Vakuutuslautakunta antaa vakuutusyhtiöille vapaat kädet muuttaa vakuutussopimuksia mielensä mukaisesti

Vakuutuslautakunnan pitkällinen työ vakuutusriitojen ratkaisijana on ollut todellinen sudenkuoppa kuluttajan kannalta. Vakuutuslautakunta on vuosikymmenet toiminut vakuutusyhtiöiden täydessä ohjauksessa mikä on puolestaan johtanut tilanteeseen jossa vakuutussopimus itsessään on ironinen varjo siitä mitä sopimuksen tekemisellä itsessään käsitetään.

Vakuutuslautakunta on täysin vastuuttomalla ja korruptoituneella toiminnallaan antanut vakuutusyhtiöille käytännössä täyden vapauden muuttaa vakuutussopimukseen liittyviä ehtoja yksipuolisesti ja mielivaltaisesti. Vakuutussopimus sinänsä ei täytä enää määrettä sopimuksesta niin kuin sopimusoikeus sen itsessään käsittää.

Sopimusoikeuteen kuluu useita erilaisia yleisiä periaatteita joita pääsääntöisesti noudatetaan lainsäädännön pohjalta. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi päätäntävapaus, joka antaa osapuolille mahdollisuuden valita solmiiko sopimuksen vai ei. Sisältövapaus joka antaa mahdollisuuden päättää vapaasti sopimusehdoista. Muotovapaus jonka perusteella niin kirjallinen kuin suullinenkin sopimus on yhtä pätevä.

Sopimusoikeuden yksi tärkein lähtökohta on periaate siitä että sopimukset on pidettävä. Sopimuksen osoittautuminen toiselle osapuolelle epäedulliseksi ei ole peruste sen muuttamiseen, edes tuomioistuimessa.

Sopimusten tekemiseen, syntymiseen, sisältöön, päättämiseen ja purkamiseen voidaan asettaa lainsäädännöllisesti erityisehtoja kuten vakuutussopimuksiin liittyen on tehty vakuutussopimus- sekä kuluttajansuojalaissa.

Vakuutussopimuksen pitäisi olla vakuutusyhtiön ja kuluttajan välinen sopimus joka perustuu vakuutusasiakirjassa sovittuihin asioihin sekä vakuutuksen myöntämishetkellä voimassaoleviin vakuutusehtoihin. Vakuutussopimuslain 28.6.1994/543 mukaan vakuutuksenantajalla on kuitenkin oikeus muuttaa vakuutusehdoissa yksilöidyllä perusteella vakuutusmaksua ja muita sopimusehtoja. Vakuutuksenantajalla on oikeus myös tehdä vakuutusehtoihin vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta vakuutussopimuksen keskeiseen sisältöön. Laissa on rajoitteita siitä minkälaiset vakuutusehdot muutosten osalta ovat sallittuja. Esimerkiksi vakuutusehto joka antaa mahdollisuuden irtisanoa vakuutus vakuutustapahtuman sattuessa ei ole mahdollinen

Nyt kuitenkin Vakuutuslautakunnan vuosikymmeniä harrastama vakuutusyhtiöitä suosivan korruption jälkeen olemme tilanteessa jossa Vakuutuslautakunta on käytännössä sallinut että

• vakuutusyhtiöllä on oikeus muuttaa vakuutussopimuksen keskeistä sisältöä, kuten esimerkiksi nostaa yksipuolisesti vakuutussopimuksen omavastuuta
• vakuutusyhtiö saa vapaasti lisätä vakuutusehtoihin yksittäisiä sellaisia korvausta rajoittavia ehtoja joita sopimuksessa ei ole alun perin ollut
• vakuutusyhtiö saa vapaasti poistaa sopimusehtoja jotka ovat yhtiön kannalta epäedullisia
• vakuutusyhtiö saa kieltäytyä korvausten maksamisesta vakuutustapahtuman päättymisen jälkeen ilmenevin perustein
• vakuutusyhtiö saa käytännössä uusia koko vakuutussopimuksen tekemällä siihen vuosittain muutoksia jotka vuosien, jopa vuosikymmenien aikana muuttavat alkuperäisen vakuutussopimuksen sisällön aivan toiseksi

Miten kyseessä voi olla enää kahden osapuolen välinen sopimus jos sopimuksen muuttaminen on toiselle osapuolelle täysin sallittua?

Vakuutuslautakunta kuten myös vakuutusoikeus on rakennettu monopoliksi huolehtimaan vakuutusyhtiöiden edusta. Ei ole ihme että sekä korkein oikeus että ihmistuomioistuin kumoavat vakuutusoikeudessa tehtyjä päätöksiä kerta toisensa jälkeen. Siitä huolimatta vakuutusyhtiöiden ja vakuutuslautakunnan välinen syvälle korruptoitunut yhteistyö saa jatkua.

Sopimusoikeuden alalla oikeuskäytännön merkitys on hyvin suuri. Siksi olisi tärkeää että Vakuutuslautakunta tekee puolueettomia ja kokonaisnäkemykseltään yhtenäisiä päätöksiä.

Koska Vakuutuslautakunnan päätökset ovat aina olleet vakuutusyhtiöitä suosivia on samalla luotu oikeuskäytäntö jossa vakuutuksenottaja on hyvin heikoilla.

Ainoa ratkaisu on purkaa vakuutuslautakunta kuten myös vakuutusoikeus, erottaa nykyiset viranomaiset tehtävistään ja perustaa tilalle järjestelmä jossa vakuutussopimuksiin liittyvissä kiistoissa kuluttajalla on todellinen mahdollisuus saada puolueetonta arviointia ja joiden päätöksiä myös vakuutusyhtiöiden olisi pakko noudattaa.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia
Lama kiristää vakuutusyhtiöiden otteit
Korvattavuus perustuu vakuutusehtoihin
Oikeusturvavakuutus ei korvaa
Q&A - Voiko korvausta samasta vahingosta hakea useamman vakuutuksen perusteella?
Korvausten käsittelyaika on 1 kk

Q&A - Voiko korvausta samasta vahingosta hakea useamman vakuutuksen perusteella?

"Mulla on päällekkäisiä vakuutuksia jotka korvaisivat samoja vahinkoja. Tarkoitan esimerkiksi tuotevakuutuksia. Pankkien maksukorteilla saa ilmaisia tuoteturvavakuutuksia, liikkeet myy omia tuotevakuutuksiaan ja kotivakuutuskin korvaa jotain. Tapaturma- ja kuolinkorvausvakuutuksia saattaa olla päällekkäin sekä vakuutusyhtiöistä että ammattiliiton kautta, sama asia tapaturmavakuutuksissa. Eli voinko hakea korvausta kaikista vakuutuksista ja siten maksimoida omat korvaukset?.Eli saada moninkertaiset korvaukset samasta tapahtumasta?”

Vakuutus on sopimus kahden osapuolen välillä – vakuutusyhtiön ja kuluttajan. Kaikki vakuutuksenantajat jotka ovat myöntäneet samalle etuudelle vakuutuksen saman vahingon varalta, ovat jokainen vastuussa vakuutetulle siten kuin he olisivat yksin myöntäneet vakuutuksen. Korvaukset siis maksetaan jokaisen vakuutussopimuksen perusteella.

Vakuutussopimuslaki, 59§ - 60§ (28.6.1994/543) määrittelee tähän kuitenkin tarkennuksia. Nämä tarkennukset ovat yleensä myös kirjattu vakuutusehtoihin tai vakuutusehdoissa on viitattu vakuutussopimuslakiin.

Ylivakuuttaminen

Ylivakuutettaessa vakuutussopimuksen vakuutusmäärä on vakuututetun etuuden tai omaisuuden arvoa suurempi. Lain mukaan jos useampi vakuutuksenantaja on vastuussa samasta vahingosta ja korvaukset kaikilta vakuutuksenantajilta yhteen laskettaessa ylittävät vakuutetulle tulevan korvauksen, vastuu jaetaan vakuutuksenantajien kesken. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vakuutuksissa joissa ei pystytä määrittelemään vakuutuksen kohteelle rahallista arvoa, jokainen vakuutuksenantaja vastaa vakuutussopimuksen mukaisista velvoitteistaan ja jokainen vakuutuksenantaja joutuu maksamaan sopimuksen mukaisen korvauksen. Jos vakuutuskohteelle on mahdollista määritellä rahallinen arvo, silloin korvausvastuu jaetaan vakuutusyhtiöiden kesken siten että korvaus on yhteen laskettaessa kaikista vakuutusyhtiöistä korkeintaan vakuutetun kohteen sen hetkinen arvo. Koska jokainen vakuutusyhtiö on vakuutussopimuksen perusteella velvollinen korvaamaan tuotteen ja on vastuussa koko summasta, kuluttajan kannalta ei ole mitään järkeä hakea korvausta osissa. Kuluttajalla on oikeus valita mitä vakuutussopimusta käyttää. Hän voi hakea korvausta ensin yhden vakuutuksen perusteella ja jos korvaus evätään kokeilla onneaan toisen vakuutuksen kanssa.

