Turun Sanomat on selvittänyt yhdeksän pysäköinninvalvontaa harjoittavan yrityksen vireillä olevat tai käsitellyt velkomusasiat Turun, Helsingin, Tampereen ja Oulun käräjäoikeuksissa. Selvityksessä ilmeni, että tällaisia ei ollut. Pysäköinninvalvontayritykset eivät siis ole perineet maksamattomia valvontamaksusaataviaan oikeusteitse siitä huolimatta, että yritysten kotisivuilla ja maksukehotuskirjeissä maksun laiminlyöviä uhkaillaan oikeustoimilla sekä maksuhäiriömerkinnällä luottotietorekisteriin, jollainen ei ole mahdollinen ilman maksuvelvollisuuden vahvistavaa tuomioistuimen päätöstä.
Jutussa haastateltu Q-Parkin (entinen ParkCom Oy) toimitusjohtaja Juha Sirelius kiistää, että käräjiä välteltäisiin juttujen häviämisen pelossa. ”Me emme ole halunneet viedä prosessia vielä tähän vaiheeseen, koska yhteiskunta ei ole ollut vastaanottavainen”. Valvontayhtiöiden oman ilmoituksen mukaan valvontamaksuista jää maksamatta 10–20 prosenttia.
On hienoa, että Q-Park kantaa tällä tavoin yhteiskuntavastuutaan ja välttelee omaksi vahingokseen oikeudenkäyntejä sen vuoksi, että yhteiskunta ei ole tällaiseen vielä valmis! Tämähän on lähes yhtä pyyteetöntä uhrautumista yksityisen voittoa tavoittelevan yrityksen taholta kuin velkomuskanteiden laajamittaisesta nostamisesta pidättyminen vuonna 2007, joka johtui ainoastaan yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavien yritysten halusta välttää alioikeuksien työmäärän lisääntymistä. Näin ainakin, jos kansanedustaja Sampsa Katajan kirjalliseen kysymykseen KK 339/2007 vp on uskominen. Voisikohan jossain esittää Q-Parkille jonkinlaisen tunnustuksen myöntämistä valtiovallan taholta näinkin pyyteettömästä ja uhrautuvasta yhteiskunnan kokonaisedun tavoittelusta yrityksen oman edun kustannuksella?
Vakavasti ottaen, olisi naiivia uskoa tällaisiin selityksiin. Mikään voittoa tavoitteleva yritys ei luovu vapaaehtoisesti 10-20 prosentista saataviaan, jos maksujen peruste on väitetyllä tavalla muka selvä. Lisäksi maksamatta jäävien valvontamaksujen todellinen osuus ja yritysten tämän vuoksi menettämät tulot ovat todennäköisesti huomattavasti valvontayhtiöiden omaa ilmoitusta suuremmat.
Tosiasia on se, että parkkisakkofirmat välttelevät oikeudenkäyntejä yksinkertaisesti sen vuoksi, että uuden oikeudenkäynnin lopputulos on hyvin epävarma. Ne eivät halua luopua korkeimman oikeuden viimevuotisesta päätöksestä saamastaan pelotteesta. On parempi, että edes osa maksaa, kuin ottaa uuden oikeudenkäynnin myötä riski koko toiminnan loppumisesta.
Vaikka korkein oikeus hylkäsikin kesäkuussa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta antamansa tuomion purkamista koskeneen hakemuksen, se ei tarkoita, että uudessa oikeudenkäynnissä välttämättä päädyttäisiin samanlaiseen lopputulokseen. Kuten rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen toteaa Helsingin Sanomissa 28.6.2011 julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, lainvoimaisen tuomion purkamiselle on tarkoituksellisesti säädetty korkea kynnys. ”KKO katsoi, että kysymys valvontamaksun laillisuudesta on ollut oikeudellisesti tulkinnanvarainen ja asiassa on ollut perusteltu mahdollisuus päätyä toisistaan poikkeaviin lopputuloksiin. Siten tuomio ei ole KKO:n mielestä perustunut ilmeisesti eli selvästi väärään lain soveltamiseen. Purkuhakemuksen hylkääminen tällä perusteella ei kuitenkaan tarkoita sen vahvistamista, että purettavaksi haettu tuomio on ollut ehdottomasti oikea. On täysin mahdollista, että tuomioistuimet, jopa KKO itse, päätyvät uusissa vastaavanlaisissa tapauksissa päinvastaiseen ratkaisuun kuin KKO vuonna 2010. Kysymys yksityisten pysäköinninvalvontamaksujen laillisuudesta on siten edelleen vailla lopullista ratkaisua.”
Yksityisen pysäköinninvalvontamaksun laillisuus on siis edelleenkin hyvin epäselvä. Koko pysäköinninvalvontabisnes tukeutuu toiminnassaan yhteen ainoaan, täpärimmällä mahdollisella äänestyspäätöksellä syntyneeseen korkeimman oikeuden ratkaisuun, jonka perustelut ovat erittäin alttiita kritiikille.
Tämän päätöksen jälkeen yksityistä pysäköinninvalvontaa koskenut lakiesitys on jouduttu hylkäämään eduskunnan perustuslakivaliokunnan todettua lakiesityksen perustuslain vastaiseksi. Ylen uutisissa haastateltu oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on ilmoittanut, että oikeusministeriö aloittaa uuden pysäköinninvalvontaa säätelevän lain valmistelun ja lainvalmistelussa tullaan noudattamaan perustuslakivaliokunnan kantaa. Uusi laki tulee siten todennäköisesti kaventamaan yksityisten pysäköinninvalvontayritysten oikeuksia, tai jopa poistamaan ne kokonaan. Jos uusi yksityisen pysäköinninvalvontamaksun velkomusta koskeva riita-asia vietäisiin nyt oikeuteen, ei näissä oloissa olisi siis mitenkään varmaa tai edes todennäköistä, että alioikeus tulisi seuraamaan asiassa KKO:n viimevuotista, virheelliseksi osoittautunutta ratkaisua.
Näiden seikkojen lisäksi parkkisakkofirmat ovat täysin tietoisia myös siitä, että kanteen voittaminen edellyttäisi niiltä väärin pysäköidyn ajoneuvon kuljettajan toteennäyttämistä. Mitään käännettyä todistustaakkaa ei tässä yhteydessä valvontayritysten sitkeistä väitteistä huolimatta sovelleta, eikä ajoneuvon rekisteriin merkityllä omistajalla ole minkäänlaista velvollisuutta osallistua ajoneuvon väärin pysäköineen kuljettajan selvittämiseen tai edes reagoida valvontayhtiön tätä asiaa koskeviin tiedusteluihin.
On ymmärrettävää, että näitä asioita ei sakkofirmojen taholta haluta saattaa uuden, väistämättä paljon julkisuutta saavan oikeudenkäynnin myötä yhtään laajemmalti suuren yleisön tietoisuuteen, kuin ne nyt jo ovat. Valvontayhtiöt ovat katsoneet kannattavammaksi katteettoman uhkailun (väitetään maksamattomuuden johtavan oikeustoimiin), vääristelyn (väitetään korkeimman oikeuden päätöksellä olevan sellaisia merkityksiä tai vaikutuksia, joita sillä ei oikeasti ole) sekä suoranaisen valehtelun (todistustaakan kääntyminen; velvollisuus suorittaa maksu sen riitauttamisesta huolimatta; uhkailu maksuhäiriömerkinnällä tilanteissa, joissa lain mukaan sellaista ei voi seurata). Aina löytyy niitä, joihin tällainen tehoaa.
Jokaiselle asiaa seuranneelle on tietenkin ollut jo pitkään selvää, että uusia velkomuskanteita ei ole nostettu eikä nosteta. On kuitenkin hyvä, että asiaa tuodaan tiedotusvälineiden kautta esille niillekin, jotka eivät näiden rahastusfirmojen todellista olemusta tunne ja jotka tietämättömyyttään vielä maksavat näitä maksuja.
Yksityinen pysäköinninvalvontamaksu on täysin vapaaehtoinen maksu. Sellaisen pyytäminen ei ole laitonta, mutta jos pyydetyn maksun jättää suorittamatta, mitään seuraamuksiakaan ei tule. Kunniallinen ja valveutunut kansalainen, joka ei halua tukea pääasiassa rikollisten pyörittämää perustuslain vastaista hämäräbisnestä, jolla ei ole mitään tekemistä pysäköinnin sujuvuuden tai todellisten pysäköintiongelmien kanssa, ei tällaista maksua maksa ennen kuin tuomioistuin niin määrää. Kuten Turun Sanomien selvityskin osoittaa, sellaisesta ei kuitenkaan ole pelkoa.
Parkkisakkofirmojen oikeudenkäynneillä uhkailu on pelkkää bluffia.
Lue:
Keskustelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta käy jälleen kuumana
Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kansalaistottelemattomuuden aika
Perustuslakivaliokunta torjuu yksityisen pysäköinninvalvonnan
Korkeimman oikeuden tuomio ParkCom-jutussa on kelvottamasti perusteltu
80 kommenttia:
Kiitos blogistille. Tämä valaisi jälleen kerran asiaa aivan oikesta näkökulmasta.
Yksityinen pysäköinninvalvontamaksu on täysin vapaaehtoinen maksu.
Tästä tuli mieleen, saako tuota blogin oikeassa palkissa olevaa hienoa "Älä maksa yksityisti pysäköintisakkoa" banneria käyttää vapaasti? Mulla ois parikin sivustoa jonne voisin pistää!
Voiko kukaan vahvistaa onko ns. negatiivista kannetta nostettu Helsingin käräjäoikeudessa, eli kannatta jos autoilija vaatiin selvitystä maksun laillisuudesta? Virolaisen blogissa joku oli kommentoinut tällaisen kanteen olevan olemassa.
Arvoisalle professorille tiedoksi!
Negatiivinen vahvistukanne on jo vireillä Helsingin käräjäoikeudessa.
Toisen artikkelin kommenteissa kyseltiin kuluttajaviraston kansaa silloin kuin valvontatoimintaa aloittivat.
Kuluttajaviraston kanta löytyy tästä blogissa julkaistusta kirjeestä: http://www.blogger.com/comment.g?blogID=14860179&postID=113921541382383006&isPopup=true
Oy ParkCom Ab
Toimitusjohtaja Mauno Lehtonen Dnro 2005/41/1700
20.6.2005
PL 542
00100 Helsinki
Tapaaminen Kuluttajavirastossa 16.5.2005
YKSITYISEN PYSÄKÖINNINVALVONTATOIMINNAN HARJOITTAMINEN
Olemme arvioineet toimintaanne kuluttajansuojalain 2 ja 3 lukujen perusteella. Kuluttajansuojalain 2 luvun nojalla pyritään turvaamaan kuluttajille riittävät, oikeat ja selkeät tiedot tarjolla olevista palveluista. Kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykettä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Lain esitöiden mukaan (HE 8/1977 s. 36) eräänä kohtuullisuuden mittapuuna voidaan pitää tahdonvaltaisen oikeuden normeja. Sopimuksen ehto, joka tahdonvaltaisesta oikeusnormista poiketen yksipuolisesti suosii myyjää tavalla, joka järkyttää osapuolten keskinäistä tasapainoa on kohtuuton.
