Lue lisää: Älä maksa yksityistä sakkoa! |
tiistaina, lokakuuta 11, 2011
Yksityinen pysäköinninvalvonta kriisissä
Yksityiset pysäköinninvalvontayritykset ovat hätää kärsimässä. Kun korkein oikeus viime vuonna hyväksyi parkkifirman oikeuden veloittaa valvontamaksu ehtojen vastaisesta pysäköinnistä, näytti jo hetken siltä, että yksityinen pysäköinninvalvonta olisi lyönyt lopullisesti itsensä läpi laillisena liiketoimintana Suomessa. Uusia valvontayrityksiä perustettiin helpon rahan toivossa kymmenittäin. Asialla oli aikaisemmissa liiketoimissaan epäonnistuneita sarjayrittäjiä, entisiä kunnallisia pysäköinnintarkastajia ja jopa tuomittuja rikollisia. Tunnusomaista näille uusille parkkisakkoyrittäjille oli matala koulutustaso ja selkeän puutteellinen osaaminen. Yrityksiä perustettiin vain yhden korkeimman oikeuden erittäin heikosti perustellun ja kiistanalaisen tulkinnan varassa ymmärtämättä lainkaan sitä, että yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyy edelleen huomattavan suuri joukko epäselviä oikeudellisia kysymyksiä, eikä koko toiminnan harjoittamisen säilyminen laillisena ole mitenkään varmaa. Ammattitaitoisten yrittäjien uuden yritystoiminnan käynnistämiseen täysin normaalina osana kuuluva liiketoiminnan juridisten riskien kartoittaminen jäi näiltä nopean vaurastumisen toivossa yrityksiä perustaneilta amatööreiltä useimmiten heidän ymmärtämättömyydestään johtuen kokonaan tekemättä. Ilmeisesti he kuvittelivat, että korkein oikeus olisi päätöksellään luonut jotain uutta, muuttumatonta oikeutta, jonka varaan liiketoiminnan saattoi perustaa.
Vastoin odotuksia, taivas ei kuitenkaan auennut yksityissakottajille. Korkeimman oikeuden päätöstä pidettiin yleisesti vääränä, mitä se onkin. Monet korkeat oikeusoppineet ovat arvostelleet voimakkaasti korkeimman oikeuden omaksumaa kantaa ja ilmoittaneet, etteivät itse maksaisi yksityistä pysäköinninvalvontamaksua. Ei korkein oikeuskaan ole erehtymätön, vaan se tekee aika-ajoin huonoja ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä ratkaisulinjaa tarkasteltaessa erottuvat omituisina poikkeuksina koherentin, johdonmukaisesti kehittyvän oikeuskäytännön seasta. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneessa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä on kyse juuri tällaisesta heikosti perustellusta ja lopputulokseltaan väärään osuneesta ratkaisusta, jota vuosikymmenten kuluttua lähinnä ihmetellään.
Tismalleen samalla tavalla haksahti samassa asiassa parikymmentä vuotta sitten myös Ruotsin Högsta domstolen, jonka yksityisen pysäköinninvalvontamaksun sopimusoikeudellisena seuraamuksena hyväksynyttä tuomiota oudoksuttiin jo tuoreeltaan. Tuomio johti pikaisesti yksityisen pysäköinninvalvonnan sääntelyyn lailla Ruotsissa. Lailla ei suinkaan vahvistettu Ruotsin korkeimman oikeuden omaksumaa tulkintalinjaa, kuten silloinen ParkCom Oy omaa juttuaan Suomessa ajaessaan väitti, vaan lainsäädäntötoimiin Ruotsissa ryhdyttiin nimenomaan Högsta domstolenin tekemän ilmiselvän virheen korjaamiseksi. Oikeusoppineiden huomattavan yksimielisen kannan mukaan pelkkä ajoneuvon pysäköiminen ei voinut muodostaa autoilijaa velvoittavaa sopimusta ilman autoilijan nimenomaista ilmausta tahdosta sitoutua tällaiseen sopimukseen. Siksi valvontamaksun maksuvelvollisuus kytkettiin lakiin, poistaen näin Högsta domstolenin omaksuma virheellinen linjaus valvontamaksun perustumisesta sopimukseen, joka olisi voinut aiheuttaa huomattavia ongelmia muilla sopimusoikeuden aloilla. Olisi alettu kysymään, mistä kaikesta muusta voidaankaan "sopia" vain asiasta kertovat kyltit pystyttämällä.
Ruotsissa lainsäätäjä siis joutui korjaamaan tuomioistuimen tekemän virheen. Näin näyttäisi käyvän nyt Suomessakin. On ikävää, että meillä mentiin samaan ansaan. Kun ParkCom Oy kerran vetosi niin ponnekkaasti Ruotsin lainsäädäntöön oman juttunsa tueksi, niin olisi ollut kyllä suotavaa, että oikeusneuvokset olisivat huolella perehtyneet siihen, mihin Högsta domstolenin ratkaisu Ruotsissa aikanaan johti ja välttäneet näin tekemästä itse täysin samaa mokaa!
Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneesta vilkkaasta keskustelusta on ollut se hyöty, että kansalaiset ovat yhä enenevässä määrin rohkaistuneet kieltäytymään maksamasta vääräksi kokemaansa maksua. Valvontayhtiöt luottivat siihen, että eduskunta säätää asiasta lain, jonka varassa ne voisivat toimia ja joka poistaisi korkeimman oikeuden tuomion ilmaan jättämät epäselvyydet. Sittemmin eduskunnan perustuslakivaliokunta torjui tämän yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneen lakiesityksen perustuslain vastaisena. Lain valmistelu on tarkoitus aloittaa uudelleen, mutta oikeusministeri on ilmoittanut, että lain valmistelussa tullaan ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan kanta. Muu ei tietenkään olisikaan mahdollista. Minkä sisältöinen tämä laki tulee aikanaan lopulta olemaan, sitä ei tiedä vielä kukaan. Selvää kuitenkin on, että valvontayrityksissä uutta lakia odotellaan nyt pelonsekaisin tuntein. Siitä ei tullutkaan niiden toivomaa läpihuutojuttua, jolla vallitseva käytäntö olisi vahvistettu lailliseksi. Uudessa laissa saatetaan kieltää yksityinen valvonta jopa kokonaan. Joka tapauksessa yksityisen valvonnan rooli ja valtuudet jäävät uuden lain myötä vähäisemmäksi, kuin parkkisakkoyrittäjät olivat toivoneet.
Kuin viimeisenä niittinä tälle keskustelulle ja kehitykselle on kuluttajariitalautakunta nyt antanut päätöksen, jonka mukaan yksityisen parkkiyhtiön valvontamaksu velvoittaa vain silloin, kun osapuolten välillä on kuljettajan myöntämä sopimussuhde. Jos kuljettaja kiistää ajaneensa sakotettua autoa, todistustaakka pysäköintirikkeestä on valvontayhtiöllä.
Tässä päätöksessä ei sinänsä ole mitään uutta. Kuluttajavirasto on ottanut saman kannan jo vuonna 2004. Täysin samaan lopputulokseen ovat päätyneet myös Vantaan käräjäoikeus vuonna 2007, Helsingin hovioikeus vuonna 2008 ja korkein oikeus vuonna 2010. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden valossa tämä näkemys on aivan itsestään selvä – tietenkään ei voi olla niin, että parkkiyhtiö voisi osoittaa maksuvaatimuksiaan summamutikassa kenelle tahansa, ja maksulta välttyäkseen autoilijan pitäisi todistaa oma syyttömyytensä. Tämänkaltaiset todistustaakkanormit olivat laajemmalti käytössä viimeksi keskiajalla.
Kuluttajariitalautakunta on antanut päätöksensä niinsanotussa plenumissa eli täysistunnossa. Lain mukaan lautakunnan täysistunnossa ratkaistaan periaatteellisesti tärkeät asiat. Voidaankin sanoa, että kiista siitä, kenellä on näyttövelvollisuus ajoneuvon kuljettajasta yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on nyt arvovaltaisella tavalla lopullisesti ratkaistu. Enää kenenkään on turha mussuttaa mistään käännetystä todistustaakasta. Sellainen ei yksinkertaisesti perustu lakiin. Jos auton omistaja tai haltija kiistää pysäköineensä autonsa ”sakkopaikalle”, hän välttää maksun kiistämällä toimineensa kuljettajana. Sen jälkeen on parkkiyhtiön asia selvittää ja todistaa, kuka autoa ajoi.
Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan Pauli Ståhlbergin mukaan tänä vuonna lautakunnalle on tullut noin 70 valitusta aiheettomiksi koetuista yksityisistä pysäköinninvalvontamaksuista. Tästä luvusta ei sinällään voida päätellä juuri mitään. Ehkä sen verran, että ihmiset ovat edelleen epävarmoja siitä, pitääkö yksityinen pysäköinninvalvontamaksu maksaa vai ei.
