Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen määritelmän mukaan orjuus on mm. työtä josta ei voi kieltäytyä tai työtä josta ei saa riittävää toimeentuloa. Suomessa nykyajan orjuus on nykyisen ja aikaisempien hallitusten toimesta laillistettu palkattoman työharjoittelun muotoon.
Kenen mielestä on olemassa työtä josta ei tarvitse maksaa palkkaa?
Palkattomaan työhön ei ole olemassa mitään perustetta. Palkan suuruuden kuuluu toki vaihdella osaamisen, kokemuksen ja työtehtävien mukaan, mutta palkaton työ jonka arvo työnantajalle on enemmän kuin 0 eur / kk, on kaiken mittapuun mukaan perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa kiellettyä orjuutta.
Tutustukaa ”Orjafirmat” Facebook sivustoon jossa kerätään tietoja Suomessa orjuutta kannattavista ja orjuuteen myötämielisesti suhtautuvista yrityksistä.
Alla muutama esimerkkejä Orjafirmat-sivuston listaamista yrityksistä:
Barona
Berner Oy
Fazer
Finnair Oy
Handelsbanken
HC Services Oy
Heinolan kaupunki
Helsinki -filmi Oy
Hesburger
Hoivapalvelu Helmi
Hämeenlinnan kaupunki
IKEA
Intersport Finland Oy
ISS
Kalustetalo Masku
Kesko
K&K Laki Oy
Levi
Levin Matkailu Oy
Megaeläin Oy
Naisasialiitto Unioni
Nestlé
Oulun kaupunki
Pro Artisaani ry
Raahen kaupunki
Restel
Seure Henkilöstöpalvelut
StaffPoint
Tokmanni
Varamiespalvelu
WorkPower Oy
World Vision Suomi
(listan lähde: https://www.facebook.com/Orjafirmat/)
oikeusjakohtuus.blogspot.com
sunnuntai, huhtikuuta 02, 2017
perjantaina, maaliskuuta 03, 2017
Etninen profilointi on hyväksyttävää
Yhdenvertaisuuslaissa kielletään henkilön syrjiminen esimerkiksi iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, tai uskonnollisin perustein. Syrjintä voi olla välitöntä tai välillistä. Välitön syrjintä tarkoittaa henkilön kohtelemista epäsuotuisammin kuin jotain toista vastaavanlaisessa tilanteessa. Välillisessä syrjinnässä näennäisesti puolueeton säännös tai peruste saattaa jonkun epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden. Kummassakin tapauksessa syrjintä on laillista jos siihen on olemassa hyväksyttävä syy.
Hyväksyttävät syyt ovat puolestaan suhteellisia. Ihmisiä voidaan syrjiä asettamalla ikärajoja, esimerkiksi ravintolassa käymiselle, sukupuolen perusteella tiloihin pääsemisessä, lista on loputon. Miksi siis rikollisuuden tai terrorismin torjunnassa ei saisi käyttää profilointia, joka perustuu tiedetyn etnisen ryhmän tilastollisesti aiheuttamiin, keskimääräisestä poikkeaviin määrään rikoksia. Viranomaisten tehtävä on nimenomaan pitää yllä järjestystä koko populaation keskuudessa eikä pelkästään tiettyjen ryhmien sisällä.
Edustamansa populaatioon kokoon suhteutettuna monet pienemmät kantaväestöstä poikkeavat etnistä alkuperää olevat ihmisryhmät muodostavat ryhmän joissa raiskauksia ja muuta väkivaltaa esiintyy enemmän kuin suhteutettuina muihin ihmisryhmiin. Miksi siis olisi jo pelkän todennäköisyyden perusteella väärin kohdistaa erityistä valvontaa niihin ryhmiin jotka tilastollisesti eniten rikoksiin syyllistyvät?
Jos rajavalvonnassa halutaan etsiä maahan laittomasti pyrkiviä tai poliisin toimesta maassa laittomasti olevia tai halutaan jäljittää ihmiskauppaa, harmaata taloutta tai ratkaista henkilöihin kohdistuvia rikoksia, pitää olla mahdollista kohdistaa profilointia henkilöiden etniseen tai muuhun vastaavaan yhdenvertaisuuslaissa määrättyyn erityiseen taustaan.
Jos laatikossa on 1000 eriväristä marmorikuulaa ja tiedetään että joukossa on kaksi viallista punaista. Miksi tarkistaa muita värejä kun riittää että tarkistaa ainoastaan punaiset kuulat!
Kannattaa muistaa että etninen profilointi ei tarkoita ihmisten rankaisemista. Sillä ei siis ajeta erilaista rangaistuskäytäntöä etnisyyden perusteella vaan asioiden selvittämistä ja ennakointia etninen tausta huomioon ottaen.
