Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa! |
perjantaina, lokakuuta 19, 2007
Onnea matkaan ...
Ammattiliitto Tehy on päättänyt olla huitomatta kärpäslätkällä ja siirtynyt ampumaan tykillä. Olen samaa mieltä! Nyt on aika korjata ainakin yksi terveydenhuollon vääryys. Työn vaativuuteen, vastuuseen, raskauteen ja palkkaan liittyvät epäoikeudenmukaisuudet.
Blogi on saanut muutamalta hoitajalta huolestuneita viestejä, joissa kysytään juridisten oikeuksien perään. Mitä tehdä silloin kuin eri liitossa oleva työtoveri tai esimies uhkailee ja painostaa. Eräässä yksikössä oli kirjoittajan omien sanojen mukaan esimies vaatinut liitosta eroamista uhkailemalla. Entä mitä tehdä silloin kuin viestit ovat ristiriitaisia ammattiliiton edustajan ja työnantajan välillä. Työnantaja puhuu menetetyistä eduista ja työpaikan lopullisesta menettämisestä, ammattiliitto taas kertoo kaikkien palaavan takaisin samaan työhön. Niiden juridisten kiemuroiden tutkiminen, mikä liittyy työehtosopimukseen, sopimusneuvotteluihin, lakko-oikeuteen, ammattiliiton ja työtekijän vastuuseen ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sitä varten työntekijän pitäisi saada apua oman liittonsa lakimiehiltä. Ongelmaksi muodostuu, jos uhkailu ja painostaminen tapahtuu oman tai naapuriliiton toimesta tai jos uhkailu kohdistuu liittoon kuulumattomiin.
On monia laillisia tapoja joilla pystyy omaa selustaansa varmistamaan oli vastapuolella sitten ammattiliitto tai työnantaja. Ammattiliiton ja työnantajan välisessä erimielisyydessä työntekijä on pelkkä pelinappula. Pelinappulanakin kannattaa ensisijaisesti miettiä omaa etua. Mihin on halunnut sitoutua? Tällä hetkellä näyttäisi esimerkiksi siltä, että nimi ammattiliiton irtisanoutumislistassa on sitova. Jos työntekijä ei ole tällaista suostumusta antanut hänen pitää ehdottomasti kirjallisesti vahvistaa työnantajan edustajalle, ettei hän ole irtisanoutumassa. Eräs kirjeen lähettäjä nimenomaan väitti, että hän tietää työtovereidensa nimiä lisätyn listaan ilman nimeomaisen henkilön suostumusta. Onko asia todella näin? Henkilön irtisanoutuminen pitää kuitenkin jollain tavalla olla vahvistettuna. Kyse on niin vakavasta menettelystä ettei arvailuille voi jättää tilaa.
Kun keskustelee työsuhteeseensa, irtisanoutumiseen tai lakkoon liittyvissä asioissa ammattiliiton- tai työnantajan edustajan kanssa on oleellista, että sovitut tai luvatut asiat tai tässä tapauksessa tapahtuneet uhkailut tai väärinkäytökset pitäisi pystyä jälkeenpäin todistamaan. Ainoa keino on tallentaa käymänsä keskustelut. Tallentamiseen voi käyttää vaikka muutaman kymmenen euron mp3-soitinta. Keskustelun tallentamiseen ei tarvitse pyytää lupaa eikä siitä tarvitse kertoa. Tallentaminen on laillista, jos kyse on keskustelusta johon tallentaja itse osallistuu. Keskustelun tallentaminen on provosoiva ja äärimmäinen toimenpide ja voi tuntua liioittelulta. Toisaalta, työnantaja ja ammattiliitto käyttävät ennenäkemättömän voimakkaita keinoja. Mikään toimenpide ei ole turha jos työntekijä haluaa turvata omat tarpeensa. Monilla lupauksilla ja vakuutteluilla on ikävä tapa unohtua kun kriisi on ohi. Se ei paljoa lohduta jos yksittäisellä ihmisellä on panoksena toimeentulo.