Aiheettomasta yksityisestä pysäköinninvalvontamaksusta ei nimittäin ole mitään tarvetta tehdä valitusta kuluttajariitalautakunnalle tai millekään muullekaan instanssille. Riittää, että maksuvelvollisuuden vain kiistää valvontayhtiölle itselleen jollain tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän jälkeen asian voi jättää sillensä ja mahdolliset jatkotoimenpiteet ovat valvontayhtiön vastuulla. Kuluttajalla ei ole mitään syytä tai tarvetta viedä näitä asioita kuluttajariitalautakuntaan. Päin vastoin, lautakunnan kuormittaminen neljänkymmenen euron suuruisilla riidoilla tuottaa vain yhteiskunnalle moninkertaiset kulut asian käsittelemisestä. Ilmeisesti kuluttajariitalautakuntaan valituksia tekevät sellaiset hieman epävarmat ihmiset, jotka eivät halua maksaa vääräksi kokemaansa maksua, mutta eivät valvontayhtiöiden painostuksen ja uhkailun alla uskalla jättää asiaa sillensäkään. Valitus kuluttajariitalautakuntaan keskeyttää perinnän ja perintäkulujen juoksemisen, joten sitä ilmeisesti käytetään perintäkulujen torjumistarkoituksessa silloin, kun pelkkä kiistäminen tuntuu liian riskialttiilta.
Nyt kuluttajariitalautakunta on kuitenkin sanonut harvinaisessa täysistuntokäsittelyssään painavan sanansa tästä periaatteellisesti tärkeästä kysymyksestä. Toivottavasti kaikki näitä maksuja saavat ymmärtävät nyt vain kiistää maksun perusteen. Asia jää silloin sillensä, eikä kuluttajan tarvitse todellakaan tehdä asian vuoksi yhtään enempää.
Jotkut yksityiset pysäköinninvalvontafirmat ovat jo lopettaneet toimintansa, koska vain harva enää maksaa näitä valvontamaksuja, eikä toiminta ole kannattavaa. Jos kukaan ei maksaisi näitä maksuja, loputkin parkkisakkofirmat poistuisivat markkinoilta muutamassa kuukaudessa, tai ne ainakin pakotettaisiin kokeilemaan tulkintojensa kestävyyttä oikeudessa. Tosiasiassa vain parilla-kolmella suurimmalla yrityksellä lienee edes resursseja ryhtyä uuteen oikeudenkäyntiin pysäköinninvalvontamaksun velkomusta koskevassa asiassa. Sitä ne eivät kuitenkaan mielellään tee, koska tappion riski on yksinkertaisesti liian suuri.
Valvontayhtiöt ovat nyt todellakin kriisissä. Käytännössä niiden ainoa toivo on nyt sellaisen uuden lain säätäminen, jossa säädettäisiin ajoneuvon haltijan vastuusta koskien myös yksityisiä pysäköinninvalvontamaksuja. Tällaisen säätäminen on kuitenkin nykyoloissa kaikkea muuta kuin varmaa. Oikeusministeri on puolensa valinnut. Suomalaisessa järjestelmässä lainsäätäjä voittaa aina tuomioistuimet. Yksityisen pysäköinninvalvonnan tulevaisuudesta päättää meillä viime kädessä eduskunta, ja sitä päätöstä joutuu myös korkein oikeus noudattamaan.
Lue myös:
Parkkiyhtiö on jälleen hävinyt pysäköintiriidan
Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kansalaistottelemattomuuden aika
Syyllistyvätkö parkkifirmat rikokseen
Parkkisakkofirmojen oikeudenkäynneille uhkailu on pelkkää pluffia
Keskustelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta käy jälleen kuumana
Seuraa blogia. Lähiaikoina julkaistaan Q&A-artikkeli pysäköintivalvontayhtiön lähettämästä ala-arvoisesta uhkauskirjeestä ja ohjeita reklamaation tekemiseen.
Vastoin odotuksia, taivas ei kuitenkaan auennut yksityissakottajille. Korkeimman oikeuden päätöstä pidettiin yleisesti vääränä, mitä se onkin. Monet korkeat oikeusoppineet ovat arvostelleet voimakkaasti korkeimman oikeuden omaksumaa kantaa ja ilmoittaneet, etteivät itse maksaisi yksityistä pysäköinninvalvontamaksua. Ei korkein oikeuskaan ole erehtymätön, vaan se tekee aika-ajoin huonoja ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä ratkaisulinjaa tarkasteltaessa erottuvat omituisina poikkeuksina koherentin, johdonmukaisesti kehittyvän oikeuskäytännön seasta. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneessa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä on kyse juuri tällaisesta heikosti perustellusta ja lopputulokseltaan väärään osuneesta ratkaisusta, jota vuosikymmenten kuluttua lähinnä ihmetellään.
Tismalleen samalla tavalla haksahti samassa asiassa parikymmentä vuotta sitten myös Ruotsin Högsta domstolen, jonka yksityisen pysäköinninvalvontamaksun sopimusoikeudellisena seuraamuksena hyväksynyttä tuomiota oudoksuttiin jo tuoreeltaan. Tuomio johti pikaisesti yksityisen pysäköinninvalvonnan sääntelyyn lailla Ruotsissa. Lailla ei suinkaan vahvistettu Ruotsin korkeimman oikeuden omaksumaa tulkintalinjaa, kuten silloinen ParkCom Oy omaa juttuaan Suomessa ajaessaan väitti, vaan lainsäädäntötoimiin Ruotsissa ryhdyttiin nimenomaan Högsta domstolenin tekemän ilmiselvän virheen korjaamiseksi. Oikeusoppineiden huomattavan yksimielisen kannan mukaan pelkkä ajoneuvon pysäköiminen ei voinut muodostaa autoilijaa velvoittavaa sopimusta ilman autoilijan nimenomaista ilmausta tahdosta sitoutua tällaiseen sopimukseen. Siksi valvontamaksun maksuvelvollisuus kytkettiin lakiin, poistaen näin Högsta domstolenin omaksuma virheellinen linjaus valvontamaksun perustumisesta sopimukseen, joka olisi voinut aiheuttaa huomattavia ongelmia muilla sopimusoikeuden aloilla. Olisi alettu kysymään, mistä kaikesta muusta voidaankaan "sopia" vain asiasta kertovat kyltit pystyttämällä.
Ruotsissa lainsäätäjä siis joutui korjaamaan tuomioistuimen tekemän virheen. Näin näyttäisi käyvän nyt Suomessakin. On ikävää, että meillä mentiin samaan ansaan. Kun ParkCom Oy kerran vetosi niin ponnekkaasti Ruotsin lainsäädäntöön oman juttunsa tueksi, niin olisi ollut kyllä suotavaa, että oikeusneuvokset olisivat huolella perehtyneet siihen, mihin Högsta domstolenin ratkaisu Ruotsissa aikanaan johti ja välttäneet näin tekemästä itse täysin samaa mokaa!
Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneesta vilkkaasta keskustelusta on ollut se hyöty, että kansalaiset ovat yhä enenevässä määrin rohkaistuneet kieltäytymään maksamasta vääräksi kokemaansa maksua. Valvontayhtiöt luottivat siihen, että eduskunta säätää asiasta lain, jonka varassa ne voisivat toimia ja joka poistaisi korkeimman oikeuden tuomion ilmaan jättämät epäselvyydet. Sittemmin eduskunnan perustuslakivaliokunta torjui tämän yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneen lakiesityksen perustuslain vastaisena. Lain valmistelu on tarkoitus aloittaa uudelleen, mutta oikeusministeri on ilmoittanut, että lain valmistelussa tullaan ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan kanta. Muu ei tietenkään olisikaan mahdollista. Minkä sisältöinen tämä laki tulee aikanaan lopulta olemaan, sitä ei tiedä vielä kukaan. Selvää kuitenkin on, että valvontayrityksissä uutta lakia odotellaan nyt pelonsekaisin tuntein. Siitä ei tullutkaan niiden toivomaa läpihuutojuttua, jolla vallitseva käytäntö olisi vahvistettu lailliseksi. Uudessa laissa saatetaan kieltää yksityinen valvonta jopa kokonaan. Joka tapauksessa yksityisen valvonnan rooli ja valtuudet jäävät uuden lain myötä vähäisemmäksi, kuin parkkisakkoyrittäjät olivat toivoneet.
Kuin viimeisenä niittinä tälle keskustelulle ja kehitykselle on kuluttajariitalautakunta nyt antanut päätöksen, jonka mukaan yksityisen parkkiyhtiön valvontamaksu velvoittaa vain silloin, kun osapuolten välillä on kuljettajan myöntämä sopimussuhde. Jos kuljettaja kiistää ajaneensa sakotettua autoa, todistustaakka pysäköintirikkeestä on valvontayhtiöllä.
Tässä päätöksessä ei sinänsä ole mitään uutta. Kuluttajavirasto on ottanut saman kannan jo vuonna 2004. Täysin samaan lopputulokseen ovat päätyneet myös Vantaan käräjäoikeus vuonna 2007, Helsingin hovioikeus vuonna 2008 ja korkein oikeus vuonna 2010. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden valossa tämä näkemys on aivan itsestään selvä – tietenkään ei voi olla niin, että parkkiyhtiö voisi osoittaa maksuvaatimuksiaan summamutikassa kenelle tahansa, ja maksulta välttyäkseen autoilijan pitäisi todistaa oma syyttömyytensä. Tämänkaltaiset todistustaakkanormit olivat laajemmalti käytössä viimeksi keskiajalla.
Kuluttajariitalautakunta on antanut päätöksensä niinsanotussa plenumissa eli täysistunnossa. Lain mukaan lautakunnan täysistunnossa ratkaistaan periaatteellisesti tärkeät asiat. Voidaankin sanoa, että kiista siitä, kenellä on näyttövelvollisuus ajoneuvon kuljettajasta yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on nyt arvovaltaisella tavalla lopullisesti ratkaistu. Enää kenenkään on turha mussuttaa mistään käännetystä todistustaakasta. Sellainen ei yksinkertaisesti perustu lakiin. Jos auton omistaja tai haltija kiistää pysäköineensä autonsa ”sakkopaikalle”, hän välttää maksun kiistämällä toimineensa kuljettajana. Sen jälkeen on parkkiyhtiön asia selvittää ja todistaa, kuka autoa ajoi.
Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan Pauli Ståhlbergin mukaan tänä vuonna lautakunnalle on tullut noin 70 valitusta aiheettomiksi koetuista yksityisistä pysäköinninvalvontamaksuista. Tästä luvusta ei sinällään voida päätellä juuri mitään. Ehkä sen verran, että ihmiset ovat edelleen epävarmoja siitä, pitääkö yksityinen pysäköinninvalvontamaksu maksaa vai ei.
Aiheettomasta yksityisestä pysäköinninvalvontamaksusta ei nimittäin ole mitään tarvetta tehdä valitusta kuluttajariitalautakunnalle tai millekään muullekaan instanssille. Riittää, että maksuvelvollisuuden vain kiistää valvontayhtiölle itselleen jollain tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämän jälkeen asian voi jättää sillensä ja mahdolliset jatkotoimenpiteet ovat valvontayhtiön vastuulla. Kuluttajalla ei ole mitään syytä tai tarvetta viedä näitä asioita kuluttajariitalautakuntaan. Päin vastoin, lautakunnan kuormittaminen neljänkymmenen euron suuruisilla riidoilla tuottaa vain yhteiskunnalle moninkertaiset kulut asian käsittelemisestä. Ilmeisesti kuluttajariitalautakuntaan valituksia tekevät sellaiset hieman epävarmat ihmiset, jotka eivät halua maksaa vääräksi kokemaansa maksua, mutta eivät valvontayhtiöiden painostuksen ja uhkailun alla uskalla jättää asiaa sillensäkään. Valitus kuluttajariitalautakuntaan keskeyttää perinnän ja perintäkulujen juoksemisen, joten sitä ilmeisesti käytetään perintäkulujen torjumistarkoituksessa silloin, kun pelkkä kiistäminen tuntuu liian riskialttiilta.
Nyt kuluttajariitalautakunta on kuitenkin sanonut harvinaisessa täysistuntokäsittelyssään painavan sanansa tästä periaatteellisesti tärkeästä kysymyksestä. Toivottavasti kaikki näitä maksuja saavat ymmärtävät nyt vain kiistää maksun perusteen. Asia jää silloin sillensä, eikä kuluttajan tarvitse todellakaan tehdä asian vuoksi yhtään enempää.
Jotkut yksityiset pysäköinninvalvontafirmat ovat jo lopettaneet toimintansa, koska vain harva enää maksaa näitä valvontamaksuja, eikä toiminta ole kannattavaa. Jos kukaan ei maksaisi näitä maksuja, loputkin parkkisakkofirmat poistuisivat markkinoilta muutamassa kuukaudessa, tai ne ainakin pakotettaisiin kokeilemaan tulkintojensa kestävyyttä oikeudessa. Tosiasiassa vain parilla-kolmella suurimmalla yrityksellä lienee edes resursseja ryhtyä uuteen oikeudenkäyntiin pysäköinninvalvontamaksun velkomusta koskevassa asiassa. Sitä ne eivät kuitenkaan mielellään tee, koska tappion riski on yksinkertaisesti liian suuri.
Valvontayhtiöt ovat nyt todellakin kriisissä. Käytännössä niiden ainoa toivo on nyt sellaisen uuden lain säätäminen, jossa säädettäisiin ajoneuvon haltijan vastuusta koskien myös yksityisiä pysäköinninvalvontamaksuja. Tällaisen säätäminen on kuitenkin nykyoloissa kaikkea muuta kuin varmaa. Oikeusministeri on puolensa valinnut. Suomalaisessa järjestelmässä lainsäätäjä voittaa aina tuomioistuimet. Yksityisen pysäköinninvalvonnan tulevaisuudesta päättää meillä viime kädessä eduskunta, ja sitä päätöstä joutuu myös korkein oikeus noudattamaan.
Lue myös:
Parkkiyhtiö on jälleen hävinyt pysäköintiriidan
Yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kansalaistottelemattomuuden aika
Syyllistyvätkö parkkifirmat rikokseen
Parkkisakkofirmojen oikeudenkäynneille uhkailu on pelkkää pluffia
Keskustelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta käy jälleen kuumana
Seuraa blogia. Lähiaikoina julkaistaan Q&A-artikkeli pysäköintivalvontayhtiön lähettämästä ala-arvoisesta uhkauskirjeestä ja ohjeita reklamaation tekemiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
67 kommenttia:
Olisi alettu kysymään, mistä kaikesta muusta voidaankaan "sopia" vain asiasta kertovat kyltit pystyttämällä.
Niin, tätähän on meillä Suomessakin nettipalstoilla kyselty vuosia. Muistaakseni tämäkin blogi julkaisi artikkelin kauppakeskuksesta joka suunnitteli määrävänsä maksuja häiriköinnistä. Kukaan virallinen taho ei vain halua ottaa moista vaihtoehtoa kuuleviin korviinsa vaikka nyt yksityiseen pysäköinninvalvontaan hyväksytty malli tämän mahdollistaakin. Melkein mistä tahansa voi "sopia" kyltein.
kuitenkin on, että valvontayrityksissä uutta lakia odotellaan nyt pelonsekaisin tuntein. Siitä ei tullutkaan niiden toivomaa läpihuutojuttua, jolla vallitseva käytäntö olisi vahvistettu lailliseksi. Uudessa laissa saatetaan kieltää yksityinen valvonta jopa kokonaan.
Toivotaan parasta!
Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden valossa tämä näkemys on aivan itsestään selvä – tietenkään ei voi olla niin, että parkkiyhtiö voisi osoittaa maksuvaatimuksiaan summamutikassa kenelle tahansa, ja maksulta välttyäkseen autoilijan pitäisi todistaa oma syyttömyytensä. Tämänkaltaiset todistustaakkanormit olivat laajemmalti käytössä viimeksi keskiajalla.
Mikähän siinä on että kaikki eivät tätä asiaa ymmärrä? Ehkä he vielä oikeasti elävät keskiajalla!
Taas jauhetaan pysäköinnistä .... voisko blogi vaihteeksi siirtyä mielenkiintoisempiin aiheisiin!
Mikäli jätän valvontamaksun nyt maksamatta, niin valvontayhtiö tuskin lopullisesti jättää asiaa siihen. Veikkaukseni on että mahdollisen uuden lain valmistuttua heidän edukseen, alkaa vanhojen sakkojen perintä uudelleen. Tässä vaiheessa summa on kasvanut korkoja ja mahdollisia perintäkuluja ja siihen kun lisätään vielä oikeuskulut päälle, niin 40€ tulikin jotain ihan muuta. Oma maksamaton sakkoni on tällä hetkellä n. 90€. Vaikka nyt asioita ei oikeuteen olla viety, niin veikkaukseni on että kohta viedään. Valvontayhtiöiden ahdinko lisääntyy tällä hetkellä kovasti ja tämä tuo varmasti tiettyä halukkuutta riskin ottoon. Kukapa osaa sanoa varmaksi, että miten oikeudessa sitten loppujen lopuksi käy. Minä ainakin keikun tällä hetkellä kahden vaiheilla, koska laskuja on vain yksi. Toki jos laskuja olisi 10kpl niin sitten olisi ihan sama katsella peli loppuun.
Ei uusi mahdollinen lainsäädäntö vaikuta millään tavoin tämän hetkisiin kerääntyneisiin maksuihin. Edes, vaikka Suomessa ollaan, ei lainsäädäntöä voi laittaa voimaan taannehtivasti. Eli sellaista lainsäädäntöä ei tule jossa valvoitettaisiin maksamaan laskut jotka ovat syntyneet ennen lainsäädännön voimaantuloa.
Se on sitten eriasia miten suhtaudutaan maksuhin jotka syntyvät lainsäädännön voimaantultua. Sehän riippuu täysin siitä mitä lainsäädännössä sanotaan yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. On hyvin mahdollista että koko toiminta kielletään nykymuodossaan jokatapauksessa.
Oma maksamaton sakkoni on tällä hetkellä n. 90€.
Ei se ole 90 euroa. Se on aiheeton.
Itse henkilökohtaisesti en usko että yksityinen pysäköinninvalvonta tultaisiin kieltämään kokonaan. Kyllä se on tullut jäädäkseen, kysymys kuuluu vaan että missä muodossa ja millä edellytyksin.
Siinä vaiheessa, kun tai jos laki astuu voimaan valvontayhtiöiden eduksi niin oikeuteen rahdataan rekka-autolla näitä laskuja perittäväksi.
En usko että sakkoja tai mitä laskuja nyt onkaan käsitellään siinä vaiheessa enään tämän päivän lakien mukaan.
Ilmankos nämä firmat ovat vielä pystyssä kun ihmiset perinnän pelossa näitä huuhaa-maksuja makselevat... Vantaalaisen miehen oikeustaistelun aikana sain maksun, jonka reklamoin oikeustaisteluun vedoten. Korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen ei todellakaan tullut mitään uusia perintäkirjeitä.
"Autoton kirjoitti...
Taas jauhetaan pysäköinnistä .... voisko blogi vaihteeksi siirtyä mielenkiintoisempiin aiheisiin! "
Lauri älä viitsi vaihtaa puheenaihetta.
"Anonyymi kirjoitti...