Esimerkki - henkivakuutus

Hengen menettämiselle ei voi määritellä todellista rahallista arvoa. Jos kuluttajalla on henkivakuutus kahdesta eri vakuutusyhtiöstä 100 000 euron vakuutussummalle, kumpikin yhtiö on vakuutussopimuksen perusteella velvollinen korvaamaan 100 000 euron summan vainajan omaisille edunsaajamääräysten mukaisesti. Yhteensä siis 200 000 euroa. Sama tilanne on kyseessä myös silloin jos saman vakuutusyhtiön kanssa on tehty useita vakuutussopimuksia jotka sisältävät kuolinkorvauksen. Jos henkilöllä on 100 000 euron henkivakuutus, sairaskuluvakuutuksen kuolinkorvaus 25 000 euroa ja tapaturmavakuutuksen kuolinkorvaus 25 000 euroa vakuutusyhtiön on maksettava korvaukset kaikista sopimusvelvoitteistaan sopimusehtojen mukaisesti, yhteensä siis 150 000 euroa.

Esimerkki - Tuoteturvavakuutus

Tuoteturvavakuutuksissa tuotteelle voidaan määritellä rahallinen arvo. Tuotteella on siis rahallinen arvo ikävähennykset huomioiden tai tuotteen korjauskulut tiedetään.

Vakuutuskorvaussummat riippuvat tietysti sopimusehdoista, mutta oletetaan että rikkoutunut televisio, jonka hankintahinta oli 1200 euroa, on vakuutettu pankin ilmaisella korttivakuutuksella jonka lisäksi henkilö on ostanut kauppiaan tarjoaman tuotevakuutuksen television oston yhteydessä ja henkilöllä on myös laaja kotivakuutus. Huoltoliike arvioi rikkoutuneen television korjauskuluiksi 500 euroa. Kuluttaja voi hakea korvausta ilmaisesta korttivakuutuksesta (500 euroa) tai kotivakuutuksesta (500 euroa – 100 euron omavastuu yhteensä 400 euroa) tai ostetusta tuotevakuutuksesta (500 euroa). Kuluttaja voi siis saada korvausta valitsemansa vakuutuksen perusteella yhdestä vakuutuksesta 400 - 500 euroa. Kuluttaja saa itse päättää mitä vakuutusta haluaa käyttää. Kuluttaja ei siis vakuutussopimuslain ja mahdollisesti myös vakuutussopimusehtojen perusteella ole oikeutettu kolminkertaiseen korvaukseen kaikkien vakuutusten perusteella, eli 500 eur + 400 eur + 500 eur = 1400 eur.

Jos esimerkiksi neljän vuoden jälkeen ostohetkestä kolmen eri vakuutuksen perusteella on mahdollisuus saada korvausta enemmän kuin vakuutuskohteen arvo oli ostohetkellä, on täysin ymmärrettävää, että kiusaus hakea korvausta kaikista vakuutussopimuksista on suuri. Kuluttajan kannalta ei ole edes ongelma toimittaa kuittikopioita ja korjausarvioita kaikkiin vakuutusyhtiöihin joissa tuote on vakuutettu ja saada moninkertainen korvaus.

Asiasta ei kuitenkaan kannata julkisuudessa pitää sen suurempaa meteliä.

oikeusjakohtuus.blogspot.com

Lue myös:
Vakuutuskorvausten käsittelyaika on 1 kk
Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia
Korvattavuus perustuu vakuutusehtoihin
Harhaluulot liikennevakuutuksesta
Lama kiristää vakuutusyhtiöiden otteita
Nordean ilmainen korttivakuutus

Oikeusturvavakuutus ei korvaa

Oikeusturvavakuutuksista on tullut lukemattomia kysymyksiä. Yksittäisiin kysymyksiin vastaaminen edellyttäisi kuitenkin hyvinkin tarkkaa perehtymistä vakuutusehtoihin ja itse korvauksen kohteena olevaan vakuutustapahtumaan. Asianajotoimistot avustavat kuluttajaa ensimmäisten askeleiden ottamisessa ja selvittävät myös monesti suoraan vakuutusyhtiöstä asiakkaan oikeusturvavakuutuksen soveltuvuudesta käsillä olevaan oikeusprosessiin. Ottakaa rohkeasti yhteyttä asianajajiin tai lakimiehiin. Suomi ei ole länsimainen oikeusvaltio, joten itsensä puolustamiseen tai oman asiansa ajamiseen kannattaa käyttää ammattilaisen apua.

Oikeusturvavakuutus on yleensä yksityishenkilöillä osa kotivakuutusta. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat vakuutusehtonsa jotka asettavat yllättävän määrän rajoituksia korvattaville tapahtumille. Monille vakuutuksenottajille on suuri yllätys että oikeusturvavakuutuksesta ei korvatakkaan hänen oikeudenkäyntiinsä liittyviä kuluja. Vakuutusehtojen rajoituslista on pitkä ja se on useimmilla vakuutusyhtiöllä identtinen.

Oikeusturvavakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa …

… joka liittyy työhön
… joka liittyy ammatinharjoittamiseen
… joka liittyy sijoitustoimintaan
… joka liittyy takaukseen, panttaukseen …
… joka liittyy muuhun kiinteistöön kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon
… jolla on vakuutetulle vähäinen merkitys
… joka koskee lähestymiskieltoa
… joka liittyy lasten huoltoon, elatukseen, tapaamisoikeuteen
… jossa on kysymys edunvalvojan määräämisestä
… joka koskee konkurssia
… joka koskee ulosottoa
… joka koskee yksityishenkilön velkajärjestelyä
… joka käsitellään ryhmäkanteena
… joka käsitellään läänin-hallituksessa tai aluehallintovirastossa
… joka käsitellään hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa
… joka käsitellään vakuutusoikeudessa
… joka käsitellään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa
… jossa on kyse virallisen syyttäjän vakuutettua vastaan ajamasta syytteestä
… jne.

Lista on loputon.

Suurin virhekäsitys oikeusturvavakuutuksissa liittyy yllämainitun listan viimeiseen kohtaan. Jos sinua epäillään rikoksesta ja syyttäjä ajaa syytettä tuomioistuimessa, mitään asianajokuluja ei korvata oikeusturvavakuutuksen perusteella.

Monilla on se käsitys että jos jää kiinni rikoksesta, kuten kunnianloukkauksesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, oikeusturvavakuutuksen avulla voi palkata itselleen asianajajan. Näin ei kuitenkaan ole. Vakuutusyhtiö Fennian asiakaspalvelun antama vastaus kysyttäessä, korvaako oikeusturvavakuutus oikeudenkäynti- ja asianajokuluja jos on rikoksesta epäiltynä oikeudessa, oli tylyydessään suorastaan nerokas:

"Ei kai vakuutusyhtiön tehtävä ole korvata rikollisten oikeudenkäyntikuluja."

Eipä tietysti. Ehkä Fenniassa pitäisi kuitenkin muistaa, että jopa Suomen kaltaisessa jatkuviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvässä maassa yleiseen oikeuskäsitykseen kuuluu, että epäilty on syytön kunnes todistettu syylliseksi ja lainvoimainen tuomio annettu.

Lue myös:
Lama kiristää vakuutusyhtiöiden otteita
Korvattavuus perustuu vakuutusehtoihin
Harhaluulot liikennevakuutuksesta
Vakuutuskorvausten käsittelyaika on 1kk
Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia
Vihapuhetta

Lama kiristää vakuutusyhtiöiden otteita

Meneekö vakuutusyhtiöillä huonosti? Kun katsoo vakuutusyhtiöiden muuttunutta korvauskäsittelykäytäntöä, voisi sanoa että kyllä. Vakuutusyhtiöt ovat kiristäneet vakuutussopimusehtojen tulkintaa ja ennen kaikkea lisänneet omavaltaisesti täysin vakuutussopimukseen ja lakiin liittymättömien tulkintojen käyttöä välttääkseen korvausten maksamisen.

Vakuutus on kahden osapuolen välinen sopimus jossa sopimusehdot kerrotaan vakuutusasiakirjan lisäksi vakuutusehdoissa. Sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan sopimuksen toinen osapuoli ei voi yksipuolisesti muuttaa tehdyn sopimuksen ehtoja. Lisäksi vakuutussopimuksia säätelee vakuutussopimuslaki (28.6.1994/543) joka kuitenkin antaa vakuutusyhtiölle mahdollisuuden tehdä pieniä muutoksia vakuutusehtoihin.

Vakuutusyhtiöt ovat kiristäneet vakuutussopimusehtojen tulkintaa

Vakuutusyhtiö Fennia on kunnostautunut kevään jälkeen sairaskuluvakuutuksiin liittyvien korvausten käsittelyssä. Yhtiön korvauskäsittelijöiden kiristynyt linja näkyy varsin omavaltaisina tulkintoina korvauspäätöksissä. Aikaisemmin samasta sairaskuluvakuutuksesta korvattuja hoitokuluja ei enää korvata ja korvauspäätöksessä saatetaan viitata täysin asiaankuulumattomaan vakuutusehtoon. Räikeimpiä tapauksia ovat olleet moninkertaisten omavastuiden perintä samasta sairaudesta. Joissakin tapauksissa yhden sairauden erilaiset oireet on tulkittu vakuutusyhtiössä useammaksi eri sairaudeksi. Säästövimmoissaan Fennian kekseliäisyys on suorastaan kunnioitettavan nerokasta. Erään potilaan kohdalla jätettiin korvaushakemus sairaskuluista johon sisältyi kahden lääkärissäkäynnin hoitokulut. Fennia tulkitsi potilaalla kaksi eri sairautta ja vähensi kaksi omavastuuosuutta. Mutta ei siinä kaikki. Toisen lääkärissäkäynnin, siis toisen sairauden osalta ei korvausmäärä riittänyt edes omavastuuosuuden vähentämiseen, joten Fennian korvauskäsittelijä nerokkaasti yhdisti näiden kahden tulkitsemansa eri sairauden hoitokuluja yhteen siten, että sai vähennettyä omavastuun kahdesti.