Julkisen terveydenhoidon suurin ongelma on järkyttävä resurssien alimitoittaminen ja jatkuvat supistukset perusterveydenhoidossa. Työnantaja käyttää törkeästi hyväkseen hoitohenkilökunnan moraalista sitoutumista potilaiden hoitamiseen. Luotetaan siihen, että potilaat hoidetaan, vaikka resurssit olisivat kuinka alimitoitettuja. Kenelläkään ei kuitenkaan ole moraalista velvoitetta työskennellä puoli-ilmaiseksi. Ei kutsumustyö tarkoita työntekoa ilmaiseksi. Hyvä esimerkki on henkilökohtainen kokemus Helsinkiläisestä sairaalasta. Sunnuntain työvuorot on mitoitettu valmiiksi siten, että yksittäiset hoitajat joutuvat työskentelemään ylipitkiä vuoroja sen takia, ettei työnantaja ole resurssoinnut riittävä määrä henkilöjä hoitamaan edes perusvuoroja. Kyseinen hoitaja näytti hyvin väsyneeltä. Kun asiasta keskustelin, hän kertoi työvuoronsa päättyneen jo kuusi tuntia sitten. Työnantaja ei ole tälle illalle resurssoinnut yhtään ylimääräistä hoitajaa. Hän on yrittänyt jo kahdesti lähteä kotia, mutta hälytetty takaisin kesken kotimatkan. Työnantaja vetoaa poikkeavaan hätäpäivystykseen, eli siihen että potilaita ei voi jättää hoitamatta työvuoron loputtua, vaan on odotettava seuraavan hoitajan saapumista vuoroon. Työnantaja kuitenkin tahallaan jättää vuorot täyttämättä ja vetoaa pieneen potilasmäärään ja hoidon vähäiseen tarpeeseen. Tilanne on kuitenkin realielämässä toinen.
Viimeistään eilen kuntatyönantaja teki itsestään naurettavan, vetoamalla lakiin jossa hoitohenkilökunnalla on auttamisvelvollisuus. Tällä perusteella kuntatyönantaja voi omasta mielestään vaatia irtisanoutuneita tai jopa täysin ulkopuolisia, ei työsuhteessa koskaan olleita, työhön hoitamaan potilaita. Käsittääkseni kysehän on lainsäädännöstä, jossa hoitohenkilökunta velvoitetaan esimerkiksi onnettomuustilanteissa osallistumaan kykynsä mukaisesti uhrien hoitoon. Kyse ei ole mistään ilmaisesta orjatyövoimalaista. Työnantajan viesti on puhdasta tulkintaa. Toisaalta, vaikka tilanne olisikin kuten työnantaja sen väittää olevan, työnantajalla ei kuitenkaan ole mitään sanktio mahdollisuutta jos yksittäinen hoitohenkilöstöön kuuluva hoitaja kieltäytyy kutsusta. Mahdollisen rikoksen ja seuraamuksen määrittely kuuluu oikeusistuimelle, ei kunnallisille sairaanhoitopiireille.
Toivotan onnea työtaisteluun. Hoitajien tekemä työ on arvokasta ja raskasta. Vastuu on muiden ihmisten terveydestä ja hengestä. Siitä työstä on maksettava kunnolla. Toivottavasti työnantaja tällä kertaa ymmärtää teidän olevan tosissanne. Toivon kuitenkin, ettei kenenkään pienen syyttömän lapsen tarvitse kuolla työnantajien, terveydenhuollon hallinnon ja päättävien poliitikkojen välinpitämättömyyden takia. Lopullinen vastuu on nyt kokonaisuudessaan työnantajalla. Halpaahan se on jos sen rahalla saa.
Lue myös: Kun mikään ei riitä
Lue myös: Potilaan oikeus saada hoitoa
Lue myös: Puhelun tallentaminen
Lue myös: Keskustelun tallentaminen
Blogi on saanut muutamalta hoitajalta huolestuneita viestejä, joissa kysytään juridisten oikeuksien perään. Mitä tehdä silloin kuin eri liitossa oleva työtoveri tai esimies uhkailee ja painostaa. Eräässä yksikössä oli kirjoittajan omien sanojen mukaan esimies vaatinut liitosta eroamista uhkailemalla. Entä mitä tehdä silloin kuin viestit ovat ristiriitaisia ammattiliiton edustajan ja työnantajan välillä. Työnantaja puhuu menetetyistä eduista ja työpaikan lopullisesta menettämisestä, ammattiliitto taas kertoo kaikkien palaavan takaisin samaan työhön. Niiden juridisten kiemuroiden tutkiminen, mikä liittyy työehtosopimukseen, sopimusneuvotteluihin, lakko-oikeuteen, ammattiliiton ja työtekijän vastuuseen ovat äärimmäisen monimutkaisia. Sitä varten työntekijän pitäisi saada apua oman liittonsa lakimiehiltä. Ongelmaksi muodostuu, jos uhkailu ja painostaminen tapahtuu oman tai naapuriliiton toimesta tai jos uhkailu kohdistuu liittoon kuulumattomiin.