Mikäli jätän valvontamaksun nyt maksamatta, niin valvontayhtiö tuskin lopullisesti jättää asiaa siihen. Veikkaukseni on että mahdollisen uuden lain valmistuttua heidän edukseen, alkaa vanhojen sakkojen perintä uudelleen. Tässä vaiheessa summa on kasvanut korkoja ja mahdollisia perintäkuluja ja siihen kun lisätään vielä oikeuskulut päälle, niin 40€ tulikin jotain ihan muuta. Oma maksamaton sakkoni on tällä hetkellä n. 90€. Vaikka nyt asioita ei oikeuteen olla viety, niin veikkaukseni on että kohta viedään. Valvontayhtiöiden ahdinko lisääntyy tällä hetkellä kovasti ja "
Lauri älä siellä itke, kokeilisitko välillä rehellistäkin yrittämistä.
Tuli soiteltua pikkupäissään eroottiisille linjoille ja lasku on 480eur. ilmoituksessa sanottiin että homma maksaa 3,95e/min. kaikesta huolimatta soitin ja hyväksyin ehdot.
Puhelin on kuitenkin velipojan nimillä, kun sillä on vielä luottoiedot. hyväksyykö ehdot tässä tapauksessa velipoika, puhelin vai sen käyttäjä. Onko palveluntuottajalla näyttövelvollisuus siitä että kuka oli soittaja.
Velipoika ilmoitti että kiistää soittaneensa eikä tiedä kuka sotti. Minäki olin niin päissään että en ole edes varma soitinko minäkään.
Siinäpähän väittävät että kenellä on näyttövdelvollisuus. Tietenkin alkavat sönköttämään jotain skeidaa että kokemusperäisen todennäköisyyden mukaan puhelimen haltijalla tai omistajalla sitä sun tätä.
Elkää hyvät ihmiset maksako puhelin laskuja, kiistäkää. Jätetään kaikki laskut maksamatta niin kohta ne kaatuu ja lopettaa toimintansa. Eipähän tarvi enää puhua tai ainakaan maksaa puhumisesta. Älytöntä rahan kiskontaa pelkästä puhumisesta. Tämä on laitonta rankaisua jos ny vaan vähän mieli tekee. Ei puhelinyhtiöillä ole oikeutta rankaista pikkuheijarista ja sen aiheuttamasta halusta. Poliisin hommiahan tuo rankaisu on, eikä minkään yksityisten kepulikonstikeijjojen.
"Elkää hyvät ihmiset maksako puhelin laskuja, kiistäkää. Jätetään kaikki laskut maksamatta niin kohta ne kaatuu ja lopettaa toimintansa."
Idiootti.
"Kukaan virallinen taho ei vain halua ottaa moista vaihtoehtoa kuuleviin korviinsa vaikka nyt yksityiseen pysäköinninvalvontaan hyväksytty malli tämän mahdollistaakin. Melkein mistä tahansa voi "sopia" kyltein."
Ainakin kerrostalokyttääjät repeäisivät riemusta, kun saisivat toteuttaa viettejään ihmisten vahtimisesta ja sanktioimisesta pelkkien kylttisopimusten nojalla.
Viimeksi kun minä tarkistin, niin tuomio- ja täytääntöönpanovalta oli valtiolla. (Eikä tilanne tiettävästi ole muuttunut viime minuuteilla.)
Kysymys, johon kylttisopimusihmiset eivät suostu vastaamaan: Miten valtiovalta suhtautuu yksityiseen rankaisemiseen, ja miksi tämä suhtautuminen on sellainen kuin on?
Vaikka se pahin toteutuisi ja uusi laki sallisi yksityisen sakottamisen, ei tällä ole mitään merkitystä ennen lain voimaantuloa annettuihin sakkoihin. Moinen kauhuskenaario ei siis millään tavoin lisäisi riskiä että ennen lakia annettuja "sakkoja" vietäisiin oikeuden käsiteltäväksi. Ennemminkin se pienentäisi tuota riskiä, sillä lain voimaantulon jälkeen annettujen sakkojen osalta tuolla ei olisi merkitystä maksuhalukkuuteen.
Tällä hetkellä erillistä yksityisen pysäköinninvalvonnan kieltävää tai sallivaa lakia ei ole olemassa, ja ihmisten maksuhalukkuus lähestyy nollaa. Tällä hetkellä nuo privaattisakottajat tarvitsisivat kipeästi keinoja maksuhalukkuuden ja kassavirran kasvattamiseksi. Monia keinoja on toki jo kokeiltu. Sakkojen kirjoittamista on maksimoitu epäselviä tilanteita luomalla. Reklamaatioita ohjattu maksullisiin numeroihin, kertaalleen maksaneilta on peritty maksuja uudelleen ja reklamaatiot on hylättty kovien uhkailujen kera. Jopa valvontakameroiden käytöllä on uhkailtu. Ihmisten tiedon lisääntyessä kaiiki nuo kikat vain menettävät tehonsa.
Ainoa keino, jolla parkkiyhtiö voisi parantaa kassavirtaa olisi voitettu oikeudenkäynti. Parkkiyhtiöillä ei ole pulaa maksamattomista privaattisakoista. Tästä huolimatta uskallusta asian viemistä oikeuteen ei ole. Perustuslakivaliokunnan lausunto on sen verran raskasta luettavaa parkkiyhtiöille, että toiveet voitista oikeudessa ovat vähissä.
Minulla on Q Parkin vastine, jossa se ilmoittaa tai antaa vahvasti ymmärtää, että oikeus tuomitsee omistajan/haltijan maksumieheksi, jos tämä on kiistänyt olleensa kuljettaja tai ei ilmoita auton kuljettajaa Q Parkille. Ja ilmoittaa viimekädessä vievänsä asian oikeuteen ja kehottaa vielä maksamaan kustannusten ja luottotietojen menettämisen takia.
minä olen tehnyt useita tutkintapyyntöjä vantaan ja helsingin poliisille yrittäjästä nimeltä Lauri Mustonen, mutta yhtäkään ei ole alettu tutkia. Nyt tein tutkintapyynnön toisen paikkakunnan poliisille ja nyt tutkinta on aloitettu.
Parkkiyhtiöiden edustajat eivät nykyisellään uskalla edes esiintyä keskustelupalstoilla avoimesti. Missä ovat ihan oikein privaattisakottajien nimissä tehdyt vastineet kommentteihin.
Ehkä noitakin löytyy, mutta vähän kätkettynä. Täälläkin taitaa tuo oikeudenkäyntiä pelkäävä kuulua tuohon ryhmään. Ihan loogista jatkoa pelottelupolitiikalle. Toinen vakio kikka on yritys kääntää keskustelu pysäköinnin muihin ongelmiin ja leimata ykstyisen pysäköinnin vastustajat väärinpysäköijiksi.
"Siinä vaiheessa, kun tai jos laki astuu voimaan valvontayhtiöiden eduksi niin oikeuteen rahdataan rekka-autolla näitä laskuja perittäväksi. "
Tästä jo joku kommentoikin eli ei onnistu. Ei näitä voi periä taannehtivasti sitten kun laki tulee voimaan.
Ainoa taannehtiva laki mikä suomessa on ollut lienee sotasyyllisyys kysymys ja siihen liittyvä oikeudenkäynti. Tämä tuskin on niin iso asia eli tuskin ParkkiPatet kavereineen muodostaa niin isoa uhkakuvaa kuin itänaapurimme aikoinaan.
"Minulla on Q Parkin vastine, jossa se ilmoittaa tai antaa vahvasti ymmärtää, että oikeus tuomitsee omistajan/haltijan maksumieheksi, jos tämä on kiistänyt olleensa kuljettaja tai ei ilmoita auton kuljettajaa Q Parkille."
Tämän päättää oikeus eikä Qpark. Ennenkuin lähtevät oikeuteen haluavat olla varma siitä että saavat sinut kiikkiin joten sulla pitäisi olla lappuja monta, tehnyt pysäköitiä säännönmukaisesti ja mahdolliset silminnäkijät tms.
Mites muuten se meni se pykälä oikeudenkääntikaareessa että perheenjäseniään vastaan ei tarvitse todistaa? Siellä oli joku tämmönen mutta kuinkas hyvin se tähän istuu jos vaikka on vaimon autolla käry käynyt (tai toisinpäin) ja joutuupi raastupaan?
Taitaa lottovoitto olla kylläkin todennäköisempi....
Oma maksamaton sakkoni on tällä hetkellä n. 90€.
Ko. "valvontamaksut" ovat yleisesti 40 euroa, joten mistähän se yhtäkkiä olisi pompannut 50 euroa ylöspäin?
Turha noita laittomia maksuja on maksella.
Siinä vaiheessa, kun tai jos laki astuu voimaan valvontayhtiöiden eduksi niin oikeuteen rahdataan rekka-autolla näitä laskuja perittäväksi.
Ei pidä paikkansa. Taannehtivasti ei lainsäädäntöä säädetä. Jos uusi laki joskus sallii yksityisen pysäköinninvalvonnan ei se muuta tänä päivänä saatujen maksujen asemaa mitenkään. Tänäpäivänä kyseisiä laskuja ei kannata eikä pidä maksaa. Todella TYHMÄ saa olla jos menee maksamaan.
Minulla on Q Parkin vastine, jossa se ilmoittaa tai antaa vahvasti ymmärtää, että oikeus tuomitsee omistajan/haltijan maksumieheksi, jos tämä on kiistänyt olleensa kuljettaja tai ei ilmoita auton kuljettajaa Q Parkille. Ja ilmoittaa viimekädessä vievänsä asian oikeuteen ja kehottaa vielä maksamaan kustannusten ja luottotietojen menettämisen takia.