Yhtiönne harjoittaa yksityisalueella yksityistä pysäköinninvalvontatoimintaa kiinteistönomistajan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Toiminnan yhteydessä jaetaan auton haltijoille/omistajille yksityisoikeudellisia pysäköinninvalvontamaksuja, jos pysäköinnin maksulipukkeen aika on ylitetty tai pysäköintikiekon aika ylittynyt. Yksityiset valvojat valokuvaavat autot ja rekisterinumerot, ja auton haltijan/omistajan henkilötiedot selvitetään rekisteritietojen perusteella.
Yhtiönne edustajaa on kuultu epäiltynä syyllistymisestä törkeään petokseen ja virkavallan anastukseen. Vantaan kihlakunnansyyttäjä on tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen, katsoen ettei kyseessä ole ollut rikos.
Kiinteistön omistajalla on lähtökohtaisesti valta päättää kiinteistönsä käytöstä ja sille asetettavista ehdoista, ja tämän määräysvallan piiriin kuuluu myös kiinteistön alueelle pysäköinti. Kyseisessä tapauksessa kiinteistön omistajat ovat tehneet kanssanne sopimuksen, jolla pysäköinnin valvonta ja sopimussakon luonteisten valvontamaksuvaatimusten esittäminen on uskottu yrityksenne tehtäväksi. Kiinteistöjen omistajien kanssa tehtyjen sopimuksen perusteella yrityksellänne on siten yksityisoikeudellinen oikeus pysäköinninvalvontatoiminnan harjoittamiseen alueella.
...
Sopimussuhteen syntyminen
Katsotte oikeutenne valvontamaksuvaatimusten esittämiseen perustuvan ns. hiljaiseen sopimussuhteeseen, joka syntyy ajoneuvon pysäköineen kuluttajan ja yhtiönne välille.
Pysäköintialueille on asetettu opastintaulut, joissa on selostettu alueelle pysäköimisen ehdot, sekä ehtojen vastaisesta pysäköinnistä seuraava sopimussakon luonteinen valvontamaksun maksuvelvollisuus. Olette katsoneet alueelle pysäköineen kuluttajan hyväksyneen opastintauluissa selostetut ehdot, ja tosiasiallisella toiminnallaan saaneen aikaan sopimussuhteen syntymisen osapuolten välille.
Sopimussuhteen syntyminen edellyttää aina sopimustahtoa. Vaikka sopimussuhteen katsottaisiinkin syntyvän konkludenttisesti, kun kuluttaja pysäköi auton alueelle tietoisena sopimusehdoista, edellytetään silloinkin, että auton ajajalla on ollut tahto solmia sopimus auton pysäköimisestä; muutoin sopimuksen ei voida katsoa syntyneen. Toimintatapanne on Suomessa uusi. Jotta kuluttajan voitaisiin katsoa tehneen sopimuksen sopimuksen sisällöstä tietoisena, opastintaulujen ja ohjeiden on oltava helposti nähtävillä olevia sekä selkeitä. Kuluttajan on voitava tutustua hintaan ja muihin sopimusehtoihin vaivatta ennen sopimukseen sitoutumista, niin että hän niiden perusteella voi ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa. Sopimusrikkomuksen seuraamus täytyy myös ilmoittaa selkeästi. Yleinen periaate kuluttajaoikeudessa on, että jollei sopimuksen ehtoihin ole ollut mahdollisuutta tutustua ennen sopimuksen päättämistä, ehdot eivät välttämättä sido.
Olette esittäneet muutamia esimerkkejä siitä, millaisia opastintauluja pysäköintialueillanne on ja miten ne on sinne sijoitettu. Arvioimiemme esimerkkien perusteella näyttää siltä, että pysäköintialueille asettamanne opastintaulut ja ohjeet ovat olleet helposti nähtävillä olevia sekä selkeitä. Viime kädessä opasteiden ja ehtojen selkeyttä arvioidaan kuitenkin yksittäistapauksittain esim. kuluttajavalituslautakunnassa.
...
Valvontamaksun kohdentuminen auton todelliseen käyttäjään
Jos valvontamaksua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, olette selvittäneet rekisteritietojen perusteella auton haltijan/omistajan. Valvontamaksua on peritty joko auton haltijalta, mikäli sellainen on rekisteriin merkitty, tai auton omistajalta. Kertomanne mukaan tarkoituksena on ollut selvittää auton todellinen käyttäjä, ja kohdistaa valvontamaksu tähän.
Poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan määräämä pysäköintivirhemaksu voidaan periä ajoneuvon omistajalta tai haltijalta. Tämä perustuu pysäköintivirhemaksusta annetun lain 8 §:ään. Sen sijaan sopimussuhteeseen perustuvaa saatavaa, jollainen kyseinen valvontamaksukin on, tulee periä sopimuskumppanilta.
Kuten, edellä totesimme, oikeutenne periä valvontamaksua edellyttää, että kuluttaja on pysäköinyt auton kyseiselle pysäköintialueelle luettuaan selkeästi nähtävillä olevat sopimusehdot. Auton pysäköinyt kuluttaja ei kuitenkaan välttämättä ole auton haltija/omistaja. Jos haltija/omistaja ei ole sopimusta pysäköinnistä kanssanne tehnyt, ei häneltä myöskään siten voida lähtökohtaisesti periä maksua sen rikkomisesta.
Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan on sen osapuolen, joka väittää sopimuksen syntyneen ja että hänellä on sen perusteella oikeus esittää vaateita toiselle osapuolelle, esitettävä näyttöä asiasta. Näkemyksenne mukaan tulee auton haltijan/omistajan kuitenkin osoittaa, kuka autoa on kyseisenä ajankohtana ajanut, jos hän kiistää itse pysäköineensä auton ehtojen vastaisesti; muutoin hän on velvollinen itse maksamaan valvontamaksun. Olette perustelleet kantaanne mm. Ruotsin ja Norjan oikeuskäytännöllä asiasta.
Vaikka teillä ei ole kirjallista sopimusehtoa vastuutahosta, voidaan KSL 3 luvun 1 §:n nojalla arvioida myös tosiasiallista sopimusehtokäytäntöä.
Katsomme, että sopimusehtokäytäntö , jonka mukaan auton haltijan/omistajan tulee osoittaa, kuka autoa on ajanut, jos hän itse kiistää sitä ajaneensa, on sen periaatteen vastainen, että sopimukseen vetoavan osapuolen on esitettävä näyttöä asiasta. Jos auton omistaja/ haltija ei ole sopimusta tehnyt, ei hänelle voi koitua seuraamuksia sopimuksen rikkomisesta. Lisäksi käytäntö on omiaan suosimaan yksipuolisesti pysäköintitoimintaa harjoittavaa yritystä järkyttäen elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä tasapainoa. Ko. ehtokäytäntö on siten kuluttajan kannalta kohtuuton ja kuluttajansuojalain vastainen.
Koska Suomessa ei ole lainsäädäntöä yksityisestä pysäköinninvalvontatoiminnasta, auton omistajan /haltijan vastuu täsmentyy ratkaisukäytännön kautta. Yksittäistapauksittain voidaan kysymystä siitä, kummalla osapuolella on todistustaakka ko tilanteessa, arvioida esim. kuluttajavalituslautakunnassa. On tietysti niin, että auton haltijalla/omistajalla on yleensä mahdollisuus hankkia todisteita väitteensä tueksi, kun taas toisen osapuolen voi olla vaikeaa esittää vastakkaista näyttöä. Katsommekin, että asiaa koskeva lainsäädäntö olisi tarpeen tilanteen selkiyttämiseksi.
...
Sekoitettavuus viranomaistoimintaan
Keskeistä kuluttajien kannalta on, että yhtiönne toiminta ei ole sekoitettavissa viranomaisten suorittamaan pysäköinninvalvontatoimintaan. Tällä hetkellä käytössä olevassa valvontamaksulomakkeessanne lukee etusivulla ylimpänä ”yksityisoikeudellinen valvontamaksu”. Lomakkeen sivussa lukee pienemmällä fontilla ”valvontamaksu ei ole viranomaismaksu, vaan perustuu sopimukseen”. Lomakkeen kääntöpuolella kerrotaan mm. että valvontamaksu perustuu opasteiden mukaiseen sopimukseen, jonka ajoneuvon kuljettaja on hyväksynyt pysäköimällä ajoneuvonsa. Tilisiirtolomakkeessa lukee, että maksun saajana on Oy ParkCom Ab.
Katsomme, että lomakkeenne on tältä osin ollut riittävän selkeä oikean käsityksen luomiseksi toiminnan luonteesta ja perusteesta. Lomakkeessa ei ole annettu virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa, jonka perusteella lomaketta lukeva henkilö voisi erehtyä luulemaan, että kyseessä on kunnallisen pysäköinninvalvojan tai poliisin määräämä viranomaismaksu.
Maksumuistutus ennen perintään siirtämistä
Valvontamaksulomakkeen kääntöpuolella kerrotaan, että ellei maksua makseta eräpäivään mennessä, eli 14 päivän kuluessa kirjoituspäivästä, saatava siirretään perintätoimiston perittäväksi. Kuitenkin perintälain edellyttämän hyvän perintätavan mukaan elinkeinonharjoittajan on lähetettävä itse saatavasta muistutus, ennen kuin se voidaan siirtää perintätoimiston perittäväksi. Neuvottelussa on käynyt ilmi, että olette jo tällä hetkellä muuttamassa lomaketta. Uudistetussa lomakkeessa kerrotaan maksun laiminlyönnin seuraamuksista, joita ovat maksuhuomautus sekä saatavan siirtäminen perittäväksi ja siitä aiheutuvat perintäkulut. Katsomme, että lomake kyseisten muutosten jälkeen tulee tältä osin täyttämään perintälain vaatimukset.
Valvontamaksun kohtuullisuus
Perimänne valvontamaksun suuruus Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella on 40 euroa, mikä johtuu kertomanne mukaan siitä, että maksu seuraa kullakin alueella perittävän kunnallisen pysäköintivirhemaksun suuruutta.
Sopimusrikkomusten seuraamusten tulee olla kohtuullisia. Seuraamuksen tulee lähtökohtaisesti perustua osapuolelle rikkomuksesta tosiasiallisesti aiheutuneeseen vahinkoon. Vakioehdoissa on mahdollista käyttää kaavamaisesti määräytyvää kohtuullista sopimussakkoa. Yksittäistapauksessa sopimussakkoa voidaan kohtuullistaa.
Lopuksi
Edellä olemme käsitelleet kuluttajien kannalta keskeisimpiä kohtia toiminnassanne. Muistutamme kuitenkin siitä, että pysäköintipalvelussa saattaa nousta esille myös muita kysymyksiä , kuten yrityksen vastuu pysäköintialueella olevista ajoneuvoista.
Kehotamme Teitä ottamaan huomioon vastaisessa toiminnassanne edellä esitetyt näkökohdat. Tulemme ohjaamaan kuluttajia viemään yksittäiset riita-asiansa kuluttajavalituslautakunnan ratkaistavaksi ratkaisukäytännön kehittymiseksi.
Johtaja Anja Peltonen
Lakimies Eeva Tarkkanen
TIEDOKSI Vantaan kuluttajaneuvoja
Turun Sanomien artikkelista:
Turussa parkkialan hermosota on levinnyt jo polkupyörien pysäköimiseenkin.