On monia laillisia tapoja joilla pystyy omaa selustaansa varmistamaan oli vastapuolella sitten ammattiliitto tai työnantaja. Ammattiliiton ja työnantajan välisessä erimielisyydessä työntekijä on pelkkä pelinappula. Pelinappulanakin kannattaa ensisijaisesti miettiä omaa etua. Mihin on halunnut sitoutua? Tällä hetkellä näyttäisi esimerkiksi siltä, että nimi ammattiliiton irtisanoutumislistassa on sitova. Jos työntekijä ei ole tällaista suostumusta antanut hänen pitää ehdottomasti kirjallisesti vahvistaa työnantajan edustajalle, ettei hän ole irtisanoutumassa. Eräs kirjeen lähettäjä nimenomaan väitti, että hän tietää työtovereidensa nimiä lisätyn listaan ilman nimeomaisen henkilön suostumusta. Onko asia todella näin? Henkilön irtisanoutuminen pitää kuitenkin jollain tavalla olla vahvistettuna. Kyse on niin vakavasta menettelystä ettei arvailuille voi jättää tilaa.
Kun keskustelee työsuhteeseensa, irtisanoutumiseen tai lakkoon liittyvissä asioissa ammattiliiton- tai työnantajan edustajan kanssa on oleellista, että sovitut tai luvatut asiat tai tässä tapauksessa tapahtuneet uhkailut tai väärinkäytökset pitäisi pystyä jälkeenpäin todistamaan. Ainoa keino on tallentaa käymänsä keskustelut. Tallentamiseen voi käyttää vaikka muutaman kymmenen euron mp3-soitinta. Keskustelun tallentamiseen ei tarvitse pyytää lupaa eikä siitä tarvitse kertoa. Tallentaminen on laillista, jos kyse on keskustelusta johon tallentaja itse osallistuu. Keskustelun tallentaminen on provosoiva ja äärimmäinen toimenpide ja voi tuntua liioittelulta. Toisaalta, työnantaja ja ammattiliitto käyttävät ennenäkemättömän voimakkaita keinoja. Mikään toimenpide ei ole turha jos työntekijä haluaa turvata omat tarpeensa. Monilla lupauksilla ja vakuutteluilla on ikävä tapa unohtua kun kriisi on ohi. Se ei paljoa lohduta jos yksittäisellä ihmisellä on panoksena toimeentulo.
Julkisen terveydenhoidon suurin ongelma on järkyttävä resurssien alimitoittaminen ja jatkuvat supistukset perusterveydenhoidossa. Työnantaja käyttää törkeästi hyväkseen hoitohenkilökunnan moraalista sitoutumista potilaiden hoitamiseen. Luotetaan siihen, että potilaat hoidetaan, vaikka resurssit olisivat kuinka alimitoitettuja. Kenelläkään ei kuitenkaan ole moraalista velvoitetta työskennellä puoli-ilmaiseksi. Ei kutsumustyö tarkoita työntekoa ilmaiseksi. Hyvä esimerkki on henkilökohtainen kokemus Helsinkiläisestä sairaalasta. Sunnuntain työvuorot on mitoitettu valmiiksi siten, että yksittäiset hoitajat joutuvat työskentelemään ylipitkiä vuoroja sen takia, ettei työnantaja ole resurssoinnut riittävä määrä henkilöjä hoitamaan edes perusvuoroja. Kyseinen hoitaja näytti hyvin väsyneeltä. Kun asiasta keskustelin, hän kertoi työvuoronsa päättyneen jo kuusi tuntia sitten. Työnantaja ei ole tälle illalle resurssoinnut yhtään ylimääräistä hoitajaa. Hän on yrittänyt jo kahdesti lähteä kotia, mutta hälytetty takaisin kesken kotimatkan. Työnantaja vetoaa poikkeavaan hätäpäivystykseen, eli siihen että potilaita ei voi jättää hoitamatta työvuoron loputtua, vaan on odotettava seuraavan hoitajan saapumista vuoroon. Työnantaja kuitenkin tahallaan jättää vuorot täyttämättä ja vetoaa pieneen potilasmäärään ja hoidon vähäiseen tarpeeseen. Tilanne on kuitenkin realielämässä toinen.
