Q&A - Pitääkö yksityinen pysäköintivalvontamaksu maksaa?

"Näin siinä sitten kävi että KKO arpoi rulettinsa syövereistä päätöksen ja ParkCom jatkaa toimintaansa. Paljon on nyt kirjoittelua aiheesta. Tottakai yksityisen pysäköinnin puolustajat on onnessaan. Kaikki peritään ja jokainen maksaa. Pyytäisin vastaamaan nyt tähän kysymykseen blogissa julkisesti niin sais muutkin suoraan kysymykseen suoran vastauksen. Ei tarttis yrittää tulkita miljoonasta anonyymi vastauksesta. Mulla on muutama maksamaton yksityinen valvontamaksu parin vuoden takaa. Pitääkö ne maksaa vai ei? Entäs jos saan uuden?"

Mitään laskua ei pidä maksaa ellei vaatimukselle ole perusteita. Pelkkä laskun esittäminen kuluttajalle ei aiheuta maksuvelvollisuutta. Valitettavasti monet ihmiset maksavat kaikki saamansa laskut, vaikka eivät pitäisikään niitä perusteltuina. Taustalla on haluttomuus tai kyvyttömyys reklamoida asiasta sekä pelko mahdollisista perintätoimista ja luottotietojen menettämisestä. Jos lasku on aiheellinen, eli perustuu tehtyyn tilaukseen tai sopimukseen ja on sovittujen ehtojen mukainen, niin lasku on tietysti maksettava vaadittaessa.

Nyt annettu KKO:n päätös yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ei ole mikään automaattinen rahastussampo valvontayhtiöille. On varmasti selvää, että kun ParkCom Oy aloittaa karhuamaan vanhoja saataviaan tai vastaa reklamointeihin uusista maksuista, he tulevat vetoamaan KKO:n päätökseen. KKO:n päätöksen ja valvontayhtiöiden toiminnan uudelleen käynnistämisen jälkeen on odotettavissa entistä härskimpää rahastusta. Aikaisempina vuosina merkittävä osa määrätyistä valvontamaksuista annettiin virheellisin perustein. Valvontayhtiöiden toiminnassa on todistettavasti raportoitu mielivaltaisia toimintamalleja ja pyrkimystä jakaa mahdollisimman suuri määrä valvontamaksuja riippumatta siitä onko maksulle edes valvontayhtiön oman sopimustekstin mukaisia perusteita.

Sopimus pysäköinninehdoista syntyy vain ja ainoastaan ajoneuvon kuljettajan kanssa

Valvontamaksua ei pidä maksaa, mikäli se on määrätty selvästi virheellisin perustein tai kohdistettu henkilölle joka ei ole ajoneuvoa pysäköinyt. Sopimus pysäköintiehdoista syntyy ajoneuvon kuljettajan ja valvontayhtiön välille. Sopimusrikkomukseen, eli ehtojen vastaiseen pysäköintiin vedotessaan valvontayhtiöllä on näyttövelvollisuus ajoneuvon kuljettajasta. Valvontayhtiön tulee siis kohdistaa maksujen perintä ajoneuvon pysäköineeseen henkilöön, eli sopimuksen toiseen osapuoleen.

KKO:n päätöksen mukaisesti asiassa ei ole osoitettavissa käännettyä todistustaakka. Näyttövelvollisuus on siis yksinomaan sopimusrikkomukseen vetoavalla valvontayhtiöllä. Koska muuta poikkeavaa menettelyä ei KKO:n päätöksestä pysty tulkitsemaan, myöskään ajoneuvorekisteriin merkityllä haltijalla tai omistajalla ei ole velvollisuutta edesauttaa valvontayhtiötä ajoneuvon kuljettajan selvittämisessä. Valvontayhtiöt tulevat varmasti jatkossakin vaatimaan ajoneuvon haltijaa tai omistajaa kertomaan ajoneuvon kuljettaja mikäli määrättyä valvontamaksua ei makseta. Tämä vaatimus on kuitenkin nykyisen oikeuskäytännön ja KKO:n ennakkopäätöksen valossa vailla laillisia perusteita.