Linnankadun alun sisäpihalla on kylttejä, joissa luvattomasti pysäköityjä pyöriä uhataan lukitsemisella ja 20 euron avausmaksulla.
Asiaa selviteltäessä paljastuu, että kyse on vain pelottelusta. Kiinteistön omistaja ei ole hankkinut edes lukkoja.
Turun poliisin edustaja arvelee, että muiden pyörien lukitseminen voisi olla korkeimman oikeuden päätöksen perusteella jopa laillista.
Onkos tuollainen lukon laitto toisen ajoneuvoon laitonta, ts. estää toisen omaisuuden käyttämisen? Tietysti se on voivoi lukon laittaneelle, kun ajoneuvon omistaja täräyttää lukon poikki.
Turun poliisin edustaja arvelee, että muiden pyörien lukitseminen voisi olla korkeimman oikeuden päätöksen perusteella jopa laillista.
Tässä on nyt Turun poliisilla täysin puurot ja vellit sekaisin. KKO:n päätös ei millään tavoin oikeuta "anastamaan" tai "vahingoittamaan" toisen omaisuutta. Ihan vastaavasti kuten yksityinen firma ei voi laittaa ajoneuvoon pyörälukkoja ei taloyhtiöllä tai valvontayhtiöllä ole mitään oikeutta lukita toisen polkupyörää kiinni telineeseen. Kyseessä on aivan selvä rikos.
Maksulapun kiinnittäminen polkupyörään tietysti on ihan laillista, mutta pyörähän ei sitä sopimusta tee ja kuka se pyöräilijä puolestaa oli joka jätti kyseiselle paikalle, on aika vaikea selvittää, varsinkaan kuun pyöristä ei ole edes rekisteriä.
Ostin tässä taannoin käytetyn auton. Noin kaksi viikkoa oston jälkeen sain kaksi maksukehoitus yksityiseltä parkkifirmalta kunnon uhkailujen kera, kuten luottotietomerkinnällä.
Kyseiset "sopimukset" oli siis tehnyt auton entinen omistaja tai haltija tai kuka sitten sitä autoa silloin olikaan ajanut. Minulla oli kauppakirja ja paperit sekä rekisteröintitodistus siitä että auto oli siirtynyt minun omistukseen paljon myöhemmin kuin nämä "sopimukset" oli solmittu.
Ajattelin ensin että olisi hauska kiusata parkkifirmaa ja kieltää olleensa kuljetta ja pystyä se myös jälkeenpäin oikeudessa vedenpitävästi todistamaan. Mutta koska oikeuteen kutsua on turha odottaa, niin ajattelin että olkoon, vähemmällä pääsen kun kerron että olen ostanut auton juuri enkä ole autoa silloin ajanut enkä ollut heidän sopimuskumppaninsa.
Se mikä oli yllätys että parkkifirma ei kuunnellut / ymmärtänyt / halunut ymmärtää mitä heille kerroin. Edelleen he väittävät että minun on kerrottava heille kuljettaja jos en ole ollut itse kuljettana. Olen yrittänyt heille vääntää rautalangasta että olen ostanut auton juuri, nämä liittyvät edelliseen omistajaan. Ei auta, minun on todistettava tai he tekevät rikosilmoituksen ja haastavat oikeuteen. Aivan naurettavaa touhua.
Nyt olen sitten ottanut linjan jota tässäkin blogissa suositellaan. Ilmoitin että en ole ollut kuljettaja, en ole tehnyt sopimusta. Piste. Haastakaa oikeuteen.
Sitä odotellessa toivon todella että saisin sen haasteen.
Ostin tässä taannoin käytetyn auton.
Mikä parkkifirma kyseessä? Olisit pistänyt ensimmäiseen lähettämääsi vastukseen, että ajoneuvon kuljettajaselvityspyynnöt 100 euroa kappaleelta :)
Vääriltä tahoilta maksun pyytäminen on edelleen petos tai sen yritys, etenkin kun se tietoisesti tehdään ja asiasta kannattaa rikosilmoitus jättää, jos niin kohdalle sattuu.
Ei auta, minun on todistettava tai he tekevät rikosilmoituksen ja haastavat oikeuteen
Mihinköhän rikokseen olet syyllistynyt? Kuten blogissakin on kerrottu, ei poliisi tee elettäkään asiassa koska kyseessä on yksityisoikeudellinen sopimus. Sen sijaan valvontayhtiö syyllistyy rikokseen (petos tai sen yritys) kun se väittää että sinä olisit velvollinen maksamaan maksun ja tästä kannattaakin tehdä ilmoitus poliisille.
"Yksityinen pysäköinninvalvontamaksu on täysin vapaaehtoinen maksu. Sellaisen pyytäminen ei ole laitonta."
Kyllähänä tuo laittomaksi muuttuu siinä vaiheessa, kun se kohdistetaan ulkopuoliseen tahoon eli auton omistajaan/haltijan. Kyseessä on silloin petoksen yritys, joka on rikoslaissa (19.12.1889/39, 36 luku 1 §) määritelty rangaistavaksi. Olisi toivottavaa, että blogi toisi tämän puolen kunnolla esiin, niin saataisiin niitä rikosilmoituksia runsaasti vireille.
Pitääkö yksityisen pysäköintivalvontamaksu maksaa alueella, jossa on myös kameravalvonta ja mahdollisuus tarkistaa auton paikalle ajanut? Näkemyksiä?
"Pitääkö yksityisen pysäköintivalvontamaksu maksaa alueella, jossa on myös kameravalvonta ja mahdollisuus tarkistaa auton paikalle ajanut? Näkemyksiä?"
Itse en ole koskaan noita maksanut eikä ole mitään ongelmia tullut.
Luultavasti johtuu siitä että kun perintäkirje tulee perintäfirmalta, on varsinaisesta pysäköinnistä kulunut jo niin paljon aikaa että valvontakameroiden nauhat / kovalevyt on jo tallennettu päälle uudestaan moneen kertaan. Yleensä ne kiertävät kauppaliikkeissä / liikekeskuksissa viikon tai kahden syklissä, kauempaa niitä ei säilytellä.
Toinen asia on, antavatko kiinteistön turvallisuutta valvovat tahot näitä nauhoja yksityisille parkkisakkofirmaroistoille.
Valvontakamerakuvat eivät yleensä ole mitään C.S.I. kamaa, eli se suttuinen auton kyytiin nouseva hahmo voi olla yhtä hyvin sirkuksen voimamies tai vanha mummo.
"Valvontakamerakuvat eivät yleensä ole mitään C.S.I. kamaa, eli se suttuinen auton kyytiin nouseva hahmo voi olla yhtä hyvin sirkuksen voimamies tai vanha mummo."
Tuosta vaan herää kysymys että miksiköhän ne kamerat sitten alunperinkään on laitettu?
Valvontakamerakuvat eivät yleensä ole mitään C.S.I. kamaa, eli se suttuinen auton kyytiin nouseva hahmo voi olla yhtä hyvin sirkuksen voimamies tai vanha mummo.
Harvoin kamerat koko parkkialuetta/hallia kuvaavat, eikä sillä ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä kuka kuljettajan paikalta NOUSEE kun auto PYSÄKÖIDÄÄN. Mutta jos kamera kuvaa kuljettajan hallin sisäänajossa niin eiköhän tuo oikeudessa riittäisi. Mitä sitten kuvien luovuttamiseen tulee, niin sama tahohan siitä päättää kuin kusetusvalvonnastakin...
Mutta en usko että mitkään kuvat kuljettajasta tämän hetkistä tilannetta muuttaa mihinkään suuntaan. Haastetta käräjille tuskin tulee. Ja vaikka tulisi, ei oikeudenkäynnin lopputulos ole mitenkään selvä. Ja siinä hyvin epätodennäköisessä tilanteessa että kutsu käräjille tullee, niin tietysti voi käräjöinnin sijaan sopia jutun ennen käräjöintiä jos ei tapella halua. Minä en ainakaan maksaisi!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lehdet+Enemmist%C3%B6+vastustaa+yksityisi%C3%A4+parkkipirkkoja/1135268882574
Yli 60 prosenttia suomalaisista vastustaa yksityisten pysäköinninvalvontayritysten oikeutta määrätä parkkisakkoja, kirjoittavat Väli-Suomen sanomalehdet, Turun Sanomat ja Kaleva.
Viime yönä jälleen suoraatoimintaa. Kävimme poistamassa 12 parkkivalvontakylttiä ja heitimme järveen. Eipähän synny sopimusta kun ei ole kylttejäkään. Samaa kehoitan myös muita toimimaan. Irroittakaa, poistakaa, rikkokaa!
Minäkin vastustan yksityistä sakotusta, mutta en sentään ilkivaltaan ryhdy. Mutta toisaalta, jokainen meistä valitsee oman linjansa.
ParkkiPate niminen firma se vasta vekkuli on. Jos et kerro ajoneuvon kuljettajaa a) minusta tehdään rikosilmoitus b) saan luottotietomerkinnän ja c) kärsin vakavia taloudellisia menetyksiä korvausvaatimuksineen. Uhakailua, uhkailua ja tiedämme että kaikki noista väitteistä ovat puppua.
Kuten blogin kommenteissakin on kehoitettu olen perjantaina tehnyt rikosilmoituksen ParkkiPater firmasta. Se mikä oli hyllättävää oli poliisin suhtautuminen asiaan. He olivat hyvin myötämielisiä ja ottivat ilmoituksen mielellään vastaan. Siinä samassa yhteydessä heitettiin läppää näistä "roskafirmoista" kuten poliisikin asiaa luonnehti.
ParkkiPate on näitä loppukeväästä 2010 heti KKO:n päätöksen jälkeen elpon rahan toivossa perustettuja yrityksiä.
Sama firma kulkee nimellä Suomen Aluevalvonta Oy, ParkkiPate, TelePate ja Suomen parkkipalvelu.
Toimitusjohtaja näyttää olevan
Tomi Reijo Petteri Järvinen
joka myös hallituksen jäsen ja lisäksi varajäsenenä
Tapio Reijo Järvinen.
Löytääkö ketään osoitetta?
Kun katsoo perustiedot firmasta talouslukujen osalta (ilman että ostaa maksullista luottoselvitystä) niin yritys on luokiteltu kannattavuuden osalta heikoksi ja konkurssiriski 08/2011 korkeaksi.
Kyllä naurattaa konkkaan vain!
Parkkipaten sivuilla on muuten todella hauska tämä reklamaatiolomake!
"Aiheeton reklamaatio saattaa aiheuttaa huomattavia lisäkuluja"
Mistäköhän lisäkuluista voi olla kyse? Sellaisia ei olekaan.
ÄLKÄÄ hyvät ihmiset menkö reklamoimaan maksuista. Odottakaa rauhassa ensimmäistä maksukehoitusta jonka yritys joutuu lähettämään rekisteristä löytyvälle ajoneuvon haltijalle tai omistajalle. Sitten vain kiistätte olleenne sopimuksen tekijä, eli ajoneuvon kuljettaja.
ÄLKÄÄ siis reklamoiko maksun saatuanne, REKLAMOITTE VASTA kun olette saaneet maksukehoituksen!
http://putkiremontti-osakasx.blogspot.com/search/label/Parkkivalvonta
Mielenkiintoista tekstiä ParkkiPaten toiminnasta...