Viimeistään eilen kuntatyönantaja teki itsestään naurettavan, vetoamalla lakiin jossa hoitohenkilökunnalla on auttamisvelvollisuus. Tällä perusteella kuntatyönantaja voi omasta mielestään vaatia irtisanoutuneita tai jopa täysin ulkopuolisia, ei työsuhteessa koskaan olleita, työhön hoitamaan potilaita. Käsittääkseni kysehän on lainsäädännöstä, jossa hoitohenkilökunta velvoitetaan esimerkiksi onnettomuustilanteissa osallistumaan kykynsä mukaisesti uhrien hoitoon. Kyse ei ole mistään ilmaisesta orjatyövoimalaista. Työnantajan viesti on puhdasta tulkintaa. Toisaalta, vaikka tilanne olisikin kuten työnantaja sen väittää olevan, työnantajalla ei kuitenkaan ole mitään sanktio mahdollisuutta jos yksittäinen hoitohenkilöstöön kuuluva hoitaja kieltäytyy kutsusta. Mahdollisen rikoksen ja seuraamuksen määrittely kuuluu oikeusistuimelle, ei kunnallisille sairaanhoitopiireille.
Toivotan onnea työtaisteluun. Hoitajien tekemä työ on arvokasta ja raskasta. Vastuu on muiden ihmisten terveydestä ja hengestä. Siitä työstä on maksettava kunnolla. Toivottavasti työnantaja tällä kertaa ymmärtää teidän olevan tosissanne. Toivon kuitenkin, ettei kenenkään pienen syyttömän lapsen tarvitse kuolla työnantajien, terveydenhuollon hallinnon ja päättävien poliitikkojen välinpitämättömyyden takia. Lopullinen vastuu on nyt kokonaisuudessaan työnantajalla. Halpaahan se on jos sen rahalla saa.
Lue myös: Kun mikään ei riitä
Lue myös: Potilaan oikeus saada hoitoa
Lue myös: Puhelun tallentaminen
Lue myös: Keskustelun tallentaminen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
17 kommenttia:
Kenelläkään ei kuitenkaan ole moraalista velvoitetta työskennellä puoli-ilmaiseksi. Ei kutsumustyö tarkoita työntekoa ilmaiseksi.
Juuri näin, ihmetyttää miten meitä hoitajia voidaan jatkuvasti vaatia tekemään järkyttäviä työvuoroja vedoten siihen että eihän potilaita saa jättää heitteille. Kerran jopa uhkailtu oikeustoimilla jos lähden töistä työvuoron päätyttyä.
Työnantajan tehtävä on varmistaa että henkilökuntaa on riittävästä. Minä ainakin lähden kun vuoro päättyy, jos joku sen takia kuolee niin se ei ole minun vikani.
Pitääkin ottaa mp3-soitin seuraavaan keskusteluun luottamusmiehen kanssa ... hyvä idea!
Yes! Olen täysin samaa mieltä!
Jaahas, sehän tässä nyt vielä puuttuu kun joku oikeast alkaa nahoittamaan esimiehen ja alaisen keskusteluja. Törkeää soopaa.
Ei pidä uhkailla niin ei tarvitse nauhoittaa. Kyllä pitäisi osata käyttäytyä ihmisiksi.
Nyt menee metsään niin että rutisee... Ei se palkkojen nostaminen sitä resurssipulaa yhtään helpota, päinvastoin.
Muutenkin hoitajilla on ihan hyvä KOKONAISpalkka eli VUOSIANSIO, eli siis se raha joka jää viivan alle. Ei sillä peruspalkalla montaa prosenttia hoitajista töitä tee.
Fiksumpaa olisi jos tehy ajaisi tuollaisten satumaisten 500-600e korotusten sijasta vaikka 200-300e korotusta palkkoihin ja 200-300e korotusta resurssipulan helpottamiseksi määrärahoihin. Vaan ei niin ei, perusahneus siellä taustalla on.
Jaahas, sehän tässä nyt vielä puuttuu kun joku oikeast alkaa nahoittamaan esimiehen ja alaisen keskusteluja. Törkeää soopaa.
Kerrotko vielä, mikä siinä on niin "törkeää soopaa"? Täysin laillista ja oma moka jos menee lupailemaan jotakin ja se päätyy nauhalle.