Tyypillistä uhkailua kauniimmasta päästä. Ei ole merkitystä. Q-Park ei tiedä oikeuden päätöstä joten olisiko se syy miksi niitä ei tuomioistuimeen ole edes viety.
Turha noita laittomia maksuja on maksella.
Juuri näin! Maksuja EI KANNATA eikä niitä pidä maksaa.
Q-Parkin osalta voin todeta että ei ole pelkoa että yhtään maksamatonta pysäköintivirhemaksua menisi oikeuteen asti. Kyseissä firmassa on otettu linja että kerätään ne rahat jotka vielä maksetaan. Muutoinhan toiminta rahoitetaan parkkihallituloilla. Uskoisin että Q-parkin osalta yksityinen pysäköinninvalvonta tulee tiensä päähän ennen vuoden 2011 loppua.
>>Puhelin on kuitenkin velipojan nimillä, kun sillä on vielä luottoiedot. hyväksyykö ehdot tässä tapauksessa velipoika, puhelin vai sen käyttäjä. Onko palveluntuottajalla näyttövelvollisuus siitä että kuka oli soittaja.
Aika huono vertaus. Puhelinliittymän haltija on tehnyt sopimuksen operaattorin kanssa, hänen henkilöllisyytensä on ilmeisesti tunnistettu ja hän on sopimussuhteessa operaattoriin sekä maksuvelvollinen. Asialla ei ole tekemistä yksityisen parkkivalvonnan kanssa.
"hänen henkilöllisyytensä on ilmeisesti tunnistettu ja hän on sopimussuhteessa operaattoriin sekä maksuvelvollinen."
- tarkennuksena vielä, että tuon sopimuksen perusteella velvollinen maksamaan ko. liittymällä soitetut puhelut riippumatta siitä, kuka ne soittaa.
Tämä eroaa pysäköinninvalvonnassa yksityisessä valvonnassa nimenomaan siinä, että kukaa ei ole autoa ostaessaan sitoutunut sopimuksella maksamaan ko. autolla hankitut valvontamaksut. Pysäköintivirhemaksut taas on maksettava - siis ne julkiset - koska tästä on nimenomainen määräys laissa.
Muuta en tiedä, kuin mitä jutusta nopeasti luin, mutta näin tällä kertaa.
Perhana. Typotin. Pienellä herlokkisolmusuudella ehkä silti oikea webbiosoitekin löytyy.
Aamulehden artikkeli taas hyvä osoitus parkkianarkiasta, mitä pysäköinninvalvontayhtiöt harjoittavat: Eivät edes itse noudata asettamiaan ehtoja.
Pitää nyt tännekin postata, kun jyrki virolainen ei kuitenkaan julkaise...
jos riittävän selvityksen on esittänyt se riidan osapuoli, jolla ei itse asiassa ollut ko. seikasta näyttövelvollisuutta, niin - so what? Tuo asia ei tietenkään tee todistelua jotenkin pätemättömäksi. Näyttö kelpaa oikeudessa aina, olipa sen sitten esittänyt todistustaakkavelvollinen osapuoli tai hänen vastapuolensa!
Niin, sopimukseen vetoavalla osapuolella ei vai ollut näyttövelvollisuutta. Kyllä nyt arvon professori alkaa olla jo niin hataralla maaperällä, että jo kohta 6 vuotias osaa vasta-argumentoida pätevästi.
Sekä käräjä- että hovioikeus totesivat, että sopimuksen asettaja (ParkCom) on pystynyt todistamaan sopimuskumppaninsa riittävän varmasti. Joten mahdollisen sopimuksen osapuolet tulivat näin riittävän varmasti selville. Tämän jatkoksi kummatkin oikeusasteet totesivat että tällainen sopimuskonstruktio on kohtuuton ja lainvastainen (mietippä ite lait)..
Ja kuten itsekin totesit, korkein oikeus ei ottanut mitään kantaa kuljettajan todisteluun jostain syystä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinun "todistustaakkaoppisi" olisi millään muotoa pätevä! Alioikeudet sen tyrmäsivät ja korkein oikeus ei viitsinyt siihen edes ottaa kantaa...
Kysymys on sitä paitsi akateeminen. Kyllä kuka tahansa "ummikkokin" ymmärtää, mitä tarkoittaa opastetaulu "P", mitä pysäköintiä tai sen kieltoa koskeva ao.liikennemerkki tarkoittaa ja mitä tarkoittaa P-tauluopasteessa oleva summamerkintä esim. "40 euroa"!
Sopimusoikeuden näkökulmasta kyllä aika mielenkiintoinen näkökulma. Mielestäsi sopimuksen solmivan osapuolen ei edes tarvitse nähdä/ymmärtää/sisäistää/HYVÄKSYÄ sopimusehtoja, jonka rikkomisesta hän joutuu sopimussakon maksamaan!
Ja lisänä edelliseen
Ja vielä edelliseen lisänä:
En usko yhtään, että henkilö, jolla on asianomainen ajokortti, ei ymmärtäisi, mistä on kysymys. Jollei hän ymmärrä, niin hänelle ei pidä antaa autoa tai muuta moottoriajoneuvoa kuljetettavaksi.
Katso kun kuljettajan sekä teoria- että ajokokeessa testataan VIRALLISTEN liikemerkkien osaaminen.
Sopimusoikeuden tuntemista niissä ei testata!
heh, jv:n viimeinen tempaus
Olen nyt lisännyt ko. blogikirjoitukseeni uuden kappaleen 30, joka sisältää kannanoton ratkaisuun KKO 2010:23 koskien väitettyä todistustaakkaa. Kuten sanottu, tuossa ratkaisussa kysymys todistustaakasta ei lainkaan aktualisoitunut.
Samalla kun on taas "lisännyt kommenttejaan" niin on myös poistanut monta jo julkaisemaansa hänelle vähän hankalaa komenttia omasta blogistaan.
Nyt alkaa jo naurattaa ihan oikeasti. Näin toimii arvostetu professori ja jonkinnäköisen lakipalstan pitäjä.
Jyrki Virolainen kirjoitti...
Turha yrittää anonyymi! Olet nyt saanut vastaukset kysymyksiisi, jotka esitit tänään.
En enää vastaa sinulle enkä julkaise rivoja viestejäsi, vaikka kuinka yrittäisit!
perjantai, lokakuu 14, 2011
Luulisi kaverilla olevan enemmän itsetuntoa, kuin riidellä oman bloginsa sensuurikommentoinnin ja avoimen kommentoinnin blogin kommentoijan välillä...
Kyllä mä nyt varmaan uskon joka sanan mitä herra on kirjoittanut.
Ja ihan toim. huom. pelkkiä asiakommenttaja esittänyt toisin kuin jv.
Sopimusoikeuden näkökulmasta kyllä aika mielenkiintoinen näkökulma. Mielestäsi sopimuksen solmivan osapuolen ei edes tarvitse nähdä/ymmärtää/sisäistää/HYVÄKSYÄ sopimusehtoja, jonka rikkomisesta hän joutuu sopimussakon maksamaan!
Tähän voidaan lisätä vielä se, että parkkifirmat muuttelevat sopimusehtoja omaksi hyväkseen, joita ei siis kyltissä ole alun perinkään mainittu.
Tulee tosiaan olemaan mielenkiintoista, jos tällainen sopimuskäytäntö yleistyy myös muualla kuin yksityisessä pysäköinninvalvonnassa.
Noista sopimusehdoista: Mitä olen kylttejä nähnyt, niin ainoassakaan ei ole mainintaa mistään koroista, lisämaksuista, maksun "voimassoloajasta" (eli kuinka monesti lapun voi saada yhdellä pitkällä parkkeerauksella), eräpäivästä tai oikeastaan mistään muistakaan maksuehdoista.
Mitä olen kylttejä nähnyt, niin ainoassakaan ei ole mainintaa mistään koroista, lisämaksuista, maksun "voimassoloajasta" (eli kuinka monesti lapun voi saada yhdellä pitkällä parkkeerauksella), eräpäivästä tai oikeastaan mistään muistakaan maksuehdoista.
Käsittääkseni direktiivi vakiomuotoisista kuluttajasopimuksista pitää kohtuuttomina mm. sopimusehtoja, joihin kuluttajalla ei ole ollut mitään mahdollisuutta tutustua ennen sopimukseen sitoutumista. Lisäehdoilla ei siis liene kummempaa tehoa?
Vakiomuotoiset kuluttajasopimukset (ts. sellaiset, joiden ehdoista ei neuvotella erikseen vaan kuluttajalle lätkäistään käteen valmiit, pienellä printatut "Sopimusehdot") eivät ole niin vapaamuotoisia kuin sopimukset yleisesti voivat olla. Voi hyvinkin olla, että jotain hyvinkin tuottoisaa liiketoimintaa ei saa harjoittaa, koska tarvittavat sopimuskonstruktiot loukkaavat kuluttajan oikeuksia.
Täytyy myös muistaa, että erityisesti vakiomuotoisia sopimusehtoja tulkitaan epäselvissä tilanteissa laatijansa vahingoksi. Jos sopimusehdoissa ei ole mainintaa esimerkiksi siitä, kuinka pitkään yhdellä "valvontamaksulla" saa pysäköidä, sakkofirman reviirille voi mielestäni viedä menopelinsä vaikka talvisäilytykseen tuolla 40 euron maksulla. Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on syytä ottaa valokuva sakkofirman kyltistä, maksaa "valvontamaksu" heti kun sellainen on tuulilasiin rätkäisty ja tämän jälkeen pistää tuulilasille samainen valokuva, "valvontamaksun" määräys sekä maksukuitti ja erillinen lappu, jossa toteaa hyväksyvänsä sakkofirman sopimusehdot sekä noutavansa auton keväällä lumien sulettua. Ja jotta kukaan törppö ei vahingossa kolhisi auton ovia talvikauden aikana, auton voi kätevästi pysäköidä esimerkiksi neljän "neliössä" olevan parkkiruudun keskelle.