Etnisen profiloinnin kieltäminen johtaa vain ja ainoastaan rikollisen ja potentiaalisen rikollisen aineksen suojeluun ja rikosten selvittäminen ja käsittely monimutkaistuu. Etninen profilointi mahdollistaa rikosten tehokkaamman ratkaisemisen ja ennen kaikkea estää uusien rikosten syntymisen.
Samalla kun uskalletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja todennäköisyyksillä, myös monen ihmisen vaatima monikulttuurinen dialogi on rikkaampaa kun tiedämme mistä ja kenen tekemisistä puhutaan.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Hyväksyttävät syyt ovat puolestaan suhteellisia. Ihmisiä voidaan syrjiä asettamalla ikärajoja, esimerkiksi ravintolassa käymiselle, sukupuolen perusteella tiloihin pääsemisessä, lista on loputon. Miksi siis rikollisuuden tai terrorismin torjunnassa ei saisi käyttää profilointia, joka perustuu tiedetyn etnisen ryhmän tilastollisesti aiheuttamiin, keskimääräisestä poikkeaviin määrään rikoksia. Viranomaisten tehtävä on nimenomaan pitää yllä järjestystä koko populaation keskuudessa eikä pelkästään tiettyjen ryhmien sisällä.
Edustamansa populaatioon kokoon suhteutettuna monet pienemmät kantaväestöstä poikkeavat etnistä alkuperää olevat ihmisryhmät muodostavat ryhmän joissa raiskauksia ja muuta väkivaltaa esiintyy enemmän kuin suhteutettuina muihin ihmisryhmiin. Miksi siis olisi jo pelkän todennäköisyyden perusteella väärin kohdistaa erityistä valvontaa niihin ryhmiin jotka tilastollisesti eniten rikoksiin syyllistyvät?
Jos rajavalvonnassa halutaan etsiä maahan laittomasti pyrkiviä tai poliisin toimesta maassa laittomasti olevia tai halutaan jäljittää ihmiskauppaa, harmaata taloutta tai ratkaista henkilöihin kohdistuvia rikoksia, pitää olla mahdollista kohdistaa profilointia henkilöiden etniseen tai muuhun vastaavaan yhdenvertaisuuslaissa määrättyyn erityiseen taustaan.
Jos laatikossa on 1000 eriväristä marmorikuulaa ja tiedetään että joukossa on kaksi viallista punaista. Miksi tarkistaa muita värejä kun riittää että tarkistaa ainoastaan punaiset kuulat!
Kannattaa muistaa että etninen profilointi ei tarkoita ihmisten rankaisemista. Sillä ei siis ajeta erilaista rangaistuskäytäntöä etnisyyden perusteella vaan asioiden selvittämistä ja ennakointia etninen tausta huomioon ottaen.
Etnisen profiloinnin kieltäminen johtaa vain ja ainoastaan rikollisen ja potentiaalisen rikollisen aineksen suojeluun ja rikosten selvittäminen ja käsittely monimutkaistuu. Etninen profilointi mahdollistaa rikosten tehokkaamman ratkaisemisen ja ennen kaikkea estää uusien rikosten syntymisen.
Samalla kun uskalletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja todennäköisyyksillä, myös monen ihmisen vaatima monikulttuurinen dialogi on rikkaampaa kun tiedämme mistä ja kenen tekemisistä puhutaan.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
perjantaina, helmikuuta 10, 2017
Hedman Partners kiristyskirjeet - Markkinaoikeuden päätös - IP osoite ei riitä tuomioon
Hedman Partners on hävinnyt markkinaoikeudessa kanteen jossa korvauksia vaadittiin laittomasta elokuvan ja tv-sarjojen lataamisesta. Hedman Partners ei pystynyt osoittamaan oikeudelle että internetliittymän ja IP-osoitteen haltija oli juuri se henkilö joka tekijänoikeuden alaista materiaalia oli jakanut liittymänsä kautta. Tekijänoikeuden haltijat Scanbox Entertainment A/S ja Crystalis Entertainment UG velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 28 000 euroa korkoineen.
Markkinaoikeuden päätös.
Meillä on nyt kaksi markkinaoikeuden päätöstä jotka osoittavat tekijänoikeusjärjestöjä edustavien tahojen vaatimukset ja perusteet kohtuuttomiksi. Korvausvaatimukset ovat täysin ylimitoitettuja. Vuonna 2016 annetussa päätöksessä esimerkiksi tv-sarjojen laittoman jakamisen kohtuulliseksi korvaukseksi määrättiin vain kymmeniä euroja. Nyt tammikuussa 2017 annetussa päätöksessä markkinaoikeus on selkeästi ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti nähnyt ettei pelkkä IP-osoitteen omistaminen tee henkilöä syylliseksi, kantajan on osoitettava syyllisyys muulla todistelulla.