Kenen mielestä on oikeasti järkevää, että niiden 24% korotusten jälkeen lastenhoitajien palkat ovat isommat(sic) kuin lastentarhan johtajalla. Tämän jälkeen kuntasektorin koko palkkastruktuuri pitää uusia ja seuraus lienee se, että hoitajat(ja kaikki muut) saava lisää palkkaa, mutta kaikki maksaa vastaavasti paljon enemmän. Tämän lisäksi kun keskiverto sairaanhoitaja tienaa tällä hetkellä 2400€ ja keskiverto fil.fm tienaa n.2700€, menee sairaanhoitajat heittämällä yliopistosta valmistuneiden ohi. Puhumattakaan siitä, että tienaavat tällä hetkellä enemmän kuin yliopiston käyneet kirjastotädit.
Kannattaa nyt muistaa että kyse on neuvottelusta. Neuvottelun tuloksena tehdään kompromissi jossa kumpikin osapuoli saa osan tavoitteistaan ja luopuu osasta omiaan. Lähtökohta alkutilanteelle pitää olla riittävän korkealla. Kun vaaditaan 600 eur tiedetään että hyväksyttävä lopputulos on jossain 400 euron paikalla. Kaikenlisäksi Tehyn pitää saada myös sopimukseen irtisanoutuneiden palaaminen samaan työhön. Lopputulos on aina kompromissi.
Kysehän ei ole pelkästään koulutuksesta vaan myäs vastuusta. Mikä on pahin moka minkä kirjastotäti voi tehdä? rikkoa kirjan? Hoitajilla vastuu on ihmisistä, terveydestä ja hengestå. Hoitajan virheen takia joku voi kuolla. Palkan täytyy tulla vastuun mukaan ja on selvää jos ammattiryhmiä lähdetään vertailemaan hoitajien palkat pitäisi olla selvästi suurempia kuin jonkun kirjastonhoitajan.
Kylläpä on hyvät luulot hoitajien koknaisansioista? Huh huh. Kannattaa muistaa että jatkuvista ylitöistä johtuen ansiot voivat nousta korkeallekin. Ylityö pitäisi kuitenkin olla aina väliaikaista. Hoitajilla ylityö on muodostunut normaaliksi työajaksi ja vain sen takia että kuntatyöantaja ahneuksissaan ajaa resurssit riittämättömällt tasolle ja kuten blogi hyvin ilmaisee käyttää törkeästi hyväkseen hoitajien moraalia. Ansiot peruspalkan ja vuorotyölisien jälkeen ei yllä lähellekään 2000 eur tasolle.
Hyvä artikkeli. En ole samaan mieltä tehyn vaatimusten oikeutuksesta mutta tärkeintähän on herättää keskustelua.
Meillä duunissa kaikki hoitajat osastolta kerättiin neuvotteluhuoneeseen. Luottamusmies pisti eronimilistan kiertämään ja samalla paasasi uhkailemalla miten elämä muuttuu hankalaksi jatkossa jos nimeä ei listaan tule. Sama henkilö jako superilaisille tehyyn liittymis kaavakkeita. Mulla on 2 lasta yksinhuolettavana, en pistänyt nimeä listaan ja siitäkös alko haukkuminen kaikkien muiden hoitajien kuullen. Sääli että luin tämän artikkelin liian myöhään, ois pitänyt nauhoittaa se kokous niin oltais nähty kenellä elämä hankaloituu. Vahigosta viisastuneena nyt on pojan vanha mp3 soitin taskkussa jokaisen tyvuoron aikana.
Sain käsityksen jostain aiempaa, että täällä verrataan sairaanhoitajia lastentarhanopettajiin ja kirjastonhoitajiin. Ensin mainitun koulutuksen pituus/laajuus on 210 pistettä ja kahden jälkimmäisen 180 op - eli eivät ole vertailukelpoisia.
Myöntäkää nyt vain että hoitsut tekee niin hyvää työtä että kunnon liksa on paikallaan. Mä en ainakaan haluaa itseäni hoitoon paikkaan jossa liksaansa kyllästynyt hoitaja motivaation puutteessa tekee virheen ja se onkin sitten siinä se ...
Aluksi minun täytyy vähän kummastella, että mikä nauhoita kaikki -blogi tämä on. Sillä keskeistä kai elämässä pikemminkin on päälläolevien ongelmien ratkaisu? Keskusteluja nauhoittamalla voi kyllä saada helposti näyttöä useistakin rikoslakirikoksista, jos siis haluaa käräjöidä. Käräjöinti elämäntehtävänä tai harrasteena on kuitenkin kallis ja huono eikä omien havaintojeni mukaan likikään aina lisää harrastajan onnellisuutta tai elämänlaatua.