Kyllä se näin menee, jos lähdetään siitä olettamuksesta että yksityinen pysäköinninvalvonta yleensäkään on perustuslain mukaista. Auton voi jättää kyseiselle paikalle vaikka vuodeksi jos haluaa ja sillä 40 euron maksulla kunhan vain toteaa hyväksyvänsä sopimusehdot kyltistä. Eli sillä 40 euron sopimussakolla voi pysäköidä tasan niin kaun kuin haluaa. Sehän on korvaus sopimusrikkomuksesta.
Esimerkiksi sillä 40 e yksityisellä sopimussakolla selviää Helsingin keskustassa viikonlopun pysäköinnistä kolmanneksella siitä mitä pysäköinti maksaisi parkkihalleissa. Erinomainen vaihtoehto. Kokemusta on. Jätin auton yksityisen valvomalle alueelle perjantai illasta maanantai aamuun ja hinta 40 euroa.
parkpatrolin 50 euron valvontamaksu on kohtuuton sopimusehto
Kyllä tässä blogissa ollaan taas ihan pihalla. Yksityistä pysäköinninvalvontaa ei tulla kieltämään, vaan valvontamaksut katsotaan KKO:n linjaamalla tavalla päteviksi. HE:een sisältyy myös säännös siitä, että auton omistaja/haltija on viimekädessä vastuussa valvontamaksusta.
Oik.yo kirjoitti...
Kyllä tässä blogissa ollaan taas ihan pihalla. Yksityistä pysäköinninvalvontaa ei tulla kieltämään, vaan valvontamaksut katsotaan KKO:n linjaamalla tavalla päteviksi. HE:een sisältyy myös säännös siitä, että auton omistaja/haltija on viimekädessä vastuussa valvontamaksusta.
Ei oik.yo haluaisi valaista meitä maan matosia mistä hallituksen esityksestä on kyse? Pikaisella haulla löysin vain HE 28/2011 joka ei liity yksityiseen valvontaan...
http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20100223
Että silleen oik.yo. Fiksu says fiksu is vai miten se Worrester Gumppkin sen sanos.
Että edes viitsit laitella linkkejä JO KAATUNEISIIN lakiesityksiin. Me applaud you vai miten se meni?
Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva laki tullaan hyväksymään juuri sellaisena kun se on kirjoitettu HE 223/2010:ssä. Asiasta tehdään samansisältöinen, mutta uusi esitys eduskunnalle, jonka eduskunta hyväksyy.
Niinpä niin... Ja tämä "tieto" perustuu mihin?
Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva laki tullaan hyväksymään juuri sellaisena kun se on kirjoitettu HE 223/2010:ssä. Asiasta tehdään samansisältöinen, mutta uusi esitys eduskunnalle, jonka eduskunta hyväksyy.
Heheh, kun jaksat naurattaa.
Ensinnäkin, kukaan ei varmastikkaan ole sitä mieltä etteikö laki joskus tulisi, minkä sisältöinen, jää nähtäväksi. Nykyiseen tilanteeseen ja nykyisiin maksuihin tällä ei ole kuitenkaan mitään merkitystä. Todistustaakka autoilijasta on pysäköintiyhtiöllä eikä Virolaisen höpöttömää käänteistä todistustaakkaa ole olemassa. Tällä hetkellä maksuja ei tarvitse eikä pidä maksaa. Uusi laki aikoinaan ei vaikuta nykyhetkeen. Lait eivät astu voimaan taannehtivasti.
Vastustan jyrkästi yksityistä pysäköinninvalvontaa nykymuodossaan ja odotan lakia asiasta kuin kuuta nousevaa.
Nyt kannattaa lopettaa Jyrki Virolaisen mielipiteiden huomioiminen. Virolainen on mielipiteineen käännetystä todistustaakasta täysin yksinään. Hän on tehnyt itsestään täydellisen pellen eikä oman blogin mielivaltainen sensurointi, kommenttien poistaminen ja lisääminen, epäasiallinen keskustelu, nimittely ja toisten kommentoijien solvaaminen edesauta uskottavuutta millään lailla.
Harvoin näkee ketään "professoria" joka on oma-aloitteisesti onnistunut täydellisesti tuhoamaan uskottavuutensa jopa muiden oikeustieteen professorien ja lakioppineide silmissä. Yhä useampi nauraa vedet silmissä Jyrki Virolaisen kommentoinnille. Virolaisen keskustelun taso on nykypäivänä suoraan ala-asteelta. Sieltä näyttää olevan myös suurin osa ajatuksista.
Itseasiassa oikeusjakohtuus -blogi on osuvasti todennut nykytilanteen.
Tämänkaltaiset todistustaakkanormit olivat laajemmalti käytössä viimeksi keskiajalla.
Jyrki Virolaisen väitteet käännetystä todistustaakasta ja sopimuksen ulkopuolisen henkilön velvollisuudesta kertoa tietonsa ovat keskiaikaisia ja muinaismuistoisia ajatusmalleja joita ei nyky-yhteiskunnassa enää onneksi ole olemassa.
Todistukseen vetoavalla valvontayhtiöllä on näyttövelvollisuus sopimuskumppanistaan, ajoneuvon kuljettajasta, ei ajoneuvon omistajalla tai haltijalla, vaikka omistajalla ja haltijalla tieto sopimuksen ulkopuolisena olisikin. Näin on todettu jo oikeusasteissa, kuluttajavirastossa ja -riitalautakunnassa.
Mietitäänpä nyt oikein toden teolla kehen tässä asiassa pitäisi uskoa? Oikeuslaitokseen, kuluttajavirastoon, kuluttajariitalautakuntaan vain höperöön professoriin?
Niin, vastaus lienee selvä ...
Itseasiassa Jyrki Virolaiselle opetukseksi käännetystä todistustaakasta.
Tilaan hänen nimellään kymmenisen eri lehteä hänen kotiosoitteeseensa. Siinä vaiheessa kun laskuja alkaa kolahdella arvon herra professori voinee todistaa ettei ole kyseisiä tilauksia tehnyt. Todistustaakkahan ei ole lehtikustantamolla vaan tilauksen tietenkin kuluttajalla.
Tilaan hänen nimellään kymmenisen eri lehteä hänen kotiosoitteeseensa. Siinä vaiheessa kun laskuja alkaa kolahdella arvon herra professori voinee todistaa ettei ole kyseisiä tilauksia tehnyt. Todistustaakkahan ei ole lehtikustantamolla vaan tilauksen tietenkin kuluttajalla.
Minä voisin tehdä pari nettitilausta hänen nimellään.
http://www.alibi.fi/uutiset/parkkifirman-asiakaspalvelu-autoilijalle-tee-minusta-rikosilmoitus
Parkkifirma käyttäytynyt TAAS törkeästi ja lainvastaisesti !
http://www.alibi.fi/uutiset/parkkifirman-asiakaspalvelu-autoilijalle-tee-minusta-rikosilmoitus
On se toisaalta uskomatonta, että toimittajat (voiko alibin tekijöitä varsinaisesti kutsua toimittajiksi)vasta nyt heräävät tähän?
Paska, paskempi, toimittaja. Munaton, munattomampi, toimittaja. Näitä voin jatkaa vaikka ensi suveen!
Jyväskylässä asioinut autoilija sai perjantaina tuulilasiinsa ”valvontamaksun”. Kysymyksessä oli yksityisen parkkifirman antama maksumääräys sen johdosta, että pysäköintiaika oli parkkifirman työntekijän mielestä ylittynyt. Autoilija oli aamulla hankkinut ensimmäisen parkkilippunsa ja laittanut sen kuljettajan puolelle tuulilasin sisäpuolelle. Kun aika puoliltapäivin meni umpeen, autoilija hankki toisen parkkilipun laittaen sen matkustajan puolelle tuulilasin viereen. Kun sekin aika umpeutui, autoilija hankki vielä kolmannen parkkilipun, jonka pysäköintiaika riitti pitkälle iltapäivään. Henkilön palattua autolleen tuulilasiin oli ilmestynyt Alueellinen Pysäköintivalvonta Oy:n ”valvontamaksu”, vaikka pysäköintiaikaa oli edelleen jäljellä.
- Ilmeisesti yksityinen parkkipirkko on katsonut tuulilasistani vain kuljettajan puolelle, jolloin hän ei ole nähnyt muita parkkilippuja, vaikka ne ovat olleet toisella puolella tuulilasin takana näkösällä, autoilija toteaa.
Autoilija soitti asiasta saman tien Alueellinen Pysäköintivalvonta Oy:n asiakaspalveluun. Puhelu meni mitä ilmeisimmin Helsinkiin. Autoilija selitti asiansa, mutta asiakaspalvelu totesi kylmän viileästi: ”Teidän pitää tehdä kirjallinen reklamaatio. Tapahtuma on kyllä valokuvattu.”
Autoilija hikeentyi parkkifirman asiakaspalvelun asenteesta ja uhkasi tehdä poliisille tutkintapyynnön. Tähän asiakaspalvelun miespuolinen henkilö vastasi:
- Tee minusta rikosilmoitus!
Tämän jälkeen asiakaspalvelu löi autoilijalle luurin korvaan.