Asiakkaat halusivat vakuutusyhtiön korjaavan päätöksensä oma-aloitteisesti ilman että asiaa vietäisiin vakuutuslautakunnan käsittelyyn. Lopulta vakuutusyhtiö muutti kantaansa edellämainituissa tapauksissa ja maksoi korvaukset oikein jälkikäteen. Miten käy niiden asiakkaiden jotka eivät jaksa tapella vakuutusyhtiötä vastaan? Korvaukset jäävät saamatta.

Vakuutusyhtiöt ketjuttavat vakuutusehtojen muutoksia

Vakuutusehdot määrittelevät vakuutussopimuksen sisällön. Mitä korvataan, mikä kuuluu korvausten piiriin ja mikä ei. Vakuutusyhtiöiltä kuuluu joskus väitteitä, että heidän sisäisten ohjeiden mukaan "tällaisia" kuluja ei korvata. Vakuutusyhtiön sisäisillä ohjeilla ei kuitenkaan ole merkitystä. Ainoastaan sillä mitä sanotaan vakuutusehdoissa.

Ne lukijat joilla on lapsia. Ottakaapa esille lapsen sairaskuluvakuutuksen sopimusehdot jotka olivat voimassa silloin kuin vakuutus otettiin lapselle syntymän yhteydessä. Verratkaa näitä ehtoja niihin vakuutusehtoihin joita vakuutusyhtiö soveltaa tällä hetkellä. Ero voi olla valtaisa - kuin yöllä ja päivällä. Vakuutusehdot ovat muuttuneet vakuutuksen ottamishetkestä radikaalisti. Tämä on laitonta, mutta se on onnistuttu toteuttamaan laillisesti. Kuulostaako oudolta?

Pääperiaate on että vakuutusyhtiö ei voi muuttaa vakuutusehtoja yksipuolisesti. Vakuutussopimuslain 19§ - 20§ (28.6.1994/543) mukaan vakuutusyhtiö voi kuitenkin tehdä vuosittain pieniä muutoksia, jotka eivät oleellisesti vaikuta sopimuksen keskeiseen sisältöön. Tällä perusteella vakuutusyhtiöt tekevät vuosittain "pieniä" täysin lainmukaisia muutoksia vakuutusehtoihin. Ajan mittaan nämä vuosittaiset "pienet muutokset" muodostuvat todella merkittäviksi alkuperäisiin vakuutusehtoihin nähden. Jos katsoo 16 vuotiaan pojan sairaskuluvakuutuksen ottamishetkellä voimassa olleita vakuutusehtoja vuonna 1993 ja vakuutusyhtiön nyt vuonna 2009 soveltamia ehtoja, ei voida puhua enää lain tarkoittamista vähäisistä muutoksista. Kyse ei käytännössä ole edes samoista ehdoista. Vakuutuksen ehdot ovat muuttuneet oleellisesti ja merkittävästi alkuperäisestä. Tätä ilmiötä kutsutaan vakuutusehtomuutosten ketjuttamiseksi ja se on erinomainen työkalu vakuutusyhtiöille karsia vastuitaan pienemmiksi vanhojen vakuutusten osalta.

Blogin tietojen mukaan vakuutusehtojen muutosten ketjuttamiseen liittyvistä riidoista ei ole ennakkotapausta oikeudesta. Myöskään vakuutuslautakunnalta ei ole pyydetty suositusratkaisua vakuutusehtojen ketjuttamiseen liittyvissä riidoissa. Vakuutusyhtiöillä on pyrkimyksenä sopia tämän kaltaiset riidat ennen ennakkopäätöksen muodostumista.

Sairaskertomukset

Lääkäri kirjoittaa tietojärjestelmään selvityksen potilaan käynnin syystä, oireista, diagnoosin ja annetut hoitotoimenpiteet sekä määrätyt lääkkeet. Kun potilaalle tule riitaa vakuutusyhtiön kanssa, saattaa vakuutusyhtiö pyytää potilasta toimittamaan jälkikäteen myös sairaskertomuksen vakuutusyhtiölle.

Ennen vanhaan vakuutusyhtiö pyysi tällaisessa tilanteessa potilasta hankkimaan lääkärintodistuksen. Lääkärintodistuksen kirjoittamisesta lääkäri pyysi kuitenkin palkkion ja koska vakuutusyhtiö joutui todistuksen hinnan korvaamaan, vakuutusyhtiöt alkoivat tiedustella lääkärintodistuksia itse suoraan lääkäriasemilta. Tämä taas työllisti lääkäreitä jolloin lääkäriasemat perivät maksun todistuksesta myös vakuutusyhtiöltä. Seuraavaksi vakuutusyhtiöt keksivät että pyydetään potilasta toimittamaan ote sairaskertomuksesta. Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus ainakin kerran vuodessa saada nämä tiedot veloituksetta. Vakuutusyhtiöt säästivät selvää rahaa. Jos vakuutusyhtiö olisi itse pyytänyt sairaskertomusta se joutuisi siitä maksamaan.

Kannattaa kuitenkin muistaa että sairaskertomuksen hakeminen lääkäriasemalta aiheuttaa kustannuksia potilaalle matkakulujen ym. muodossa eikä potilaan tarvitse sitä itse toimittaa vakuutusyhtiölle. Potilas on korvaushakemuksen allekirjoittaessaan sitoutunut ja antanut luvan, valtakirjan, vakuutusyhtiölle pyytää sairauteen ja terveydentilaan liittyvät tiedot lääkäriasemalta. Joten vakuutusyhtiön pyytäessä toimittamaan sairaskertomuksen, voi potilas pyytää vakuutusyhtiötä hakemaan sairaskertomuksen itse lääkäriasemalta. Näin moni on menetellytkin ja silloin vakuutusyhtiöllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa lusikka kiltisti ahneeseen käteen.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Lue myös:
Korvausten käsittelyaika on 1 kk
Korvaus perustuu vakuutusehtoihin
Röntgen- ja magneettikuvat
Lääkäri ei voi kieltäytyä kirjoittamasta lääkärintodistusta
Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia

Asiantuntijalääkäreiden nimet ovat julkisia

Vakuutusyhtiössä tai KELA:ssa sinua koskevia päätöksiä tekevät monet "asiantuntijat". Kun esimerkiksi vakuutusyhtiö päättää eläkkeestäsi tai muista terveyteesi liittyvistä vakuutuskorvauksista, vakuutusyhtiö perustaa päätöksensä omien asiantuntijalääkäreidensä tulkintaan. Kyseiset asiantuntijalääkärit toimivat työsuhteessa vakuutusyhtiöön ja heidän tehtävänsä on arvioida jokaisessa päätöksessä ainoastaan vakuutusyhtiön omaa etua. Tilanne on täysin sama KELA:ssa. Asiantuntijalääkäreiden päätös normaalissa terveydenhoidossa, esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman vastaanotolla voi siis olla täysin erilainen kuin päätös vakuutusyhtiön edustajana. Tämä sotii jyrkästi yleistä oikeuskäsitystä vastaan sekä lääkärin eettisiä ja moraalisia velvotteita kohtaan. Moni vakuutusyhtiön asiakas huomaa lääkärinvastaanotolla saavansa täysin erilaisen lausunnon vaivastaan kuin mitä saa vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäriltä. Räikeimmissä tapauksissa kyse on ollut täysin samasta lääkäristä, joka vastaanotolla kertoo potilaalle jotain muuta kuin mitä seuraavassa kuussa päättää potilaan vakuutuskorvausten perusteiden osalta vakuutusyhtiön puolesta.

Vakuutusyhtiöillä ja KELA:lla on jo pitkään ollut tiedossa velvollisuus antaa asiantuntijoidensa nimet asiakkaalle pyydettäessä. Tämä perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) sekä henkilötietolakiin (22.4.1999/523). Siitä huolimatta osa vakuutusyhtiöistä ja viranomaisista ei näitä tietoja suostu antamaan. Aikaisemmin vakuutusyhtiöt ovat perustelleet asiantuntijoidensa nimien salaamista työntekijöidensä yksityisyyden suojaan vedoten. On kuitenkin selvää että mikään viranomaisen toimintaan tai viranomaisluonteisen toiminnan perusajatuksena ei voi olla päätöksentekoprosessin salaaminen ja päätöksentekoon osallistuneiden asiantuntijoiden suojeleminen. Päätösten rehellisyys ja oikeudenmukaisuus edellyttää että asiantuntijana toiminut lääkäri pysyy sanojensa takana myös silloin kun hänen päätöksensä perusteet otetaan suurennuslasin alle.

KELA:n toiminta asiantuntijalääkäreiden lausuntojen suhteen on ollut harvinaisen pöyristyttävää. Kun asiakas pyytää nähtäville tietoja oman päätöksensä perusteista, KELA:n vastaus on yleensä ollut, että heidän ei tarvitse päätöksiään perustella. Suomi on saanut asiasta jälleen kerran keväällä 2009 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT) langettavan päätöksen. Päätöksen mukaan KELA rikkoo ihmisoikeuksia ja potilaan oikeusturvaa. Vaikka Suomen valtio on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin noudattamaan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä uskallan väittää että mikään ei asiassa tule muuttumaan. Suomen valtiolla ja oikeusministeriöllä on tapana viitata kintaalla kyseisille päätöksille. Tosiasia on, että Suomessa ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu toistuvasti eikä viranomaisilla ole aikomustakaan parantaa tilannetta. Tilastot kertovat aiheesta karua kieltä.