On jo vajaan viikon vanha, mutta tässä kyllä jv ylittää jo ittensä tyhmyydessään väkisin jankkaamisessaan...
Anonyymi kirjoitti...
Minun on vaikea niellä tuota todistustaakan ulottumista niin pitkälle, että pelkkä osoitus omasta oleskelusta toisessa maanosassa ei riitä, vaan pitää vielä lisäksi nimetä se tai ne, joka autoa ko. aikana on voinut kuljettaa.
Miksi sen rekisteriin merkityn haltijan pitää ilmiantaa toinen osapuoli häneen liittymättömässä riita-asiassa? Onko olemassa jotain analogista tilannetta, jossa tätä jo nyt tapahtuu?
maanantai, elokuu 22, 2011
Jyrki Virolainen kirjoitti...
NIelepä nyt vaan, ei se oikeesti niin vaikeeta ole! Aattelepa vaikka ihan ite.
Ulkomailla oleskelevalta vaaditaan - vain - että hän ilmoittaa sen tai niiden henkilöiden nimet, joille hän on antanut matkansa aikana autonsa hallinnan. Tämä ei todellakaan luulisi olevan niin kovin vaikeeta. Kyllä omistaja tuon asian oikein hyvin tietää, hänenhän pitää tietää se!
Kyse ei ole suinkaan mistään ilmiannosta, ei toki. Eikä omistajan ole tietenkään mikään pakko edes kertoa kuljettajan nimeä.
Mutta siinä tapauksessa tuloksena on vain se, että hänen pitää itse pulittaa tuo valvontamaksu.
Minua hämmästyttää kovasti, miksi ihmeessä kaikki haluavat haluavat käyttää energiaansa kuvittelemalla ja esittelemällä mitä merkillisimpiä teoreettisia tilanteita. Todellisuudessa tällaisia outoja tapauksia lienee korkeintaan vain 0,5 prosenttia kaikista tapauksista.
Olisiko sittenkin kyse vain siitä rettelöinnin halusta? Ja kaikki vain vain jonkun 40-50 euron takia!
Niin, jos nuo ovat Jyrki Virolaisen omia kommentteja niin voin sanoa mitä mieltä olen tuollaisista ihmisistä.
Itsekeskeisiä pikkupaskiaisia jotka jankuttavat omaa asiaansa osaamatta kuitenkaan millään tavoin artikuloida tai esittää järkevää vastakommentointia. On kuin keskustelisi ala-asteikäisen pikkupojan kanssa. Kaikkeen mikä ei miellytä vastataan näsäviisaasti. Osoittaa sivistymättömyyttä, äidin kasvatuksen puutetta tai kieroutunutta ja katkeroitunutta vanhuuden höperöitymistä.
Mitä tulee kommenttiin "vain jonkun 40-50 euron takia" aiheuttaa puolestaan minussa katkeria tuntemuksia. Niin katkeria että kuin tällainen henkilö kävelisi vastaan, vetäisin välittömästi turpaan, tai pahempaakin. Meillä yksinhuoltajilla on aika iso lovi maksaa 40-50 euroa kaikista niistä maksulapuista joita ParkPatrol jakelee itselleni vuokraamani parkkiruudun käytöstä.
Säälittävää on se että "professori" tasoinen mies (arvoa kyllä epäilen ostetuksi tai muilla keinoilla hankituksi niin ala-arvoista on hänen kykynsä keskusteluun) kehtaa VALEHDELLA todistustaakasta. Sanon suoraan, VALEHDELLA, koska valehtelua on kuin ei puhuta totta.
Ehdottaisinkin blogille että tekee artikkelin tässä aikamme pellestä, Jyrki Virolaisesta, ostikossa "Professori valehtee ja antaa tietoisesti ja tarkoituksella vääriä neuvoja".
Näyttövastuu sopimusrikkomuksesta on sopimukseen vetoavalla. Kun valvontayhtiö totetaa sopimusta rikotun valvontayhtiö määrää sopimuksen mukaisen seuraamuksen sopimuskumppanilleen, siis ajoneuvon paikalle kuljettaneelle henkilölle. Se on tietysti ikävää ettei sopimuskumppania ole tiedossa. Tämä on todettu oikeusasteissa kautta linjan. Käännettyä todistustaakkaa ei ole. Se että yksi höperö, pillun perääm haikaileva itseään professoriksi kutsuva pelle väittää muuta ei itse asiaa muuksi muuta.
Puhumattakaan nyt siitä että valvontamaksujen periminen on perustuslainvastaista, viranomaisille kuuluvaa toimivaltaa. Uskon mielummin perustuslakivaliokuntaan kuin jotain itseään "professoriksi" kutsuvaa höperöä.
Kiitos erinomaisesta blogista. Olen lukenut myös Virolaisen blogia mutta oikeusjakohtuus on täysin ylivertainen. Virolaisen höpinöitä tuskin kukaan itseään järkeväksi kutsuva ottaa tosissaan.
Katsos JV,
Tämä täällä nähty, kieltämättä epäasiallinenkin sinua koskeva kirjoittelu johtuu pääosin siitä, että et mittaa itseäsi samalla mitalla kuin muita. Syytät muita saivartelusta, termien kanssa sekoilemisesta ja sensuurista.
Saivarteluun syyllistyt itse vähän väliä.
Termistön kanssa sekoilet itsekin, kuten parkkisakko ja sopimussakko -termien käyttämiseen samalla kun itse kutsut muita nuijiksi.
Ja syytät YLEä nettiartikkelin ja sinun kommenttiti poistamisesta ja siten sensuurista kun kyse on pelkästään heidän sivustonsa normaalista toiminnasta. Eli sensuuria on mielestäsi se, että sinun kommentoimasi artikkelin ei pidetä "etusivulla" pidempään kuin vuorokauden. OMG! Tiedoksi: YLEllä ei ole artikkeliarkistoa, kaikki jutut ovat samalla laarissa ja tuoreimmat etusivulla.
Olen varma, että saisit paljon rakentavamman ja miellyttävämmän kohtelun, jos argumentoisit asiaperusteilla ja julkaisisit myös kritiikin. Tässä suhteessa kannattaisi ottaa oppia Kemppisestä, joka kehtaa tunnustaa olevansa väärässä jos joku tämän huomaa.
Olet tähdentänyt asiallisuuden merkitystä kirjoittelussa. Onko tuo haistattelu nyt aikuismaista käytöstä? Haistatteletko muuallakin ja muillekin? Koska se on juuri tuon provosoivan kirjoittajan tarkoittamaa ala-astekäytöstä joka olisi normaalia ehkä 45 vuotta nuoremmalle.
Jyrki Virolainen sanoi...
Haistakaa paska
Tähän kannanottoon sisältynee kaikki mitä Virolainen osaa sanoa? Tietty olisi mielenkiintoista tietää monessa promillessa tämä kaiken kattava ja asiantunteva kommentti on kirjoitettu? :)
Testaan tässä yhtä seikkaa: Tuli mieleen ajatus, että oliko tuo äskeinen oikeasti JV:n jättämä kommentti vai jonkun trollin (huono) pila.
Tämä siis ei ole JV:n kirjoittama, vaikka siltä näyttääkin. Jos nimen edessä olisi blogspot-ikoni, se olisi, mutta kun edessä on ainoastaan rintakuvaikoni, se voi olla kenen tahansa kirjoittama.
Toisaalta, voiko ilman ID:tä jätettyä kommenttia poistaa kukaan muu kuin blogin ylläpitäjä?
Myönnetään, että JV saattaa olla oikeassa tulkinnassaan sopimuksen synnystä ym. Parkkifirmojen kannalta on vain valitettavaa, että auton haltija/omistaja voi täysin laillisesti kiistää olevansa sopimusosapuoli, eikä hänen muutenkaan tarvitse olla missään yhteistyössä parkkiyhtiöiden kanssa. Tälle tosiasialle eivät parkkiyhtiöt eikä JV mahda yhtään mitään, vaikka kuinka itkisivät ja polkisivat jalkaansa kiukusta.
Erityisen käsittämätöntä on JV:n into munata uskottavuutensa mm. väitteillään auton haltijan/omistajan velvollisuudesta luovuttaa autoa kuljettaneen henkilön tiedot parkkiyhtiölle. Luulisi nyt professoritasoisen aikuisen miehen tietävän, ettei Suomessa ole mitään yleistä ilmiantovelvollisuutta; tällaista ei ole edes poliisikuulustelussa, saati sitten jonkun hämäräfirman kanssa.
Totesin joskus aikaisemminkin, että JV kuuluu niihin miehiin, jotka ajavat ennen mopolla rotkoon kuin tunnustaisivat olevansa väärässä. Jokainen voi tietenkin miettiä mitä tämä tekee henkilön uskottavuudelle, jos pienimmänkin täsmennys- tai korjausehdotuksen tekijä on aina "aktivisti" tai "jankkaaja".
Tarkalleen ottaen tilanne on Suomessa se, että siviilijutussa (ei rikosjutussa) vastaajakin on velvollinen vastaamaan totuuden mukaisesti oikeudessa esitettyihin kysymyksiin, vaikka vastaus olisikin oman edun vastainen.
Jos tästä velvollisuudesta haluaa pullikoida, on useita mahdollisuuksia:
- Ei muista
- Ei tiedä
- Ilmoittaa, että vastaamalla voisi altistaa itsensä rikossyytteen vaaraan.
- Ilmoittaa, että vastaamalla voisi altistaa sellaisen, jota vastaan ei ole velvollinen rikosjutussa todistamaan, rikossyytteen vaaraan.
Oikeus sitten harkitsee, mitä vastaaminen tai vastaamatta jättäminen merkitsee.
Tältä kannalta katseon Virolaisella on pointti, mutta ongelma hänen blogissaan keskustelussa on se, että siellä ei Virolaisen kommenttikarsinnan takia päästä ikinä tälle analyysin tasolle.
Olisi hyvä, jos tähän blogiin saataisiin asiallista ja monipuolista argumentointia enemmänkin.
Tuo Virolaisen harrastama muiden nimittely ja muutenkin alentuva kohtelu rasittaa. Minulla hän kirjoitti juuri yhdessä mailissa: "Jos olisit juristi, nin ymmärtäisit...". No en ole juristi, mutta kun hän itse sotkeentuu sanoihinsa ja kun hän joka kerran katkaisee keskustelun juuri ennen kuin hän jäisi alakynteen, on keskustelu todellakin ihan samaa kuin väittelisi ala-asteikäisen kanssa...
Testaan tässä yhtä seikkaa: Tuli mieleen ajatus, että oliko tuo äskeinen oikeasti JV:n jättämä kommentti vai jonkun trollin (huono) pila.
Tämä siis ei ole JV:n kirjoittama, vaikka siltä näyttääkin. Jos nimen edessä olisi blogspot-ikoni, se olisi, mutta kun edessä on ainoastaan rintakuvaikoni, se voi olla kenen tahansa kirjoittama.
Toisaalta, voiko ilman ID:tä jätettyä kommenttia poistaa kukaan muu kuin blogin ylläpitäjä?
Näyttää olevan mahdollista. Kokeilin itsekkin toiseen blogiin. Noh, lienee ylläpito ainoa joka sen voi poistaa, joten olettaa sopii että blogisti poisti sen omatoimisesti, JV pyysi sen poistamista tai mahdollisesti tekijä itse halusi sen poistettavaksi. Oli miten oli, luulisi Googlen tekevän jotain ettei noi yksinkertaisesti pysty huijaamaan ja näyttämään kuin olisi kirjaantuneen kommentoinut.