Blogaajalla vaikuttaisi olevan vainoharhaisuuteen viittaava asenteellinen vaikeus koskien ay-toimintaa, sekä pienoisia aukkoja tiedoissaan mitä tulee työoikeuden puolella käytettyihin menettelytapoihin.
Ammattiliiton ja työnantajan välisessä erimielisyydessä työntekijä on pelkkä pelinappula. Pelinappulanakin kannattaa ensisijaisesti miettiä omaa etua. Kirjoittaa blogaaja. Väärin. Työntekijällä ja työnantajalla on erimielisyys. Ammattiliitto vain edustaa työntekijää tämän tahdon ja valtuutuksen mukaisesti. Itse haastattelen aina jostain valituksen tekevän huolellisesti kysyen häneltä, että annatko minulle edustusoikeuden sinuun tässä asiassa. Tiedän, koska olen itse nähnyt, että sama suostumus otetaan kirjallisesti ns. selvittelylomakkeeseen liittotasolla. Vaikka olisi liiton jäsen, ei liitto ole oikeutettu pidättämään jäsenen puhevaltaa missään asiassa vaan edustusoikeus täytyy muodostaa niinkuin selvitin. Väitteet pelinappuluudesta ovat näinollen perättömiä.
Tällä hetkellä näyttäisi esimerkiksi siltä, että nimi ammattiliiton irtisanoutumislistassa on sitova. Jos työntekijä ei ole tällaista suostumusta antanut hänen pitää ehdottomasti kirjallisesti vahvistaa työnantajan edustajalle, ettei hän ole irtisanoutumassa. Eräs kirjeen lähettäjä nimenomaan väitti, että hän tietää työtovereidensa nimiä lisätyn listaan ilman nimeomaisen henkilön suostumusta. Onko asia todella näin? Henkilön irtisanoutuminen pitää kuitenkin jollain tavalla olla vahvistettuna. Kyse on niin vakavasta menettelystä ettei arvailuille voi jättää tilaa.
Tämä ongelma on tosiasiassa jo ratkaistu, koska kuntatyönantaja on ohjeistanut omia rivejään lähettämään kirjallisen tiedustelun kaikille listaan nimensä kirjoittaneelle, että onko todella irtisanoutumassa vai ei.
Toisaalta, työnantaja ja ammattiliitto käyttävät ennenäkemättömän voimakkaita keinoja. Mikään toimenpide ei ole turha jos työntekijä haluaa turvata omat tarpeensa. Monilla lupauksilla ja vakuutteluilla on ikävä tapa unohtua kun kriisi on ohi.
Vainoharhainen kommentti, sillä kaikki ammattiliiton toimijat ovat poliittisesti vastuunalaisia eli vaihdettavissa toisiin äänestämällä vaaleissa. Myöskin jokaisen rekisteröidyn yhdistyksen(ml. ammattiliitto) ylimääräisen kokouksen saa kyllä varmasti kokoon, tavat vain vaihtelevat sääntöjen mukaan. Tämän kokouksen tarkoitus on siten toteuttaa niiden toimijoiden vastuu, jotka eivät ole suoralla vaalilla työpaikalla valittuja.
Loppuun toteaisin, että työelämässä on mahdotonta edustaa ketään vasten tämän tahtoaan, sillä työntekijällä on enemmän kuin riittävästi mahdollisuuksia kiistää olematon edustusoikeus.
Tai peruuttaa jo annettukin edustusoikeus, jos se on työntekijän tahto. Niinikään on mahdottoman ja vaikean välissä oleva tehtävä edustaa työntekijää samanaikaisesti, sekä ilman oikeutta, että vastoin tämän etua, koska työntekijällä on riittävästi mahdollisuuksia vetää edustaja järjestelmän puitteissa tilille toiminnastaan. Olipa edustaja luottamushenkilö tai sitten palkattu toimitsija.
en pistänyt nimeä listaan ja siitäkös alko haukkuminen kaikkien muiden hoitajien kuullen
Niinhän se on, ammattiliitoon kuuluva ei saa esittää eriäviä mielipiteitä saamatta paskaa niskaansa.
Lähetä kommentti