Yksi mielenkiintoisista sivujuonteista on sopimuksen syntyperusteet. Voiko kumpaakin osapuolta sitova sopimus syntyä konkludenttisesti, hiljaisesti, ilman varsinaista tahdonilmaisua? Valvontayhtiön ja kiinteistönomistajan tapauksessa tämä tarkoittaa pysäköintiehdoista kertovan kyltin pystyttämistä pysäköintialueelle. Käytännössä autoilijalla tulisi olla mahdollisuus olla hyväksymättä sopimusehtoja, vaikka autoilija ajaisikin ajoneuvonsa pysäköintialueelle. Nythän Vantaan käräjäoikeus on tulkinnut konkludenttisen sopimuksen päteväksi ja autoilijan on katsottu huomanneen, lukeneen ja hyväksyneen sopimusehdot alueelle pystytetystä kyltistä ilman varsinaista tahdonilmaisua sopimusehtojen todellisesta hyväksymisestä.
Blogin edustajalle toimitettiin muistio, jossa iso kauppakeskus on selvittänyt mahdollisuutta määrätä "sakkoja" kauppakeskuksessa häiriköivälle sekä näpistyksestä tai varkaudesta kiinni jäänneelle. Maksun voisi määrätä esimerkiksi vartijat, toimeksiantajan delegointi oikeuden perusteella ja oikeus perustuisi hiljaiseen sopimukseen kiinteistön omistajan omistusoikeuden perusteella. Sopimusehdot kerrottaisiin kauppakeskuksen sisäänkäyntiovilla, joten jokainen joka käyttäisi kauppakeskuksen palveluja hyväksyisi ehdot automaattisesti astuessaan sisään kauppakeskukseen. Perusteluina näyttäisi olevan nimenomaan mahdollinen konkludenttisen menettelyn hyväksyminen oikeudessa yksityisen pysäköinninvalvonnan oikeudenkäynnin yhteydessä sekä tulkinta siitä, että sopimusoikeudellisin keinoin voidaan "laajentaa" kiinteistönomistajan oikeuksia. Pahasti näyttää siltä, että tuomioistuimet ovat päästämässä pirun irti kansalaisten oikeusturvan kustannuksella.
"Kauppakeskuksen tulee selvittää mahdollisuutta sopimusoikeudellisin keinoin karsia kauppakeskuksen alueella tapahtuvaa ilkivaltaa, häiriköintiä sekä näpistyksiä ja varkauksia. Poliisin ja vartijoiden toimet alueen rauhoittamiseksi on todettu riittämättömiksi. Yksityiset pysäköintivalvontayhtiöt käyttävät valvonnassaan konkludenttista sopimusmallia, jossa sopimus syntyy kuluttajan ja valvontayhtiön välille alueelle asetettujen kylttien ehtojen mukaisesti ilman erityistä tahdonilmaisua, kuten sopimuksen allekirjoittamista. Asiaa on käsitelty tuomioistuimessa jossa sopimusmallin syntyperuste on hyväksytty. Oikeus menettelyyn on katsottu olevan osa kiinteistönomistajan oikeutta määrätä alueensa käyttöehdoista. Lainvoimaista päätöstä asiassa ei ole. Mikäli menettely saa lainvoiman yksityisessä pysäköinninvalvonnassa, voitaisiin menettelyä soveltaa myös kauppakeskuksen sisätiloissa kiinteistön omistajan omistusoikeuden perusteella. Kiinteistönomistajalla olisi oikeudessa mahdollisesti vahvistettavan periaatteen mukaisesti mahdollisuus päättää alueensa käyttöehdoista sopimusoikeudellisin keinoin, vaikka muu lainsäädäntö voisikin asettaa rajoituksia toiminnalle. Sopimusehdot voitaisiin asettaa kauppakeskuksen sisääntuloväylille siten että ne ovat helposti luettavissa ja muodoltaan helposti ymmärrettävissä. Ehtojen sisällöksi määriteltäisiin erityinen kielto häiritsevään käyttäytymiseen, ilkivaltaan ja varkauksiin. Ehtojen rikkomisesta seuraisi rahallinen korvausvastuu kauppakeskukselle. Valvonta liitettäisiin osaksi vartioiden toimenkuvaa toimeksiantajan ja vartiointipalvelun välisten sopimusehtojen mukaisesti."
Blogin edustaja ei ole pystynyt varmistamaan anonyymisti toimitetun muistion aitoutta eivätkä kauppakeskukset halua kommentoida julkisesti tämän tyyppisiä suunnitelmia. Suunnitellut toimenpiteet kuulostavat juridisesti kestämättömiltä. Tosin mikään ei myöskään estä kokeilemasta. Kannattaa muistaa että yksityiset pysäköintivalvontayhtiöt saivat toimia rauhassa kolme vuotta ennen kuin käytäntöä selvitettiin oikeusprosessissa ja selvittely on edelleen kesken. On siis äärimäisen todennäköistä että kauppakeskus joka ottaa kyseisen menettelyn osaksi liiketoimintaansa pystyy näin menettelemään vuosia ennen kuin toiminnan juridinen puoli saadaan selvitettyä kokonaisuudessaan. Sitä ennen kärsijöinä ovat tavalliset kuluttajat.
Oleellista on nyt katsoa ja ymmärtää mihin me voimme olla menossa ja kuinka kekseliäästi oikeudessa hyväksyttyjä tulkintoja voidaan todellisuudessa soveltaa. Tuomioistuimen olisi nyt syytä ottaa maalaisjärki käteen ja selkeän jyrkkä kanta sopimusoikeudellisiin tulkintoihin sitovan konkludenttisen sopimuksen syntymisestä sekä hallinta-, rankaisu- ja määräysoikeuden laajentamisesta sopimusoikeudellisin keinoin ohi nykyisen lainsäädännön. Nyt on hovioikeudella aika asettaa lopullinen piste valvontayhtiöiden aloittamalle yksityiselle rankaisemiselle sopimusteknisin kikkailuin.
Kannattaa hetkeksi istahtaa ja miettiä mihin suuntaan yhteiskunta on menossa yksilön oikeusturvan suhteen silloin kun normaali oikeusprosessi ohitetaan ja yksityinen yritys, kauppakeskus tai jopa yksittäinen kansalainen voi sakottaa ja rangaista omistus- tai hallintaoikeutensa perusteella sopimusoikeudellisin keinoin.
77 kommenttia:
Nyt kun ratkaisun hetket lähestyvät, blogi alittaa riman joka kerta matalammalta.
Listatkaa tähän tahot ja meiliosoitteet, jolle voin lähettää huolestuneet terveiseni. Oikeusministeriö, lakivaliokunta, jne???