Onko muuten "Jyrki_Virolainen" tunnu varattu?
Kannattaa nyt muistaa että kaikissa oikeusasteisa "Parkcom" jutussa oikeus totesi että käännettytodistustaakka ei tule kysymykseen. Se on täysin kuluttajansuojalain vastaista, jota noudatetaan myös yksityisessä pysäköinninvalvonnassa.
Ei voi lähteä siitä, että kuluttajan on näytettävä toteen ettei hän olisi jotain palvelua tilannut tai jotain sopimusta tehnyt. Siitä lähdetään että se joka väittää sopimuksen syntyneen näyttää se toteen, esim. allekirjoitetulla tilauslomakkeella, allekirjoitetulla sopimuksella jne. Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa noudatetaan kuluttajansuojalakia eikä käännettyä todistustaakka näiltä osin ole koskaan hyväksytty. Jokainen ymmärtää mihin se johtaisi.
Niin Virolaiselta ja monelta muultakin näyttää unohtuvan se tosiasia että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kyse kuluttajansuojalain alaisesta toiminnasta, kuluttajan ja elinkeinoharjoittajan välillä. Kuluttajansuojalain mukaisesti siis toimitaan, myös sopimusoikeudellisissa kysymyksissä.
Tässä on nyt se oleellinen ote oikeuden pöytäkirjoista. Sama toistuu kaikissa oikeusasteissa, hivenen eri sanamuodoin.
Kantaja on vedonnut sillä oleviin näyttövaikeuksiin, kun taas vastaajan on helppo selvittää, kuka autoa on ajanut. Kantaja on katsonut, että näytön esittäminen ajoneuvon kuljettajasta on mahdotonta, muun muassa sen vuoksi, etteivät sen työntekijät voi kuvata pysäköityjen kulkuneuvojen kuljettajia, vaan ainoastaan ajoneuvoja. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan näytön hankkiminen siitä, kuka ajoneuvon tosiasiallisesti on pysäköinyt, ei ole mahdotonta esimerkiksi henkilötodistelun avulla. Sen sijaan näytön hankkiminen liiketoimintana harjoitetun pysäköinninvalvonnan puitteissa on hankalaa ja varmaankin liiketaloudellisesti kannattamatonta. Tämä kantajan vaikeus ei kuitenkaan ole riittävä peruste todistustaakan kääntämiselle vastaajalle. Edelleen todistustaakan kääntäminen merkitsisi tosiasiallisesti sellaista sopimuksen ehtoa, että ajoneuvon omistajan tai haltijan tulisi valvontamaksulta välttyäkseen näyttää, että joku toinen oli autoa kuljettanut. Tällainen ehto olisi kuluttajansuojalain vastainen kuluttajan kannalta kohtuuton ehto. Todistustaakan kääntäminen olisi muutoinkin kuluttajansuojalainsäädännön periaatteiden vastaista. Näin ollen käräjäoikeus päätyy siihen, että kysymys ajoneuvon kuljettajasta on ratkaistava normaalin todistustaakkasäännön perusteella. Sopimukseen vetoavan kantajan on siten näytettävä vastaajan kuljettaneen autoa väitettyinä aikoina.
"Erityisen käsittämätöntä on JV:n into munata uskottavuutensa mm. väitteillään auton haltijan/omistajan velvollisuudesta luovuttaa autoa kuljettaneen henkilön tiedot parkkiyhtiölle. Luulisi nyt professoritasoisen aikuisen miehen tietävän, ettei Suomessa ole mitään yleistä ilmiantovelvollisuutta; tällaista ei ole edes poliisikuulustelussa, saati sitten jonkun hämäräfirman kanssa."
Ei auton omistajalla/haltialla ole velvollisuutta luovuttaa autoa kuljettaneen henkilön tietoja, mutta oikeus tulee, jos auton omistaja ei ole yhteistyökykyinen, katsomaan, että outon omistaja on ajanut autoa itse ja velvoittaa omistajan maksamaan valvontamaksun korkoineen ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
"Ei auton omistajalla/haltialla ole velvollisuutta luovuttaa autoa kuljettaneen henkilön tietoja, mutta oikeus tulee, jos auton omistaja ei ole yhteistyökykyinen, katsomaan, että outon omistaja on ajanut autoa itse ja velvoittaa omistajan maksamaan valvontamaksun korkoineen ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut."
Mutta tuo mitä oikeus mahdollisesti tulee määräämään on ihan ykshailee, koska ei nuo parkkifirmat uskalla lähteä oikeuteen 99.99% tapauksissa kuitenkaan
Ei auton omistajalla/haltialla ole velvollisuutta luovuttaa autoa kuljettaneen henkilön tietoja, mutta oikeus tulee, jos auton omistaja ei ole yhteistyökykyinen, katsomaan, että outon omistaja on ajanut autoa itse ja velvoittaa omistajan maksamaan valvontamaksun korkoineen ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Ei muuten pidä paikkaansa.
Suomessa noudatetaan ns. vapaata todistusharkintaa; tuomioistuin ratkaisee kussakin yksittäistapauksessa, mikä merkitys asiassa esitetyillä seikoilla on. Siten ei voida etukäteen mitenkään varmasti sanoa, miten tuomioistuin tulisi ratkaisemaan näyttökysymyksen jossakin spekulatiivisessa, tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvassa oikeudenkäynnissä.
Tapauksessa ParkCom Oy vs. Mika S. tuomioistuin katsoi, että vastaajan selitys, jonka mukaan hän ei muistanut, kuka hänen hallinnassaan ollutta autoa oli kuljettanut ja pysäköinyt väärin peräti yhdeksän kertaa, ei ollut uskottava. Tässä yksittäistapauksessa tuomioistuin siis piti toteennäytettynä, että Mika S oli pysäköinyt autonsa itse.
Tilanne olisi kuitenkin täydellisen toinen, jos kyseessä olisi tavanomainen, yhden tai kaksi valvontamaksua saanut henkilö, joka pystyisi osoittamaan, että hänen autollaan on useampia käyttäjiä. Tällöin on yleisen elämänkokemuksen valossa täysin uskottavaa, että henkilö ei aidosti muista, kuka hänen autoaan on käyttänyt jonakin tiettynä ajankohtana vuosi-pari aikaisemmin. Tällaisessa tilanteessa tuomioistuin mitä todennäköisimmin hylkäisi valvontayhtiön kanteen näyttämättömänä.
Nämä eivät ole mitenkään mustavalkoisia asioita. On typerää esittää "totuuksina" jotain, joka ei sellaista millään tavalla ole. Nämä tapaukset ratkaistaan viime kädessä yksittäistapauksellisella harkinnalla. Varmuudella voidaan sanoa vain, että on epävarmaa, tulisiko tuomioistuin uudessa oikeudenkäynnissä pitämään kannetta toteennäytettynä, jos vastaaja uskottavasti kiistäisi ajaneensa itse.
Niin epävarmaa, että valvontayhtiöt eivät ole halukkaita ottamaan riskiä.
oikeus tulee, jos auton omistaja ei ole yhteistyökykyinen, katsomaan, että outon omistaja on ajanut autoa itse...
Mihin tällainen yhteistyövelvoite oikein perustuu? Auton omistajahan saattaa olla parkkiaktivisti, joka ei halua olla missään tekemisissä saatika sitten yhteistyössä jonkin sakkofirman kanssa.
Jos joku alkaa lähettää vaikka yrttinäytteitä postissa, niin onko tähän jokin velvollisuus reagoida, esim. tekemällä selkoa siitä, kuka on mahdollisesti hiljaisen sopimuksen nojalla rehuja joskus jossain tilannut?
"Ei muuten pidä paikkaansa."
Kyllä muuten pitää paikkaansa.
Kun parkkifirma (kantaja) on täyttänyt oman todistustaakkansa näyttämällä kuvan parkkeeratusta autosta, todistustaakka lankeaa tällöin auton omistajalle, omistajalle juuri siksi, koska vain se voi selvittää kuka autoa on ajanut. Jos omistaja (vastaaja) ei täytä omaa todistustaakkaansa, eli selvitä kuka autoa on ajanut, parkkifirma voittaa jutun ja auton omistaja on velvollinen suorittamaan valvontamaksun korkoineen ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Tämä asia on todellakin näin yksinkertainen.
Kujalla oleva Oik.yo kirjoittelee "Kyllä muuten pitää paikkaansa. Kun parkkifirma (kantaja) on täyttänyt oman todistustaakkansa näyttämällä kuvan parkkeeratusta autosta, todistustaakka lankeaa tällöin auton omistajalle, omistajalle juuri siksi, koska vain se voi selvittää kuka autoa on ajanut. Jos omistaja (vastaaja) ei täytä omaa todistustaakkaansa, eli selvitä kuka autoa on ajanut, parkkifirma voittaa jutun ja auton omistaja on velvollinen suorittamaan valvontamaksun korkoineen ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut.Tämä asia on todellakin näin yksinkertainen."
ON SE VAAN SITTEN IHME. Nimittäin jos asia olisi niin kuin meidän korkeasti oppinut Oik.yo väittää, luulisi parkkisakottajien vievän jokaisen maksamattoman tapauksen oikeuteen koska Oik.yo:n vakuuttelujen mukaisesti he silloin saisivat joko omistajan maksamaan tai hänet kertomaan kuljettajan.
No jostain ihmeen kumman syystä sakkofirmat eivät näytä vievän tapauksia oikeuteen. Mistähän johtuu. Vastaan itse ettei Oik.yo:n tarvitse vaivata päätänsä: kuten jo useasti on todettu, parkkisakkofirmat tietävät / pelkäävät häviävänsä jutun eivätkä ota riskiä koko liiketoimintansa loppumisesta.
Toisekseen yllä Oik.yo:n esittämät väitteet käännetystä todistustaakasta ovat ihan täyttä potaskaa. Oik.yo on oikeasti parkkisakkofirman työntekija tai omiostaja, joka täällä epätoivoisesti yrittää innostaa ihmisiä maksamaan valelaskujaan.
Parahin nimimerkki Oik.yo,
asia ei todellakaan ole noin yksinkertainen. Alla oleva esitys sisältää lainauksia OTT Jyrki Virolaisen kirjoituksista, joita sinäkin ehkäpä uskot, koska ainakin mielipiteesi ovat kuin papukaijamaista toistoa Virolaisen kirjoituksista (lue: ilman vähäisintäkään merkkiä nimimerkin omasta ajattelusta).
