisesta työstä tehtyjä kustannuksia.

Auton huollon yhteydessä asiakkaalle ei ennakolta pysty yleensä antamaan tarkkaa hintaa työn luonteesta johtuen. Lopullinen hinta ei saa kuitenkaan nousta yli 15% sovitusta. Sinun tapauksessa huollon hinta olisi voinut maksimissaan olla n. 402 euroa, eli 15% yli sovitun 350 euron.

Huolto ei saa tehdä lisätöitä ilman asiakkaalta saatua lupaa. Jos huollon aikana havaitaan muuta korjattavaa kuin huoltotilauksen yhteydessä sovitut korjaukset, on asiakkaaseen otettava yhteyttä ja kerrottava selkeästi vian laatu ja korjauskustannukset. Huollon yhteydessä havaitun vian voi korjata vain jos asiakas hyväksyy korjauksen ja siitä aiheutuneet lisäkustannukset.

On myös hyvä muistaa että monissa merkkihuolloissa saatetaan kysyä "saako korjata pikkuviat ilman erillistä lupaa?". Tähän kannattaa suhtautua hyvin suurella varauksella. Monesti tämä tarkoittaa sitä, että huollon yhteydessä korjataan monia sellaisia pienimuotoisia vikoja jotka pystyisi itse korjaamaan huomattavasti halvemmalla tai joita ei tarvitsisi edes välttämättä korjata. Eräässä merkkihuollossa korjattiin "pikkuvikoina" palanut rekisterikilven poltin, sisävalon poltin, takaikkunan pyyhkijä sekä täydennettiin pissapoikaan lisää pesuvettä. Yhteishinta 65 euroa. Ei kuulosta kohtuulliselta.

Jos huollon hinta nousee selkeästi yli 15% sovitusta ilman että asiakkaalta on pyydetty lupaa lisätöihin voi asiakas kieltäytyä maksamasta osuutta joka ylittää hinta-arvion (+ 15%). Monesti tämä tosin saattaa johtaa siihen, että huolto kieltäytyy antamasta ajoneuvoa ennen kuin lasku on maksettu. Tässä kohdin kannattaa neuvotella kustannuksen maksamisesta ainoastaan sovittuun rajaan asti ja ylimenevien kustannusten osalta asian viemistä puolueettoman osapuolen ratkaistavaksi, kuten kuluttajariitalautakuntaan. Jos huolto kieltäytyy, voi asiakas räikeimmissä tapauksissa yksinkertaisesti ottaa oman ajoneuvon käyttöönsä, esimerkiksi vara-avaimilla, maksamatta laskua ollenkaan. Kyseessä on yksityisoikeudellinen riitakysymys joka ei kuulu poliisille.

Kuluttajaviranomaiset neuvovat yleensä maksamaan koko laskun ja riitelemään summasta vasta jälkikäteen. Tämä on kuitenkin täysin väärä neuvo joka siirtää kaiken riskin kuluttajalle. Korjaamolla ei ole intressiä sopia asiaa jos sillä ei ole mitään saatavaa. Taloudellista riskiä ei pidä siirtää kuluttajan harteille. Autoilija voi maksaa vain riidattoman osan laskusta. Jos huolto ei suostu pelkästään riidattoman osan maksamiseen voi laskun jättää myös maksamatta. Huoltoliike saattaa uhata poliisilla. Joissakin tapauksissa poliisi saattaa jopa toimenkuvansa takia saapua paikalle selvittämään asiaa. Kyseessä on kuitenkin rikos vain silloin jos auto olisi tuotu huoltoon aikomattakaan maksaa huoltolaskua. Pidä huoli että selvästi ja todistettavasti ilmoitat halukkuutesi maksaa riidattoman osuuden ja olet sen myös valmis maksamaan ennen kuin otat autosi huollon pihasta.

Aina tulee pyrkiä sopimaan asiat. Kuluttajan ei kuitenkaan tarvitse alistua huoltoliikkeen armoille selkeissä väärinkäytöksissä. Laskuista voi aina maksaa vain sen osan joka on riidaton.

Lue myös:
Q&A - Voiko ravintolalaskun jättää maksamatta?

Kuka vastaan 95E10 bensiinin toimivuudesta?

Suomeen suunnitellaan suurta bensiiniremonttia joka tulee aiheuttamaan paljon harmia, ongelmia ja kustannuksia autoilijoille. Vuoden 2011 alusta Suomen markkinoille tulee uusi bensiinilaatu, 95 oktaaninen 95E10 -bensiini, joka sisältää etanolia enintään 10 tilavuusprosenttia. Uusi bensiini korvaa yleisesti nyt käytössä olevan 95E -bensiinin.

Uusi 95E10 -bensiini soveltuu kuitenkin alle 70% siitä autokannasta jotka nyt käyttävät 95E -bensiiniä. Autoilijat joiden autoon uusi bensiini ei sovellu joutuvat vaihtamaan kalliimpaan 98E5 -bensiinin. Kolmannekselle autoilijoista on siis jälleen odotettavissa reipasta korotusta autoilun hintaan kalliimman bensiinin muodossa.