Vartiointiliikkeet siis tulevat laajentamaan rankaisuliiketoimintaansa, kuten olen aavistellutkin. Yksityinen pysäköinninvalvonta ja toimintaan suhtatuminen viranomaistahoilta on mahdollistamassa tämän.
Näpistyksissä olisi kyllä aika pop tehdä näpistelijälle tarjous: maksu nyt käteisellä tai pankkikortilla 60 euroa tai poliisit paikalle. Markkinoilla "hyödyllisin tarjous" voittaa. :)
Eräs mielenkiintoinen kysymys pullahti mieleeni tätä asiaa päässäni hiukan pyöriteltyäni.
Oletetaan että kapuppakeskus ottaa käyttöönsä kyltteihin perustuvan "konkludenttisen sopimuksen". Entäpä jos keskuksen sisään sattuukin kävelemään ja varkaudesta kiinni jäämään sokea mies? Voiko hän mitenkään olla hyväksynyt sopimusta?
Valvontayhtiöiden tapauksessa tälläinen spekulaatio on huomattavasti kauempaa haettua, ottaen huomioon kylttien selvän tekstikoon ja autoilioilta vaaditun riittävän tarkan näkökyvyn...
Paitsi, entä jos unohdankin silmälasini kotiin?
Niin, ja tarkennukseksi vielä, mietin tässä lähinnä sitä, voiko olla tilannetta, jossa jokin tietty "sopimuksen hyväkymisen ilmaisu", kuten parkkipaikalle pysähtyminen tai kauppaksekukseen sisään astuminen, voisi saada sopimuksen pätemään joillekin henkilöille (olettaen, että tästä olisi ylipäätään laillinen käytäntö tulossa) ja joillekin taas ei. Vai voidaanko kylteissä lukevan "sopimuksen" olettaa sitovan myös niitä, jotka näitä kylttejä eivät pysty lukemaan?
No tuo näkökykyjuttu menee jo hieman saivarteluksi? :)
Liikennemerkkienhän tulee olla selkeitä ja luettavissa. Esimerkiksi ParkConin kyltit sisältävät varsin paljon tekstiä. Muistattehan pysähtyä kauppakeskuksen pysäköintihallin ovelle lukemaan tarkkaan ehdot. Ruuhka-aikoina tämä saattaa herättää hieman närää takana odottavissa autoilijoissa, mutta kauppakeskukset haluavat että ne kyltit luetaan. On myös pysäköivän autoilijan oikeus. :)
Minusta ei mikään rimanalitus vaan näkökulma josta pitäisi oikeasti käydä kunnollinen keskustelu eikä tyytyä viranomisten tai ministeriön "tulkintoihin" asiassa.
Aikaisemmassa artikkelissa muistaakseni oikeusministeriön "edustaja" kertoi että sopimusoikeudellisin keinoin ei voi määrätä jos kysymys on rikosoikeudellisesta vastuusta, kuten näpistys tai varkaus tai ilkivalta. Koska silloin teko kohdistuu myös valtioon. Tämä saattaa olla aika kaukaa haettu tulkinta koska kyse on asianomistajarikoksista ja siten asianomistajan päätettävissä haluaako edes asiaa tutkittavan. Voi siis nousta esille mahdollisuus että "rikoksesta" voi selvitä rahalla sopimuskeinoin. Tämä taas yhteiskunnallisesti asettaa ihmiset täysin epätasa-arvoiseen asemaan varallisuuden perusteella.
Tiedän että Espoossa on ainakin kaksi kerrostalon ovea joissa on sopimuskyltti mainospostin jakamisesta. Mainoksen jakaminen kielletään jos siitä huolimatta jaetaan veloitetaan muistaakseni 100 euron maksu jakeluyhtiöltä. Tässä ei ole kyse rikoksesta joten oikeusministeriön mielestä tämä on nähtävästi ok, kuten yksityinen pysäköinninvalvontakin.
Edellisen artikkelin kommentista: Yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyvissä kysymyksissä monet juristitkin ovat täysin pihalla, koska asiaan liittyy paitsi hankalia sopimusoikeudellisia kysymyksiä myös oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyviä loogisia "pähkinöitä". Onkin suorastaan naurettavaa, että maallikot yrittävät täällä käydä asiasta minkäänlaista keskustelua, kun suurin osa juristeistakin lähtee heti väärille raiteille yrittäessään argumentoida tämän vaikeustason kysymyksistä. Nähtäväksi jää, minkä tasoista tekstiä hovioikeus ja mahdollisesti KKO pystyvät pysäköinninvalvontatapauksen tiimoilta tuottamaan.
Eikö juuri tämän takia pitäisi asiaa nyt oikeasti harkita kunnolla. Sitovan sopimuksen syntyminen ilman varsinaista ja selkeää tahdonilmaisua on kuluttajan kannalta äärimmäisen vahingollinen. Luulisi että Kuluttajavirastokin haluaisi jollain tavoin kommentoida asiaa.
Se on selvä että jos lopullinen tulkinta asiassa on että "konkludenttinen" sopimusmalli hyväksytään tuollaisenaan saadaan aikaan aikamoinen sopimusviidakko. Eikä se myös ole vitsi että minä laitan omaan ajoneuvooni sopimusehdot siihen kiinnitettävistä mainoksista ja muista lapuista. Myös tuo menettely saa silloin lainvoiman.
En ymmärrä miksi niille parkkipaikoille ei voi laittaa puomia.
Siis onks toi totta? Mä oikeasti nyt haluan että joku "asiantuntija" kommentoi voiko noin käydä. Epäilen vähän että kauppakeskus ottaisi menettelyn käyttöön, kai sekin voi olla mahdollista. Eniten tietysti kiinnostaa voisiko sitten yksityisenä kansalaisena ottaa myös käyttöön. Eli minulla olisi mahdollisuus kotona "sakottaa" tai jopa rangaista muutoin kuin "sakottamalla" niitä jotka käyttäytyvät kotonani toisin kuin olen halunnut?
Mihin tää homma oikein on menossa.
Erinomainen keskustelunavaus blogilta. Tätä kannattaisi ihan oikeasti miettiä valtakunnallisella tasolla ... ja oikeasti "keskustella" asiasta ja erityisesti hovissa ja mahdollisesti korkeimmassa voitaisiin miettiä mikä voi olla edessä.
On päivänselvää, että kuluttajaa sitova sopimus voi sinänsä syntyä konkludenttisesti. Jos matkustatte esim. metrolla tai raitiovaunulla, esitättekö silloinkaan nimenomaista tahdonilmaisua kuljetussopimuksen solmimisesta? Luultavasti ette. Silti teitä sitova sopimus syntyy konkludenttisesti ja teillä on mm. velvollisuus maksaa kuljetuksesta.