Mikäli saatte vakuutusyhtiöltä tai KELA:lta kielteisen päätöksen joka perustuu heidän käyttämänsä asiantuntijan lausuntoon. Pyytäkää ja vaatikaa aina tiedoksi kyseisen asiantuntijalääkärin nimi ja yhteystiedot sekä kaikki asianne käsittelyyn liittyvät asiakirjat. Teillä on aina oikeus keskustella päätökseen osallistuneiden henkilöiden kanssa. Asiantuntijalääkäri ei voi kieltäytyä keskustelemasta asiasta. Vakuutusyhtiö tai KELA ei voi kieltää teitä ottamasta asiantuntijoihinsa yhteyttä. Mikäli asiantuntija ei suostu keskustelemaan puhelimitse, menkää paikanpäälle käymään henkilökohtaisesti. Jos asiaanne koskeva päätös on syntynyt useamman asiantuntijan kokouksessa esittämien kannanottojen perusteella, teillä on oikeus myös kokouksen pöytäkirjaan. Käyttäkää tätä oikeutta hyväksenne. Teillä on täysi moraalinen oikeus käyttää kaikkia lainmukaisia painostuskeinoja vakuutusyhtiöitä, KELA:a sekä heidän asiantuntijoitaan kohtaan, jotta asianne ratkaisuun saadaan oikeudenmukainen ja rehellisesti perusteltu päätös.

Mikäli ajaudutte vakuutusyhtiön kanssa tilanteeseen jossa asianne käsittely viedään vakuutusoikeuden ratkaistavaksi, olette käytännössä jo hävinnyt. Vakuutusoikeus on Suomessa kokonaisuudessaan vakuutusyhtiöiden hallinnassa ja päätökset ovat poikkeuksetta yhtiöitä suosivia. Vakuutusoikeus on vakuutusyhtiöiden kumileimasin. Suomi on saanut tuomioita myös vakuutusoikeuteen liittyen Euroopan Ihmisoikeustuomioistumesta.

Potilaiden ja asiakkaiden oikeusturvan kannalta pitäisi miettiä myös koko asiantuntijalääkärijärjestelmästä luopumista. Asiantuntijajärjestelmä muodostuu tällä hetkellä sen periaatteen varaan, että potilasta hoitavan lääkärin lausunto ei ole "luotettavaa" tietoa vakuutusyhtiön tai KELA:n kannalta. Vakuutusyhtiö haluaa palkkalistoilleen lääkärin ammatissa toimivan asiantuntijan jonka tehtävä on ainostaan etsiä hoitavan lääkärin antamasta lausunnosta ja tiedoista kaikki ne mahdolliset porsaanreiät ja kiertotiet joilla ehtojen mukainen korvaus voidaan evätä. Potilaan todellisen terveydentilan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tästä on rehellisyys ja lääkärin ammattietiikan noudattaminen kaukana. Täytyy vain ihmetellä minkälainen luontainen vika on ihmisessä jotka lääkärin ammattiin sitoutuneena voivat ylenkatsoa omia moraalisia velvotteitaan potilaan terveydenhoidossa. Nähtävästi asiantuntijalääkäreiden vannoma lääkärinvala on jollain tavoin normaalista lääkärinvalasta poikkeava.

Lisätietoa:
Tietosuojavaltuutetun kannanotto
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
Oikeusasiamiehen kannanotto

HS: Ihmisoikeustuomioistuin antoi KELA:lle tuomion

Lue myös:
Kadotettu oikeudenmukaisuus (Suomi pahimpia ihmisoikeusloukkaaja)
Korvausten käsittelyaika
Korvaus perustuu vakuutusehtoihin

Harhaluulot liikennevakuutuksesta

Suomessa on ajoneuvoilla käytössä pakollinen liikennevakuutus. Pakollisen vakuutuksen tarkoituksena on korvata syyttömälle osapuolelle vahingosta aiheutuneet kulut. Yleisin harhaluulo on, että syytön osapuoli saa aina korvauksen vastapuolen liikennevakuutuksesta. Näin ei kuitenkaan ole.

Ajoneuvon aiheuttama vahinko liikenteessä muulle kuin toiselle ajoneuvolle, korvataan aina liikennevakuutuksesta objektiivisen eli ns. ankaran vastuun perusteella. Ajoneuvon kuljettajan ei tarvitse olla syyllinen vahinkoon, eikä kenenkään tarvitse olla henkilökohtaisesti vastuussa vahingosta, riittää että ajoneuvoa on käytetty liikenteessä. Yleisin esimerkki on lienee kadulle auton eteen yllättäen juokseva lapsi. Ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvataan kustannukset, vaikka ajoneuvon kuljettaja ei siis olisi syyllistynyt mihinkään.

Mikäli ajoneuvo aiheuttaa vahinkoa toiselle ajoneuvolle puhutaan tuottamusvastuusta. Toiselle ajoneuvolle aiheutettua vahinkoa ei korvata vahingon aiheuttaneen liikennevakuutuksesta, ellei vahinko ole aiheutunut ajoneuvon omistajan, haltijan, kuljettajan tai matkustajan tuottamuksesta, liikennesääntöjen vastaisesta kulusta tai mahdollisesta ajoneuvon puutteellisesta kunnosta. Tuottamuksellisuudella ei tarkoiteta tahallista tekoa, vaan tekoa, huolimattomuutta, joka johtuu esim. liikennesääntöjen rikkomisesta. Liikennevahingon korvausperuste on siis kuljettajan tai matkustajan tuottamus, mutta myös ajoneuvon puutteellinen kunto tai liikennesääntöjen vastainen kulku. Vakuutusyhtiöt yleensä vaativat todisteita teon tuottamuksellisuudesta korvatakseen mitään vahinkoja liikennevakuutuksesta. Hyvä esimerkki on kolmen auton ketjukolari, jossa kaksi ensimmäistä ajoneuvoa ovet kerinneet pysähtyä ja kolmas ajoneuvo iskeytyessään toisenena olevan ajoneuvon perään työntää toisena jonossa olevan auton ensimmäisen perään. Ensimmäisen ajoneuvon vahinkoja ei korvata toisen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Toinen hyvä esimerkki on autolautan kannella kaatunut moottoripyörä joka vahingoitti vieressä ollutta ajoneuvoa. Ajoneuvon korjauskuluja ei kateta liikennevakuutuksesta koska kyse ei ole tuottamuksellisuudesta. (kappaleen sanamuotoa tarkennettu 20.5.2008)

Kannattaako hankkia vapaaehtoinen Kasko -vakuutus?

Jos kyse ei ole tuottamuksellisesta vahingosta liikennevakuutus ei korvaa. Mikäli vahingon aiheuttajalla ei ole vapaaehtoista kasko-vakuutusta, korvauksen maksu jää täysin omalle vastuulle. Kasko-vakuutus kannattaa hankkia pelkästään jo sen takia, että kolaritilanteen jälkeen syyllisyyden selvittely voi kestää viikkoja tai jopa kuukausia ellei peräti vuosia. Yksikään vakuutusyhtiö ei anna korjauslupaa kenenkään liikennevakuutuksesta ennen kuin syyllisyys ja tuottamuksellisuus on selvitetty. Oman ajoneuvon korjaamiseen voi käyttää kuitenkin aina omaa kasko -vakuutusta. Tällöin ajoneuvon saa heti korjattavaksi ja vakuutusyhtiöt selvittävät aikanaan keskenään korvausvastuut. Kun syyllinen osapuoli selviää kasko -vakuutuksen omavastuut ja menetetyt bonukset palautetaan ennalleen.

Tässä eräs todellinen esimerkki nuoren miehen ensimmäisen auton kohtalosta.

"Kiitos valaisevasta artikkelista sen ketjukolarin suhteen. Mäkin ymmärsin aikanaan kasko-vakuutuksen merkityksen. Mulla oli ekana autona sellanen teini-corolla. Liikennevakuutus oli, mutta ei kaskoa. Kävin opiskelemassa 45 km päässä kotitalosta ja julkisilla kulkuneuvoilla kulkeminen täällä perähikijällä on kohtuuttoman vaikeeta. Yks aamu menin sitten kouluun. Pysähdyin punaisiin valoihin ja uudempi Opeli pamahti persuksiin varsin reippaasti. Corolla meni hinauskuntoon. Asia selvitettiin suullisesti paikan päällä ja perään ajanut nainen lupasi ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä. Meni pari viikkoa. Corolla oli vakuutusyhtiön varikolla odottamassa. Naiskuskin vakuutusyhtiö kuitenkin ilmoitti että ei voi antaa korjauslupaa ennen kuin saa lisäselvityksiä naiskuskilta. Meni 3 viikkoa lisää. Soittelin perää ja vakuutusyhtiössä sanottiin että lisäselvityksiä on pyydetty jo toistamiseen. Corolla korjaukset maksaa n. 3 500 euroa. Juuri lunastuksen rajalla, mutta korjataan heti kun asia on selvä. Mulla itellä ei ollut moisia rahoja pistää korjauskuluihin. Mulla ei tietysti ollut kasko-vakuutusta enkä vielä silloin edes tiennyt että olisin oman auton voinut korjauttaa kaskon avulla. Taas odoteltiin ja odoteltiin. Viimein 4 viikon päästä vakuutusyhtiö ilmoitti että heidän asiakkaansa, tämä naiskuski, on erimieltä syyllisyydestään ja kiistää aiheuttaneensa vahinkoa, joten asiaa pitää selvittää tarkemmin. Meni 3 viikkoa ja vakuutusyhtiö ilmoitti että ajoneuvoa ei korjata vastapuolen liikennevakuutuksesta, koska he katsoivat syyn olevan minun. Olin aivan ihmeissäni. Faijan kanssa sitte yhdessä laadittiin kantelu liikennevahinkolautakuntaan joka antoi päätöksensä 8,5 kuukauden kuluttua. Naiskuski oli syyllistynyt tuottamukselliseen vahinkoon ja vakuutusyhtiötä kehoitettiin muuttamaan päätöstä. Päätös muutettiin ja korjauslupa naisen liikennevakuutuksesta tuli 3 viikon kuluttua. Auto oli korjattuna kaksi viikkoa myöhemmin. Siitä voi laske kauanko olin ilman autoa. Yhteensä yli 11 kuukautta. Kaskolla olisin saanut corollan muutamassa viikossa alle. Arvaa onko nyt kasko vaikka kuinka olisi vanha auto."

