Tämä on todella mielenkiintoinen kysymys, eikä asiaan ole suoraa ja selkeää vastausta, ainoastaan tulkintoja. Tässä artikkelissa kirjeellä tarkoitetaan sekä sähköpostia, tekstiviestiä että normaalia paperikirjettä.Saako vastaanotetun kirjeen julkaista?
Yksinkertaisesti voisi ajatella, että kirjeen saa julkaista lähettäjän luvalla. Entä jos lähettäjältä ei kysytä lupaa? Entä jos kirje käsittelee asioita, joita lähettäjällä itsellään ei ole oikeus julkaista tai kertoa eteenpäin? Entä jos kirje sisältää salassapidettävää aineistoa?
Ensiksi pitäisi miettiä aikooko kirjeen julkaista sellaisenaan vai ainoastaan asiasisällön. Mikäli kirjeen julkaisee sellaisenaan, voi kysymykseen tulla tekijänoikeus. Eli jos kirje muodostaa teoksen johon kirjoittajalla on tekijänoikeus, kirjettä ei voi julkaista ilman lupaa. Voisiko kirje olla sitten teos ja nauttia tekijänoikeudellista suojaa? Voisin väittää, että äärimmäisen harvoin kirje on tarkoitettu teokseksi, joka tarvitsee teoksen taiteellisen arvon suojelemista. Joissakin tapauksissa, ehkä kyllä, jos kirjeen sisältö on esimerkiksi itsetehty runo. Tavanomainen kirje, jossa kommunikoidaan yhteisestä asiasta kahden osapuolen välillä, on aika vaikea käsittää teokseksi. Kirjeen asiasisältöä julkaistessa kyse on taas kirjeen sisällöstä ei tavasta tai ilmaisumuodosta jolla asia esitetään.
Kirje voi sisältää salassapidettävää tietoa, jonka julkaiseminen voidaan katsoa rikokseksi. Tällainen tieto voisi olla esimerkiksi henkilön terveyteen liittyvä tieto, jolloin kyseeseen tulee yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö. Tämä koskee sekä kirjeen julkaisemista sellaisenaan tai kirjeen asiasisältöä.
Jos kyseessä on viranomaisen lähettämä kirje jonka sisältö on esim. julkinen asiakirja, kuten viranomaisen päätös jossain asiassa, tällöin julkaisuestettä ei ole, koska kenellä tahansa on oikeus saada kopio asiakirjasta.
Kirjesalaisuus on terminä harhaanjohtava. Kirjesalaisuus ei sinänsä estä vastaanottajaa millään lailla julkaisemasta saamaansa kirjettä. Kysymys on kahden osapuolen välisen kommunikoinnin suojasta, mikä kieltää kolmatta osapuolta "avaamasta" kirjettä. Kirjesalaisuus koskee myös asiasisältöä, mutta tässä tapauksessa vain silloin kun kirjeen vastaanottaja ei ole se henkilö jolle kirje oli alunperin tarkoitettu. Sähköpostissa tämä voisi helposti tarkoittaa sitä, että jos saat viestin jota sinulle ei ole tarkoitettu, sinun pitäisi lopettaa viestin lukeminen ja poistaa viesti.
Eli, saako vastaanotetun kirjeen julkaista?
Jos kirje ei täytä teoksen tunnusmerkistöä, eikä se sisällä yksityisyyden suojaan liittyvää tietoa tai muuta jonkin lain perusteella salassapidettävää tietoa, kirjeen voi julkaista sellaisenaan.