Todistusoikeus on prosessioikeuden keskeisimpiä ja samalla vaikeimpia osa-alueita. Todistusharkintaa, näyttökynnystä eli näytön riittävyyttä tai todistustaakan jakoa ei ole laissa edes pyritty sääntelemään yksityiskohtaisesti, vaan lainsäätäjä on jättänyt nämä kysymykset ja ongelmat suosiolla oikeuskäytännön eli tuomioistuimien ratkaisujen ja oikeuskirjallisuuden varaan. - - Todistusharkintaa varten on kehitelty erilaisia malleja, metodeja ja teorioita, kuten sellaiset käsitteet kuten vakuuttumismalli, ns. frekvenssiteoriat eli teemametodi ja todistusarvometodi, hypoteesimetodi, induktiomalli, normatiiviteoria jne. kertovat. - - Näyttöenemmyysperiaate lähtee siitä, että riita-asioissa ei tarvita kiinteitä todistustaakkasääntöjä, sillä kyseisen teorian mukaan todistusharkinnassa on kyse konkreettisesta näyttöylijäämästä. Todistustaakka ja näytön riittävyys liittyvät yhteen, joten todistustaakkaa ei aseteta ex ante kummallekaan osapuolelle. Tuomioistuin tekee ratkaisunsa sen mukaan, kumpi vaihtoehto on todistusharkinnan valossa todennäköisempi. Pienikin ajateltavissa oleva näyttöenemmyys suuntaan tai toiseen riittää ratkaisemaan näyttökysymyksen sen vaihtoehdon hyväksi, jonka puolelle "viisari kallistuu."
Tämä teoriasta. Kun valvontamaksun velkomista koskevaa juttua käsitellään tuomioistuimessa, kantaja eli valvontayritys on velvollinen tukemaan kanneperustettaan todisteilla. Tämän se tekee esittämällä valokuvan väärin pysäköidystä autosta sekä mahdollisesti kuvan ottaneen pysäköinnintarkastajan kuulemisella todistajana. Lisäksi kantaja esittää, että yleisen elämänkokemuksen valossa ajoneuvon omistaja, joka on haastettu jutussa vastaajaksi, toimii yleensä ajokkinsa kuljettajana tai vähintäänkin tietää, kuka sitä on ajanut.
No niin. Nyt kantaja on esittänyt asiassa todistelua. Tietenkään se ei ole aukottomasti osoittanut, kuka auton on pysäköinyt, mutta se on todistelun avulla kuitenkin saattanut todennäköiseksi, että vastaajaksi haastettu ajoneuvon omistaja on sen pysäköinyt. Näyttöenemmyys on nyt kantajan puolella.
Jos vastaaja nyt kiistää ajaneensa autoa, hänelle lankeaa selitystaakka; hänen pitää kyetä uskottavasti selittämään, että hän ei ole autoaan pysäköinyt. Jos hän kykenee tämän selitystaakkansa kantamaan, kanne hylätään. Jos hän ei kykene antamaan uskottavaa vaihtoehtoista selitystä kantajan teorialle, ei siis saa "vaakaa kallistettua", tuomioistuin katsoo kantajan todistelun uskottavammaksi ja kantaja voittaa.
Kyse on siis puhtaasti siitä, miten uskottavaa todistelu puolin ja toisin on. Mika S:n tapauksessa hän selitti, ettei muistanut, kuka auton on pysäkönyt yhdeksän kertaa väärin. Tuomioistuin piti valvontayhtiön asiassa esittämää näyttöä painavampana ja kanne hyväksyttiin.
Jos kuvitellaan, että esimerkkitapauksessamme vastaaja, joka kiistää ajaneensa autoa itse, nyt esimerkiksi lentolipuin ja hotellikuitein osoittaa olleensa pysäköinnin aikana ulkomailla, ja marssittaa vielä oikeuteen pari-kolme matkalla mukana ollutta henkilötodistajaa vahvistamaan asian, niin on aivan absoluuttisen varmaa, että vastaaja kantaa selitystaakkansa ja kantajan pelkkään yleiseen elämänkokemukseen sekä aihetodisteisiin perustuva todistelu kumoutuu.
Got it?
He-hee-heh-hee! Oik.yo 0 - Anonyymi 6!
Oik.yo voisi muuten kertoa nimensä, niin voidaan verifioida, onko hän oikeasti sitä mitä väittää olevansa. Kuka tahansa voi esiintyä anonyymisti vaikka lakitieteen tohtorina, mutta nimettömänä se ei tietenkään kirjoitusten painoarvoa lisää millään tavalla.
Kun kyse on elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välisestä asiasta noudatetaan kuluttajansuojalakia. Kuluttajansuojalaki asettaa rajoituksia ja tulkintoja siitä miten sopimusehtoja ja näyttövelvollisuutta on tulkittava. Tämä sama asia on todettu oikeusasteiden päätöksissä. Kuluttajasuojalain mukaan sopimusehto tai sopimuksen tulkinta joka kääntää todistustaakan on kuluttajansuojalain vastainen. Jotkut asiat voidaan perustella yleisin sopimusoikeudellisin näkökulmin mutta meillä on lainsäädäntö joka asettaa rajoituksia ja tässä tapauksessa nimenomaan kuluttajan eduksi.
Henkilötodistelulla voidaan aina Suomessa päätellä ja etsiä todennäköisyyksiä asioille. Aivan kuten tehtiin ParkCom oikeudenkäynnissä. Todistustaakan kääntämistä valvontayhtiöltä ajoneuvon omistajalle ei kuitenkaan missään vaiheessa hyväksytty. Ei sen takia etteikö sopimusoikeudellisin näkökulmin asiaa ei voisi tulkita siten, vaan siksi että sopimusehto joka asettaa kuluttajan näyttövelvolliseksi sopimuksen syntymisestä on yksinkertaisesti kuluttajansuojalain vastaista.
Tämä näyttää unohtuvan monelta, erityisesti herra Virolaiselta.
Yleisen elämänkokemuksen perusteella on toki kohtuullisen todennäköistä että ajoneuvon haltija on kuljettaja.
Samalla yleisen elämänkokemuksen perusteella on kohtuullisen todennäköistä että saman perheen muilla jäsenillä on mahdollisuus käyttää ajoneuvoa. Aika usein myös kaverit lainailevat autoja.
Yleisen elämänkokemuksen perusteella henkilö, jonka sallii ajaa omistamaansa autoa on läheisempi kuin parkkisakkofirma. Haluttomuus kuljettajan kertomiseen on siis jopa oletettavissa.
Ennen oikeudenkäyntiä ei ole mitään velvoitetta antaa tietoja parkkisakkofirmalle. Oikeudenkäynnissä riita-asian vastaajalla on toki velvollisuus pysyä totuudessa, mutta ei velvollisuutta vastata mihin tahansa kysymykseen. Tosin oikeudenkäyntiin asti ehdittäessä voi tieto kuljettajasta olla hyödytön saatavan vanhentumisen takia. Perintätoimet kun ovat kohdistuneet vain ja ainoastaan ajoneuvon haltijaan.
Yleisen elämänkokemuksen pohjalta haluttomuus kuljettajan ilmiantamiseen ei todellakaan ole osoitus siitä, että olisi itse ajanut. Vaatimus kuljettajan ilmiantamisesta tarkoittaisi reaalisesti sopimuksen velvoittavan sopimuksen ulkopuolista henkilöä.
Jopa ilman kuluttajansuojalakia parkkisakkofirman olisi vaikea täyttää todistustaakkaa. Kuluttajansuojalaki viimeistelee tilanteen.
Yksin asuva henkilö, jolle "sakot" annetaan kotiovella toistuvasti voitaneen tulkita vielä epäuskottavaksi. Yksittäisen "sakon" takia oikeuteen haastettu jolla on aikuisia lapsia olisi paljon haastavampi tapaus.
"Harvoin kamerat koko parkkialuetta/hallia kuvaavat, eikä sillä ole mitään merkitystä. Merkitystä on sillä kuka kuljettajan paikalta NOUSEE kun auto PYSÄKÖIDÄÄN."
- Vähän siinä ja siinä. En nyt ehdi perata TLL:ää, mutta muistaakseni ajoneuvoa pysäköivällä on velvollisuus selvittää ko. paikan pysäköintiehdot. Voin muistaa väärinkin. Mutta jos näin on, niin silloin kuljettajan vaihtaminen kyltin jälkeen ei "pelasta".
""Ei muuten pidä paikkaansa."
Kyllä muuten pitää paikkaansa.
Kun parkkifirma (kantaja) on täyttänyt oman todistustaakkansa näyttämällä kuvan parkkeeratusta autosta, todistustaakka lankeaa tällöin auton omistajalle, omistajalle juuri siksi, koska vain se voi selvittää kuka autoa on ajanut. Jos omistaja (vastaaja) ei täytä omaa todistustaakkaansa, eli selvitä kuka autoa on ajanut, parkkifirma voittaa jutun ja auton omistaja on velvollinen suorittamaan valvontamaksun korkoineen ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Tämä asia on todellakin näin yksinkertainen."
- Trolli.
Kaikki kolme oikeusastetta ovat kanssasi eri mieltä.
Vaatimus kuljettajan ilmiantamisesta tarkoittaisi reaalisesti sopimuksen velvoittavan sopimuksen ulkopuolista henkilöä.
Tässäpä se olennainen tulikin. Täytyy pitää kirkkaana mielessä, että ajoneuvorekisteristä rekisteritunnuksen perusteella selvitetty väärin pysäköineen auton omistaja tai haltija on lähtökohtaisesti pysäköintiä koskevan sopimussuhteen ulkopuolinen taho, jolla ei ole minkäänlaista velvollisuutta ryhtyä selvittämään ajoneuvon kuljettajan ja valvontafirman välisiä asioita.
Ei parkkisakkofirmalla ole minkäänlaista oikeutta ilman perusteita vain "olettaa" ajoneuvon omistajan/haltijan toimineen kuljettajana.
Ei ajoneuvon omistajalla/haltijalla ole mitään velvollisuutta ryhtyä selvittämään jollekin yksityiselle yritykselle ajojaan tai sitä, kuka hänen autoaan kulloinkin on mahdollisesti kuljettanut.
Itselleni tuli ehdollinen rikesakko kun kamera oli kuvannut autoni. En itse ajanut, joten luonnollisesti kiistin ajaneeni. Tulihan siitä kutsu kuulusteluun ja luonnollisti kuulusteltiin epäiltynä. Yrittivät toki kysellä kuka sitten ajoi. Kun kerroin, että oman syyllisyyteni kannslta on relevanttia vain se etten minä ajanut kuulustelu jäi vähän jankkaamaan paikalleen. Poliisilla oli toki kuva autostani, muttei kuvaa minusta, eli homma jäi lopulta siihen. Vaikka en halunnut tai osannut nimetä kuskia, minua ei voitu pitää kuskina.
Ymmärrän hyvin, että riitaoikeudenkäyntiä ei voi suoraan rinnastaa privaattisakkotapaukseen. Olisi kuitenkin varsin koomista jos yksityisellä yrityksellä olisi suuremmat valtuudet kuin poliisilla. Ajoneuvon haltijalla ei todellakaan ole mitään velvollisuutta tietää kuka autoa ajoi milloinkin.
Privaattisakottajien on aivan turha kuvitella että minä ilmiantaisin auton kuljettajan heille. vastaan vain totuudenmukaisesti maksumuistutukseen: "En pysäköinyt autoa mainitulle paikalle. Osoittakaa lasku sopimuskumppanillenne. En tule millään tavoin avustomaan sopimuskumppanin selvittämisessä."
Eivät ne poikkeukset todistamisvelvollisuuden suhteen ole siellä laissa turhan takia. Mahdollisuus kieltäytyä todistamasta itseään tai läheisiään vastaan kuuluu perusoikeuksiin. vastoin tahtoaan ei ole pakko todistaa lähisukulaista vastaan edes riita-asiassa. Varsin usein se todellinen kuljettaja on lähisukulainen. Velvollisuus nimetä kuljettaja olisi todella vakava loukkaus perusoikeuksia vastaan.