Autoilija ei aio maksaa ”valvontamaksua”, koska se on hänen mukaansa täysin aiheeton.
(lähde:alibi.fi)
Siis olenko minä ainoa joka nauhoittaa kaikki puhelunsa? Jos minä puhuisin tuollaisen öykkäröijän kanssa niin julkaisisin puhelun välittömästi nettiin. Ei vain valitettavasti vielä ole sattunut noin tökeröä asiakaspalvelijaa kohdalle.
Kuten blogistikin on suositellut, nauhoittakaa ne puhelut. Tässä on erinomainen uusi softa, ei piippauksia, toimii taustalla moitteetta ja kaikki puhelut kerääntyy automaattisesti talteen.
http://www.nokia-call-recorder.com/
Samaa käytän minä ja yksi puhelu on tallessa peräti herra Lauri Mustosen (Parkpatrol toimari) kanssa käydystä "värikkästä" keskustelusta. En julkaise sitä vielä koska aion käyttää sitä todisteena oikeudessa. Oikeudenkäynnin jälkeen moinen hupi tulee kaikkien surffailijoiden viihdykkeeksi. Siitä kuulee hyvin minkä tasoista keskustelu on parkkifirman johtajan kanssa.
http://www.alibi.fi/uutiset/parkkifirma-ja-perintatoimisto-uhmaavat-kuluttajariitalautakuntaa
Lopun alkua... Uhkaillaan mutta siihen homma sitten jääkin. Ilmeisesti kuluttajaviraston päätökset ei sisälly "hyvään perintätapaan" joita perintäfirmojen tulee noudattaa....
Paniikkia ilmassa. Siitähän nämä vain kertovat. Nyt vielä viimeiset rahat niiltä, jotka maksavat ihan vain "varmuuden vuoksi" kun tarpeeksi uhkaillaan. Seuraavaksi rahat turvaan ja pillit pussiin.
On tässä kuitenkin se hyvä puoli, että tällä viimehetken rypistyksellä alan maine ryvetetään ihan lopullisesti. Ihan lähiaikoine ei kannata toivoa lakia joka sallisi yksityisen rankaisemisen.
Yksityinen pysäköinnivalvonta saattaa olla kriisissä, mutta tämä näyttöasia testattaneen lopullisesti oikeassa tuomioistuimessa - ei kuluttajariitalautakunnassa.
Minusta KKO ei asettanut pysäköinninvalvontaratkaisuussaan näyttötaakkaa ehdottomasti pysäköinninvalvontayhtiölle, vaan totesi sen tulleen selvitetyksi jo alempien oikeusasteiden käsittelyssä. Siinä tapauksessahan oli täysin selvää, kuka auton oli pysäköinyt eikä kuljettaja muistaakseni edes yrittänyt kiistää maksuvelvollisuuttaan tällä perusteella.
Yksityinen pysäköinninvalvonta toisaalta ajautunee kriisiin joka tapauksessa. Ensinnäkin, alalletulokynnys on hyvin alhainen. Jopa alempi kuin henkilöstönvuokrauksessa. Silloin kilpailu ajaa yritykset nollatulokseen tai alle ja tässä toimintaympäristössä opportunistiset amatöörit valtaavat alan.
Olen ihmetellyt, miksei vartiointiyritykset ole vielä ottaneet pysäköinninvalvontaa oheistoiminnakseen. He ovat varmaankin ainoita, joilla siihen voisi olla ns. "mittakaavaetuja" silloin, kun alueella on joka tapauksessa vartiointisopimus.
Olen kummastellut myös taloyhtiöiden halua ylipäätään solmia pysäköinninvalvonnasta sopimus ulkopuolisen yrittäjän kanssa. Koska alalletulokynnys on nolla, niin mikä estää taloyhtiötä itseään perustamasta pysäköinninvalvontayritystä? Ainakin asukasmäärältään suuremmista taloyhtiöistä löytyy eläkkeen, työttömyyden tms. seikan vuoksi "toimettomia" ihmisiä, jotka voivat käydä laputtamassa pysäköintiterroristien autot, kun joku Euroopan omistaja taas päättää tehdä piha-alueesta oman pysäköintipaikan. Mihin sitä ulkopuolista firmaa tarvitaan.
Jo puolitoista vuotta sitten tässä blogissa julkaistiin erinomainen artikkeli otsikolla "Korkeimman oikeuden tuomio ParkCom -jutussa on kelvottomasti perusteltu". Lainaan siitä pätkän:
Edelleen ParkCom Oy pyysi korkeinta oikeutta nimenomaisesti ratkaisemaan kysymyksen siitä, voidaanko ajoneuvon kuljettajaa koskeva näyttökysymys todistusoikeudellisesti pätevällä tavalla kääntää siten, että ”en ajanut” -väitteen tehnyt vastaaja joutuisi esittämään näyttöä ajoneuvon kuljettajasta. Tämäkin kysymys korkeimman oikeuden tuomiossa ohitettiin täysin, vaikka sillä olisi ollut aivan olennaisen tärkeä merkitys tulevien vastaavien oikeusriitojen käsittelyssä, joskaan ei tässä yksittäistapauksessa.
On älytöntä, että korkein oikeus ei vaivautunut ratkaisemaan tällaisia kysymyksiä ja jätti tahallaan ilmaan epäselvyyksiä, jotka aivan ilmeisesti tulevat aiheuttamaan tulevaisuudessa suuria ongelmia. Korkeimman oikeuden tulisikin ymmärtää, että kun on kyse tällaisesta laajakantoisesta ratkaisusta, asia pitäisi käsitellä laajasti, laajemminkin kuin vain siltä osin, mikä on juuri käsillä olevan yksittäistapauksen ratkaisemiseksi välttämätöntä. Vaikka tuomioistuinten tehtävänä onkin ratkaista ainoastaan konkreettisia oikeusriitoja ja varsinainen lainsäädäntötyö kuuluu eduskunnalle, ei tämä tietenkään estä sitä, etteivätkö etenkin ylimmät tuomioistuimet voisi ja ettei niiden pitäisi ratkaista asiassa esiintyviä oikeudellisia kysymyksiä ”laveasti” ja tyhjentävästi perustellen myös myöhempiä oikeusriitoja silmällä pitäen.
Artikkeli osui tässä täsmälleen oikeaan. Kun KKO jätti tämän todistustaakan jakoa koskeneen kysymyksen niinsanotusti avoimeksi, siitä huolimatta että ParkCom nimenomaisesti pyysi tuomioistuimelta tähän ratkaisua, niin tässä sitä sitten ollaan: vielä kaksi vuotta myöhemmin Kuluttajariitalautakunta joutuu linjaamaan täysistuntoratkaisussaan ratkaisukäytäntöään tämän kysymyksen osalta, ja vielä kaksi vuotta myöhemmin pulpahtelee edellä olevan kommentin kaltaisia mielipiteitä, joiden mukaan asia pitäisi vielä ratkaista oikeudessa.
Minkä hemmetin takia Korkein oikeus ei ratkaissut tätä kysymystä kerralla, kun siihen tilaisuus oli, niin ei tarvitsisi vuosien päästä vielä arpoa, että mitenkähän tämä asia on?
Jos edellisen viestin kirjoittanut anonyymi on todella sitä mieltä, että asia pitäisi saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi, niin tekikö KKO mielestäsi viisaasti olemalla antamatta selkeää ennakkopäätöstä myös tähän kysymykseen?
Onko kansantaloudellisesti järkevää, että tämä kysymys ajetaan erikseen koko oikeusjärjestelmän läpi, jolloin siihen voidaan saada vastaus ehkä vuonna 2015, kun se olisi voitu ratkaista jo 2010?
sain park serviceltä lokakuun alussa sakon, jonka kiistin koska mielestäni se oli aiheeton. Vastasivat ja väittivät että sakko pitää maksaa. Kiistin uudestaa ja taas oli vastaus samanlainen. Vastasivat taas että ehdot täyttyy ja sakko pitää maksaa. Kiistin uudestaan. Sitten tuli perintätoimistosta kirje, mihin vastasin että sakko on aiheeton. Kävimme lisää kirjeenvaihtoa... yhteensä reklamaatioita lähetin 4. Asia tuli tänään päätös.
Valvojallemme on tapahtunut asiassa inhimillinen virhe. Kyseinene paikka, jossa ajoneuvonne on ollut pysäköitynä, ei kuulu valvonta-alueeseemme tästä syystä kertomanne ja harkintamme perusteella hyvitämme valvontamaksun.
Tuohon Alibin juttuun liityen samantapaisia ongelmia viime talvelta.
Auto pysäköity parkkifirman valvomalle p-alueelle jossa kiekon käyttöpakko ja 4h pysäköitiaikaa.
Kiekko näkyvästi tuulilasin takana keskellä kojetaulua ja aika laitettu oikein.
Takaisin tullessa ja autoa lumisateessa putsatessa löysin yksityioikeudellisen valvontamaksun lumenalta.
Syy: pysäköitikeikon käyttämättä jättäminen!!
Soitto parkkifirmaan, että mitä hittoa. Vastaus päivän soittelun jälkeen "mä en voi sille mitään. Toimita kirjallinen reklamaatio".
Totta kai tein ja mainitsin, että keikko on ollut kokoajan tuulilasin sisäpuolella keskellä kojelautaa helposti nähtävissä jos tuulilasia olisi puhdistettu .
Tuli vastaus. "Valvontaa suoritettaessa pysäköitikiekko ei ole ollut luettavista ajoneuvon tuulilasin sisäpuolelta. Myöskään tuulilasia puhdistamalla pysäköitikeikkoa ei ole havaittu.