Lue myös:
Ketjukolarin päätös
Väistämisvelvollisuus

Tapaus ketjukolari ...

Blogi on saanut useita kyselyitä, miten marraskuussa 2006 tapahtuneen ketjukolarin käsittely on edennyt. Muistin virkistämiseksi blogin aikaisemmat artikkelit aiheesta.

Lue: Liikennevakuutus ja oikeusturva
Lue: Ei korvauksia - voi Veritas ja Fennia ...

Kyseessähän oli ketjukolari, jossa kaksi ensimmäistä ajoneuvoa ovat pysähtyneet, Kia (1) ja Avensis (2). Avensiksen perään ajaa Volvo (3), joka on vakuutettu Veritaksessa ja viimeisenä Volvon perään ajaa Passat (4), joka on vakuutettu Fenniassa. Avensis jää edessä olleen Kian ja perään ajaneiden Volvon ja Passatin väliin. Avensiksen korjauskulut ovat yli 7 000 eur. Veritaksen päätös asiassa oli, että kolmas ajoneuvo, Volvon kuljettaja ei ole aiheuttanut vahinkoa, koska hän on kerinnyt pysäyttää ajoneuvonsa ja vasta viimeisenä kasaan ajanut Passat on tönäissyt Volvon Avensiksen perään. Veritas ei korvaa Avensiksen vahinkoja.Fennian päätös puolestaan oli, että viimeinen ajoneuvo Passat ei ole aiheuttanut Avensikselle vahinkoa, koska Passatin edellä ajanut Volvo on törmännyt Avensiksen perään ennen kuin Passat ajoi Volvon perään. Fennia ei korvaa Avensikselle aiheutunutta vahinkoa.

Veritas perusti päätöstään sille, että Volvossa oli kuljettajan lähiomaisia, jotka todistivat kuljettajan kerinneen pysähtyä. Fennia puolestaan päätöstään sillä, että lähiomaisten todistusarvo on mitätön sekä sillä, että Volvon kuljettaja ei jäänyt odottamaan poliisin saapumista vaan poistui paikalta ja siten vaikeutti asian tutkimista. Oli miten oli, Avensiksen kuljettaja täysin syyttömänä jäi kahden vakuutusyhtiön pomputtelun väliin.

Avensiksen kuljettajalla on tällähetkellä, sekä oman liikennevakuutuksen että kaskovakuutuksen bonukset laskeneet. Liikennevakuutuksen siksi, että hoitokulut on korvattu syyttömän omasta liikennevakuutuksesta ja syyttömän ajoneuvon korjauskulut syyttömän kuljettajan omasta kaskovakuutuksesta.

Asiasta on pyydetty liikennevahinkolautakunnan päätöstä tammikuussa 2007. Asian etenemistä tiedusteltiin heinäkuussa 2007, jolloin vastaus oli, että osapuolten vastaukset on käsittelijällä, joka esittelee asian lautakunnalle alkusyksystä.

Joutunemme odottamaan vastausta vielä muutaman kuukauden.

Kolari liikennevahinkolautakuntaan / AKE ja tietojen luovutus

Väliaikatietoja ketjukolarista ja AKE:n tietojenluovutuksen jatkokysymyksestä.

Vakuutusyhtiöt Fennia ja Veritas

Ketjukolari, jossa kaksi ensimmäistä ajoneuvoa ovat pysähtyneet (Kia ja Avensis). Avensiksen perään ajaa Volvo, joka on vakuutettu Veritaksessa ja viimeisenä Volvon perään ajaa Passat, joka on vakuutettu Fenniassa. Kaikki neljä autoa samassa kasassa. Avensis jää edessä olleen Kian ja perään ajaneiden Volvon ja Passatin väliin. Avensiksen korjauskulut ovat yli 7 000 eur. Veritas kieltäytyy korvaamasta koska heidän mielestään viimeinen, Fenniassa vakuutettu ajoneuvo, on syyllinen. Fennia kieltäytyy korvaamasta, koska heidän mielestään Avensiksen perään ajanut ja Veritaksessa vakuutettu Volvo on syyllinen.

Käytännössä siis kaksi ensimmäistä autoa, jotka seisoivat paikallaan jonossa ja joiden perään ajettiin, eivät saa vakuutusyhtiöiden päätöksellä mitään korvauksia!

Lisäys 31.1.2007: Tammikuun 2007 lopussa Fennia muuttaa päätöstään. Fennia ei korvaa enää kolmannen auton (Volvon) korjauskuluja kokonaisuudessaan viimeisen auton (Passatin) liikenevakuutuksesta, ainoastaan Volvon peräosan. Yhtenä perusteena ilmoitetaan Volvon kuljettajan poistumisen paikalta ennen poliisin saapumista ja siten hankaloittaneen asian selvittämistä.

Asia on nyt edennyt liikennevahinkolautakunnan käsittelyyn. Lausuntopyyntö on jätetty. Käsittelyaika voi olla jopa 6 kuukautta, joten ihan heti vastausta ei ole odotettavissa.

Lue myös aikaisemmat artikkelit aiheesta:
Kuvaus onnettomuudesta
Voi Veritas ja Fennia

Miksi AKE luovuttaa tietoni?

Blogi julkaisi aikaisemmin artikkelin siitä miksi ajoneuvohallintakeskus antaa yksityiselle pysäköintiyhtiölle tiedot ajoneuvon haltijasta tai omistajasta vaikka osoitteenluovutuskielto on asetettu päälle?

Lue vastaus täältä: Miksi AKE luovuttaa yhteystiedot kiellosta huolimatta?

Blogin lukija esitti mielenkiintoisen ajatuksen, jota kysyttiin sähköpostitse samalta henkilöltä AKE:sta, joka vastasi asiallisesti ensimmäiseen tiedusteluun.

"Sopimusoikeuslainsäädäntö on yksiselitteinen. Yksityisoikeudellinen sopimus syntyy kuljettajan, ei omistajan tai haltijan kanssa, jos on syntyäkseen. Ajoneuvorekisteri ei siis sisällä tietoa kuljettajista (miten se voisikaan sen sisältää?), joten sieltä luovutetaan VÄISTÄMÄTTÄ myös sivullisten yhteystietoja yritykselle, joka alkaa sitten ahdistelemaan näitä sivullisia maksuvaatimuksiensa kanssa. Mitenköhän AKE tämän perustelisi? " (Kommentti palsta)

Valitettavasti tämän jälkeen AKE hiljeni täysin. Ehkä kysymys oli liian vaivalloinen ja se tulisikin esittää AKE:n sijasta tietosuojavaltuutetulle? Kun AKE:lle lähetettiin lisäkysymys vielä toisenkin kerran ja pyydettiin vastausta. Hiljaisuus jatkui.

Vastaus blogin lukijan kysymykseen "Mitenköhän AKE tämän perustelisi?" on: AKE ei perustele päätöksiään ei vastaile turhiin kysymyksiin, vaikka toisin tietysti voisi julkiselta virastolta odottaa, ihan asiakaspalvelunkin puitteissa.

Lisäys ja korjaus

En tiedä oliko yhteyttä asiaan, mutta tämän artikkelin julkaisun jälkeen saimme viimein AKE:n vastauksen. Tyydyttääkö?

"Kiitokset palautteesta. Viittaan vielä 3.1.2007 antamaani vastaukseen.Haluan tähdentää seuraavaa: Tietojen luovutukset rekisteristä perustuvat ALR-lakiin, jonka mukaan voidaan tietoja luovuttaa erilaisiin tarkoituksiin, esimerkiksi osoitepalveluun tahoille, joiden toiminta liittyy ajoneuvoihin tai ajoneuvoliikenteeseen. Järjestelmään tallennettu osoitteenluovutuskielto liittyy kyselypalveluun ja markkinointikielto suoramarkkinointiin ja mielipide- ja markkinatutkimuksiin. " (AKE:n sähköpostivastaus)

Ei korvauksia! Voi Veritas ja Fennia ...

Näinhän siinä kävi - vakuutusyhtiöt eivät korvaa vaikka laki liikennevakuutuksesta edellyttää syyttömän osapuolen vahinkojen korvaamista.

Lue onnettomuuden tarkempi kuvaus artikkelista "Liikennevakuutus ja oikeusturva? Voi Fennia ja Veritas ..."