Toi on suoraan parkcomin sivuilta. Ei asiaa voi verrata. Ei julkisen kulkuneuvon käyttö muodosta mitään sitovaa sopimusta. Kyse on maksullisesta palvelusta ja jopa rangaistusmaksu on säädetty laissa.
Samalla logiikalla voisin väittää että minun ja Siwan välille syntyy sopimus kun asioin kaupassa astumalla kauppaan sisään (velvollisuus maksaa tuotteet).
Ei ole päivänselvää. Ei kaikki tapahtumat ole "sopimuksia" kahden osapuolen välille. Missä on metron kuljetussopimuksen ehdot? Sopimuksen syntymiselle on oleellista että sopimuksen osapuoli saa nähtävilleen sopimuksen ehdot ja hyväksyy ne. Kuluttajasuojalain mukaan mikäli ehtoja ei aseteta esille sopimus ei ole pätevä (ihan sama SMS pikavipit), joten julkisen liikenteen käyttö ei ole verrattavissa yksityisten valvontayhtiöiden muodostamaan sopimuksen syntymalliin.
Oleellista tässä onkin se että pitäisi oikeasti saada oikeudessa ennakkopäätös sille että sitovaa sopimusta ei voi tehdä pystyttämällä kylttejä joiden ohi ajetaan, kävellään tai juostaan.
Seuraavaksi ovat vuorossa
"Jalkojen pyyhkimättä jättämisestä veloitetaan 20 euroa. Astumalla liikkeeseen sisään hyväksyt ehdot."
"Ilmaisjakelulehtien ja mainosten jakaminen kielletty. Mainosten jakamisesta veloitetaan 100 eur jakeluyhtiöltä. Jakamalla mainokset hyväksyt ehdot."
"Polkupyörien pitäminen ulko-oven edessä kielletty. Omistajalta veloitetaan 40 euron maksu. Jättämällä pyörän oven eteen hyväksyt ehdot."
"Yksityisalue ja läpikulku kielletty. Läpikulusta veloitetaan 150 euron maksu. Kulkemalla alueen läpi hyväksyt ehdot."
"Lastenvaunujen pitäminen rappukäytävässä kielletty. Ehtojen vastaisesta toiminnasta veloitetaan 50 eur. Jättämällä lastenvaunut käytävälle olet hyväksynyt ehdot."
"Lasten metelöiminen pihalla kielletty. Vanhemmilta veloitetaan 75 euro. Asumalla taloyhtiössä olet hyväksynyt ehdot."
"Mainosten ja maksulappujen kiinnittäminen ajoneuvoon kielletty. Kiinnittämisestä veloitetaan 200 euroa. Kiinnittämällä mainoksen tai laskun olet hyväksynyt ehdot."
"Vastaamalla tähän sähköpostiin sinulta veloitetaan 50 euroa käsittelykuluina. Vastaamalla olet hyväksynyt ehdot."
"Jättämällä vastaamatta tähän sähköpostiin sinulta veloitetaan 50 euroa. Lukemalla tämän olet hyväksynyt ehdot."
Alkaa pahasti kuulostaa siltä että kyseessä ei enää kohta ole vitsi ellei asialle pistetä lopullista pistettä.
Miksi kommenteissa sotketaan keskenään kauppaan ja metroon astuminen?
Yhteiskunta on katsonut joitakin maksuja ja velvoitteita (televisiolupa, pysäköintivirhemaksut, rikesakot, verot, liputta matkustavien tarkastusmaksut, veroluonteiset maksut, jne) ja näistä on päätetty erikseen. Päätöksistä voimme olla eri mieltä, mutta ne on kuitenkin tehty edustuksellisen demokratian sääntöjen mukaisesti. Oikeusturvasta, valitusmenettelyistä ja muist vastaavista on myös säädetty samalla perusteellisen lähetekeskustelun kautta.
Nämä yritysten omatoimiset ehdot eivät perustu mihinkään vastaavaan. Kyse on vain lakitulkinnan venyttämistä siten että kaupat pääsisivät kirjoittamaan omat "lait" asiakkailleen.
Nimenomaan ne on säädetty laissa toisin kuin yksityiset pysäköintivirhemaksut, joten vertaus julkisesta liikenteestä ja yksityisestä valvonnasta on enemmän päivänselvästi harvinaisen ontuvaa. Mutta mitä eivät yksityiset pakkifirmat väittäisi oman olemassaolonsa puolustamiseksi.
Olihan artikkeli. En edes tiedä miten pitäisi suhtautua, mutta pääasia lienee että keskustelu asiasta herää! Ois tietysti toivottavaa että tästä keskusteltaisiin laajemminkin ISOSSA mediassa eikä pelkästään pienen blogin sivuilla.
Hatun nosto sille että tämä blogi on ainakin keskustelua nostattunut oli sitten artikkeli mistä tahansa aiheesta.
Paskan jauhantaa .... mä haluaisin tietää mikä kauppakeskus tällaista suunnittelee ja onko heillä mitään järkeä päässään?
Mikäli kerran konkludenttisesti sopimus voi syntyä, niin tässähän on markkinarakoa:
Kaikki kirjoittajat tämän viestin jälkeen joutuvat maksamaan jälkeenkirjoitusmaksua minulle 1000 euroa. Kirjoittamalla viestin hyväksyt ehdot.
Ai ei vai?
Ja tuo "maksa tai soitamme poliisin" vaihtoehto taitaisi mennä kiristykseksi tai vastaavaksi.
juu ei
Olen sitä mieltä, että rangaistusmaksujen kirjoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja kuuluu vain ihmisille/organisaatiolle joille on tämä valta annettu laissa.
Mutta sitten parkkiyhtiöiden väittämään yksityisoikeudelliseen sopimukseen:
-mm. kauppakeskukset ovat yleisiä paikkoja, Järjestyslaki 1 luku 2§
"2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;
2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä."
-rekiteristeriselosteessaan väittävät harjoittavansa valvontaa yksityisillä alueilla
Mielenkiintoista että yleisellä alueella voi harrastaa valvontaa yksityisellä alueella.
Mielestäni väittely siitä voiko sopimus syntyä ja mitä sitten on aivan turha. Kuten myös keskustelu maanomistajan oikeudesta päättää pysäköinnistä.
Ainakin kaksi suurinta yhtiötä väittävät valvonsa pysäköintiä yksityisillä alueille, kuten myös heidän sopimuskylteissä lukee. Ongelmahan vaan on se, alueet ovat lähes poikkeuksetta lain mukaan YLEISIÄ ALUEITA. Joten hehän rikkovat omaa sopimustaan!
Vielä edelliseen lisäisin.