WLAN verkon suojaamattomuus nousee kynnyskysymykseksi. Onko verkkoa voinut käyttää myös joku muu kuin vastaaja. Käytännössä kantajan on osoitettava verkon olleen suojattu ja vastaajan verkon olleen avoin. Markkinaoikeuden päätöksen perusteluista voi tulkita, että erityisen tärkeä peruste on ollut vastaajan henkilötodistaja verkon avoimuudesta. Pelkkä tekninen todistelu tukiaseman tilasta, sen kuuluvuudesta, kantajan tekemistä mittauksista tai tukiasemaan kirjautuneista laitteista ei näytä riittävän.
Siksi jatkossa onkin syytä muistaa muutama asia. Kiristyskirjeen lähettäjälle ei tule kertoa mitään tietoja omistamistaan tukiasemista tai verkkojen SSID nimistä. Kantaja on kummassakin tapauksessa käynyt mittaamassa paikan päällä mitä verkkoja, suljettuja tai avoimia vastaajan kotiosoitteen läheisyydessä kuuluu. Lisäksi vastaajan on hyvä varmistaa että WLAN verkon avoimuudelle löytyy henkilötodistaja.
Lue myös:
Hedman Partners kiristyskirjeet – Markkinaoikeuden päätös 2016
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 1/ 3
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 2/ 3
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 3/ 3
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Markkinaoikeuden päätös.
Meillä on nyt kaksi markkinaoikeuden päätöstä jotka osoittavat tekijänoikeusjärjestöjä edustavien tahojen vaatimukset ja perusteet kohtuuttomiksi. Korvausvaatimukset ovat täysin ylimitoitettuja. Vuonna 2016 annetussa päätöksessä esimerkiksi tv-sarjojen laittoman jakamisen kohtuulliseksi korvaukseksi määrättiin vain kymmeniä euroja. Nyt tammikuussa 2017 annetussa päätöksessä markkinaoikeus on selkeästi ja oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti nähnyt ettei pelkkä IP-osoitteen omistaminen tee henkilöä syylliseksi, kantajan on osoitettava syyllisyys muulla todistelulla.
WLAN verkon suojaamattomuus nousee kynnyskysymykseksi. Onko verkkoa voinut käyttää myös joku muu kuin vastaaja. Käytännössä kantajan on osoitettava verkon olleen suojattu ja vastaajan verkon olleen avoin. Markkinaoikeuden päätöksen perusteluista voi tulkita, että erityisen tärkeä peruste on ollut vastaajan henkilötodistaja verkon avoimuudesta. Pelkkä tekninen todistelu tukiaseman tilasta, sen kuuluvuudesta, kantajan tekemistä mittauksista tai tukiasemaan kirjautuneista laitteista ei näytä riittävän.
Siksi jatkossa onkin syytä muistaa muutama asia. Kiristyskirjeen lähettäjälle ei tule kertoa mitään tietoja omistamistaan tukiasemista tai verkkojen SSID nimistä. Kantaja on kummassakin tapauksessa käynyt mittaamassa paikan päällä mitä verkkoja, suljettuja tai avoimia vastaajan kotiosoitteen läheisyydessä kuuluu. Lisäksi vastaajan on hyvä varmistaa että WLAN verkon avoimuudelle löytyy henkilötodistaja.
Lue myös:
Hedman Partners kiristyskirjeet – Markkinaoikeuden päätös 2016
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 1/ 3
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 2/ 3
Hedman Partners kiristyskirjeet – osa 3/ 3
oikeusjakohtuus.blogspot.com
tiistaina, tammikuuta 03, 2017
Vakuutusyhtiöille totuuden kertominen ei aina ole oman edun mukaista
Suojeluohje sisältää vaatimuksia vakuutuksen ottajalle siitä kuinka hänen tulee toimia pyrkiäkseen estämään vakuutustapahtuman syntyä tai rajoittamaan vakuutustapahtuman laajuutta. Ajoneuvovakuutuksissa kyse on ohjeistuksesta jonka mukaan esimerkiksi ajoneuvon kuljettaminen väsyneenä tai sairaana on kiellettyä, kuljettajalla täytyy olla viranomaisten myöntämä asianmukainen ajokortti, riittävä ikä, ajoneuvon tulee olla riittävässä kunnossa, ajoneuvossa saa käyttää vain hyväksyttäjä lisälaitteita ja ajoneuvon avaimia ei saa säilyttää näkyvillä.
Vakuutusyhtiöt tyypillisesti tekevät kaikkensa keksiäkseen jonkin perusteen pienentää tai evätä korvausvelvollisuuttaan. Erityisesti väsyneenä ja sairaana ajaminen antaa vahvan tulkittavuuden takia laajat mahdollisuudet evätä korvaus.