Pysäköintikiekon käytöstä on määrätty tieliikennelain kohdassa 28a§.
-Ja perään se sama teksti joka on siinä parkkifirmojen kyltissä.
Katsomme maksun aiheelliseksi"
No tein vastineen johon liitin päätöksen Vaasan HAO:n päätöksestä vastaavanlaiseen tapaukseen.
Eipä ole kuulunut mitään sen jälkeen siitä maksusta.
"Hyvä valvontamaksun saanut,
Olette riitauttaneet saatavamme koskien asianumeroa xxx.
Tulemme siirtämään saatavamme oikeuden käsiteltäväksi, saadaksemme sille
maksutuomion jotta se voidaan periä ulosotossa.
Tänä aikana teille ei tule asianumeroa xxx koskevia
maksukehoituksia.
Ystävällisin terveisin,
Uudenmaan Pysäköinninvalvonta Oy"
Tälläinen vastaus tuli kyseiseltä firmalta reklamaationi jälkeen, jossa ilmoitin, etten ollut ajoneuvon kuljettaja sakossa mainitussa paikassa ja ajassa. Katsotaan miten käy.
Yksityiset pysäköintivalvontayhtiön määräämät maksut ovat täysin perustuslainvastaisia. Maksumääräyksessä mainitun rikkomuksen näyttövastuu on yksiselitteisesti valvontayhtiöllä. Yhtään yksityistä pysäköintivalvontayhtiön määräämää valvontamaksua EI TARVITSE eikä PIDÄ maksaa.
Turkulaisen Nexpark -nimisen valvontayhtiön vastaus reklamaatioon. Originaali teksti jatkuu vielä vähän, mutta se on ainut personoitu-viesti jossa kyseinen yritys vastaa asiakkaan reklamaantioon ja sen reklamaation detaileihin. Allaoleva rimpsu tulee siis ihan suoraan copy-pastella:
"Hei,
Valvontamaksu on ajoneuvon luvattomasti pysäköineen kuljettajan suoritettava. Valvontamaksusta vastaa myös ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja tai haltija. Ajoneuvon omistaja tai haltija on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaa todennäköiseksi, että ajoneuvo oli tuolloin luvattomasti kuljettajan käytössä tai että valvontamaksun veloittamiselle ei ollut edellytyksiä.
Valvontamaksu on yksityisoikeudellinen saatava ja sen perintä tapahtuu viime kädessä käräjäoikeudessa ajettavalla kanteella. Oikeudessa kuljettajan henkilöllisyys arvioidaan vapaan todisteiden harkinnan periaatteen mukaisesti (oikeudenkäymiskaari 17 luku 2 §), jolloin pysäköintivirhetapauksissa painava merkitys annetaan sille yleiselle kokemuskäytännölle, että ajoneuvon omistaja/ haltija ainakin tietää kuka hänen autoaan on ajanut.
Maksamattomat laskut käyvät läpi normaalin muistutus- ja perintäprosessin. Sen jälkeen maksamattomille saataville haetaan maksutuomio käräjäoikeudesta. Maksutuomion jälkeen saatava voidaan periä ulosotossa.
Valvontamaksu peritään saatavien perinnästä annetun lain mukaisesti noudattaen hyvää perintätapaa. Viimekädessä saatava tullaan perimään käräjäoikeudessa nostettavalla kanteella.
Nexpark on tehnyt sopimuksen maksumuistutuspalvelusta ja valvontamaksujen perinnästä Intrum Justitia Oy:n kanssa.
Toteamme, että reklamaationne on aiheeton ja välttääksenne maksuhuomautus, korko yms kulut tulee valvontamaksu suorittaa säädetyssä ajassa.
Yrityksemme voitti juuri Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa oikeustaistelun maksamattomasta valvontamaksusta. Kyseinen päätös toimii toimintamme punaisena lankana ja aiomme myös jatkossa saattaa kaikki saamatta jääneet saatavat tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Olemme noudattaneet tapauksessanne kuluttaja-asiamiehen ohjeistuksia. Huomioitavaa tapauksessa on myös se, että voitimme juuti Turun käräjäoikeudessa vastaavan tapauksen.
.....
"
Kysymyksiä:
-Tietääkö joku onko tuo yritys oikeasti voittanut jonkun jutun Turun käräjäoikeudessa?
-Onko joku muukin sitä mieltä että ensimmäinen- ja toinen kappale ihan skeidaa?
Omasta mielestäni kyseinen firma ainakin ulospäin näyttää hyvin epäilyttävältä. Nettisivut tehty hirveessä kiireessä ja YTJ:ssä toimialaksi on mainittu "mainostoimisto" :D
Onko voittanut tai ei, sillä ei ole mitään merkitystä sinun tapauksesi kannalta.
Kaikki parkkifirmojen toiminta perustuu kusetukseen, siksi valta osa heidän väitteistäkin on kusetusta.
Kutsua oikeuteen ei tule koskaan tulemaan, pelkkiä uhkailuja joilla koittavat vauhdittaa perintää.
Jos joskus joutuisit oikeuteen, kiistät ajaneesi. Jos menisi niin tiukaksi että joutuisit kertomaan kuljettan (näin ei varmaankaan käy), ilmoittaisit etukäteen sopimasi kaverin nimen. Lopputuloksena sakkofirma häviää tapauksen ja sinä voitat. Kaverisi maksaa 40 eur ennen kuin hänet keritään haastaa ja jäätte yhdessä voitollekin huomioiden saamanne korvaukset menetetystä työajasta jne. Mikä tärkeintä, lyöt samalla taas yhden naulan lisää sakkofirmojen arkkuun.
Anonyymi kirjoitti...
"Hyvä valvontamaksun saanut,
Olette riitauttaneet saatavamme koskien asianumeroa xxx.
Tulemme siirtämään saatavamme oikeuden käsiteltäväksi, saadaksemme sille
maksutuomion jotta se voidaan periä ulosotossa.
Tänä aikana teille ei tule asianumeroa xxx koskevia
maksukehoituksia.
Ystävällisin terveisin,
Uudenmaan Pysäköinninvalvonta Oy"
Tälläinen vastaus tuli kyseiseltä firmalta reklamaationi jälkeen, jossa ilmoitin, etten ollut ajoneuvon kuljettaja sakossa mainitussa paikassa ja ajassa. Katsotaan miten käy.
Onkos uudenmaan pysäköinninvalvonnasta kuulunut vielä mitään? Veikkaan että ei.
Uskon heillä olevan käsissään niin paljon maksamattomia valvontamaksuja että, jos kaikki saatetaan oikeuden käsiteltäviksi niin tarvitaan rutkasti lisää tuomareita.
Mites muuten, onko valvontayhtiöillä oikeus periä korkoa maksamattomasta valvontamaksusta kun ehdoissa käsittääkseni niistä ei lainkaan mainita?
Pysäköintivalvonnan tapa vastata reklamaatioihin:
Hei,
Autonne on pysäköity xxxxxxxxxx pysäköintialueelle.
Valvontamaksu on kirjoitettu sallitun pysäköintiajan ylityksestä.
Yleinen ja luonnollinen lähtökohta onkin se, että auton haltija on myös
auton käyttäjä ja kuljettaja. Tästä johtuen valvontamaksu osoitetaan auton
haltijalle. Mikäli auton haltija ei ole kuljettanut autoa, hänellä on
kuitenkin tieto siitä, kuka hänen autoaan on kuljettanut. Mikäli auton
haltija ei kykene ilmoittamaan, kuka hänen autoaan on kuljettanut, lienee
selvää, että kuljettaja on ollut auton haltija. Mikäli valvontamaksun
periminen etenee oikeudelliseen perintään, valvontamaksun perintäasiaa
käsitellään tuomioistuimessa. Tuomioistuinkäsittelyssä auton haltijaa
tullaan kuulemaan asiasta ja hänen on lain mukaan pysyttävä tuomioistuimessa
esittämässään kertomuksessa totuudessa. Näin ollen auton kuljettajatieto
tullee selviämään viimeistään tuomioistuinkäsittelyssä.
Edellä mainituin perustein edellytämme, että maksatte valvontamaksun itse
tai ilmoitatte meille totuudenmukaisesti autonne kuljettajan tiedot
yhteystietoineen, jolloin voimme osoittaa valvontamaksun hänelle. Mikäli
ette maksa valvontamaksua tai ilmoita autonne kuljettajaa, tulemme perimään
valvontamaksun asiasta syntyvine perintäkuluineen tarvittaessa oikeudellisen
perinnän kautta.
Ystävällisin terveisin
APV Alueellinen Pysäköintivalvonta Oy
PL 143
00171 Helsinki
Puhelin 020 012 012
www.pysakointivalvonta.fi
Mielenkiintoinen teksti kaiken kaikkiaan ja paljon on totuudemukaista asiaa. Oikeudenmukaisuus ennen kaikkea pitäisi kuitenkin pitää mielessä kaikissa tapauksissa.
Onkos kukaan miettinyt rekisteriseloste-asiaa?
Sain myös muistutuslaskun eräästä firmasta, aion sen kiistää ja sanoa etten ole saanut edes alkuperäistä laskua ikinä.
Kyseisen firman sivuilta ei löydy rekisteriselostetta ja käsittääkseni heillä on nyt henkilörekisteri kun ovat mun yhteystiedot auton rekkarin perusteella saaneet. Minullahan on oikeus pyytää poistamaan nämä tiedot rekisteristä.
Ja miksi reklamaationumero on maksullinen? Onko tämä laillista?
Lähetä kommentti