Tulkinta jonka mukaan auton haltija katsotaan kuljettajaksi jollei hän nimeä muuta kuljettajaa sisältää velvoitteen nimetä kuljettaja. Tällöin oltaisiin todella arvelttavalla polulla.
Tosin kaikki on vain spekulointia siihen asti kunnes uusi oikeudenkäynti näiden yksityisoikeudellisten pysäköintivirhemaksujen tiimoilta nähdään. Epäilen vaan, ettei moista riskiä haluta ottaa niin kauan kun edes joku maksaa. Jos kuljettajan nimeämistä tuolloin vaaditaan selkeästi voi asia edetä jopa ihmisoikeuskysymykseksi.
"Jos olisit juristi, nin ymmärtäisit...".
Virolaisen utopiassa kansa kaiketi koostuisi pelkistä juristeista, mutta tilanteen ollessa se mikä se on, arvon juristit saavat laskeutua norsunluutornistaan ja laatia tulkinnat niin, että normaalikansalaisetkin ymmärtävät ne.
Sitä paitsi jos 90% ihmisistä pitää jotain tulkintaa vääränä, ei siinä juristien saivartelu paljoa auta. Nämä ihmiset ovat kuitenkin äänestäjiä..
sinne meni parkpatrolin maksu perintään payexille..sinne kun soitin kieltäytyivät keskeyttämästä perintää niin kauan kun en ilmoita kuljettajaa..eli noita lappuja tulee lisää..vähän pelottaa mikäli oikeudessa nuo firmat joskus voittavat niin sitten joutuu maksamaan perintäkuluja ja korkoa ties kuinka paljon..
sinne meni parkpatrolin maksu perintään payexille..sinne kun soitin kieltäytyivät keskeyttämästä perintää niin kauan kun en ilmoita kuljettajaa..eli noita lappuja tulee lisää..vähän pelottaa mikäli oikeudessa nuo firmat joskus voittavat niin sitten joutuu maksamaan perintäkuluja ja korkoa ties kuinka paljon..
Perintäfirma toimii tuossa hyvän perintätavan vastaisesti, joten ilmitusta asiasta vain oman alueen aluehallintovirastoon, joka kyllä pistää tuon Payexin noudattamaan sääntöjä tai se lopettaa sen toiminnan kokonaan.
Tuosta voisi laittaa myös riokosilmoiituksen petoksen yrityksestä (sivullisen uhkailu oikeusseuraamuksista, jos ei maksa), koska sinä olet sopimuksen ulkopuolinen henkilö eikä sinulla ole siten mitään velvoitteita kyseistä parkkifirmaa tai perintäyhtiötä kohtaan.
Samaa mietä - tee sinä payexin uhri ilmoitus aluehallintovirastoon.
Tai sitten tämä payex - kirjoitus oli taas parkpatrollin trollaus.
Sen sijaan mitään pelättävää asiassa ei ole. Sakottajat eivät voi voittaa oikeudessa koska eivät vie sinun(kaan) casea sinne. Ja jos vievät eivät pysty 99,99%:ssa tapauksissa todistamaan kuljettajaa.
vähän pelottaa mikäli oikeudessa nuo firmat joskus voittavat niin sitten joutuu maksamaan perintäkuluja ja korkoa ties kuinka paljon..
Tämä juuri on sakkofirmalla tarkoituksenakin, pelotella.
Ihmiset, jotka eivät kykene rationaaliseen ajatteluun, pelkäävät, että parkkisakkofirmalle ryttyileminen tulee kalliiksi, vaikka kaikki seikat osoittavat toista.
Ihmiset, jotka ovat pupupöksyjä, maksavat näitä maksuja sen vuoksi, että "se on vain neljäkymppiä". Ei haluta ottaa henkilökohtaista riskiä asiassa, vaikka parkkisakkofirman menettely sinänsä jurppisikin. Toivotaan, että joku toinen pistäisi kampoihin parkkisakkofirmoille, mutta itse ei haluta ottaa riskiä.
Parkkisakkofirmat olisi erittäin helppo pakottaa uuteen matsiin oikeudessa. Tähän tarvitaan vain se, että KUKAAN EI MAKSA NÄITÄ MAKSUJA. Firmojen kassat tyhjenisivät muutamassa viikossa, ellei nopeamminkin.
Jokainen pupupöksy ja vellihousu luuseri, joka menee tällaisen laittoman maksun maksamaan, on mukana ylläpitämässä tätä laitonta bisnestä.
Perintätoimisto saa velkoa ainoastaan riidattomia saatavia. Jos saatava on riitautettu, perintä on keskeytettävä.
Pelkkä puhelu tai sähköposti perintäyhtiölle, jossa toteaa pitävänsä perinnän kohteena olevaa maksua perusteettomana, riittää. Perintä on keskeytettävä, eikä mitään kuluja voida vaatia.
Sen jälkeen velallinen on joko haastettava oikeuteen, tai annettava asian olla.
Missään tapauksessa perintätoimen luvat omaava perintätoimisto ei jatka perintää, jos sinne on ilmoittanut kiistävänsä velan.
Jos jatkaa, niin kantelu aluehallintovirastoon ja perintäluvat lähtevät kuin Anneli Kesärannasta.
Kun parkkifirma (kantaja) on täyttänyt oman todistustaakkansa näyttämällä kuvan parkkeeratusta autosta...
Kuvalla voi ehkä osoittaa, että auto oli joskus pysäytettynä johonkin. Miten yksittäinen kuva todistaisi auton olleen pysäköitynä eikä pysähtyneenä esim. lastausta varten?
Parkkifirmojen laskuja jää jo nykysellään maksamatta merkittäviä määriä. Missä siis viipyvät ne haasteet oikeuteen? Uhkauksia kyllä esitetään. Minullekin lupasivat että asia viedään oikeuteen. Vaan hastetta ei ole kuulunut.
Jostain syystä parkkifirmat eivät viekään saataviaan oikeuskäsittelyyn. Oikeastaan aika ymmärrettävää, sillä oikeuskäsittelyn tulos voi merkitä loppua koko toiminnalle. Tapaukset, joissa parkkifirma pystyy identifioimaan sopimuskumppaninsa ovat todella harvassa. Riski että häviö tulee jo tuon takia on ikävän iso. Vaikka kuljettaja voitaisiin osoittaa, voi parkkifirma silti jäädä tappiolle. Ja todennäköisesti jäisikin kun perustuslakivaliokunnan lausunto on käytettävissä.
Jos tarpeeksi suuri osuus jättää maksamatta, parkkifirmat joutuvat tiukan paikan eteen. Puuha käy kannattamattomaksi ja ainoa keino parantaa maksuhalukkuutta on haastaa joku oikeuteen. Haastamalla oikeuteen parkkisakkofirma ottaa ison riskin. Jos häviö tulee, loputkin maksuhalut katoavat ja jo maksaneet voivat vaatia rahoja takaisin. Turvallisempaa pistää pillit pussiin.
Aiheettomia laskuja ei pidä maksaa. Yksityissakko on aiheeton ainakin silloin kun se on osoitettu väärälle henkilölle. Maksamalla tuet parkkifirmojen toimintaa.
Siellähän kko päätösessähän se syy haastamottomuuteen lukee; osoittamaan kuljettaja.
Ei seillä varsinaisessa päätöksessä puhuta mitään omistajasta
Kuluttaja-asiamieshän on todennut että perintää ei saa tarpeettomasti pitkittää. Onkohan kukaan maksulapun saanut tehnyt valitusta aluehallintovirastoon siitä että perintäfirma ei nosta kannetta vaan pitkittää tarpeettomasti perintää? Tällä perusteella voisi vaatia että perintäfirma tosiaan ajaa asiaa eteenpäin ja nostaa kanteen oikeudessa tai muuten tehdään valitus aluehallintovirastoon perintäfimasta. Aluehallintovirasto on jo kertaalleen kieltänyt perintäfirmoja perimästä yksityisten firmojen maksuja joten uskoisin että sieltä löytyy "munaa" laittaa perintäfirmat noudattamaan lakia.
>>Kun parkkifirma (kantaja) on täyttänyt oman todistustaakkansa näyttämällä kuvan parkkeeratusta autosta...
>Kuvalla voi ehkä osoittaa, että auto oli joskus pysäytettynä johonkin. Miten yksittäinen kuva todistaisi auton olleen >pysäköitynä eikä pysähtyneenä esim. lastausta varten?
Näin on, ja lisäksi parkkifirmalla ei ole mitään "omaa todistustaakkaa" vaan koko todistustaakka jos se kerran on vaatimassa rahaa joltakin.
Payex ei ole edes todellinen perintäyhtiö, se on yksi toimialue sen monista toiminnoista. Vaikuttaa lähinnä pankilta mobiilimaksu tileineen ja lainoineen.
Oli miten oli, Suomessa yrityksen on noudatettava suomen lakia ja toimiakseen perintätoimialueella se on hakenut luvan viranomaisilta toiminnalleen. Samat viranomaiset voivat sen luvan myös ottaa pois. Eli jos törmäätte samankaltaiseen laskutusyritykseen tehkää ne valitukset. Yksi valitus silloin tällöin ei johda mihinkään, mutta valituksia kertyy joutuu viranomainenkin ryhtymään toimenpiteisin.
Mikäli velallinen kiistää saatavan ja pitää sitä aiheettomana, velkoaminen on joko lopetettava tai vietä tuomioistuimeen ratkaistavaksi. Perintää ei saa jatkaa ja kasvattaa kustannuksia. Missään tapauksessa oikeus ei tule hyväksymään ylimääräisiä perintäkuluja jotka ovat syntyneet kiistämisen jälkeen.
Perintäyhtiön kanssa ei tarvitse keskustella ajoneuvon kuljettajasta. Se keskustelu voidaan käydä tuomioistuimessa mikäli sinne päädytään. Tdellisuudessa sinne ei päädytä koska yksikään valvontayhtiö ei halua lähteä.
Näitä maksuja ei pidä maksaa. Kun yksikään meistä ei niitä maksa valvontayhtiöille ei jää muita mahdollisuuksia kuin viedä asia uudelleen oikeuden käsiteltäväksi tai lopettaa toimintansa.
Älkää maksako! En minäkään maksa. Ja tiedoksi, muuta kyltti on taas vaihtanut omistajaa ;)
Ihmetyttää kun ParkPatrolin omistajakin herra Lauri Mustonen uhosi aikoinaan kauheita seuraamuksia maksujen maksamatta jättämisestä. Tyhjää puhetta ja pelkuuruutta hänen puoleltaan. Eipä ole haastetta oikeuteen kuulunut? Miksi? Siksikö että ne roposet riittävät jotka saat autoilijoilta jotka tyhmyyksissään maksun maksavat? Kauheaa tyhjää uhoamista.
Minullakin on ParkPatrolilta jo kahden käsin sormin maksulappua maksamatta. Olen lähettänyt pyntöjä että vie asia oikeuteen, mutta ei. ParkPatrol ei uskalla. Lauri Mustonen ei uskalla. Onko busineksesi niin hataralla pohjalla ettei ole kanttia kokeilla onneaan oikeudessa?
Hanki hyvä ihminen oikea elämä ja työ!