Vakuutusyhtiöt ovat evänneet korvauksia esimerkiksi seuraavan kaltaisissa tapauksissa:
- kuljettaja oli kertonut että keskittymiskyky oli herpaantunut vaikean elämäntilanteen takia
- kuljettaja oli kertonut että voimakas selkäkipu ajaessa oli aiheuttanut ajovirheen
- kuljettajalla oli tietämättään alhainen hemoglobiini joka oli johtanut torkahtamiseen
- kuljettaja oli lähtenyt töistä pitkän yövuoron jälkeen omien sanojensa mukaan hyvin väsyneenä
- kuljettaja oli itkenyt autossa miettiessään viikko sitten kuollutta lastaan
Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota suojeluohjeeseen ja täysi valta tulkita sitä mielensä mukaan samalla tietäen että harva kuljettaja jaksaa lähteä riitelemään asiasta vakuutusyhtiön kanssa oikeuteen asti. Vakuutuskorvausten epääminen vetoamalla väsymiseen ja sairauteen ovat lisääntyneet enenevissä määrin. Valitettavasti vakuutuslautakunta ja vakuutusoikeudet ovat tyypillisestä näissä asioissa vakuutusyhtiöiden puolella.
Autoilijalle ainut ohje on, että onnettomuuteen johtavia syitä ei koskaan saa perustella omalla väsymyksellä, elämäntilanteella tai sairaudella. Totuutta ei ole aina järkevä kertoa. Jos tapahtuu onnettomuus jossa ajatukset harhailivat vaikean elämäntilanteen takia tai raskaan työpäivän jälkeen oli kovin väsynyt tai on nukkunut yönsä huonosti, onnettomuuden syytä ei koskaan pidä perustella näillä syillä vaikka se olisikin totuus. Rehellisyys on yliarvostettua varsinkin silloin kun vastapuolella on vakuutusyhtiö.
Vanha viisaus on että vakuutusyhtiölle, viranomaisille ja työnantajalle ei pidä koskaan kertoa enempää kuin on aivan välttämätöntä. Rehellisyys ei ole hyve, varsinkin jos sillä itselleen aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
torstaina, joulukuuta 29, 2016
Hauskaa ja onnellista uutta vuotta 2017
Hauskaa ja onnellista uutta vuotta
2017
Olkaa varovaisia ja muistakaa että ...
- yksityisten pysäköintivalvontayhtiöiden "parkkisakkojen" maksaminen on vapaaehtoista
- omat puhelut kannattaa aina tallentaa
- totuus ei välttämättä aja sinun etuasi, liika luottaminen viranomaisiin ja korporaatiohin on pahasta
- älä luota pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, viranomaisiin, yrityksiin, työnantajaan
- vältä sosiaalista mediaa omalla nimellä
- pidä huoli yksityisyydestäsi
- liiallinen rehellisyys on yliarvostettua
- varo poliisia
sunnuntai, joulukuuta 11, 2016
Sähkösopimus huijaukset
Tyypillistä näissä tapauksissa on, että asiakas on saattanut pyytää tarjouksen uudesta sopimuksesta, mutta ei suostua sähkösopimuksen siirtoon. Joissakin tapauksissa asiakas ei ole halunnut sähkösopimustaan siirtää, mutta siitä huolimatta siirto on tehty. Pitkälti kyse on erimielisyydestä mitä puhelinkeskustelun aikana sovittiin vai sovittiinko mitään. Harva kuluttaja jaksaa lähteä riitelemään asiasta ja tähän huijaamisen kulttuuri pitkälti perustuukin.
Kyse on etämyynnistä joten kuluttajalla on kuluttajansuojalain mukainen oikeus peruuttaa puhelinmyyntisopimus 14 päivän sisällä sopimuksen tekemisestä. Ongelma vain monesti on, että tuo 14 päivän aikaraja kuluu nopeammin kuin tieto sähkömyyntisopimuksen vaihtamisesta saavuttaa kuluttajan.
Lokakuussa 2016 on astunut voimaan Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (217/2016) jonka perusteella kuluttajalla on oikeus kiistää uuden sähkötoimitussopimuksen olemassaolo myös tuon 14 päivän jälkeen. Juridisesti tämä mahdollisuus on ollut aina, mutta on hyvä että asia on selkeytetty myös asetuksen muodossa.
Kuluttajan tulee reklamoida kirjallisesti uudelle myyjälle ja kiistää syntynyt sopimus. Kuluttajan tulee myös ilmoittaa kirjallisesti verkonhaltijalle, eli kuluttajan paikalliselle verkkoyhtiölle uuden sähkömyyntisopimuksen pätemättömyys ja vaatia verkonhaltijaa palauttamaan sähkösopimus vanhalle sähkönmyyjälle.