Kauppakeskusten on turha haaveilla yksityisoikeudellisista maksuista aukioloaikana. YLEINEN PAIKKA.
Mutta kun ovet sulkeutuvat ja asiakastilat suljetaan yleisöltä...€€€ ;)
Juristin näkökulmasta on hieman turhauttavaa seurata tämän blogin kirjoittajien ja kommentoijien väärinkäsityksiä siitä, mistä asiassa on kyse.
Yksityisen pysäköinninvalvonnan keskeinen kysymys on se, annetaanko pysäköintisopimuksille ja niihin liittyville sopimussakoille oikeussuojaa. Tähän asiaan en ota kantaa. Sen sijaan haluan painottaa, että kysymys ei ole siitä, voiko sopimus syntyä konkludenttisesti.
Konkludenttisten sopimusten hyväksyminen ei tarkoita yksityisen pysäköinninvalvonnan hyväksymistä. Tällä erottelulla on merkitystä erityisesti sen vuoksi, että konkludenttiset sopimukset on jo nyt vakiintuneesti hyväksytty oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Konkludenttisten sopimusten hyväksyttävyys on nimenomaisesti vahvistettu korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa.
Käsitteet ovat näissä blogikeskusteluissa menneet valitettavasti jossain määrin sekaisin. Yksityinen pysäköinninvalvonta ei mielestäni edes perustu konkludenttiseen sopimukseen. Nähdäkseni konkludenttisen sopimuksen käsitteellä on perinteisesti viitattu siihen, että osapuolten harjoittama yhteistoiminta voi perustaa heidän välilleen sopimuksen, vaikkei nimenomaista sopimista olisi tapahtunut edes suullisesti. Tällaiset tilanteet liittyvät pidempiaikaiseen yhteistoimintaan, jollaisesta ei auton pysäköinnissä ole kyse. Käsitteen "konkludenttinen" määrittely lienee kuitenkin viime kädessä mielipidekysymys.
Sopimus voi syntyä pääsääntöisesti kahdella tavalla. Ensimmäinen vaihtoehto on oikeustoimilain mukainen: sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus. Toinen vaihtoehto on moniulotteisempi: sopimus voi syntyä melkein miten tahansa.
Sopimuksen syntymisestä on kirjoitettu kokonaisia kirjoja, ja oikeuskäytännöstäkin löytyy lukuisia esimerkkejä eri syntytavoista. Sopimus voi syntyä vaikkapa siten, että henkilö soittaa puhelun, klikkaa nettisivulla olevaa painiketta, hakee ruokaa ravintolan buffetista, pysäköi auton, harjoittaa pitkäaikaista yhteistoimintaa toisen osapuolen kanssa, kirjoittaa blogin kommenttikenttään jne. Sopimusoikeudellisena lähtökohtana voidaan kaiketi pitää sitä, että huolellisesti toimiva henkilö ei voi vahingossa sitoutua sopimukseen.
Keskeistä on siis se, että asiaan liittyy kaksi erillistä kysymystä: (1) kysymys siitä, miten sopimus voi ylipäätään syntyä, ja (2) kysymys siitä, minkä sisältöiselle sopimukselle tuomioistuimet antavat oikeussuojaa. Ensimmäinen kysymys ei ole edes kovinkaan mielenkiintoinen, sillä konkludenttisetkin sopimukset on vakiintuneesti hyväksytty. Toinen kysymys on huomattavasti mielenkiintoisempi. Näiden kysymysten eroja voi havainnollistaa esimerkein: tuomioistuin ei pitäisi prostituutio- tai palkkamurhasopimusta pätevänä, vaikka asiasta olisi sovittu kirjallisesti todistajien läsnäollessa. Jotakin toista sopimusta taas voidaan pitää pätevänä, vaikka asiasta ei olisi sovittu edes suullisesti.
Hienosti taas kijoitettu. 30 riviä tekstiä sanomatta mitään.Paitsi että lopussa kerrot että jos olet tehnyt toisen kanssa sopimuksen palkkamurhan tekemisestä tai prostituoituna olosta, niin oikeus ei tule näissä tapauksissa sinua tuomitsemaan, jos rikot sopimuksen.
Voi luoja...
"Hienosti taas kijoitettu. 30 riviä tekstiä sanomatta mitään.Paitsi että lopussa kerrot että jos olet tehnyt toisen kanssa sopimuksen palkkamurhan tekemisestä tai prostituoituna olosta, niin oikeus ei tule näissä tapauksissa sinua tuomitsemaan, jos rikot sopimuksen.
Voi luoja..."
Olen sanaton. Pointin missaaminen on noussut aivan uusiin sfääreihin.
"Autonkuljettaja, joksi katsotaan ajoneuvon haltijaa, sitoutuu suorittamaan opastetauluissa mainitun sopimussakkoluonteisen valvontamaksun ehtojen vastaisesta pysäköinnistä."
mitäs sanotte tuohon? lainaus on autoparkin nettisivuilta.
pitääkö joksi katsotaan ajoneuvon haltijaa siis muka paikkansa vai onko taas lisää paskapuhetta?
Sopimusoikeusoikeushan koskee myös rikoksesta tehtyjä sopimuksia, kuten murhia, raiskauksia, paritusta, ihmiskauppaa yms.
Jos olet tehnyt palkkamurhan tekemisestä sopimuksen todistajien läsnäollessa ja kieltäydyt tekemästä sitä, niin tilaaja on varmasti ensimmäisenä haastamassa sinua oikeuteen sopimusrikosta. Ja todistajat ovat varmaan todella halukkaita tulemaan oikeuteen todistamaan sinua vastaan, vaikka se tarkoittaakin sitä, että samalla myöntävät itse syyllistyneensä rikokseen.
Niin loppuu myös Mustosen pojan Parkkipatrol, kuin myös ekin parkcommi. Toivottavasti saavat myös liiketoimintakiellot.
Pointin missauksessa on tosiaankin tehty uusi maailmanennätys. Vanha viisaus sanoo, että yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata. Juristi on poistunut rakennuksesta.
"Autonkuljettaja, joksi katsotaan ajoneuvon haltijaa, sitoutuu suorittamaan opastetauluissa mainitun sopimussakkoluonteisen valvontamaksun ehtojen vastaisesta pysäköinnistä."
mitäs sanotte tuohon? lainaus on autoparkin nettisivuilta.
Mitäpäs tuohon enää voi lisätä. Täytyykin järjestää seuraava auto esimerkiksi ajokortittoman näkövammaisen naapurin omistukseen, niin siinähän on sakkofirmalla ihmettelemistä, kun oikeudenistuntoon saapuu vastaaja opaskoiran taluttamana...
Tai ehkä näemme jo lähitulevaisuudessa sakkofirman kylttejä, joissa sopimusehdot on merkitty myös pistekirjoituksella?
