Helsingin hallinto-oikeus koettelee yksityisen pysäköinninvalvonnan rajoja

Helsingin hallinto-oikeus on antanut pysäköinninvalvonnan toimivaltaan liittyvän päätöksen 19.9.2007 (dnro: 10509/06/7512). Tämä päätös on käytännössä rinnastettavissa yksityiseen pysäköinninvalvontaan ja tukee käsitystä, jonka mukaan yksityinen pysäköinninvalvonta loukkaa perustuslakia. Asiasta on aikaisemmin kommentoinut myös oikeustieteen tohtori Matti Tolvanen Helsingin sanomien artikkelissa. Yksityisiä pysäköintivalvontayhtiöitä ovat mm. ParkCom Oy, ParkPatrol Oy, AutoParkki ja ParkService.

Kyse on tapauksesta, jossa kunnallinen pysäköinninvalvoja oli valtuuttanut vartiointiyhtiön työntekijän suorittamaan pysäköintitarkastajan tehtäviä, eli käytännössä määräämään pysäköintivirhemaksuja sairaalan pysäköintialueella. Pysäköintivirhemaksun saanut autoilija oli valittanut saamastaan maksusta. Pysäköinninvalvoja oli hylännyt vastalauseen. Autoilija oli vienyt pysäköintivirhemaksun hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus totesi pysäköinninvalvojan päätöksen hylätä autoilijan vastalause lainvastaiseksi. Pysäköinninvalvojan päätös kumottiin ja pysäköintivirhemaksu määrättiin palautettavaksi autoilijalle.

Perusteena Helsingin hallinto-oikeus totesi, että julkisen vallan käyttö tulee perustua lakiin (perustuslaki 2§, 3 mom). Perustuslain mukaan (perustuslaki 124§) julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Julkisen vallan käyttöön kuuluu olennaisena elementtinä viranomaisen oikeus määrätä ulkopuoliselle henkilölle virallisia seuraumuksia. Näillä perusteilla hallinto-oikeus katsoi, ettei kunnallinen pysäköinninvalvoja voi delegoida laissa määrättyä oikeutta käyttää rangaistusvaltaa ulkopuoliselle henkilölle, koska asiasta ei ollut lailla tai lain nojalla määrätty. Hallinto-oikeus siis katsoi, että vartijalla ei ollut pysäköinninvalvontaan liittyvää toimivaltaa, joten vartijan kirjoittama pysäköintivirhemaksu oli mitätön.

Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kyse pysäköintisääntöjen noudattamisen valvonnasta. Vaikka kyse onkin yksityisestä alueesta ja tontinomistajalla on oikeus päättää pysäköinninehdoista, pysäköinninvalvonta voi kuulua vain laissa määrätylle viranomaiselle, kunnalliselle pysäköinninvalvojalle. Kyse ei myöskään ole maksullisesta pysäköinnistä, vaan rangaistusluonteisesta maksusta, mikä on seurausta pysäköintisääntöjen noudattamatta jättämisestä. Vaikka kyseessä olisikin yksityisoikeudellinen sopimus ajoneuvon kuljettajan ja valvontayhtiön välillä, millään sopimuksella ei rangaistusvaltaa voi siirtää yksityiselle yritykselle. Kansanomaisesti voisi todeta, että pahoinpitely on pahoinpitely, tapahtui se sitten yksityisellä pihamaalla tai julkisella torilla. Rangaistusvallan käyttö on määrätty laissa vain viranomaiselle, vaikka kuinka olisit tehnyt sopimuksen pihamaan haltijan kanssa ja antanut hänelle sopimusoikeudellisesti luvan rangaista.

Marraskuussa 2007 on odotettavissa ensimmäisiä päätöksiä oikeudesta yksityisen pysäköinninvalvonnan suhteen. Toivotaan, että käräjäoikeudet ottavat kantaa kattavasti ja tyhjentävästi kaikkiin yksityisen pysäköinninvalvonnan epäselviin ongelmakohtiin.

1. Rangaistusvaltaa ei pitäisi voida siirtää sopimuksella yksityiselle yritykselle?


2. Voiko sopimus syntyä ns. hiljaisesti ilman tahdonilmaisua, eli autoilijan ajaessa ehdoista kertovan kyltin ohi?


3. Keneltä yksityisoikeudellisen maksun voisi yleensä periä?


4. Kenellä on näyttövelvollisuus?

Uskaltaisin väittää että rangaistusvaltaa ei voi siirtää yksityiselle yritykselle. Väittäisin myös, että sopimuksen syntymiseen vaaditaan selkeä tahdonilmaisu. Käytännössä autoilijalla on myös mahdollisuus olla hyväksymättä sopimusta eli pysäköidä oikeudetta. Silloin kyse ei voi olla sopimusrikkomuksesta. Yksityisoikeudellisen maksun voi periä vain sopimuskumppanilta ja sopimusrikkomukseen vetoavalla on silloin näyttövelvollisuus. Maksua ei siis voisi edes teoriassa periä ajoneuvon omistajalta tai haltijalta, jos kyseiset henkilöt eivät olleet ajoneuvon kuljettajia. Näyttövastuu kuljettajasta on sopimukseen vetoavalla. Näyttövastuu ei missään tapauksessa voi olla ajoneuvon omistajalla tai haltijalla, jos he ovat syntyneeseen sopimukseen nähden ulkopuolisia. Kannattaa muistaa, että edes poliisilla ei ennen vuoden 2006 kevättä ollut oikeutta liikenteen kameravalvonnassa kirjoittaa maksumääräystä suoraan kuvatun ajoneuvon haltijalle tai omistajalle. Omistajan piti käydä tunnistamassa ajoneuvon kuljettaja poliisiasemalla. Oikeus määrätä rangaistus suoraan haltijalle tai omistajalle tuli lainmuutoksen jälkeen 2006.

Olen edelleen sillä kannalla, että yhtään yksityisen pysäköinninvalvonnan maksua ei pidä mennä maksamaan ennen kuin oikeus on asiaan ottanut kantaa sellaisella päätöksellä mikä voidaan katsoa ennakkopäätökseksi.

Lue: Helsingin hallinto-oikeuden päätös
Lue: Helsingin sanomien artikkeli

Lue myös: Pitääkö yksityinen pysäköintivalvontamaksu maksaa?
Lue myös: ParkCom hävisi Kuluttajariitalautakunnassa
Lue myös: ParkCom sakottaa perusteettomasti autopaikan haltijoita