Sähköä joka on toimitettu pätemättömän sähkösopimuksen mukaisesti, ei tarvitse maksaa uudelle sähkön toimittajalle. Velvollisuus maksuun syntyy vain voimassaolevan sopimuksen perusteella. Jos sopimusta ei ole syntynyt, ei ole myöskään maksuvelvollisuutta.
Todistus vastuu syntyneestä sopimuksesta on puhelinmyyjällä. Puhelinmyyjä saattaa nauhoittaa keskustelun ja pyrkiä vetoamaan nauhoitteen perusteella siihen onko sopimus syntynyt vai ei. Puhelinnauhoite voi kuitenkin olla manipuloitu tai yllättäen sitä ei löydykään. Manipuloituja puhelinnauhotteita on käytetty todisteena mm. Ruotsissa, miksei siis myös Suomessa.
Onkin äärimmäisen tärkeää että myös kuluttaja tallentaa kaikki puhelunsa.
Älypuhelimien aikana ei ole kovin monimutkaista ladata valmis ilmainen sovellus Android- tai Apple- laitteelle joka pitää tallessa tietyn määrän puheluita ja poistaa automaattisesti vanhimpia. Sovellus toimii täysin automaattisesti ja tarvittaessa puhelun saa arkistoon talteen pidemmäksi ajaksi juuri niitä hetkiä varten kun tulee erimielisyyttä siitä mitä puhelimessa sovittiin.
Turha luottavuus sähköyhtiöitä kohtaan ei ole viisasta.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
lauantaina, marraskuuta 26, 2016
Nordean vaatimukset saapua konttorille eivät perustu lakiin
Yhä useampi on kysynyt miksi erityisesti Nordea vaatii asiakkaitaan saapumaan konttorille selvittämään raha-asioitaan. Kutsuja on tullut satunnaisesti, mutta myös silloin kun henkilö on tallentanut isompia summia tililleen automaatin kautta.
Julkisessa mediassa on viimeaikoina kirjoitettu paljon aiheesta, mutta uutisoinnissa on unohdettu yksi tärkeä elementti. Asiakkaan ei ole pakko hyppiä pankin tahdon mukaan ja mennä konttorille selvittämään asioita! Kysymykseen, onko pankin konttorille pakko lähteä ja järjestää aikaa vaikka kesken työpäivän jos pankki niin haluaa? Yksiselitteisesti ei ole!
Blogi on julkaissut aiheesta aikaisemmin Q&A -artikkelin jossa taustat toiminnalle selvitetään tarkemmin.
Rahanpesulaissa toimintavelvollisuus on asetettu ainoastaan pankeille! Laissa ei määritellä mitään velvollisuuksia pankin asiakkaille.
Nordean vaatimukset asiakkaalle saapua konttorille selvittämään asioita eivät siis perustu mihinkään lainmukaiseen velvollisuuteen. Kyse on itseasiassa Nordean kyvyttömyydestä hoitaa selvitystyötä muutoin kuin asiakasta juoksuttamalla.
Jos joku juoksee asiaa selvittämässä, se on pankki!
Ehdotammekin että seuraavan kerran kun virkailija soittaa ja vaatii saapumaan konttorille voi todeta, että toimintavelvollisuus on asetettu vain pankille ja jos pankki haluaa asian selvittää, voidaan sopia lyhyt palaveri pankin edustajan kanssa esimerkiksi työpaikalle tai kotia.
Missään tapauksessa asiakas ei ole se joka juoksee!
Nordealla olisi mahdollisuus pyytää selvitykset verkkopankkinsa kautta tai puhelimitse asiakkaan tunnistamalla.Tämä menettely näyttää kelpaavan hyvin muille pankeille, mutta ei Nordealle.
Nordea pyytää jopa eläkeläisiä konttorille ja kyselee tarkat tiedot eläkkeistä ja talletuksista muissa pankeissa. Näihin kysymyksiin ei tarvitse vastata! Ne eivät perustu rahanpesulakiin, vaan Nordean haluun päivittää asiakasrekistereitään jotta se voisi paremmin tarjota ja myydä palveluitaan.
Blogi suosittelee että Nordean kaltaisen epäluotettavan toimijan kanssa asioidessaan asiakkaat nauhoittavat sekä puhelunsa että keskustelut virkailijan kanssa pankin tiskillä. Nordeaan ei pankkina voi luottaa ja on jokaisen oikeusturvan kannalta tärkeää pystyä todistamaan mitä pankin edustajan kanssa on keskusteltu.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue:
Q&A - Pankki vaatii selvitystä rahojen alkuperästä
Julkisessa mediassa on viimeaikoina kirjoitettu paljon aiheesta, mutta uutisoinnissa on unohdettu yksi tärkeä elementti. Asiakkaan ei ole pakko hyppiä pankin tahdon mukaan ja mennä konttorille selvittämään asioita! Kysymykseen, onko pankin konttorille pakko lähteä ja järjestää aikaa vaikka kesken työpäivän jos pankki niin haluaa? Yksiselitteisesti ei ole!