"Autonkuljettaja, joksi katsotaan ajoneuvon haltijaa, sitoutuu suorittamaan opastetauluissa mainitun sopimussakkoluonteisen valvontamaksun ehtojen vastaisesta pysäköinnistä."
mitäs sanotte tuohon? lainaus on autoparkin nettisivuilta.
Valitettavasti sopimus kahden tahon välillä ei voi kaatua kolmannen vastuulle, joka ei edes ole sopimuksen osapuoli. Mahdollinen sopimushan syntyy edelleen kuljettajan ja pysäköintivalvontaa harrastavan yrityksen välille, ja mahdollisessa riitatilanteessa se, joka vetoaa sopimukseen joutuu todistamaan väitteensä.
Auton omistaja/haltija on sopimukseen nähden täysin ulkopuolinen eikä häntä/heitä velvoita mikään ko. tilanteessa.
"Autonkuljettaja, joksi katsotaan ajoneuvon haltijaa, sitoutuu suorittamaan opastetauluissa mainitun sopimussakkoluonteisen valvontamaksun ehtojen vastaisesta pysäköinnistä."
mitäs sanotte tuohon? lainaus on autoparkin nettisivuilta.
Ainakaan ParkPatrolin hallituksen puheenjohtajan Lauri Mustosen älykkyysosamäärä ei riitä ymmärtämään laillisen ja laittoman liiketoiminnan eroavaisuuksia. Tuskin Lauri edes ymmärtää mitä kilpailevan parkkifirman kylteissä lukee. Lauri vaan viittailee edelleen läntisen naapurimaan lakiteksteihin linkkeinä parkpatrolin sivuilta. Ps. Laurille taitaa olla ihan sama miten käy hovissa tai KKO:ssa Laurihan on todettu ulosotossa varattomaksi ja toisaalta Laurin ansimmäinen Parkpatrol toimi tasan yhden vuoden jonka jälkeen se poistui kuvioista ja episodi II parkpatrol astui kuvioihin mukaan.
Järjestyslaissako määritetään mitkä alueet ovat julkista aluetta? Tekniikan maailmassa oli taannoin artikkeli yksityisestää pysäköinninvalvonnasta, ja siinä oli viittaus 60-luvulla tehtyyn oikeuden päätökseen jonka mukaan huoltoasemien pihat ovat yleistä aluetta.
Olisin kiinnostunut täsmällisestä, perustellusta julkisen alueen määrityksestä? Voisi katsoa, saanko viranomaiset tai kunnan poistamaan kyltit läheisestä kauppakeskuksesta. :)
On muuten erikoista, että yksityisten pysäköintifirmat tarjoavat sopimusta, jonka tarkoituksena on tuoda liikevaihtoa sopimusrikkomuksen kautta. Kuulostaa korkean eettiseltä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Vastaus herra/rouva juristelle:
Olet oikeassa siinä että juridisesti kysymys voi olla kaksi tasoinen "sopimuksen syntymisestä ja "oikeussuojasta" jota Vantaan käräjäoikeus ei yksityiselle pysäköintivalvontayhtiön väittämälle sopimukselle antanut.
Kansanomaisesti mietitään sitä voiko syntyä (=sitova) sopimus hiljaisesti joka velvottaisi kumpaakin osapuolta. On juridisteknistiä kikkailua puhua siitä että kyllä sopimus voi syntyä mutta sillä ei välttämättä ole "oikeussuojaa" koska lopputulos asiassa on oleellisempi, eli onko sopimuksen perusteella velvoitteita. "Voiko sopimus syntyä hiljaisesti?" Painolla sanalla sopimus syntyä sisältäen siis väitteen että sopimuksella olisi myös oikeussuoja koska ilman sitä on täysin yhdentekevää onko sopimus "juridisesti" syntynyt vai ei.
Ymmärrän kyllä että juristit haluavat keskustella asiasta keskenään mahdollisimman lakiteknisesti, mutta kun tavallinen ihminen tekee sopimuksen häntä kiinnostaa onko sopimus pätevä, eikä se onko "sopimus syntynyt" ja onko sillä myös "oikeussuoja". Sano juridinen sanahelinä mitä tahansa.
"sopimus syntynyt" + "oikeussuoja" = syntynyt sitova sopimus
Minusta on hienoa että asiassa ei yritetä keskustella juridisin termin ja jos tämä blogi kiertelisi ja kaartelisi asiaa samalla tavoin kuin herra/rouva juristi, en usko että moni jaksaisi blogia edes lukea.
"Voiko konkludenttisesti syntyä sopimus joka velvoittaa minut maksamaan yksityisen pysäköintivirhemaksun?"
Näillä näkymin ei voi.
"Onko mahdollista että kauppakeskus voi käyttää konkludenttista sopimusmallia "sakottaakseen" häiriköinnistä?"
Kyllä voi, riippumatta hovioikeuden päätöksestä. Tosin parkcomin häviö hovissa asettaisi kyseenalaiseksi myös kauppakeskuksen kaltaisen sopimuksen. Sitäpaitsi on täysin eri asia saako kauppakeskuksen suunnittelama sopimus koskaan "oikeussuojaa", mutta sitä ennen sitä voi käyttää täysin vapaasti, voi rahastaa ihmisiä, uhkailla ulostotolla ja oikeudenkäynneillä, aikaa menee 2-3 vuotta ennen kuin asiassa saadaan oikeudenpäätös, aivan kuten pysäköintiyhtiöiden tapauksessa.
Ois tietysti toivottavaa että tästä keskusteltaisiin laajemminkin ISOSSA mediassa eikä pelkästään pienen blogin sivuilla.
ISOA mediaa kiinnostaa enemmän ministereiden tekstiviestit kuin oikeasti tärkeät asiat.
tämä keskustelu puolesta ja vastaan on jo hyvä osoitus siitä miksi passiivisuuteen perustuvia sopimuksia ei missään nimessä pidä hyväksyä. tästä on seurauksena vain sillisalaattia: rankaisuvallan ollessa kyseessä minkäänlaista tulkinnanvaraa ei saa jäädä, vaan pelisääntöjen on oltava aukottomat ja johdonmukaiset, kaikille ja aina.
todella uskomatonta jos hovi tekee myönteisen päätöksen parkkifirmoille. rankaisuvaltahan on kiistatta julkisen vallan käyttöä joka perustuslain mukaan kuuluu vain ja ainoastaan valtion viranomaiselle, ei kaupallista voittoa tavoittelevalle yritykselle. valtion viranomainen ei myöskään voi delegoida tätä oikeutta yksityiselle yritykselle. mutta toisaalta, niinhän ennakkosensuurikin hyväksyttiin vaikka on perustuslain vastainen.
jos tämä hyväksytään, tulen kiinnittämään ovelleni lapun kaikennäköisiä tarkastajia, kaupustelijoita ja hihhuleita varten: "ovikellon soittamisesta veloitetaan 250€ maksu, soittamalla ovikelloa hyväksyt ehdot". sitten vain kamera pyörimään kun menet avaamaan ovea. jos tuottaa tulosta niin sanon itseni irti päivätöistä ja rupean "ammattimaiseksi yksityiseksi rankaisijaksi"
niinhän ennakkosensuurikin hyväksyttiin vaikka on perustuslain vastainen
Aiva, suomessa kun ei ole perustuslakituomioistuinta laisinkaan joten perustulainvastaiset lait menevät läpi helposti, sama tulee käymään myös yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain osalta, valitettavasti. Onhan siellä perustuslakivaliokunta mutta siellä edustajat saattavat todeta ja tulkita jotain, mutta äänestää salissa taas jotain muuta.