Toinen vielä suurempi ongelma on vastuu uuden bensiinin aiheuttamista moottorivaurioista. Motivan, Autoalan Tiedotuskeskuksen ja Öljy- ja kaasualan keskusliiton julkaisema E10bensiini nettipalvelu ei vastaa siihen oleellisimpaan kysymykseen: Kuka vastaa uuden bensiinin ajoneuvolle mahdollisesti aiheuttamista vaurioista? Bensiiniä ei ole pystytty testaamaan kaikilla moottorityypeillä. Kattavia testejä eivät ole tehneet bensiinin- eikä myöskään ajoneuvojen valmistajat. Hyvänä esimerkkinä on E10bensiini -nettipalvelun julkaisema lista ajoneuvoista joille uusi 95E10 -bensiini soveltuu. Toukokuussa Toyotan kohdalla kerrottiin että uusi 95E10 bensiini soveltuu kaikkiin malleihin jotka on valmistettu Euroopan markkinoille 1998 vuonna tai sen jälkeen. Kesäkuussa merkintää korjattiin kun kävi ilmi että 95E10 -bensiini ei sovellu yhteenkään vuonna 2000-2008 valmistettuun 2.0 - 2.4 L Toyota Avensikseen. On tietenkin positiivista huomata, että julkaistua listaa päivitetään. Näin kuuluukin tehdä. Valitettavasti virheellisestä listasta löytyy nyt lukemattomia kopioita netissä jopa eri autovalmistajien ja myyjien sivuilta.

Peruskysymys odotuttaa kuitenkin vastausta. Kuka vastaa ettei listalla ole vuoden 2011 alussa Toyota Avensiksen kaltaisia pahoja virheitä? Kuka vastaa siitä jos uusi bensiini kaikesta huolimatta rikkoo ajoneuvon moottorin? Vastaukseksi ei riitä että tämä ei ole mahdollista. Myös tuotteen aiheuttamiin vaurioihin on varauduttava.

Vaikka vastausta ei ole missään kerrottu, on se taustalla toimivissa organisaatiossa valmiiksi mietitty. 95E10 -bensiinin valmistaja tulee kaikissa tapauksissa väittämään että bensiini ei ole moottorivauriota aiheuttanut. Vika on ollut ajoneuvossa. Ajoneuvon valmistaja tai huolto puolestaan syyttää vaurioista epäsopivaa polttoainetta. Autoilija kuluttajana jää tähän väliin hyvin heikossa asemassa, käytännössä ilman mitään suojaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on jo kerran harjoiteltu taistelu Toyota Avensiksen moottorin äkillisesti rikkoutumisesta. Ajoneuvon omistaja piti vikaa valmistusvirheenä kun taas Toyota vääränlaisen polttoaineen aiheuttamana vauriona. Voitte lukea itse karmaisevan esimerkin siitä minkälainen taistelu odottaa suurta joukkoa suomalaisia autoilijoita vuoden 2011 alun jälkeen.

Kädettömältä Kuluttajavirastolta voisi odottaa jo ennakoivaa kannanottoa tämän tyyppisiin kysymyksiin jottei jälleen kerran oikeuden hakeminen kaikkien autoilijoiden puolesta jäisi yhden henkilön taakaksi. Kuluttajavirasto on osoittanut kuitenkin viime vuosien aikana harvinaisen selkeää kuluttajavastaisuutta ja isojen yritysten ja elinkeinoelämän suosimista joten Kuluttajaviraston apuun tässä asiassa ei kannata luottaa. Kuluttajavirasto ei pysty toimimaan tässä, eikä missään muussakaan asiassa kuluttajan edun mukaisesti niin kauan kuin viraston johdossa on epäpätevä ja täysin hampaaton kuluttaja-asiamies.

Ilmastonmuutos on noussut 95E10 -bensiinin markkinoinnin perustaksi. Kuluttajat pistetään maksumieheksi jälleen asialle joka perustuu uskonnollisuuden kaltaiseen hurmokseen keksityn ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Onneksi osa ihmisistä on pystynyt avaamaan silmänsä ja näkemään totuuden ilmastonmuutoshuijauksen taakse. Kuinka ekologista on oikeasti kehittää biopolttoaineita kun samalla näiden tuotteiden eteen raivataan sademetsiä silmittömällä vauhdilla? Valitettavasti ilmastonmuutoksen varjolla tehdään edelleen täysin mielipuolisia päätöksiä. 95E10 -bensiinin kiireellinen lanseeraus ja riskien tietoinen siirtäminen autoilijalle on tästä erinomainen esimerkki.

Kuvitteellisen ilmastonmuutoksen puolesta, välittämättä seurauksista ja ennen kaikkea autoilijoiden kustannuksella!

Lue myös:
Taistelu Toyota Avensiksen moottorivauriosta