Blogi on julkaissut aiheesta aikaisemmin Q&A -artikkelin jossa taustat toiminnalle selvitetään tarkemmin.
Rahanpesulaissa toimintavelvollisuus on asetettu ainoastaan pankeille! Laissa ei määritellä mitään velvollisuuksia pankin asiakkaille.
Nordean vaatimukset asiakkaalle saapua konttorille selvittämään asioita eivät siis perustu mihinkään lainmukaiseen velvollisuuteen. Kyse on itseasiassa Nordean kyvyttömyydestä hoitaa selvitystyötä muutoin kuin asiakasta juoksuttamalla.
Jos joku juoksee asiaa selvittämässä, se on pankki!
Ehdotammekin että seuraavan kerran kun virkailija soittaa ja vaatii saapumaan konttorille voi todeta, että toimintavelvollisuus on asetettu vain pankille ja jos pankki haluaa asian selvittää, voidaan sopia lyhyt palaveri pankin edustajan kanssa esimerkiksi työpaikalle tai kotia.
Missään tapauksessa asiakas ei ole se joka juoksee!
Nordealla olisi mahdollisuus pyytää selvitykset verkkopankkinsa kautta tai puhelimitse asiakkaan tunnistamalla.Tämä menettely näyttää kelpaavan hyvin muille pankeille, mutta ei Nordealle.
Nordea pyytää jopa eläkeläisiä konttorille ja kyselee tarkat tiedot eläkkeistä ja talletuksista muissa pankeissa. Näihin kysymyksiin ei tarvitse vastata! Ne eivät perustu rahanpesulakiin, vaan Nordean haluun päivittää asiakasrekistereitään jotta se voisi paremmin tarjota ja myydä palveluitaan.
Blogi suosittelee että Nordean kaltaisen epäluotettavan toimijan kanssa asioidessaan asiakkaat nauhoittavat sekä puhelunsa että keskustelut virkailijan kanssa pankin tiskillä. Nordeaan ei pankkina voi luottaa ja on jokaisen oikeusturvan kannalta tärkeää pystyä todistamaan mitä pankin edustajan kanssa on keskusteltu.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue:
Q&A - Pankki vaatii selvitystä rahojen alkuperästä
lauantaina, marraskuuta 12, 2016
Lipuntarkastajat - henkilötietoja ei saa sanoa ääneen muiden matkustajien kuullen
Useampi henkilö on tiedustellut, saako yleisessä kulkuneuvossa matkustajan henkilötiedot sanoa ääneen kaikkien muiden matkustajien kuullen?
Tämän kaltaiseen lipuntarkastajien menettelyyn ei tarvitse suostua.
Lipuntarkastajat ovat virkamiehiä joilla on laissa säädetty oikeus saada liputta matkustavan henkilön nimi ja henkilötunnus. Kommunikointi on kuitenkin matkustajan niin vaadittaessa tapahduttava siten, että henkilön nimi, henkilötunnus ja muut tiedot eivät ole ulkopuolisten kuultavissa.
Koska kyse on viranomaisesta, joiden toimintavaltuudet on säädetty laissa, pitäisi lainsäädännössä olla erikseen säädetty lipuntarkastajalle oikeus paljastaan matkustajan henkilötiedot ulkopuoliselle. Tällaista oikeutta ei ole säädetty, joten kommunikointi vaadittaessa on suoritettava siten että henkilön tiedot eivät kuulu ulkopuolisten korviin.
Käytännössä lipuntarkastaja pyytää matkustajan henkilötodistusta tai muuta asiakirjaa jolla henkilö voidaan tunnistaa. Suomessa ei ole juridista velvollisuutta pitää henkilökorttia mukana, joten vastaus voi olla myös että henkilökorttia ei ole. Tässä vaiheessa tarkastajat pyytävät kertomaan nimen ja henkilötunnuksen. Ystävällisesti voi ehdottaa siirtymistä seuraavalle pysäkille missä tiedot voi antaa ilman että muut matkustajat kuulevat niitä.
Mikäli henkilökortti on taskussa, sitä ei kannata antaa lipuntarkastajalle mikäli on epäilys että lipuntarkastaja sanoo henkilötiedot ääneen muiden matkustajien kuullen. Tässä kohdin on hyvä vaatia asian jatkoselvittämistä seuraavalla pysäkillä.