Voiko kumpaakin osapuolta sitova sopimus syntyä konkludenttisesti, hiljaisesti, ilman varsinaista tahdonilmaisua?
Maallikkona, en juristina, ymmärrän kyllä blogin kysymyksen täysin. Ei minua kiinnosta muu kuin se että voiko sopimus syntyä, eli velvoittaako sopimus minua johonkin. Ei minua kiinosta kuulla teknistä kikkailua, että joo, kyllä sopimus voi syntyä mutta sillä ei ole välttämättä oikeussuojaa. Maallikkona ymmärrän vain, onko sopimus sitova vai ei.
Hei,
Pyydämme teitä ilmoittamaan henkilön kuka tällä hetkellä oli ajoneuvoanne
ajanut jotta voimme kohdistaa valvontamaksun kyseiselle henkilölle.
Ajoneuvon haltiana teidän tulisi tietää kenelle olette autonne milloinkin
luovuttanut.
Terveisin
AutoParkki Norden Oy
asiakaspalvelu
Kysypä Nordenilta että mihin lakiin perustuen sinun tulee ilmoittaa heille kuljettajan nimi :)
"Ajoneuvon haltiana teidän tulisi tietää kenelle olette autonne milloinkin
luovuttanut."
Vastaa niille, että olet paha haltia, etkä aio kertoa niille mitään...
Voit vastata Autoparkki Norden Oy:lle seuraavasti:
Mikäli olette tehneet pysäköintipalvelua koskevan sopimuksen ajoneuvon kuljettajan kanssa tulisi teillä olla tieto sopimuskumppanistanne. Koska minä olen ajoneuvon omistajana ajoneuvon kuljettajan ja teidän väliseen sopimukseen nähden ulkopuolinen, en katso että velvollisuuteni on selvittää teille ajoneuvon kuljettajaa.
Tämän kannan on ottanut myös Vantaan käräjäoikeus todetessaan että näyttövelvollisuutta ajoneuvon kuljettajasta ei voi kääntää toiselle osapuolelle sillä perusteella että itsellänne on vaikeuksia näyttää asiaa toteen. Näyttövastuu asiasta on sillä osapuolella joka katsoo sopimusta rikotun.
"Käräjäoikeuden käsityksen mukaan näytön hankkiminen siitä, kuka ajoneuvon tosiasiallisesti on pysäköinyt, ei ole mahdotonta esimerkiksi henkilötodistelun avulla. Sen sijaan näytön hankkiminen liiketoimintana harjoitetun pysäköinninvalvonnan puitteissa on hankalaa ja varmaankin liiketaloudellisesti kannattamatonta. Tämä kantajan vaikeus ei kuitenkaan ole riittävä peruste todistustaakan kääntämiselle vastaajalle. Edelleen todistustaakan kääntäminen merkitsisi tosiasiallisesti sellaista sopimuksen ehtoa, että ajoneuvon omistajan tai haltijan tulisi valvontamaksulta välttyäkseen näyttää, että joku toinen oli autoa kuljettanut. Tällainen ehto olisi kuluttajansuojalain vastainen kuluttajan kannalta kohtuuton ehto. Todistustaakan kääntäminen olisi muutoinkin kuluttajansuojalainsäädännön periaatteiden vastaista. Näin ollen käräjäoikeus päätyy siihen, että kysymys ajoneuvon kuljettajasta on ratkaistava normaalin todistustaakkasäännön perusteella. Sopimukseen vetoavan kantajan on siten näytettävä vastaajan kuljettaneen autoa väitettyinä aikoina."
http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Vantaan_KO_L_07-4705.txt (katso tuomion perustelut)
(Vantaan käräjäoikeuden päätös 14.12.2007)
Ylämainituin perustein en ole velvollinen selvittämään ajoneuvon kuljettajaa.
Ystävällisin terveisin,
XXXXXXXXXX
kiitos anonyymi^ onpa olemassa mukaviakin ihmisiä .
eikö voisi siis laittaa auton ikkunaan seuraavanlaisen lapun tarkastajille kettuillakaseen:
1 autoa ei kuljeta nyt auton omistaja/haltija
2 Omistaja/haltija ei ole velvollinen kertomaan kuka autoa kuljettaa
3 TURHA "SAKOTTAA" !
Seuraavaksi ovat vuorossa
Heh. Minä ainakin kuljen kyltin kanssa, jossa lukee :"Kyltin kantajaan koskeminen tai hänen kulkunsa estämisestä joutuu maksamaan 50 euron sopimussakon. Katsomalla kyltin kantajaa, hyväksyt ehdot."
Ja eiku sakottamaan...
Minua kyllä jätkyttää lukea näitä tekstejä sopimusoikeudellisista seikoista alueella joka on järjestylain mukaan yleinen paikka.
Mm. kauppakeskukset hyväksyt sen, että järjestyslain mukaan heidän tarvitsee hakea lupa paikalliselta poliisilaitokselta järjestyksenvalvojille. Voisivat kyllä pitää siellä myös vartijoita, joiden oikeudet ovat huomattavasti pienemmät.
Kuitenkin tekevät sopimuksia valvontayhtiöiden kanssa, jotka sopimusteksteissään väittävät aluetta yksityisalueeksi.
Alue on järjestyslain mukaan yleistä aluetta. Joten pysäköintiyhtiöiden sopimuskyltit ovat virheellisiä!
Järjestyslaissa on määritetty yleiseksi paikaksi seuraavaa:
[i]"Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;
2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä."[/i]
Tämän perusteella kauppakeskusten pysäköintihallit ja piha-alueet ovat yleistä aluetta, eivät yksityisalueita. Tällöin yksityisten pysäköinninvalvontayritysten kyltit ovat (kaiken muun argumentoinnin lisäksi) täysin pätemättömiä.