Lyhyt kuvaus onnettomuudesta

Ketjukolari jossa kaksi ensimmäistä ajoneuvoa ovat pysähtyneet (Kia ja Avensis). Avensiksen perään ajaa Volvo joka on vakuutettu Veritaksessa ja viimeisenä Volvon perään ajaa Passat, joka on vakuutettu Fenniassa. Kaikki neljä autoa samassa kasassa. Avensis jää edessä olleen Kian ja perään ajaneiden Volvon ja Passatin väliin. Avensiksen korjauskulut ovat yli 7 000 eur.

Veritaksen päätös

Kolmas ajoneuvo, Volvon kuljettaja ei ole aiheuttanut vahinkoa koska hän on kerinnyt pysäyttää ajoneuvonsa ja vasta viimeisenä kasaan ajanut Passat on tönäissyt Volvon Avensiksen perään. Veritas ei korvaa Avensiksen vahinkoja.

Fennian päätös

Viimeinen ajoneuvo Passat ei ole aiheuttanut Avensikselle vahinkoa, koska Passatin edellä ajanut Volvo on törmännyt Avensiksen perään ennen kuin Passat ajoi Volvon perään. Fennia ei korvaa Avensikselle aiheutunutta vahinkoa. Volvon vahingot korvataan.

Lisäys 31.1.2007: Tammikuun 2007 lopussa Fennia muuttaa päätöstään. Fennia ei korvaa enää kolmannen auton (Volvon) korjauskuluja kokonaisuudessaan viimeisen auton (Passatin) liikenevakuutuksesta, ainoastaan Volvon peräosan. Yhtenä perusteena ilmoitetaan Volvon kuljettajan poistumisen paikalta ennen poliisin saapumista ja siten hankaloittaneen asian selvittämistä.

Tulkinta

Ei pitäisi olla mahdollista, että syytön osapuoli jää vaille laissa määrättyä korvausta. Valitettavasti Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa, jossa yrityksillä ja erityisesti vakuutusyhtiöillä on lainsäätäjää korkeammat oikeudet tehdä päätöksiä - näinkin voi käydä. Vakuutusyhtiöt ehkä tekevät päätöksensä itsenäisesti, mutta tämänkaltaiset päätökset vain osoittavat vakuutusyhtiöiden haluttomuutta maksaa mitään korvauksia. Voisi jopa hypoteettisesti olettaa, että vakuutusyhtiöillä voi olla tarvetta sopia asioita keskenään ja välttää maksamasta korvausta. Moni yksityinen henkilö luovuttaa ja antaa asian mielummin olla.

Liikennevakuutuslaki 26.6.1959/270 ja asetus liikennevakuutuksesta 17.7.1959/324 määräävät, että vastapuolen liikennevakuutuksesta on korvattava syyttömälle osapuolelle aiheutuneet vahingot. Vahinkojen korvattavuus liikennevakuutuksesta edellyttää teon tuottamuksellisuutta silloin kun vastapuolena on toinen ajoneuvo. Teon tuottamuksellisuus tarkoittaa yleensä kuljettajan toimimista liikennesääntöjen vastaisesti. Tässä tapauksessa joko Volvon tai Passatin kuljettaja, tai molemmat, ovat tuottamuksellisesti aiheuttaneet vahinkoa. Perusteena on tieliikennelain määräys, jonka mukaan edelläajavaan ajoneuvoon on pidettävä riittävä etäisyys oman ajoneuvon turvalliseksi pysäyttämiseksi (Tieliikennelaki 3.4.1981/267).

Tuottamuksellisuudesta ei ole epäselvää. Prosessi jatkuu siten, että Avensiksen kuljettaja vie asian liikennevahinkolautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli lautakunnan päätös asiassa on edelleen samalla "laittomalla" linjalla, asia viedään eteenpäin haastamalla päätöksen tehneet vakuutusyhtiöt oikeuteen. Sikäli hauska piirre asiassa on, että mahdolliseen oikeudenkäyntiin käytetään oikeusturvavakuutusta, joka on myönnetty Fenniasta. Ainahan on mukava taistella vakuutusyhtiöitä vastaan heidän omilla rahoillaan.

Lisähuomautuksena todettakoon, että Veritaksen epämääräinen linja jatkui myös vakuutuspäätöksen antamisessa. Vakuutuspäätöksessä Avensiksen väitettiin olleen Audi! Mielenkiintoista? Ettei vain olisi tietoinen virhe jatkoa ajatellen?

Tälle tapaukselle on saatu päätös marraskuussa 2007.

Liikennevakuutus ja oikeusturva? Voi Fennia ja Veritas ...

Pakollisesta liikennevakuutuksesta säädetyn lain perusteella liikenteessä vahinkoa kärsineelle osapuolelle korvataan vastapuolen liikennevakuutuksesta aiheutuneet kulut, esim. oman ajoneuvon korjaus. Liikennevakuutus on pakollinen ja vakuutuksia myöntävät suurimmat vakuutusyhtiöt. Suomessa on kuitenkin mahdollista jäädä syyttömänä osapuolena täysin ilman korvausta! Liikennevakuutuslailla ja -asetuksella ei ole merkitystä kun vakuutusyhtiöt pääsevät riitelemään tai sopimaan asiasta keskenään. Katsotaan läheltä seuraamani tilanteen tausta ...

2006 syksy. Liikennevaloissa on jonoa. Kia citymaasturi (ajoneuvo 1) pysähtyy jonon päähän. Toyota Avensis (ajoneuvo 2) pysähtyy citymaasturin taakse. Samassa Avensiksen kuljettaja kuulee voimakkaan jarrutuksen äänen, vilkaisee taustapeiliin ja näkee takanaikkunasta liikkeessä olevan ajoneuvon tumman hahmon. Samassa rysähtää! Avensis singahtaa törmäyksen voimasta Kian takaosaan. Avensikseen törmänneen Volvon (ajoneuvo 3) perään ajaa vielä Passat (ajoneuvo 4), joka osittain kerkiää väistää, mutta menettää keulastaan neljänneksen vieden mennessään ison osan Volvon perästä. Kuljettajat nousevat selvittämään tapahtunutta. Volvon kuljettajalla on kiire ulkomaille, joten hän ei jää paikalle, vaan lähtee liikenteeseen pahoin romuttuneella autollaan. Muut osapuolet jäävät odottamaan poliisia. Ennen poliisia kerkiä paikalle palokunta. Auton romua on kahden kaistan verran kolmesta. Avensis ja Passat ovat ajokelvottomassa kunnossa, niille tilataan hinaus vakuutusyhtiöiden varikolle Tuusulaan. Poliisi sapuu paikalle n. 1 tunnin päästä. Paikalle jääneet kuljettajat puhallutetaan. Käsitys tapahtumien kulusta kerrotaan poliisille, joka ottaa vielä digitaalikameralla kuvia paikanpäältä. Kia citymaasturin kuljettaja kertoi nähneensä Avensiksen pysähtyneen taakseen ennen kuin Volvo ajoi päälle. Paikanpäällä käydyn keskustelun pohjalta ja poliisin paikalla ollessa, todettiin tapahtuman kulun olevan varsin selkeä. Kia ja Avensis pysähtyivät. Volvo ajoi Avensiksen perään tönäisten Avensiksen Kian takaosaan ja viimeisenä Volvon päälle ajoi Passat. Ajoneuvojen 2 ja 4 vakuutusyhtiö on Fennia. Ajoneuvon 3 vakuutukset on Veritaksessa.

Avensiksen korjaamiseen käytettiin omaa vapaaehtoista kasko-vakuutusta. Tällä tavoin auto saatiin korjaamolle heti vahinkotarkastuksen jälkeen. Muussa tapauksessa olisi pitänyt odottaa syyllisen osapuolen vakuutusyhtiön päätöstä syyllisen liikennevakuutuksen käyttämisestä. Aikanaan kun syyllisyys selviäisi, omavastuu maksetaan takaisin, bonukset palautetaan ennalleen ja Avensiksen vakuutusyhtiö Fennia tekee regression kasko-vakuutuksesta vahingon aiheuttaneen peräänajajan liikennevakuutukseen. Eli ajoneuvon korjauskulut siirretään vapaaehtoisesta kaskosta syyllisen liikennevakuutukseen.

Avensiksen kuljettaja tarvitsi sijaisautoa, joka hänelle tulisi myöntää vastapuolen liikennevakuutuksesta. Sijaisauton tarpeesta tulee antaa selvitys. Tässä tapatauksessa selvitys oli liikennevahinkolautakunnan kriteerit täyttävä. Ensimmäinen merkki isoista ongelmista ilmaantui kun Avensiksen kuljettaja ei sijaisautoa koskaan saanut. Sijaisautohakemus lähetettiin peräänajaneen Volvon vakuutusyhtiö Veritakseen. Veritas sai allekirjoittamattoman kännykkäviestinä lähetetyn "vahinkoilmoituksen" Volvon kuljettajalta ulkomailta. Volvon kuljettaja kertoi pysähtyneensä Avensiksen taakse ja vasta viimeisenä tullut Passat oli tönäissyt hänet Avensiksen perään. Tällä perusteella Veritas kieltäytyi antamasta sijaisautoa. Sijaisautohakemus lähti Fenniaan. Fenniakaan ei antanut laskutuslupaa sijaisautolle, koska heidän mielestään tilanne oli epäselvä. Fennia kuitenkin lupasi auton myöhemmin, jos viimeinen, Fenniassa vakuutettu ajoneuvo olisi syyllinen Avensiksen vahinkoihin. Fennia halusi lisäselvityksiä ja kaikkien osapuolten lausunnot tehdäkseen päätöksen.