Nykypäivänä perheissä on useita autoja tai autolla on useita kuljettajia. On siis täysin luontevaa ja mahdollista, että ajoneuvon kuljettaja pysäköintihetkellä ei ole ollut ajoneuvorekisteriin merkitty haltija tai omistaja. Silloin kun kyse on lähiomaisesta, on nykyisen oikeuskäytännön mukaisesti kohtuutonta ellei jopa mahdotonta vaatia ajoneuvon haltijaa tai omistajaa kertomaan ajoneuvon kuljettajana mahdollisesti toiminut lähiomainen.

On siis saman tekevää onko valvontamaksu määrätty aiheellisesti tai aiheettomasti, mutta jos maksun periminen kohdistetaan muuhun henkilöön kuin ajoneuvon kuljettajaan, maksua ei pidä maksaa. Mikäli valvontamaksu perustuu todelliseen sopimusehtojen rikkomiseen ja valvontayhtiö kohdistaa maksun ajoneuvon todelliselle kuljettajalle kannattaa vaadittu maksu maksaa.

ParkPatrol:n vanhojen maksujen perinnästä kannattaa lukea täältä. Alkuperäinen ParkPatrol joka valvontamaksuja jakoi on asetettu konkurssiin vuonna 2009.

Perintätoimilla uhkailua ei vaikuta luottotietoihin

Aiheettomasta laskusta pitää reklamoida laskun lähettäjää. Tämä tietysti kannattaa tehdä aina kirjallisesti tai muutoin todistettavasti. Mikään lasku ei aiheuta luottotietojen menettämistä vaikka se menisikin perintäyhtiölle käsiteltäväksi. Perinnällä uhkaaminen tehoaa kuitenkin yleensä 90% kuluttajista.

Laskusta on lähetettävä maksumuistutus. Hyvän perintätavan mukaisesti maksumuistutuksia tulisi lähettää kaksi. Tässä vaiheessa aiheettomasta laskusta tulee reklamoida. Lasku siirtyy maksamattomana aikanaan perintätoimistolle perittäväksi. Perintätoimisto lähettää oman maksuvaatimuksensa sekä lisää perintäkulut. Aiheettomasta perinnästä on välittömästi reklamoitava perintäyhtiötä ja kiistettävä saatava. Tämän jälkeen on perintäyhtiön päätettävä haetaanko kiistettävälle saatavalle käräjäoikeuden päätös vai luovutaanko vaatimuksesta. Jos perintäyhtiö jatkaa karhuamista maksun kiistämisestä huolimatta, perintäyhtiö toimii vastoin hyvää perintätapaa ja tällöin perintäyhtiöstä on syytä kannella aluehallintovirastoon. Mikäli käräjäoikeus aikanaan toteaa maksun aiheelliseksi ja kuluttaja ei oikeuden päätöksen jälkeen laskua maksa, voidaan maksu laittaa ulosottoon ja kuluttaja saa luottotietoihinsa maksuhäiriömerkinnän. Eli luottotietomerkintä tulee vasta kun maksun laiminlyönti on todettu tuomioistuimen päätöksellä.

Poikkeuksena ovat laissa säädetyt erilliset maksut jotka ovat suoraan ulosottokelpoisia. Yksityiset pysäköintivalvontamaksut eivät kuitenkaan ole suoraan ulosottokelpoisia vaan valvontayhtiön on haettava jokaisessa tapauksessa asialle käräjäoikeuden päätös.

KKO:n päätös

Lue myös:
LUKIJAN ARTIKKELI: Korkeimman oikeuden tuomio ParkCom-jutussa on kelvottomasti perusteltu
Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta KKO:n päätös
ParkCom maksut OK-Perinnälle (ohjeita perinnästä)
BREAKING NEWS - ParkPatrolin nimissä asetettua vanhaa pysäköinninvalvontamaksua vaativan oikeus maksuun on varmistettava