Kyse ei ole niskoittelusta viranomaisia vastaan, vaan omien oikeuksien kiinni pitämisestä sekä yksityisyydensuojasta. Lipuntarkastajien on suostuva pyyntöön jatkaa asian selvittämistä seuraavalla pysäkillä. Poliisin voi tarvittaessa kutsua paikalle.
Mikäli mahdollista, kun lipuntarkastus osuu kohdalle ja tietää matkustavansa ilman asianmukaista lippua, koko keskustelu lipuntarkastajien kanssa kannattaa tallentaa kännykällä tai vaihtoehtoisesti kuvata. Tähän ei ole estettä, koska kyse on julkisesta paikasta, jossa kuvaaminen on aina sallittua ilman lupaa. Myöskään viranomaisten kuvaamista ei ole kriminalisoitu lainsäädännössä eikä keskustelun tallentaminen johon itse osallistuu ole lainvastaista.
Asiat pitää pyrkiä selvittämään rauhallisesti, mutta myös viranomaisasemassa olevien tarkistajien on ymmärrettävä asiakkaansa oikeudet. Oikeuksien polkeminen ei ole millään muotoa hyväksyttävää minkään syyn takia, varsinkin silloin kun kyse on viranomaisesta jonka toiminta on varsin tarkoin säädetty laissa.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Lipuntarkastajien mielivalta oikeuttaa aggressioihin
Tämän kaltaiseen lipuntarkastajien menettelyyn ei tarvitse suostua.
Lipuntarkastajat ovat virkamiehiä joilla on laissa säädetty oikeus saada liputta matkustavan henkilön nimi ja henkilötunnus. Kommunikointi on kuitenkin matkustajan niin vaadittaessa tapahduttava siten, että henkilön nimi, henkilötunnus ja muut tiedot eivät ole ulkopuolisten kuultavissa.
Koska kyse on viranomaisesta, joiden toimintavaltuudet on säädetty laissa, pitäisi lainsäädännössä olla erikseen säädetty lipuntarkastajalle oikeus paljastaan matkustajan henkilötiedot ulkopuoliselle. Tällaista oikeutta ei ole säädetty, joten kommunikointi vaadittaessa on suoritettava siten että henkilön tiedot eivät kuulu ulkopuolisten korviin.
Käytännössä lipuntarkastaja pyytää matkustajan henkilötodistusta tai muuta asiakirjaa jolla henkilö voidaan tunnistaa. Suomessa ei ole juridista velvollisuutta pitää henkilökorttia mukana, joten vastaus voi olla myös että henkilökorttia ei ole. Tässä vaiheessa tarkastajat pyytävät kertomaan nimen ja henkilötunnuksen. Ystävällisesti voi ehdottaa siirtymistä seuraavalle pysäkille missä tiedot voi antaa ilman että muut matkustajat kuulevat niitä.
Mikäli henkilökortti on taskussa, sitä ei kannata antaa lipuntarkastajalle mikäli on epäilys että lipuntarkastaja sanoo henkilötiedot ääneen muiden matkustajien kuullen. Tässä kohdin on hyvä vaatia asian jatkoselvittämistä seuraavalla pysäkillä.
Kyse ei ole niskoittelusta viranomaisia vastaan, vaan omien oikeuksien kiinni pitämisestä sekä yksityisyydensuojasta. Lipuntarkastajien on suostuva pyyntöön jatkaa asian selvittämistä seuraavalla pysäkillä. Poliisin voi tarvittaessa kutsua paikalle.
Mikäli mahdollista, kun lipuntarkastus osuu kohdalle ja tietää matkustavansa ilman asianmukaista lippua, koko keskustelu lipuntarkastajien kanssa kannattaa tallentaa kännykällä tai vaihtoehtoisesti kuvata. Tähän ei ole estettä, koska kyse on julkisesta paikasta, jossa kuvaaminen on aina sallittua ilman lupaa. Myöskään viranomaisten kuvaamista ei ole kriminalisoitu lainsäädännössä eikä keskustelun tallentaminen johon itse osallistuu ole lainvastaista.
Asiat pitää pyrkiä selvittämään rauhallisesti, mutta myös viranomaisasemassa olevien tarkistajien on ymmärrettävä asiakkaansa oikeudet. Oikeuksien polkeminen ei ole millään muotoa hyväksyttävää minkään syyn takia, varsinkin silloin kun kyse on viranomaisesta jonka toiminta on varsin tarkoin säädetty laissa.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Lipuntarkastajien mielivalta oikeuttaa aggressioihin
lauantaina, lokakuuta 22, 2016
Studiokoti helvetistä
Totuus ei voisi olla yhtään enempää toisenlainen.