Onko tästä aiheesta ollut blogikirjoitusta?
Oletteko kuulleet että Lauri Mustosen ensimmäinen firma Oy Parkpatrol finland Ab eli nykyinen PP pysäköinninvalvonta on haettu konkurssiin?
En ole kuullut. Olisi kohteliasta laittaa linkki tiedon lähteeseen ettei mene ihan MUTUksi.
Jos pitää paikkansa niin sehän tarkoittaa sitä että toimenpiteellä on valmistuttu valvontayhtiöiden häviöön hovissa ensi viikolla. Kun yhtiö on konkurssissa ei siltä pysty perimään maksuja takaisin. Tämä tarkoittaa sitä että sitten niitä on ryhdyttävä perimään toimeksiantajilta, kuten McDonals Oy:ltä ja Neste Oil Oy:ltä. Parkpatrol jättää omat jätteensä muiden hoidettavaksi. Ei tulisi ihmetyksenä.
Jos väite pitää paikkansa sehän vain osoittaa minkä tyyppinen henkilö yritystä johtaa. En siis ihmettele että jollakin ihmisellä on palanut pinna ja sortunut ahdisteluun. Kai se on rajansa kaikella. Sitä saa mitä pyytää.
Eräältä keskustelupalstalta idea parkkiyhtiöiden kiusaamisesta (samalla mitalla miten ovat häiriköineet meitä autoilijoita).
Parkcomilla ainakin on ilmoitusnumero johon voi soittaa väärin pysäköidyistä autoista. Ei muuta kuin soittelemaan ja tekemään perättömiä ilmoituksia. Varmistat vain että puhelimenasetuksissa puhelinnumero ei välity vastaanottajalle. Vaikka jäisit tästä "kiinni", kukaan ei pysty todistamaan etteikö paikalla olisi ollut väärin pysäköity auto, mutta se olisi kerinnyt lähteä. Pistetään nää yksityiset parkkipirkot ja paavot liikuntakuurille.
Tuo on hieno idea mä ainakin rupeen messiin vaan ei taida parkpatrolilla olla sellaista numeroa taitaa vaan olla tuolla parkcomilla.
Muuten onko oikeesti totta tuo Parkpatrolin konkurssijuttu, en ihmettele yhtään olen kuullut etteivät maksa velkojaan ja eivät pidä sopimuksistaan kiinni ja taitaa olla Laurilla ongelmia tuon nesteenkin kanssa.
Tuo on hieno idea mä ainakin rupeen messiin vaan ei taida parkpatrolilla olla sellaista numeroa taitaa vaan olla tuolla parkcomilla.
Muuten onko oikeesti totta tuo Parkpatrolin konkurssijuttu, en ihmettele yhtään olen kuullut etteivät maksa velkojaan ja eivät pidä sopimuksistaan kiinni ja taitaa olla Laurilla ongelmia tuon nesteenkin kanssa.
ParkPatrolhan meni tämän palstan huhujen mukaan konkurssiin jo marrakuussa 2007... siihen nähden hyvin elinvoimainen yhtiö edelleen! Eikä ole haettu konkurssiin :)
Yleistä paikkaa ei pysty muuttamaan yksityisalueeksi ripustamalla kylttin, jossa sanotaan että se yksityisaluetta. Kuten järjestyslaki sanoo, kaikki parkkipaikat, talojen kulkuväylät yms. ovat yleisiä paikkoja lain mukaan, jos niihin on yleisöllä vapaa pääsy. Ei nyt viitsitä saivarrella jollain yksittäistapauksilla.
Sitten tulee tahoja, jotka vetoavat yksityisoikeudelliseen sopimukseen, joka alkaa sanalla YKSITYISALUE.
Eiköhän tämä homma ole taputeltu!
"Y-tunnus Nimi Yritysmuoto
2206114-6 Oy ParkPatrol Finland Ab Osakeyhtiö
2082744-3 PP Pysäköinninvalvonta Oy Osakeyhtiö"
Kyllä tämä on ihan selvää toimintaa, eli vaikeuksia on. ei mikään rehellisesti toimiva osakeyhtiö tee tällaista, että vaihtaa kepulikonstein yhtiön Ly-tunnuksen, eli vanha ly-tunnuksellinen yhtiö nurin ja uudella Ly-tunnuksella tehdään samaa businesta. Ja kas kummaa juuri kun olisi pitänyt tehdä ensimmäinen tilinpäätös.... Jopa Tahvo Taliaivokin tajuaa mistä tässä on kyse. Juuri kun hovin päätös lähenee... ja päivät tuomioon vähenee... kohta luetaan todennäköisesti kauppalehdestä kun "mahdollisesti" Lauri Mustonen saa liiketoimintakiellon.
Ois taas kiva kun pysyttäis asiassa ja keskusteltaisiin vaikka artikkelin mukaisesta aiheesta. Artikkelissa ei mainita sanaakaan puistopartiosta joten antakaa sen firman nyt jo olla.
Miksi annettaisiin oolla? sehän tekee tätä yksityistä rankaisemista pääliiketoiminnakseen. Miksi ei saa tuoda esille Lauri Mustosen toimintaa luten myös aikaisempaa toimintaa? Lauri Mustonen on kuulemma ollut Nesteellä jossakin "yksityisetsivä" hommissa samalla Nesteeltä katosi joitakin asioita??? joskus muinoin. Tämä mies ei ole koskaan elämässään tehnyt rehellistä työtä päivääkään, eikö siis saisi kirjoittaa?
Artikkelissa mainitaan yksityinen pysäköinninvalvonta, joten asia koskee myös muita kuin ParkCom yhtiötä.
Vai onko tässä oma lehmä ojassa jotenkin siellä päässä?
Onko Jaakolla tietoa, onko ParkPatrol konkurssissa? Ja pitäisikö mielestäsi tuollaisille vihjailuille olla jokin peruste ennen kuin niitä kirjoitellaan tänne?
Blogin pitäjältä on jäänyt huomaamatta, että vuoden 2004 alusta voimaantulleen järjestyslain mukaan, parkkipaikat eivät ole yksityisiä alueita jos niihin on yleisöllä vapaa pääsy. Kuten eivät ole myöskään taloyhtiöiden pihatiet yms.
Joten keskustelu hiljaisesta hyväksynnästä yms. on täysin turha, koska itse sopimus ei koske kuljettajaa. Marketin parkkipaikka on yleinen paikka, ei yksityisalue. Sopimuskyltti on harhaanjohtava, virheellinen ja täysin vailla laillisia perusteita.
Yleisellä paikalla toimiessaan yhtiöt ovat todella lähellä syyllistyä virkavallan anastukseen.
