Meillä kaikilla on sananvapaus ja oikeus kertoa mielipiteemme asioista ilman että kukaan yrittää mielipiteemme ilmaisua ennakolta estää. Suomi on kuitenkin hyvin vanhoillinen maa monessa asiassa ja Suomessa noudatetaan edelleen lainsäädännöllisiä periaatteita ja tulkintoja jotka ovat kaukana sen vuosituhannen periaatteista jota nykypäivänä elämme.
Työntekijällä katsotaan olevan salassapitovelvollisuuden lisäksi lolajiliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Lojaliteettivelvoite tarkoittaa, että työntekijän on kaikessa toiminnassaan, myös vapaa-ajallaan tai esim. ollessaan lomautettuna, vältettävä kaikkea toimintaa, joka vakavasti horjuttaa osapuolten välistä luottamussuhdetta. Mitä korkeammassa asemassa olet yrityksessä sitä suuremmaksi lojaliteettivelvoite tulkitaan. Käytännössä lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseksi riittää työnantajan julkinen arvosteleminen. Tällöin ei ole mitään merkitystä sillä onko arvostelun pohjana todellista tietoa vai onko kyse vain mustamaalaamisesta.
Työnantaja voi siis irtisanoa henkilön mikäli katsoo luottamuksen vaarantuneen eli lojaliteettivelvollisuuden rikotun niin vakavalla tavalla ettei työsuhteen jatkamiselle ole edellytyksiä työnantajan mielestä.
Koska kyseessä on aina työnantajan tulkinta on työntekijä hyvin heikoilla tämän tyyppisessä tilanteessa. On syytä muistaa, että Suomessa irtisanominen on aina lopullinen oli irtisanominen sitten laillinen tai laiton. Vaikka työnantaja myöhemmin todettaisiinkin rikkoneen lakia ja irtisanomiseen ei olisi ollut perusteita lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen perusteella, irtisanominen on kuitenkin aina lopullinen. Työntekijä on menettänyt työnsä eikä uuden työ saaminen ole välttämättä helppoa jos uusi työnantaja tarkistaa työhön hakevan taustoja ja perusteita aikaisemman työsuhteen päättymiselle.
Suomessa on sosiaalisessa mediassa tapahtuneen työnantajan arvostelun perusteella sanottu irti muutamia kymmeniä ihmisiä. Käräjäoikeuteen on mennyt vaateliikkeen tapaus jossa työntekijä oli irtisanottu ja irtisanomisajalla työntekijä perusti facebookiin työnantajaansa liittyvän boikottisivuston. Boikottiin kehoittaminen rikkoi käräjäoikeuden mielestä lojaliteettivelvoitetta, vaikka oikeuden käynnin yhteydessä kävi ilmi että boikottokehoituksten pohjalla olevat väitteet olivat todenperäisiä. Työntekijä ei kuitenkaan joutunut maksamaan mitään korvauksia, koska työnantaja ei pystynyt osoittamaan että facebookiin perustetusta boikottiketjusta olisi aiheutunut vahinkoa.
Edellämainitussa tapauksessa mikäli boikottisivusto olisi perustettu vasta irtisanomisajan päätyttyä ei lojaliteettivelvollisuutta olisi ollut.
Koska tavallinen työntekijä on monesti riippuvainen työnsä muodostamasta toimeentulosta ei ole kovin järkevää arvostella työnantajaansa julkisessa internetissä tai sosiaalisessa mediassa omalla nimellään. Mikäli haluaa arvostella työnantajaansa ja tuoda esimerkiksi epäkohtia julkisuuteen, se kannattaa tehdä nimettömästi käyttäen erilaisia välineitä joilla voi turvata oman anonymiteettinsä.
oikeusjakohtuus.blogspot.com
Työehdot, pidä oikeuksistasi kiinni
Lue myös:
Q&A - Kuuluuko sairauspoissaolon syy työnantajalle
Q&A - Saako sairaslomasta tiedottaa työpaikalla
Q&A - Liukuva työaika
Q&A - Huumausainetestit työpaikoilla
Q&A - Työttömällä on oikeus matkustaa
Q&A - Sairastuminen kesälomalla
Q&A - Kesäloma
Q&A - Työsuhde ja kilpailukielto
Q&A - Isännänvastuu