Asunnot ovat hädin tuskin ihmisasumiseen kelpaavia koppeja joita näkee lähinnä virolaisilla työmailla. Pelkkä asuntojen ahtaus aiheuttaa terveydellisiä ongelmia eikä yksikään täysijärkinen ihminen kuvittele asuvansa 15m2 asunnossa kuin korkeintaan väliaikaisesti lyhyen aikaa.
Keskimääräinen asumisväljyys Suomessa on n. 36m2 per henkilö. Helsingissä ja Vantaalla väljyys on pienin, alle 35m2 per henkilö. Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä keskimääräinen vuokra vaihtelee välillä 14 – 19 euro / m2.
Studiokodissa myös hinta on helvetillinen. Käytännössä vuokra on kaksinkertainen, 33 euroa / m2 normaaliin vuokra-asumiseen nähden. Ei riitä että Sato sulloo ihmisiä komeroon asumaan, mutta että siitä pitää vielä härskisti rahastaakin.
Normaalin vuokratason mukainen hinta Saton Studiokodille olisi n. 270 eur / kk.
Miksi hinta sitten ei ole oikealla tasolla?
Tämän tyyppisiin asuntoihin hakeutuvat monesti ihmiset jotka muutoinkin ovat yhteiskunnan tukien piirissä. Asumislisien osalta kohtuullinen yhden henkilön vuokra monissa kunnissa on 500-600 euroa kuukaudessa. Koska asukkaan vuokra kustannetaan monissa tapauksessa verorahoin maksetusta asumistuesta ei Saton kannata pyytää kohtuullista vuokraa. Sehän vain säästäisi yhteiskunnan verorahoja, mutta ei toisi voittoa Saton omistajille.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Lue myös:
Nopsa-kodit – asumisoikeusasuntoja jonon ohi?
Avain Asumisoikeuden vastikkeet poskettoman korkealla
Avain Asumisoikeus Oy – suuri puhallus ja kuinka se tehtiin
ARA:n tarkastus Avain Asumisoikeus Oy:ssä osoitti vakavia ongelmia yhtiön toiminnassa
AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistussuhteet ovat epäselvät
lauantaina, lokakuuta 01, 2016
The Revenant
Entä silloin kuin myyntiin tai vuokraukseen tulevassa elokuvassa on väärä, liian alhainen ikäraja?
Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää K16 luokiteltua elokuvaa ”The Revenant”. Elokuvan sisältämä raju väkivalta ja raiskauskohtaukset on aivan liian raaistavaa 12-vuotiaalle, puhumattakaan 9-vuotiaista lapsista. Tästä huolimatta kyseinen elokuva on sekä vuokrattavana että myytävänä K-12 merkinnällä.
Blogin lukijalta saaman vihjeen mukaan kyse on Fox-Paramount-yhtiön väitetystä "inhimillisestä virheestä" jossa takakanteen on painettu väärä ikäraja.
Valtion elokuvatarkastamo lopetettiin 2011. Tarkastamon tehtävät annettiin Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle joka yhdistettiin 2014 Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI). Käytännössä KAVI on viranomainen jonka tehtävä on toteuttaa kuvaohjelmalakia.
On hämmästyttävää että kuvaohjelmalaissa sitovaksi säädetyt ikärajat eivät koske ylikansallisia amerikkalaisia mediajättejä. Elokuvayhtiöt ovat valtavan kiinnostuneita alaan liittyvästä piratismista, mutta ei kansallisen lainsäädännön noudattamisesta. Lainsäädännön jonka tarkoitus on suojella ala-ikäisiä raaistavalta väkivallalta.
Fox-Paramount ei ole suostunut vapaaehtoisesti vetämään pois markkinoilta DVD- ja BluRay –elokuvia joissa on liian alhainen ikäraja, vaikka kyse on lainvastaisesta menettelystä välittää väärällä ikärajalla varustettuja elokuvia sekä vuokrattavaksi että myyntiin.
Viranomainen voisi määrätä elokuvayhtiön vetämään pois virheellisellä ikärajalla varustetut elokuvat, mutta tätä prosessia KAVI ei ole käynnistänyt. Blogin lukijalle annetun vastauksen mukaan kyse on riittävien valvontaresurssien puutteesta.
Lopputulos on, että The Revenant –elokuvaa on edelleen vuokralla ja myynnissä K12-ikärajalla. Tilanne on selkeästi ja yksiselitteisesti kuvaohjelmalain vastainen. Jos elokuvan rajut ja raaistavat väkivaltakohtaukset aiheuttavat vahinkoa 9-14 vuotiaille lapsille, juridisesti Fox-Paramount on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta varsinkin kun yhtiö on tietoisesti viitannut kintaalla lainsäädännön vaatimuksille ja kieltäytynyt korjaamasta virhettään.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