Joten keskustelu hiljaisesta hyväksynnästä yms. on täysin turha
Minusta keskustelu on tarpeen jos blogin artikkelin mukainen tilanne on toteutumassa jossa kauppakeskus aloittaa valvomaan ja rankaisemaan kuluttajia samoilla periaatteilla kuin yksityinen pysäköinninvalvonta. Jotain vikaa tässä maassa on.
anonyymi, ei ole minulla tietoa asiasta. HHyvähän se on väitteilleen faktaa tuoda esille saman tien, muten kyse on paskapuheesta :)
Katsokaa mitä Metro lehti on palkinnut lukijan kuvina. Autoilijan vastaisku. Oikeudellisesti aivan pätevä, vai pitäiskö sanoa, että sopimus on syntynyt mutta oikeuden suoja on vielä selvittämättä ;)
Sivun 2 ylälaidassa:
http://www.metrolehti.fi/content/acrobat/helsinki/FIHEL _20080916_A_metro.pdf
Jaahas.. mites esimerkiksi Messukeskuksen parkkipaikka? Niillähän on omat vahdit, ja jos et ole lippukassalta (messukeskuksen sisältä) pysäköintilippua ostanut, ne kyllä vaativat sellaisen korotettuun hintaan pois ajettaessa ostamaan. Tässähän on ainakin "hiljainen" sopimus syntynyt, vai mitä?
Pysäköintimaksu on eri asia kuin pysäköintivirhemaksu, eli se on tässä se oleellinen ero :)
Hiljainen sopimushan se on, hinnat on ilmoitettu ja asiakas päättää palvelun tilata ajamalla sisään ja nappaamalla itselleen pysäköintilipukkeen (tai miten käytäntö onkaan toteutettu).
Jos tuota perustilannetta mietitään, niin kaikki maksavat pysäköinnistä. Siellä on (onkohan vartijoita?) ohjaamassa liikennettä sekä sisään- että ulosajaessa. Jos ulosajaessa tajuaa maksun olevan kalliimpi, mikään ei estä kuljettajaa menemästä kassalle ja maksamasta halvempaa hintaa. Onko tämä mielestäsi hiljainen sopimus?
Suurin ero on se, että kyseessä EI OLE SOPIMUSSAKKO, vaan maksu pysäköimisestä, jonka jokainen alueelle pysäköinyt suorittaa.
Kyllähän kauppakeskuksella on valtuus päättää että pysäköinti hallissa on maksullista. Ei muuta kuin lippuautomaatit käyttöön. Aivan samoin kuin maksullisissa pysäköintihalleissa ja -paikoilla.
Messukeskuksella veloitetaan pysäköinnistä, ei jonkin virheellisen kyltin perusteella muka syntyvästä sopimusrikosta.
Sekö on siis oleellista että pysäköinnistä ylipäätään veloitetaan jotakin?
Esimerkiksi kyltti: 2h paikoitus ilmainen, sen jälkeen 40 eroa/h; ei jostain syystä käy?
"Sekö on siis oleellista että pysäköinnistä ylipäätään veloitetaan jotakin?
Esimerkiksi kyltti: 2h paikoitus ilmainen, sen jälkeen 40 eroa/h; ei jostain syystä käy?"
Ennenkin sanonut: Voi jeesus!
Tai toista kirjoittajaa lainatakseni "Pointin missauksessa on tehty maailmanennätys!"
"Hiljainen sopimushan se on, hinnat on ilmoitettu ja asiakas päättää palvelun tilata ajamalla sisään ja nappaamalla itselleen pysäköintilipukkeen (tai miten käytäntö onkaan toteutettu)."
Nimenomaaan ei. Yhtiöiden väitteen hiljaisesta sopimuksesta perustuu siihen, että kuljettaja ajaa heidän yksityisoikeudellisen kylttinsä ohi (yleisellä paikalla) ja hyväksyy kyltin sopimuksen ilman tahdonilmaisua.
Ajamalla pysäköintialueelle missä sinun tarvitsee erikseen 'napata' pysäköintilipuke, ei ole hiljainen sopimus. Siinä olet antanut tahdonilmauksen.
Ah, kitokset korjauksesta, ilmeisesti aivoni olivat hieman jumissa tuon esimerkin kohdalla :)
Kuitenkin pääpointti säilyy, eli tosiaan maksullinen pysäköinti != pysäköintivirhemaksu.
Ei kestä ;)
"Ajamalla pysäköintialueelle missä sinun tarvitsee erikseen 'napata' pysäköintilipuke, ei ole hiljainen sopimus."
Ei messukeskuksen parkkipaikalle ajettaessa tarvitse napata mitään lipuketta mistään.
Ei messukeskuksen parkkipaikalle ajettaessa tarvitse napata mitään lipuketta mistään.
Aivan! Eikö ole kuitenkin jännää, että kun ajat pois messukeskuksen parkista, et pääsekään ulos ilman lipuketta. Näin huolimatta siitä, ettet napannut sitä sisäänajaessasi mistään ;)
Ei messukeskuksen parkkipaikalle ajettaessa tarvitse napata mitään lipuketta mistään.
Mikäli sisääntulossa on ilmoitettu pysäköinnin hinta, se tulee maksaa viimeistään poistuttaessa. Jos maksullisuutta ei ole ilmoitettu, ei pysäköinnistä tarvitse maksaa.
Tämä on todettu monta kertaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen pihassa (ent. Pirkkahalli), jossa erinäisten tapahtumien aikana on usein nähtävillä kyltit pysäköinnin maksullisuudesta ja hinnat ja maksutiedot. Joidenkin tapahtumien yhteydessä ko. kylttejä ei ole ollut asetettuna, joten pysköintipaikalta poistuttaessa ei maksua voida periä/vaatia.
Aivan, sopimus syntyy kyltin ohi ajettaessa.
Hämmästyttävää että jotkut eivät vieläkään ymmärrä eroa palvelusta veloitettavan maksun ja rangaistuksen eroa. Maksulliselle alueelle pysäköinnistä suoritettava maksu ei perustu sopimusrikkomukseen, vaan siihen, että noudatetaan tehtyä sopimusta ;)
Tuostahan ei ollut kysekään.
Tuostahan ei ollut kysekään
Mitä jos pervessi murhamies tunkeutuu kotiisi, hakkaa sinut, tappaa vaimosi ja raiskaa lapsesi. Silti sinulla ei ole oikeutta rankaista häntä, paitsi jos olet tajunnut ripustaa kyltin eteiseen, missä nämä teot kielletty ja kenties jonkin näköinen sopimussakko määrätty... Tosin kannaltasi toivon, että hän ei ole tullut parvekkeen tai terassin kautta. Muista laittaa kyltit myös sinne.
Lähetä kommentti