Poliisin lausuntoa ei ensin löytynyt. Poliisi pystyi toimittamaan lausunnon vasta 4 viikkoa onnettomuuden jälkeen. Volvon kuljettaja toimitti virallisen lausuntonsa useista Fennian pyynnöistä huolimatta vasta 3 viikkoa onnettomuuden jälkeen. Volvossa oli matkustajia, lähiomaisia, joiden todistajan lausuntoa odotettiin kuukauden ajan.

Avensiksen korjauskulut olivat yli 7 000 eur. Avensis oli korjattu 2,5 viikkoa tapahtuman jälkeen, kauan ennen viimeisten lausuntojen saapumista vakuutusyhtiöön. Sijaisautotarve oli mennyt ohi jo viikkoja sitten. Avensiksen kuljettaja tarvitsi enää päätöksen kumpi perään tulleista ajoneuvoista, Volvo Veritaksesta vai Passat Fenniasta on syyllinen Avensikselle aiheutettuun vahinkoon. Saatavana oli 168 eur omavastuu, bonusten palautus ja vakuutusyhtiön regressio yli 7 000 eur:sta syyllisen osapuolen liikennevakutuukselle.

6 viikkoa onnettomuuden jälkeen Fennia antaa oman päätöksensä, Avensiksen vahinkoja ei korvata. Ajoneuvot 1 (Kia) ja 2 (Avensis) olivat pysähtyneet. Ajoneuvo 3 (Volvo) ajoi Avensiksen perään. Ajoneuvo 4 (Passat) ajoi Volvon perään. Volvon vahingot korvataan viimeisen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Avensiksen vahingot on aiheuttanut kolmas ajoneuvo, Volvo, joka on vakuutettu Veritaksessa. Fennia ei korvaa Avensikselle aiheutuneita vahinkoja.

Veritaksen virallinen päätös on vielä tätä kirjoitettaessa saamatta, mutta sähköpostilla käydyn keskustelun perusteella, Veritaksen kanta on, että ajoneuvo 3 (Volvo) kerkisi pysähtyä ja ajoneuvo 4 (Passat) tönäisi Volvon Avensiksen perään. Veritas ei korvaa Avensiksen vahinkoja koska syyllinen vahinkoon on viimeinen ajoneuvo, Fenniassa vakuutettu Passat.

Kyseessä on selkeä peräänajo! Vakuutusyhtiöt syyttävät toisiaan tai sopivat keskenään. Äkkiä saatetaan olla tilanteessa, jossa kukaan ei korvaa Avensiksen vahinkoja. Fennian mielestä Veritaksen tulee korvata, Veritaksen mielestä Fennian tulee korvata. Kumpikin vakuutusyhtiö antaa kielteisen päätöksen.

Liikennevakuutuksen korvausperusteina käytetään ankaraa vastuuta tai tuottamuksellisuutta. Ankara vastuu tarkoittaa sitä, että korvauksen maksamiseksi riittää että ajoneuvoa on käytetty liikenteessä ja sillä on aiheutettu vahinkoa rippuumatta siitä onko kuljettaja syyllistynyt mihinkään. Tuottamuksellisuus tarkoittaa, että vahingon aiheuttanut ajoneuvo on toiminut liikennesääntöjen vastaisesti ja tällä toiminnalla aiheuttanut vahinkoa. Mikäli tuottamuksellisuutta ei ole, liikennevakuutus ei korvaa vahinkoja. Ketjukolarissa on kysymys tuottamuksellisuudesta joko ajoneuvon 3 tai 4 osalta. Jompi kumpi tai kummatkin ovat jättäneet huomioimatta tieliikennelain määräyksen riittävästä etäisyydestä oman ajoneuvon pysäyttämiseksi (Tieliikennelaki 3.4.1981/267, 10§). Vai eikö tätä vakuutusyhtiöiden mielestä enää tarvitse huomioida?

Entä jos Avensiksessa ei olisi ollut kaskoa? Tällöin Avensis jäisi korjaamatta, ellei syyttömällä kuljettajalla itsellään olisi sijoittaa 7 000 eur omasta taskusta peräänajetun ajoneuvonsa korjaamiseksi.

Entä jatko? Veritaksen virallista päätöstä odotetaan, jospa he vaikka olisivat muuttaneet mielensä Fennian päätöksen jälkeen. Virallisesti vakuutusyhtiöiden päätöksestä voi valittaa Liikennevahinkolautakuntaan. Vakuutusyhtiöiden ei kuitenkaan tarvitse noudattaa päätöstä ja voi olla myös mahdollista, että lautakunta ei päätöstä edes anna, mikäli kirjallisen materiaalin perusteella syyllisyyttä ei pystytä selkeästi osoittamaan. Lautakunta ei järjestä kuulusteluja.

Vaihe kaksi on haastaa vakuutusyhtiöt oikeuteen, jotta saadaan selville kumpi ajoneuvoista on syyllinen ja kumman vakuutusyhtiö kulut maksaa.

Blogissa tilanteesta lisää kun asia etenee johonkin suuntaan.

Miten eri osapuolet toimivat

Poliisi

Ystävällisiä henkilöitä. Puhalluttivat, tarkistivat ajokortit ja kuuntelivat tilanneselvityksen asiallisesti. Ihmettelivät paikalta poistuneen ajoneuvon kuntoa, mutta totesivat että "ei kai sitä nyt väkisinkään olisi voinut paikalla pitää". Alkoholin osuudesta paikalta poistuneen kuljettajan käytökseen poliisit totesivat; "ei sitä nyt enää voi puhalluttaa". Ottivat paikalla valokuvia ja kertoivat tekevänsä raportin.

Veritas

Mielestäni näin epäammattimaista, piittaamatonta ja hyvän vakuutustavan vastaista toimintaa harvoin näkee. Veritas teki kielteisen päätöksen sijaisauton korvaamisesta oman kuljettajansa allekirjoittamattoman, kännykällä lähetetyn ja vaillinaisen lausunnon perusteella, kuuntelematta muita osapuolia. Sikäli positiivisena voidaan todeta, että jos olet Veritaksen asiakas ajoneuvovakuutusten suhteen, olet hyvässä yhtiössä! Seuraavan kerran kun olet kolarissa sinun kannattaa ehdottomasti kiistää syyllisyys päivänselvissäkin tilanteissa. Lähetät vain tekstiviestin Veritakselle niin homma on sitä myöten selvä.

Fennia

Ensimmäiset yhteydenotot asiakaspalveluun olivat positiivisia. Henkilöt jotka käsittelivät kaskosta tapahtuvaa ajoneuvon korjausta sekä itse liikennevahinkoa olivat ystävällisiä ja heidän toiminnassaan huokui ammattimainen ote. Fennia ilmoitti myöntävänsä sijaisauton, mutta ei voinut antaa laskutuslupaa koska syyllisyys oli epäselvä.

SVT - Suomen vahinkotarkastus

4-5 arkipäivää onnettomuuden jälkeen (viikonloppu mukana) SVT:n tarkastaja oli käynyt tutkimassa auton ja antanut korjausarvion. Tarkastaja halusi kuitenkin vielä Toyotan korjaamolta tarkemman kustannusarvion. Sovittiin että Avensis kuljetetaan Toyotan huoltoon arvioitavaksi. Kuljetukseen ja arviointiin menee 1-2 päivää. Palvelu oli erinomaista.

Toyotan huolto / korikorjaamo

Korjausarvio tuli alle yhden päivän siitä kun auto oli siirretty Toyotan pihaan - n. 7200 eur. Korjaus alkoi heti, vaikka alkuperäinen arvio oli vasta kolmen viikon päästä. Avensis oli korjattu viikkoa myöhemmin ja kokonaisuudessaan palvelu oli erinomaista! Ajoneuvolle tehdyt toimenpiteet käytiin tarkasti läpi. Auto oli pesty, siivottu ja imuroitu. Erikseen toimitetut nastarenkaat oli vaihdettu alle ja kesärenkaat olivat siististi rengaspusseissa takapakissa. Avensiksen kuljettaja oli ilman autoaan vajaat n. 2,5 viikkoa! Erinomaista Toyota, erinomaista!

Mitä opimme tästä?

1. Varmista että sinulla on omassa kaskossa ns. "sijausautovakuutus" tai "vuokra-autoturva", millä nimellä se nyt millonkin kulkee. Tällöin saat oman kaskon perusteella sijaisauton ilman omavastuuta, eikä sinun tarvitse odottaa selvitystä siitä kuka on syyllinen osapuoli.

2. Käytä oman ajoneuvosi korjaamiseen omaa kaskoa. Vakuutusyhtiöt hyvittävät aikanaan kustannukset vastapuolen liikennevakuutuksesta. Paino sanalla yleensä! Tällä varmistat sen, että ajoneuvosi korjaus alkaa mahdollisimman nopeasti eikä sinun tarvitse odottaa syyllisen osapuolen vakuutusyhtiön päätöstä.

3. Vanha luulo siitä että "Peräänajaja on aina syyllinen", ei pidä paikkaansa. Vakuutusyhtiöiden mielestä on mahdollista että kukaan ei ole syyllinen. Pääsepähän maksamasta korvausta. Verratkaa liikennevakuutuslain ns. ankara vastuu ja tuottamuksellinen vastuu.

Tälle tapaukselle on saatu päätös marraskuussa 2007.