Vanhempieni omakotitalon pihalla on vuosikymmenien varrella hiippaillut paljon kaikenlaisia markanlainaajia, pitsikauppiaita ym.
Jospa käännettäisiin häiriö ja murtautumisuhka voitoksi? Siis pihalle kyltti "Asiaton ja luvaton oleskelu kielletty. Tarkastusmaksu 1000 Euroa. Hiippailemalla täällä hyväksyt ehdot."
"Minullakin on ParkPatrolilta jo kahden käsin sormin maksulappua maksamatta."
Tässäpä tiivistyy mainiosti kaikki!
Keskustelupalstoilla on viime aikoina esiintynyt kertomuksia siitä, kuinka joku parkkisakkofirma karhuaa jo maksettua laskua. Lisääntyyhän se kassavirta tuollakin. Osa ehkä maksaa uudenkin laskun, osalta saadaan rahaa maksullisen puhelinpalvelun kautta asiaa selvitettäessä.
Sinänsä tuommoinen jo maksettujen laskujen uudelleenperintä sopii hyvin kokonaiskuvaan joka yritykset ovat tekemisillään antaneet.
Ehkä maksuhalukkuus on jo pudonnut niin alas, että kertaalleen maksaneet ovat otollisempi kohde kuin muut. Yksittäiset tapaukset ovat vieläpä helppo selittää tahattomina virheinä.
Eilen 19.12 yksityinen pysäköinnivalvontafirma voitti oikeudessa ns. en ajanut jutun.
Oikeus katsoi että auton omistaja on velvollinen maksamaan pysäköintivirhemaksut autostaan
Ja olisikos tästä esittää faktaa?
Q PARKIN UUSI HUIJAUSYRITYS
Tein QParkin parkkimaksusta reklamaation koska en ollut itse pysäköinyt ko. autoa.
Tottakai reklamaationi perueteet eivät heille riittäneet joten vein asian kuluttajariitalautakuntaan. Q Park ilmoittaa sivuillaan noudattavansa kuluttajariitalautakunnan päätöksiä. Nyt tuli kuluttajariitalautakunnalta ilmoitus että asian käsittely on loppunut koska Q Park on ilmoittanut lopettaneensa maksun perinnän. Perintä loppui tosin jo lähes puoli vuotta sitten kun vein asian kuluttajariitalautakunnan käsittelyyn. Liitteenä olleessa sähköpostissa Q Parkin juristi ilmoitti että perintä on lopetettu mutta saatava jää voimaan.
Asia on minun tapauksessani päivänselvä, kuluttajariitalautakunta olisi antanut ratkaisusuosituksen jossa suositellaan että valvontamaksu perutaan. Q Park tiesi tämän, olisi joutunut perumaan maksun ja näin yrittävät hämätä sekä minua että kuluttajariitalautakuntaa (joka nääntyy tällaisten ääliöfirmojen takia jutturuuhkan alla) siinä toivossa että lakia jotenkin muutetaan siten että nämä saatavat päästäisiin lopulta perimään.
Tämä ei jää tähän, otan yhteyttä kuluttajariitalautakuntaan ja vaadin että asia viedään loppuun ellei saatavasta luovuta. Olkaa tarkkoja älkääkä antako huijata itseänne tällaisilla operaatioilla.
Tram
Siis "perintä on lopetettu, mutta saatava jää voimaan"? Aivan käsittämätöntä venkoilua. Eihän se mahdollisesti tuleva laki tietenkään ennen lain säätämistä asetettuja maksuja voi koskea, joten mitä ihmettä QPark yrittää tuolla manööverillään? Ilmeisesti tarkoituksena oli, juuri kuten edellinen kirjoittaja arveli, vain välttää omalta kannalta kielteisen ratkaisun saaminen kuluttajariitalautakunnasta.
Nyt kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä sinne kuluttajariitalautakuntaan ja vaatia asian käsittelemistä loppuun. Liitteekis se QParkin viesti, jossa ilmoitetaan "saatavan jäävän voimaan". Kansalaisella on oikeus saada asiansa käsiteltyä kuluttajariitalautakunnassa. Käsittelystä voidaan luopua vain, jos QPark luopuu varauksitta kaikista vaatimuksistaan asiassa.
Olen saanut perintäfirmalta nimeltä KTC Finland jo useamman uhkauksen oikeudellisista perintätoimista. Kyseessä on Suomen aluevalvonta Oy:n/ParkkiPaten määräämä yksityinen valvontamaksu virheellisestä pysäköinnistä. Olen kiistänyt ajaneeni autoa sekä perintäyhtiölle että ParkkiPatelle. ParkkiPate vaatii reklamoimaan asiasta uudelleen, vaikka olen heille täysin samansisältöisen reklamaation jo toimittanut.
Ensimmäinen "karhukirje" tuli suoraan KTC Finlandilta, josta ei kuitenkaan vastata heille lähetettyihin sähköposteihin, vaan tulee vain standardimuotoisia maksuvaatimuksia toinen toisensa perään, joissa jokaisessa uhataan oikeudellisen perinnän aiheuttamilla lisäkuluilla ja perinnästä mahdollisesti seuraavalla luottotietomerkinnällä.
Kaikenlisäksi huomasin, että tuo KTC Finland taitaa olla samaa puulaakia kuin ParkkiPate, ainakin niiden postilokero-osoite on sama (PL 14, 00641 Helsinki). Perintäkuluja tulee jokaisen karhukirjeen mukana lisää, vaikka riidanalaista saatavaahan ei saisi periä...
Pitäisiköhän tuosta/noista kannella aluehallintovirastoon tai kuluttajariitalautakuntaan, kun eivät näytä noudattavan hyvää perintätapaa...
Muutama lause kiinnitti huomioni näissä kirjoituksissa. Pari esimerkkiä:
"Itse en ole koskaan noita maksanut eikä ole mitään ongelmia tullut."
"Minullakin on ParkPatrolilta jo kahden käsin sormin maksulappua maksamatta."
Jos nyt mennään itse alkuperäiseen asiaan ja siihen miksi pysäköintialan yrityksiä ylipäätään on muodostunut niin voisiko se johtua siitä, että edellä mainitun lauseiden kaltaisia ihmisiä on olemassa enemmän kuin riittävästi?
Asian laillisuudesta tai laittomuudesta jos ei lähdetä keskustelemaan vaan pureudutaan siihen ongelmaan itsessään niin miksi niitä lappuja sitten annetaan? Voisiko joku lapun saanut kertoa miksi se lappu on annettu? Yleensä kommentoidaan, että törkeästi minulle kirjoitettiin valvontamaksu. Ja vieläpä toistuvasti samasta paikasta kolmen kuukauden ajan. Mutta enpäs maksa kun tilanne on epäselvä. Hmmm... voisiko olla kansantaloudellisesti järkevämpää selvittää ensin oma pesä ja sitten miettiä josko on aihetta ja lähteä kuormittamaan yhteiskuntaa.
Voittajia eivät pelkästään ole parkkifirmat vaan esim. posti, puhelinoperaattorit, besa-asemat jne jne... Rahaa palaa kun asioita hoidellaan. Jos penätään sitä, että parkkifirmat pitää nyt yhteistalkoilla ajaa konkurssiin niin eikö siihen ole olemassa ihan selkeä tapa millä se onnistuu? Ei pysäköi väärin niin ei tule lappuakaan. Sielläpähän ParkkiPervo sitten kykkii puskissa ja odottaa turhaan uhrejaan.
Itse olen saanut kaupungin pysäköintiverhemaksuja kun olen tiennyt pysäköiväni väärin, jättänyt parkkimaksun maksamatta tms. Koskaan en ole yksityiseltä saanut maksua. En tulisi missään maailman tilanteessa antaneeksi heille sellaista iloa, että saisivat autooni viritellä jonkinlaisia maksulappuja. Kovin paljoa tämä ei vaadi, käytän P-kiekkoa ja maksan mittarimaksut.
Eikö se ilmeinen syy ja seuraus ole tässä nyt nähtävillä vaikka sokean Reettankin kohdalta? Keskustelu lähtee aina valumaan sinne mikä on tulossa joskus tulevaisuudessa jonkin muun tahon tai henkilön toimesta kuin täällä palstoilla kirjoittelee. Siihen asti pysäköidään oikein niin ei tule maksujakaan.
Minulla ei ole minkäänlaista myötätuntoa yksityisiä valvontafirmoja kohtaan mutta ei ongelmiakaan tule kun toimin oikein.
Yksityisten valvontafirmojen toiminta perustuu voitontavoittelulle. Mitä enemmän lappuja kirjoitetaan sitä enemmän ainakin pyritään saamaan rahaa kassaan. Voitontavoittelu johtaa siihen että lappuja kirjoitetaan mielivaltaisesti keksityistä ja tarkoituksella haetuista rikkeistä mistä esimerkiksi kunnallinen pysäköinninvalvonta ei voisi kirjoittaa maksulappua edes lain mukaan.
Se että maksulappuja kertyy joillekin henkilöille ei tarkoita sitä että henkilö jatkuvasti pysäköisi väärin. Itse olen saanut jo neljä pysäköintilappua yksityiseltä firmalta siitä hyvästä että pysäköin autoni itse vuokraamani ruutuun. Isännöitsijä on antanut valvonnan yksityiselle yritykselle jonka tarkoitus ei ole muuta kuin rahastaa.
Jatkan tuohon edelliseen kommenttiini vielä sen verran, että yhtäkään noista neljästä maksulapusta ei aio maksaa.
Vaikka henkilö rikkoisikin sääntöjä tahallisesti tai tahattomasti, oleellista on kuitenkin se, että sanktion tapauksesta antaa se jolla on siihen lain mukainen oikeus, eli viranomainen.
Kappas vain. Yhtiöt itsekin linkittävät tähän blogiin.
http://uudenmaanpysakoinninvalvonta.com/
Jos sopimuksen syntymistä ei voida näyttää toteen kiistattomasti, syyllistyy pysäköinninvalvonta- tai perintäyhtiö henkilötietolain väärinkäyttöön. Tämä siksi, että henkilötietolain määräysten mukaan ei ole sallittua lisätä henkilön tietoja yhtiön valvontarekisteriin käyttötarkoitussidonnaisuuden tai suostumuksen puuttuessa. Lisää aiheesta http://nordstromlaki.blogspot.fi/
Hyvä päivä, olen rekisteröity yksityinen raha lainanantaja. Annamme lainoja avuksi ihmisille, yrityksille, jotka tarvitsevat päivittää taloudellisen asemansa kaikkialla maailmassa. Niinpä erittäin alhaiset vuotuiset korkotasot ovat alle 2% vuodessa 30 vuoden takaisinmaksuaikaan missä tahansa maailmassa. Annamme lainoja 5 000 eurosta 100 000 000 euroon. Lainamme on hyvin vakuutettu, sillä suurin turvallisuus on meidän etusija. Kiinnostuneiden tulee ottaa yhteyttä meihin sähköpostilla: (24hourstloancompany1@gmail.com tai info@24hoursloan.online)
Minä olen aina parkkisakot maksanut. En uskalla jättää maksamatta. Mitenköhän sitten tuo Finavian parkki? Uskon, että hyvä kuitenkin aina huolehtia että parkkeeraa jonnekin, mihin on oikein lupa. Ei tula sitten ongelmia.
Lähetä kommentti