Lue myös uudempi artikkeli samasta aiheesta: Ei korvauksia

Lue myös vanhemmat blogin artikkelit:

Vahinkokorvausten käsittelyaika on 1 kk
Korvattavuus perustuu vakuutusehtoihin

Korvattavuus perustuu vakuutusehtoihin

Jälleen kerran oli aika vääntää selvästä asiasta "kättä" vakuutusyhtiön kanssa. On järkyttävää huomata, että vakuutusyhtiön korvauspäälliköllä ja korvausten käsittelijöillä ei ole käsitystä siitä, mihin ehtoihin myönnetty vakuutus perustuu - vai onko?

Vakuutus on kahden osapuolen, esim. yksityisen henkilön ja vakuutusyhtiön välinen sopimus. Sopimus perustuu yleisiin sopimusoikeudenperiaatteisiin, sekä siihen lainsäädäntöön, jolla sopimusten tekoa yleisesti ohjataan. Sopimus on asiakirja, jolla määritellään sopimuksen sisältö, velvollisuudet, korvaukset, sanktiot ja toimenpiteet. Vakuutusten osalta sopimuksen ehdot on määritelty vain ja ainoastaan vakuutusehdoissa. Vakuutusyhtiö ei voi vedota "sisäisiin ohjeisiin" tai "yleiseen käytäntöön" korvausvelvollisuutta ratkaistaessaan. Voimassaolevat vakuutusehdot ovat ainoa määräävä tekijä korvausvelvollisuutta tarkasteltaessa.

Henkilöllä on 13 vuotta sitten myönnetty sairaskuluvakuutus. Tuohon aikaan vakuutusehdot olivat hyvinkin löysät, kun vertaa nykypäivänä myönnettyihin sairaskuluvakuutuksiin, joissa jo pelkkä vakuutusehtoasiakirja on kaksi kertaa paksumpi pino paperia. Kyseinen henkilö haluaa korvauksen sairaskuluvakuutuksesta, lääketieteellisestä hoidosta, jota hän saa yksityiseltä sektorilta. Puhutaan tuhansien eurojen kustannuksista. Vakuutusyhtiöltä pyydettiin voimassaolevat vakuutusehdot 13 vuotta sitten myönnetylle vakuutukselle. Vakuutusehdoissa kyseinen hoito sisältyy korvattaviin vakuutustapahtumiin, eikä sitä erikseen rajata pois korvausta rajoittavissa vakuutusehdoissa. Nykypäivänä myönnettävissä vastaavissa sairaskuluvakuutuksissa kyseinen lääketieteellinen hoito rajataan selvästi ei korvattaviin. Henkilöllä ei myöskään ole vakuutusehtojen liitteenä rajattu hoidon korvattavuutta erikseen, esimerkiksi annetun terveysselvityksen perusteella.

Mitä sanoi vakuutusyhtiön korvauspäällikkö? Periaatteessa se korvataan, mutta asia menee käsiteltäväksi yhtiön lääkärille. Yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti kyseisen sairauden haitta pitää olla vakava ja aiheuttaa suurta toiminnallista vaikeutta. Siis "yhtiön sisäisten ohjeiden" mukaan! Tästä keskusteltiin korvauspäällikön kanssa, mutta asiasta ei päästy yksimielisyyteen. Hänen mielestään vakuutusehtoja voi rajata sisäisille ohjeistuksilla siitä millä perusteella korvauksia maksetaan. "Näin meillä on aina menetelty!" Mielestäni sisäisillä ohjeilla ei ole merkitystä. Koska vakuutusehdoissa kyseistä hoitoa ei rajata pois, vakuutusyhtiö on korvausvelvollinen.

Soitin Kuluttajien vakuutusneuvontaan, juristille, joka on erikoistunut henkilövakuutuksiin. Hän oli täysin samaa mieltä kanssani. Vakuutus on sopimus, jonka asiakirjana toimii vakuutusehdot. Mikäli vakuutusehdoista ei löydy sairauden korvaamiseen liittyvää rajausta, tai muuta sellaista ehtoa jonka perusteella korvaus voidaan evätä, vakuutusyhtiö on korvausvelvollinen. Yhtiön sisäisillä ohjeilla, joilla rajoitetaan korvattavuutta ohi vakuutusehtojen on mitätön, eikä siihen siten voi vedota. Asia on vielä kesken.

Olkaa varovaisia vakuutusyhtiöiden kanssa! Yhtiöillä näyttää valitettavasti olevan taipumus yrittää kiemurrella irti velvoitteistaan. Missään tapauksessa ei pidä suoraan sulattaa vakuutusyhtiön antamia neuvoja tai kannanottoja omassa vakuutusasiassa. Se että puhuu "päällikön" kanssa, ei vielä todista mitään lausunnon luotettavuudesta, melkein voisi sanoa että päinvastoin.

Riidoissa vakuutustyhtiön kanssa kannattaa käyttää apuna Kuluttajien vakuutusneuvontaa. Vakuutusneuvonnan taustalla toimii Vakuutuslautakunta, joka vastaa kuluttajariitoja käsittelevää Kuluttajavalituslautakuntaa. Vakuutuslautakunnan päätökset ovat suosituksia, mutta vakuutusneuvonnan mukaan vakuutusyhtiöt noudattavat päätöksiä hyvin. Toki aina voi viedä asian oikeuteen ja monesti kotivakuutuksen oikeusturva korvaa oikeudenkäyntikuluja, vaikka sitä käyttäisi oikeusturvavakuuksen myöntänyttä yhtiötä vastaan - ellei siis vakuutusehdoissa ole toisin mainittu.

Aikaisempi artikkeli:
Vakuutuskorvausten käsittelyaika on 1 kk

Vakuutuskorvausten käsittelyaika on 1 kk

Muistakaa hyvät ihmiset, että kaikissa vakuutuskorvaushakemuksissa lainmukainen käsittelyaika on 1 kk hakemuksen jättämisestä kun tarvittavat asiakirjat ovat olleet vakuutusyhtiön saatavilla. Eli viimeistään yhden kuukauden sisällä on vakuutusyhtiön annettava päätös olla korvaamatta vahinkoa, korvata osa tai koko vahinko.

Vakuutussopimuslaki 28.6.1994/543, 70§, määrittää että vakuutuksenantajan on suoritettava korvaus tai ilmoitettava korvaamattajättämisestä joutuisasti, viimeistään kuukauden kuluttua siitä kun on saanut tarvittavat asiakirjat. Mikäli yhden kuukauden aika ylittyy on vakuutusyhtiön maksettava korkoa (3 Mom).

Vakuutusyhtiöt vetoavat milloin kesälomiin, resurssipulaan ja kiireeseen siinä vaiheessa kun asiakas soittelee yli kuukausi sitten jätetyn korvaushakemuksensa perään. Syillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Laki on yksiselitteinen. Erityisen tärkeää on aina pyytää korko maksettavaksi, vaikka jälkikäteen ja vaikka kyse ei olisi kuin senteistä. Itselläni pienin jälkikäteen maksettu korko oli 11 senttiä. Vakuutusyhtiöllä on tapana jättää korko automaattisesti maksamatta, kun ei sitä kukaan kuitenkaan osaa pyytää. Näitä yhtiöitä voi "opettaa tavoille" lähettämällä korkovaateen jälkikäteen vaikka sähköpostilla. Vaade aiheuttaa paljon turhaa työtä vakuutusyhtiössä, mutta kun tarpeeksi moni vaatii sen maksettavaksi, niin eiköhän se ala ilmestyä mukaan automaattisesti, tai vielä parempi, vakuutusyhtiöt maksaisivat sopimusvelvoitteiset korvauksensa lain määräämässä aikarajassa - eli noudattaisivat lakia.

Muutama kokemuspohjainen esimerkki:

Pohjola

Pohjola yhtiölle jätin kaksi sairaslukukorvaushakemusta yhden kuukauden sisällä. Kun 6 viikkoa oli mennyt, tiedustelin asiaa ensimmäisen osalta. Vastaus oli resurssipula ja kesälomakausi. Kun maksu viimein tuli, n. 8 viikkoa korvaushakemuksen jättämisen jälkeen, korvauksessa ei ollut korkohyvitystä 4 viikolta. Asiakaspalvelu kierteli asiassa, eikä osannut kommentoida. Korvauksen käsittelijä sanoi että korkoa ei makseta. Yhteydenotto sähköpostilla korvauskäsittelystä vastaavalle johtajalle sai viimein aikaan halutun lopputuloksen. Ensimmäisen korvaushakemuksen korko maksettiin tilille jälkikäteen ja toiseen hakemukseen se oli liitetty mukaan valmiiksi. Asia ei kuitenkaan muuttunut pysyvästä, koska sen jälkeenkin, Pohjolan korvaukset ovat ajoittain olleet myöhässä yli kuukauden eikä korkohyvitys näy korvauksessa.

Fennia

Fennialla oli vielä parivuotta sitten tapana maksaa korvaukset todella nopeasti, monesti jopa 1-2 viikossa. Sittemmin tilanne on muuttunut. Riippuen korvauskäsittelijästä, korkohyvitys on välillä myöhässä olevan korvauksen mukana, ja välillä ei. Pääsääntöisesti Fennialla näyttää olevan käsittelyaika aika tarkalleen 1 kk. Viimeksi korvaus tuli kaksi päivää myöhässä, eikä korkoa maksettu. Tiedustelin asiaa ja kävi ilmi, että Fennian konttorissa korvaushakemuksen saapumispäiväksi oli merkitty 4 päivää myöhäisempi kuin todellisuudessa olin paperit konttoriin jättänyt. Toivottavasti kyse oli yksittäisestä virheestä eikä uudesta tavasta, yrittää saada korvauskäsittelyaika pysymään 1 kuukauden sisällä.